Helsingin normaalilyseo Ohjatun syventävän harjoittelun opetussuunnitelma (HarOps) Yleinen osa Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia Ohjattu syventävä harjoittelu rakentuu perusharjoittelun pohjalle. Syventävässä harjoittelussa opiskelija jatkaa oman opettajuutensa etsimistä sekä oppii käyttämään ja kehittämään itselleen ja opetusryhmilleen soveltuvia työtapoja. Harjoittelun aikana opiskelija soveltaa ainedidaktiikassa ja kasvatustieteessä oppimiaan tietoja monipuolisesti. Opiskelija syventää suunnittelu ja opetustaitojaan sekä arvioi omaa oppimistaan. Hän saa myös valmiuksia arvioida oppilaiden oppimista. Lisäksi opiskelija tutustuu koulun kanssa yhteistyötä tekeviin tahoihin ja kouluun työyhteisönä. 1. Syventävän harjoittelun tavoitteet Tutkintovaatimusten mukaiset tavoitteet (OKL): Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan itsenäisemmin kuin perusharjoittelussa. suunnitella ja toteuttaa opetustaan erilaisten oppijoiden ja oppijaryhmien tarpeista ja tavoitteista lähtien opetussuunnitelman mukaisesti. käyttää monipuolisesti erilaisia työtapoja sekä verkkopedagogiikan mahdollisuuksia. analysoida ja arvioida opetuksensa tuloksia sekä tältä pohjalta rakentaa opettajuuttaan ja pedagogisia ratkaisujaan. osaa suunnitella erilaiseen oppimiseen liittyvän projektin ja toimia aktiivisesti sen toteutuksessa. Opiskelija kehittää valmiuksia hyödyntää ja tuottaa tutkimustietoa opetuksessaan. osallistua oppiaineiden väliseen yhteistyöhön ja havaita oppiaineiden välisiä kytköksiä. suunnitella ja toteuttaa opetusta ja muuta toimintaa moniammatillisessa työyhteisössä. osallistua koulussa tapahtuvaan päätöksentekoon. arvioida työyhteisön ja sen sidosryhmien toimintaa. tarkastella kriittisesti koulujärjestelmää ja opetusta yleisesti sekä kehittää ja uudistaa toimintaansa. soveltaa opetusalan lainsäädäntöä työssään. ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. osallistua alansa kehittämiskeskusteluun ja liittyä alansa yhteistyöverkostoihin. toimia ammatillisesti monikulttuurisessa ympäristössä sekä paikallisia että globaaleja arvoja kunnioittaen. Uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian opettamiseen liittyvät tavoitteet Helsingin normaalilyseossa: Opetusharjoittelija syventää valmiuksiaan itsenäiseen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin omassa aineessaan 1
syventää tietojaan oppiaineensa keskeisistä sisällöistä esimerkiksi perehtymällä opetussuunnitelmiin, oppikirjoihin, oheiskirjallisuuteen ja muuhun aineenhallintaa kehittävään aineistoon sekä seuraamalla oppitunteja analysoiden huomioi suunnittelutyössään oman oppiaineensa erityispiirteet ja soveltaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksessaan käyttää monipuolisesti opetuksen työtapoja sisällyttäen niihin myös tieto ja viestintätekniikan osoittaa harjoitustunneillaan hallitsevansa PowerPointin (tai interaktiivisen taulun) opetuskäytön syventää oppilaskeskeistä ajatteluaan ja pyrkii hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseen oppijoiden kanssa perehtyy peruskoulun ja/tai lukion opetussuunnitelmien edellyttämiin arviointitapoihin, esimerkiksi kirjallisiin kokeisiin ja yokirjoitusten arviointiin harjoittelee arviointia esimerkiksi laatimalla ohjauksessa ja/tai itsenäisesti kokeita/osia kokeeseen sekä suunnittelemalla niihin arvioinnin. 