Suomalaisen työntekijän hyvinvointi Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009 ja 2011 1
RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2012 3.2 Työhön liittyvät tekijät 3.3 Sairauspoissaolot 4. Elämänhallinta ja elintavat 5. Toimialakohtaiset tiedot 2009 / 2012 6. Yhteenveto Kaaviot 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden muutos eri ikäryhmissä 2009 2011 2. Oireiden ja sairauksien sekä työhön liittyvien tekijöiden vertailu suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 3. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 18 29 v. ryhmässä 4. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 30 39 v. ryhmässä 5. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 40 49 v. ryhmässä 6. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 50 59 v. ryhmässä 7. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 8. Keski-pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 9. Pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 10. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä 2009 11. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä 2011 12. Liikkumattomien määrä eri ikäryhmissä 13. Tupakoivien määrä eri ikäryhmissä 14. Paljon alkoholia käyttävien määrä eri ikäryhmissä 15. Tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus 16. Metalli- ja kemianteollisuus 2
1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varman ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy:n tekemän Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on nyt valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Suurimmaksi uhkaksi työkyvylleen suomalaiset kokevat liian kovan työtahdin ja työn vaatimukset. Neljännes työkyvystään epävarmoista alle 40-vuotiaista ei koe työtään mielekkääksi. Alle 40-vuotiaille on työn sisällöllä työkyvyn kannalta suurempi merkitys kuin työyhteisöllä. Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt. Epävarmojen osuus on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutoksen tuottama laskennallinen säästö on noin 70 miljoonaa vuodessa. Muutos parempaan on tapahtunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 59 ikävuotta vanhemmissa työntekijöissä. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt kasvuun laskettuaan sitä ennen kahtena vuotena peräkkäin (2008 ja 2009). Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ja työeläkeyhtiö Varma ovat selvittäneet suomalaisten työntekijöiden työhyvinvointia vuosina 2005 2009 ja nyt uudelleen vuosina 2010 2011. Vuoden 2009 selvityksessä havaittiin, että nuorten 18 29-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla noin 8 %:lla esiintyi epävarmuutta omasta työkyvystä (arvio omasta työkyvystä kahden vuoden päästä). Silloin kerätyllä materiaalilla epävarmuuden syiden tarkempi selvittäminen oli vaikeaa, koska selvityksessä ei tuolloin kysytty epävarmuuden taustoja. Odum lisäsi selvitykseen lisäkysymyksen vuonna 2010 jotta epävarmuuteen liittyvät taustatekijät olisi mahdollista selvittää seuraavan selvityksen yhteydessä. Koska työntekijöiden työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittäminen liittyvät molempien yhtiöiden toimintaan, päätettiin toteuttaa uusi selvitys, jolla selvitettiin tilanteen kehittymistä ja myös epävarmuuden takana olevia syitä. Selvitys valottaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn uhkan syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa toimialoittain, mm. metalli- ja kemianteollisuuden sekä IT- ja finanssitoimialoilta. Tutkimukseen osallistui yhteensä lähes 70 000 vastaajaa. 2. Aineisto ja menetelmät Odum toteuttaa yhdessä kumppaneittensa kanssa työntekijöiden työhyvinvointiselvityksiä HPQhyvinvointikartoituksen avulla (HPQ = Health Promotin Questionnaire). Kartoitus sisältää yhteensä 52 kysymystä, joihin vastaamalla (sähköisesti tai paperilomakkeella) työntekijä saa kotiinsa postitettuna oman työhyvinvointiprofiilinsa ja tuloksiin liittyvän tulkintaohjeen sekä tarvittaessa hoitoonohjaussaatteen. Kyselyt tehdään työnantajien tilauksesta, ja he hyödyntävät kyselyitä oman työhyvinvointitoimintansa kehittämisessä. Aineistot kerättiin valtakunnallisesti ja ne sisältävät pääosin suuria ja keskisuuria yrityksiä pankki- ja vakuutusalalta, metalli-, kemian-, metsä- ja elintarviketeollisuudesta, IT-alalta ja myös julkiselta sektorilta. Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien 2005 2009 aikana ja sen kokonaismäärä oli 38 694. Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä oli 30 382 (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 (N=38 694) Aineisto 2011 (N=30 382) Miehiä 52% Naisia 48% Miehiä 47,5% Naisia 52,5% 18-29 v N=4774 18-29 v N=3174 30-39 v N=9171 30-39 v N=7215 40-49 v N=11445 40-49 v N=7743 50-59 v N=11177 50-59 v N=8795 > 60 v N=2127 > 60 v N=2837 3
Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: En ole varma tai tuskin 3. Tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2012 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Naisilla oli epävarmuutta enemmän kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorten ryhmässä. Merkillepantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti 18 29 ikäryhmään. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ) ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Toimialoittain vertailtuna epävarmuus oman työkykynsä suhteen vaihteli 9 ja 16 prosentin välillä. Vähiten epävarmuutta esiintyi pankki-, vakuutus-, sijoitus- ja rahoitustoimialoilla (9 %). Eniten epävarmuutta esiintyi teollisuuden- sekä kuljetus- ja liikenne-toimialoilla (15 16 %). Merkittävimmät havainnot 2012 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa paitsi 60+ ikäryhmässä (kaavio 1). Epävarmuuden vähentyminen on selvä ja johdonmukainen vaihdellen -2,84 % ja -0.54 % välillä. Yli 60-vuotiaiden ryhmän epävarmuuteen vaikuttaa suuri joukko sellaisia vastaajia, jotka ovat siirtymässä vanhuuseläkkeelle ja vastaavat sen takia kysymykseen negatiivisesti. Ikäryhmässä 18 29 v. sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä 30 39 v. epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys on tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka 18 29-vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Seurantatulos vahvisti myös vuoden 2009 havainnon nuorten aikuisten ryhmän epävarmuudesta ja elämänhallinnan vaikeuksista. Molempien ikäryhmien työkykyriskiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla ja varmistaa, että tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. 4
Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden muutos eri ikäryhmissä 2009 2011 Muutoksen laskennalliseksi säästöksi on arvioitu noin 70 milj. vuosittain* * Laskennallinen prosenttimuutoksen säästö arvioituna ikäryhmittäin todellisiin työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuksiin, eläkkeen pääoma-arvoon vanhuuseläkeikään saakka ja vähennettynä arvioidulla kuolleisuudella ja suhtautettuna koko Suomen työvoimaan (2,5 miljoonaa työntekijää). Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään, työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin, ja nämä edelleen alaluokkiin. Iän mukaan tapahtuva selkeä muutos työkyvyn epävarmuuden suhteen on oireiden ja sairauksien lisääntyminen iän myötä. Ikäryhmässä 50 59 v. ne ohittavat työhön liittyvät tekijät epävarmuuden syynä. Alle 40-vuotiaat kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät (kaavio 2). Kaavio 2. Oireiden ja sairauksien sekä työhön liittyvien tekijöiden vertailu suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 5
3.2 Työhön liittyvät tekijät Ikäryhmät 18 29 v. ja 30 39 v. vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Ryhmissä 40 49 v. ja 50 59 v. epävarmuuden työhön liittyvät tekijät liittyvät enemmän työn kuormitukseen, työilmapiiriin ja esimiestyöhön (kaaviot 3 6). Kaavio 3. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 18 29 v. ryhmässä Kaavio 4. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 30 39 v. ryhmässä 6
