SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI

Transkriptio

1 SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI Odumin ja Varman selvitys työhyvinvoinnista 2009, 2011 ja

2 RAPORTIN SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aineisto ja menetelmät 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009, 2011 ja Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1 Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät 4.2 Työhön liittyvät tekijät 4.3 Elämänhallinta ja elintavat 4.4 Sairauspoissaolot 5. Yhteenveto Kaaviot: 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät korkean työkykyriskin syynä eri ikäryhmissä 2011 ja Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2011 ja Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen v. Ikäryhmissä 2011 ja Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Tupakoivienosuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä 2009, 2011 ja

3 1. Johdanto Työeläkeyhtiö Varma ja työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odum Oy ovat toteuttaneet kolmannen selvityksen suomalaisten työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen muutoksista. Selvitys vertaa suomalaisten työtekijöiden työkykyennustetta, työkyvyn epävarmuuden syitä sekä erilaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä vuosilta 2009, 2011 ja nyt myös Tutkimukseen on osallistunut vuosien aikana yhteensä vastaajaa. Suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten työntekijöiden työkykyennuste on parantunut kaikissa ikäryhmissä verrattuna vuosien 2009 ja 2011 tuloksiin. Selkeimmin työkykyriski on pienentynyt vuotiaiden keskuudessa. Työkyvyn menettämisen riskiin vaikuttavat selvimmin työhön liittyvät tekijät, kuten työn vaatimukset ja kova työtahti. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työntekijän arvioon omasta työkyvystään kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen selvästi tämä näkyy nuorilla. Vanhemmilla työntekijöillä fyysisten oireiden merkitys kasvaa. Terveyskäyttäytyminen on myös kehittynyt myönteisesti, ja erityisesti nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt. Henkisen hyvinvoinnin haasteet näkyvät selvimmin ruuhkavuosien ikäryhmissä eli vuotiailla. Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden osuus on pienentynyt ensin vuonna 2011 ja nyt edelleen vuonna Epävarmojen osuus on vähentynyt vuodesta 2009 lähtien keskimäärin 2,3:lla prosenttiyksiköllä. Muutoksen tuottama laskennallinen säästö on noin 110 miljoonaa vuodessa. Muutos parempaan on tapahtunut kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 60-vuotiailla ja vanhemmilla työntekijöillä. Stressin ja unihäiriöiden kokeminen on lisääntynyt vuosien 2011 ja 2013 välillä. Unihäiriöt yleensäkin lisääntyvät iän myötä, mutta tässä havaittu lisääntyminen koskee kaikkia ikäryhmiä. Sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun, kun se vielä kasvoi vuosien vertailussa. 2. Aineisto ja menetelmät Odum Terveysjärjestelmän avulla toteutetaan vuosittain kymmeniä tuhansia työntekijöiden HPQ-hyvinvointikartoituksia (HPQ = Health Promotion Questionnaire). Siihen vastattuaan yksilö saa oman työhyvinvointiprofiilinsa joko sähköisenä tai kotiin postitettuna. Palautteen mukana vastaaja saa tulosten perusteella ohjeet oman hyvinvointinsa kehittämiseksi ja mikäli tulokset viittaavat korkeaan terveys- ja/tai työkykyriskiin saa hän myös kehotteen hakeutua työterveyshuoltoon tilanteen selvittämiseksi (prosessikuvaus alla). Vastaajista tuotetaan myös ryhmätason raportit, joiden avulla voidaan suunnitella ja seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. HPQ- hyvinvointikartoitukset toteutetaan joko yritysten toimeksiannosta tai työterveyshuollon toimesta. 3

4 Aineistot on kerätty valtakunnallisesti Odumin kumppaniyrityksistä (suuret ja keskisuuret yritykset) sekä Diacorin työterveyshuoltoasiakkailta (pienet ja kesisuuret yritykset) kaikilta toimialoilta. Yhteensä vastauksia on Ensimmäinen vuonna 2009 julkaistu aineisto on kerätty vuosien aikana ja sen kokonaismäärä on Vuonna 2012 julkaistu aineisto kerättiin vuosien 2010 ja 2011 aikana ja sen kokonaismäärä on Uusin aineisto kerättiin vuosien 2012 ja 2013 aikana ja sen kokonaismäärä on (sukupuoli- ja ikäryhmäjakauma on kuvattu alla). Aineisto 2009 (N=38 694) Aineisto 2011 (N=30 382) Aineisto 2013 (N=32 342) Miehiä 52% Naisia 48% Miehiä 47,5% Naisia 52,5% Miehiä 46,7% Naisia 53,2% v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N= v N=8405 Aineistojen ryhmittely vertailua varten Aineistot jaettiin ensin kahteen ryhmään sen perusteella, miten vastaajat olivat arvioineet omaa työkykyään alla olevan kysymyksen perusteella. Kyseisen kysymyksen luotettavuus ja ennustavuus on hyvin dokumentoitu useissa tieteellisissä julkaisuissa. Ryhmä 1 ( Ei riskiä ) Ei epävarmuutta omasta työkyvystä / ei työkyvyttömyysriskiä Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: Melko varmasti Ryhmä 2 ( Korkea riski ) Epävarmuutta omasta työkyvystä / korkea työkyvyttömyysriski Henkilö on vastannut kysymykseen Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua Vastaus: En ole varma tai tuskin Vuoden 2009 selvityksen jälkeen lisättiin alla oleva tarkentava kysymys työkykyriskin syistä. Mikäli vastasit kysymykseen en ole varma tai tuskin, niin mikä on syynä tähän arvioosi? 4