2. Sisällöt ja tuntimäärät (9 op) Opetuksen ohjaus harjoitustunnit 8 9 x 75 min ohjaavan opettajan antama ohjaus ryhmäohjaus 12 x 75 min Ohjattu opetuksen seuranta ja analysointi, vähintään 22 x 75 min omaan opetusryhmään ennakkoon tutustuminen oman ja muiden oppiaineiden opetuksen analysointi Koulu yhteisönä kouluyhteisöön tutustuminen 12 x 60 min Monikulttuurisuuspäivä monikulttuurisuuspäivän suunnittelu ja toteutus 27 h Kontaktiopetuksen omaksuminen ja syventäminen sekä reflektointi harjoitustuntien itsenäinen suunnittelu ja ryhmänohjauksiin valmistautuminen opetuskokonaisuuden toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu opetusryhmän erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden seurattujen oppituntien ja opettajana kehittymisen reflektointi (sisältäen palaute ja itsearviointityöskentelyn) Oheiskirjallisuus Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Syrjäläinen E. & Jyrhämä R. & Haverinen L. 2004. Praktikumikäsikirja. Helsinki: Studia Pædagogica 33. Helsingin yliopiston enorssi työtapapankki Helsingin normaalilyseon perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat Peruskoulun laki ja asetus Kirjalliset tehtävät 2
3. Opetuksen ohjaus Harjoitustunnit Harjoitustunnit pidetään ohjaavien opettajien lukujärjestysten mahdollistamalla tavalla peruskoulun 7. 9. luokilla ja lukiossa. Opetusharjoittelija saa harjoitustuntiensa aiheet ohjaavalta opettajaltaan. Jokainen harjoittelija vastaa itsenäisesti työrauhasta harjoitustuntiensa aikana. Ohjaava opettaja voi poikkeustapauksissa, oman harkintansa mukaan, puuttua työrauhan ylläpitoon harjoitustunnilla. Ohjauskeskustelut Ohjaavat opettajat käyvät ohjauskeskusteluja ohjaamiensa harjoittelijoiden kanssa. Ohjauskeskusteluja ovat harjoitustuntien suunnittelua käsittelevät ennakkokeskustelut ja harjoitustuntien jälkeen tapahtuvat palautekeskustelut sekä muissa yhteyksissä annettu tuntien suunnitteluun liittyvä ohjaus. Ohjauskeskusteluja voidaan täydentää sähköpostitse. Harjoitustuntia edeltävässä ohjauskeskustelussa ja tuntia seuraavassa palautekeskustelussa harjoittelija saa yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ohjausta esimerkiksi suunnitteluun, oppiaineen sisältöihin, aineenhallintaan, työtapoihin, ryhmän hallintaan tai oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen liittyvissä asioissa. Tuntisuunnittelu Harjoittelija tekee jokaisesta tunnistaan kirjallisen tuntisuunnitelman. Suunnitelma käydään läpi ohjaavan opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen harjoitustuntia. Ohjaava opettaja antaa harjoittelun alussa ohjeet tuntisuunnitelman tekemisestä. Harjoittelija laatii ohjeiden mukaisen alustavan suunnitelman koko opetuskokonaisuudestaan eli jaksosta, jonka muodostavat kaikki yhdelle ryhmälle harjoittelijan pitämät harjoitustunnit. Jokaisesta erillisestä harjoitustunnista tehdään yksityiskohtainen tuntisuunnitelma. Harjoitustunteja suunniteltaessa tärkeintä on ensiksi tutustua kokonaisuudessaan sen kurssin sisältöihin, jolla opettaa itse, ja sen jälkeen perehtyä tarkasti omien oppituntiensa aiheisiin. Oman opetusjakson toteutus on osattava hahmottaa muun opetuksen osaksi. Kirjalliseen tuntisuunnitelmaan merkitään seuraavat asiat: opetusryhmää koskevat tavoitteet tuntikohtaisesti omat tavoitteet tuntikohtaisesti oppitunnin rakenne arvioitu ajankäyttö kutakin osiota/tehtävää kohden työskentelytavat. Muistiinpanojen sisältö ja muu käytettävä materiaali esitellään ohjaajalle tuntisuunnittelun yhteydessä. Ohjauskeskustelun perusteella harjoittelija tekee muutokset tuntisuunnitelmaansa ja palauttaa korjatun version kirjallisena ohjaajalle sovittuun ajankohtaan mennessä. Asianmukaisen tuntisuunnitelman esittäminen on edellytys harjoitustunnin pitämiselle. 3