Kaavio 5. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 40 49 v. ryhmässä Kaavio 6. Työhön liittyvien tekijöiden vertailu työkyvystään epävarmojen 50 59 v. ryhmässä 3.3 Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) ja keskipitkiä (4 10 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän vuoden ajalta ilmoittaneiden osuus lisääntyi kaikissa ikäryhmissä (kaaviot 7 ja 8). Pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden osuus väheni korkean riskin ryhmässä kaikissa paitsi 50 59 ikäryhmässä (kaavio 9). Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Osaltaan tämä myönteinen kehitys voi selittää tässä tutkimuksessa todettua pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden osuuden vähenemistä erityisesti korkean riskin ryhmässä. 7
Kaavio 7. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä Kaavio 8. Keski-pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä Kaavio 9. Pitkien poissaolojen esiintyvyyden muutos eri ikäryhmissä 8
3.4 Työaikamuodon vaikutus Korkean riskin työntekijät ovat vähemmän päivätyössä. Vuorotyötä tehdään selvästi enemmän alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä. Muutosta vuodesta 2009 ei ole havaittavissa vaan tilanne on pysynyt ennallaan (kaaviot 11 ja 12). Kaavio 10. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä 2009 Kaavio 11. Työaikamuoto korkean riskin henkilöillä eri ikäryhmissä 2011 9
4. Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä (kaavio 13). Ei riskiä -ryhmässä tupakoivien osuus kasvoi alle 40-vuotiailla, mikä saattaa selittyä kysymyksen hiukan erilaisella muotoilulla. Vuonna 2009 kysyttiin vain tupakan käyttöä, mutta nyt samaan kysymykseen oli liitetty myös nuuskan käyttö. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden vähenemistä korkean riskin ryhmissä 30 39-vuotiaita lukuun ottamatta (kaavio 14). Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli edelleen yleisintä nuorten ryhmässä eikä siinä tapahtunut merkittävää muutosta. Sen sijaan yli 40-vuotiailla humalahakuinen juominen oli vähentynyt sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Kaavio 12. Liikkumattomien määrä eri ikäryhmissä Kaavio 13. Tupakoivien määrä eri ikäryhmissä 10
Kaavio 14. Paljon alkoholia käyttävien määrä eri ikäryhmissä 5. Toimialakohtaiset tiedot 2009 / 2012 Julkaistaviksi toimialoiksi valittiin tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus sekä metalli- ja kemianteollisuus, koska haluttiin varmistaa tulosten luotettavuus. Näiden toimialojen kohdalla aineistojen koko sekä kohdeyritysten homogeenisuus oli korkea. Yleisesti voidaan todeta niistä toimialoista joiden tuloksia ei julkaista tässä yhteydessä, että elintarviketeollisuudessa positiivinen muutos oli suurin ja kohdentui kaikkiin ikäryhmiin. Pankki-, vakuutus-, rahoitus- ja sijoitustoimialalla positiivinen muutos koski ainoastaan 30 39-vuotiaita ja yhdistetyssä muiden toimialojen aineistossa suurin positiivinen muutos tapahtui 50 59-vuotiaiden ryhmässä. Useilla muilla toimialoilla oli tapahtunut myös epävarmuuden kasvua useissa ikäryhmissä. Kaavio 15. Tietoliikenne- ja elektroniikkateollisuus 11
Kaavio 16. Metalli- ja kemianteollisuus 6. Yhteenveto Selvitys osoittaa, että suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on parantunut. Keskimääräinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2011 on noin 1 %, joka vastaa laskennallisesti säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta 70 miljoonaa euroa. Tämä luku on varsin lähellä toteutunutta työkyvyttömyyseläkekustannusmuutosta vuodesta 2009 vuoteen 2011 (Eläketurvakeskus). Selvitys antoi merkittävää lisätietoa myös työkykyriskin taustasyistä, jotka vuoden 2009 aineistossa jäivät selvittämättä. Näyttää siltä, että alle 40-vuotiaiden työkykyriskin kehittymisen taustasyyt liittyvät pääasiassa työhön. Voidaan myös todeta, että vuoden 2009 aineiston nuorimpien ryhmän (18 29 v.) yllättävän suuri kohonneen työkykyriskin ryhmä on vuoden 2011 aineistossa laajentunut myös 30 39-vuotiaiden ryhmään. Alle 40-vuotiailla kohonneen työkykyriskin syyt liittyvät selvityksen mukaan työhön. Työn vaatimukset ja kova työtahti nousevat keskeisimmiksi taustasyiksi, mutta toisaalta myös työn vähäinen kiinnostavuus ja palkitsevuus ovat vaikuttamassa osalla koettuun työkykyriskiin. Nuorten osalta työyhteisön tai työtovereiden merkitys ei selvityksen perusteella ole niinkään merkittävä. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Paljon esillä olleet varhaisen tuen mallit kohdistuvat ennen kaikkea sairauksien ja sairauspoissaolojen hallintaan ja tuonevat tuloksia vanhemmissa ikäryhmissä. Vaikuttaa siltä, että merkittävä osa työelämässä mukana olevasta henkilöstöstä tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi aivan toisenlaisia toimenpiteitä kuin pelkästään sairauksiin tai sairauspoissaoloihin liittyviä toimenpiteet. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Voidaan ajatella, että henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, joilla on rajallisemmat henkiset voimavarat, ovat heikompia ratkaisemaan ja selvittämään myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on ilmeinen. 12
Selvitys osoittaa suuren muutoksen liikunta-aktiivisuuden lisääntymisessä ja uniongelmien vähentymisessä. Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että poissaolojen määrä on lisääntynyt lyhyiden ja keskipitkien poissaolojen kohdalla molemmissa ryhmissä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä erityisesti korkean riskin ryhmissä on vähentynyt. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen, mitä kuvastaa sekin, että kyseiset yritykset ovat panostaneet työntekijöiden hyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen HPQ-hyvinvointikartoistusta hyödyntäen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään mm. varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa mm. korkean riskin ryhmän pitkien poissaolojen väheneminen. Nuorten terveyskäyttäytymisessä ei juurikaan ole tapahtunut muutosta vuoden 2009 aineistoa ja 2011 aineistoa verrattaessa. Humalahakuinen alkoholin käyttö on nuorten ryhmässä edelleen runsainta, samoin tupakointi. Tupakoinnin osalta kuitenkin tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että tupakointia mittaavaan kysymykseen lisättiin 2009 selvityksen jälkeen myös nuuskaaminen, jonka osuutta 2011 aineistossa ei tiedetä. Selvitys tukee ajatusta, että tarvitaan entistä enemmän työpaikan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Erityisesti alle 40- vuotiaiden työkyvyn ylläpito toteutuu parhaiten vaikuttamalla suoraan työhön liittyviin tekijöihin. Pelkästään sairauksien arviointi ja sairauspoissaolojen seuranta ei riitä. Yli 40-vuotiaiden kohdalla nykyiset ratkaisumallit toimivat paremmin ja myönteisiä tuloksiakin niiden avulla on saavutettu, kuten selvityksenkin perusteella voidaan havaita. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten mitään yhtä toimintamallia ei ole. Havaitut myönteiset muutokset työkykyriskin vähenemisessä osoittavat kuitenkin, että muutos on mahdollista ja rohkaisevat jatkamaan työhyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä. 13
Lisätietoja: Varma, asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, puh. 050 311 5151, tanja.rokkanen[at]varma.fi Varma, ylilääkäri Jukka Kivekäs, puh. 040 4874 225, jukka.kivekas[at]varma.fi Odum, asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, puh. 040 5295 371, riikka.mattila[at]odum.fi Odum, toimitusjohtaja Jukka Suovanen, puh. 041 525 1725, jukka.suovanen[at]odum.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Yhtiö vastaa yli 870 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2011 Varman maksutulo oli 4,0 miljardia euroa, ja se maksoi eläkkeitä 4,2 miljardia euroa. Yhtiön sijoitusten arvo oli vuoden 2011 lopussa 31,9 miljardia euroa. Odum on markkinoiden johtava työhyvinvoinnin auditointiin ja kehittämiseen erikoistunut yritys. Yhtiö onperustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum tuottaa ja jalostaa tietoa yritysten henkilöstön terveysriskeistä sekä kehittää yrityskohtaisia ratkaisuja työkyvyttömyyden ehkäisemiseen sekä poissaolojen hallintaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. 14