5 3. Keskeiset tulokset 3.1 Merkittävimmät havainnot 2009 ja 2011 Merkittävimmät havainnot 2009 Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 7,7 % ilmoitti olevansa epävarma työkykynsä suhteen. Naisilla oli epävarmuutta enemmän kuin miehillä kaikissa ikäryhmissä, eniten nuorten ryhmässä. Merkillepantavaa oli myös elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvien ongelmien keskittyminen erityisesti vuotiaiden ikäryhmään. Kyseisessä ryhmässä tupakoitiin enemmän (säännöllisesti tupakoi 36 % ryhmässä ei riskiä ja 48 % ryhmässä korkea riski ), liikuntaa harrastettiin vähemmän (liikuntaa ei harrastanut lainkaan 19 % ryhmässä ei riskiä ja 29 % ryhmässä korkea riski ) ja humalahakuinen alkoholin käyttö oli yleisintä (useita kertoja kuukaudessa 28 % ryhmässä ei riskiä ja 31 % ryhmässä korkea riski ). Merkittävimmät havainnot 2011 ja vertailu 2009 aineistoon Työkykynsä suhteen epävarmuutta kokevien työntekijöiden määrä väheni selkeästi kaikissa ikäryhmissä. Epävarmuuden vähentyminen on selvä ja johdonmukainen vaihdellen 2,84 ja prosenttiyksikön välillä. Ikäryhmässä vuotiaiden sekä lähes samankaltaisesti myös ikäryhmässä vuotiaiden epävarmuuden syyt liittyivät vahvasti työn kuormitukseen, työn sisältöön ja sen palkitsevuuteen. Vanhemmilla ikäryhmillä epävarman työkykyennusteen takana olivat enemmän terveydentilaan liittyvät syyt. Erittäin positiivinen kehitys on tapahtunut liikunnan osalta. Liikuntaa harrastamattomien määrä väheni selvästi kaikissa ikäryhmissä, vaikka vuotiaat liikkuivat edelleen kaikista ikäryhmistä vähiten. Seurantatulos vahvisti myös vuoden 2009 havainnon nuorten aikuisten ryhmän epävarmuudesta ja elämänhallinnan vaikeuksista. Molempien ikäryhmien työkykyriskiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota työpaikoilla ja varmistaa, että tilanteeseen pystytään vaikuttamaan. 3.2 Merkittävimmät havainnot 2013 ja vertailu 2011 sekä 2009 aineistoon Korkeassa työkykyriskissä olevien työntekijöiden osuus koko aineistossa väheni vuodesta 2009 vuoteen 2013 yhteensä 2,3 prosenttiyksikköä. Suurin vähennys tapahtui vuotiaiden keskuudessa. Työhön liittyvät syyt vaikuttavat työkykyriskiin keskeisesti kaikissa ikäryhmissä. Oireiden ja sairauksien osuus on suurin yli 40-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta niiden merkitys on hiukan vähentynyt, kun se nuoremmilla taas on hiukan lisääntynyt. Kipuoireiden kokeminen liittyy voimakkaasti kohonneeseen työkykyriskiin ja korostuu erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Tuki- ja liikuntaoireiden aiheuttama alentunut toimintakyky selittää osaltaan korkeaa työkyvyttömyyden riskiä. Erittäin positiivinen kehitys on havaittavissa terveyskäyttäytymisessä. Liikkumattomien määrä on vähentynyt edelleen kaikissa ryhmissä. Runsas alkoholinkäyttö on vähentynyt merkittävästi nuorimmassa ikäryhmässä (18 29-vuotiaat) erityisesti korkean riskin ryhmässä joskin se on edelleen yleisintä tässä ikäryhmässä. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, myös korkean riskin ryhmissä. Nuorten ryhmässä tupakointi on kuitenkin edelleen yleisintä. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean riskin ryhmiin ja henkinen hyvinvointi vaikuttaa olevan keskeistä työkyvyn säilymisen kannalta. Se näyttää korostuvan vuotiaiden ikäryhmässä. Stressitekijöiden merkitys on kasvanut seuranta-aikana korkean työkykyriskin omaavilla henkilöillä ja myös uniongelmat ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisen työntekijän hyvinvointi -selvityksen mukaan suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on parantunut kaikissa ikäryhmissä edelleen vuosista 2009 ja