Ohjaava opettaja voi hylätä tuntisuunnitelman tai jo pidetyn harjoitustunnin, jos suunnitelma ei täytä sille asetettuja kriteerejä, oppilaiden oikeus oppimiseen vaarantuu harjoitustunnilla tai syynä on jokin muu raskauttava tekijä. Tällöin harjoitustunti siirtyy pidettäväksi toiseen ajankohtaan. 4. Ohjattu opetuksen seuranta ja analysointi Oppituntien seuranta Opetusharjoittelija seuraa opetusta analysoiden vähintään 22 x 75 min. Harjoitustuntien jälkeen kuulijat jäävät palautekeskusteluun. Ohjaavilla opettajilla saattaa olla tuntiseurantaa varten lomakkeita, joita tällöin käytetään. Jos palautekeskusteluun jääminen on omien aikataulujen vuoksi täysin mahdotonta, annetaan harjoitustunnista palaute aina kirjallisesti. Tuntien seurannan ja vertaispalautteen antamisen tarkoituksena on kehittää yhteistyötaitoja ja jakaa oppimis ja opetuskokemuksia. Tuntien seuranta on hyvä aloittaa heti ohjatun syventävän harjoittelun käynnistyttyä. Harjoittelija seuraa sekä omien opetusryhmiensä tunteja että oman aineensa/aineidensa muita tunteja. Lisäksi harjoittelija seuraa valikoidusti muiden aineiden oppitunteja. Omaa harjoitustuntia edeltävä pohjatunti on pakollinen seurantatunti. Seurantakortti Opiskelija merkitsee omatoimisesti suorituksensa seurantakorttiin saamiensa ohjeiden mukaisesti. Seurantakortti on harjoittelijan ainoa todiste opintosuorituksestaan, joten harjoittelijalla on velvollisuus pitää kortti tallessa. Mahdollisessa katoamistapauksessa harjoittelijan todennetuista ja hyväksytyistä osasuorituksista päättävät aineryhmä, rehtoria avustava opettaja ja johtava rehtori. Harjoittelujakson päättyessä opiskelija ottaa täyttämästään kortista kopion itselleen ja palauttaa alkuperäisen seurantakortin arviointia varten pääaineensa rehtoria avustavalle opettajalle. 5. Koulu yhteisönä osio Jokainen harjoittelija osallistuu 12 x 60 min Koulu yhteisönä harjoitteluosioon. Opetusharjoittelijat jakautuvat koko opetusharjoittelun ajan samoina pysyviin ryhmiin, joissa he tutustuvat mentoriopettajien johdolla kouluun moniammatillisena työyhteisönä. Ryhmät toimivat ns. pienoisopettajahuoneen periaatteella eli saman aineen harjoittelijoiden tulisi jakaantua tasaisesti eri ryhmiin. Koulu yhteisönä ryhmiin ilmoittaudutaan rehtorin infossa saatujen ohjeiden mukaisesti. Koulu yhteisönä ohjeet löytyvät myös normaalilyseon verkkosivuilta. 6. Arviointi Ohjatun syventävän harjoittelun aikana tutustutaan kokeiden laatimiseen ja arviointiin sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden muiden tuotosten arviointiin. Lisäksi perehdytään yokirjoitusten arviointiin. Opetusharjoittelija harjoittelee arviointia esimerkiksi laatimalla ohjauksessa ja/tai itsenäisesti kokeita/osia 4
kokeeseen sekä suunnittelemalla niihin arvioinnin. Opetusharjoittelija voi halutessaan antaa opettamilleen ryhmille myös muunlaisia arvioitavia tehtäviä, kuten esseitä ja oppimispäiväkirjoja, jotka hän arvioi sanallisesti tai numeroasteikolla. 7. Reflektio ja itsearviointi Reflektio Opetusharjoittelija työstää opetusharjoittelun aikana omaa reflektioaineistoaan ainedidaktiikassa saamiensa ohjeiden mukaisesti. Itsearviointi ja palautetyöskentely Ohjatun syventävän harjoittelun loppupuolella harjoittelija arvioi kehittymisestään suunnittelutaidoissa, aineenhallintataidoissa, didaktisissa taidoissa sekä muilla osaalueilla harjoitteluprosessin etenemisessä. Itsearviointityöskentely tehdään aineryhmän ohjeiden mukaan kirjallisena samassa yhteydessä, jossa harjoittelija antaa palautetta ohjaaville opettajilleen sekä harjoittelujaksosta kokonaisuutena aineryhmälle. Lisäksi harjoittelija osallistuu palautteen antoon sitä pyydettäessä esimerkiksi Koulu yhteisönä osiossa, mahdollisten teemapäivien yhteydessä tai enorssissa. Palautejärjestelmien tarkoituksena on kehittää opetusharjoittelua. 8. Ohjatun syventävän harjoittelun arviointi Ohjatun syventävän harjoittelun hyväksyminen Rehtoria avustava opettaja (ravustaja) arvioi ohjatun perusharjoittelun asteikolla hyväksytty hylätty täydennettävä. Tutkintovaatimusten mukaan Arviointi kohdistuu aineenhallinnan ja didaktisten ratkaisujen lisäksi vuorovaikutustaitoihin ja omaaloitteisuuteen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kriittisyyteen ja kykyyn suorittaa reflektointia omien tavoitteiden pohjalta. Harjoittelu on suoritettu hyväksytysti, kun tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja harjoitteluun sisältyvät osiot on suoritettu hyväksytysti ja aikataulun mukaisesti. Rehtoria avustava opettaja toimittaa seurantakortit tarkastamisen jälkeen OKL:n. Ohjatun syventävän harjoittelun hylkääminen, keskeyttäminen ja täydentäminen Ohjattu syventävä harjoittelu on kokonaisuus, josta ei voi saada opintorekisteriin erillisiä osioita suoritetuiksi. Jos harjoittelija ei ole harjoittelun aikana suorittanut annettuja tehtäviä tai ei toiminnallaan näytä yltävän asetettuihin tavoitteisiin, harjoittelu voidaan hylätä. Ohjatun syventävän harjoittelun hylkäämisestä ja keskeyttämisestä on annettu erilliset ohjeet, joita myös uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian harjoittelussa noudatetaan. Opetusharjoittelu voi keskeytyä joko opetusharjoittelijan pyynnöstä tai ohjaavan opettajan ja johtavan rehtorin päätöksellä. Opetusharjoittelun täydentämisestä esimerkiksi tunnin hylkäämisen tai sairastumisista johtuvien poissaolojen vuoksi neuvotellaan erikseen ohjaavan opettajan ja tarvittaessa johtavan rehtorin kanssa. 5
10. Kestävän kehityksen edistäminen Norssissa Sammutetaan luokkien ja työtilojen koneista virrat päivän viimeisen tunnin jälkeen. Pidetään tietokonetykkejä päällä vain tarvittaessa. Sammutetaan luokista ja muista tiloista valot käytön päätteeksi. Pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan tulosteet ja kopiot kaksipuolisina ja/tai pienennettyinä. Opiskelijoiden henkilökohtaisia, harjoitteluun kuulumattomia papereita tulostetaan ja monistetaan muualla. Norssissa monistukset tapahtuvat vain Norssin oppijoita varten, ja heillekin tarkoin harkittuna. Käytetään oikein Norssissa olevia jätteiden lajitteluastioita. Oheiskirjallisuus Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus. Saatavilla verkossa http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/l ukiokoulutus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Saatavilla verkossa http://www.oph.fi/info/ops Syrjäläinen E. & Jyrhämä R. & Haverinen L. 2004. Praktikumikäsikirja. Helsinki: Studia Pædagogica 33. Saatavilla verkossa http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/etusivu.htm Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat enorssi työtapapankki. Saatavilla verkossa http://www.enorssi.fi/opetusmateriaalit/tyotapapankki1 Peruskoulun laki ja asetus. Saatavilla verkossa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 6