6 4. Yksityiskohtaiset tulokset 4.1. Työkykyennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Kaavio 1. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Muutoksen laskennalliseksi säästöksi on arvioitu noin 110milj. vuosittain* * Laskennallinen prosenttimuutoksen säästö arvioituna ikäryhmittäin todellisiin työkyvyttömyys-eläkkeiden alkavuuksiin, eläkkeen pääoma-arvoon vanhuuseläkeikään saakka ja vähennettynä arvioidulla kuolleisuudella ja suhtautettuna koko Suomen työvoimaan (2,5 miljoonaa työntekijää). Kaavio 2. Epävarmuutta työkykynsä suhteen kokevien työntekijöiden osuus koko aineistossa vuosina 2009, 2011 ja

7 Epävarman työkykyennusteen syyksi esitetyt tekijät jaoteltiin ensin kahteen ryhmään: työhön liittyviin tekijöihin ja terveydentilaan liittyviin tekijöihin. Oireiden ja sairauksien merkitys työkykyriskin syynä kasvoi selvästi iän myötä ja oli. Ikäryhmässä vuotiaat merkittävämpi kuin työhön liittyvät tekijät. Alle 50-vuotiaat puolestaan kokevat epävarmuuden syiksi pääosin työhön liittyvät tekijät (kaavio 3). Kaavio 3. Oireet ja sairaudet sekä työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kaavio 4. Kipuoireiden yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja 2013 Kipuoireet lisääntyvät iän myötä sekä ei riskiä, että korkean riskin ryhmissä ja näyttää liittyvän voimakkaasti korkean riskin ryhmiin. Hienoinen kipuoireiden lisääntyminen kaikissa ikäryhmissä voidaan havaita seuranta-aikana. 7

8 Kaavio 5. Kivun aiheuttaman tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn aleneman yleisyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2011 ja Työhön liittyvät tekijät Vuonna 2011 Ikäryhmät vuotiaat ja vuotiaat vastasivat lähes identtisesti, että epävarmuus johtuu työn kuormituksesta sekä työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Erityisesti työn sisältö ja sen palkitsevuus on tässä ryhmässä yleisempi epävarmuutta lisäävä tekijä kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2013 aineistossa työllä on edelleen merkittävä osuus epävarmuuteen, mutta stressin osuus on kasvanut. Kaavio 6. Työhön liittyvät tekijät suhteessa työkyvyn epävarmuuteen v. Ikäryhmissä vuosina 2011 ja

9 4.3 Elämänhallinta ja elintavat Elämänhallintaa ja elintapoja koskeviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa oli vain vähän eroja vuosien 2009 ja 2011 välillä. Selvästi positiivisena muutoksena näkyi liikuntaa harrastamattomien osuuden pieneneminen kaikissa ikäryhmissä ja sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä Ei riskiä -ryhmässä tupakoivien osuus kasvoi alle 40-vuotiailla, mikä saattaa selittyä kysymyksen hiukan erilaisella muotoilulla. Vuonna 2009 kysyttiin vain tupakan käyttöä, mutta nyt samaan kysymykseen oli liitetty myös nuuskan käyttö. Terveysvalistuksen kannalta positiivisena voidaan pitää tupakoivien osuuden vähenemistä korkean riskin ryhmissä vuotiaita lukuun ottamatta. Humalahakuinen alkoholinkäyttö oli edelleen yleisintä nuorten ryhmässä. Sen sijaan yli 40-vuotiailla humalahakuinen juominen oli vähentynyt sekä ei riskiä -ryhmässä että korkean riskin ryhmässä. Vuoden 2013 vertailussa liikunnan harrastaminen on lisääntynyt edelleen (kaavio 7), alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmässä. Henkistä hyvinvointia kuvaavissa kysymyksissä näkyi selvä ero korkean riskin ja ei riskiä -ryhmien välillä (kaaviot 10 12). Unihäiriöiden (kaavio 13) yleisyys sen sijaan on lisääntynyt selvästi kaikissa ikäryhmissä ja molemmissa riskiryhmissä. Kaavio 7. Liikkumattomien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 8. Paljon alkoholia käyttävien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

10 Kaavio 9. Tupakoivien osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 10. Tulevaisuuden melko masentavalta kokeneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

11 Kaavio 11. Epäonnistumisen tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja 2013 Kaavio 12. Alavireisyyden tunnetta ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

12 Kaavio 13. Unihäiriöitä ilmoittaneiden osuus suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Sairauspoissaolot Lyhyitä (1 3 päivää) sairauspoissaoloja edeltävän kuuden kuukauden ajalta ilmoittaneiden osuus (kaavio 14) lisääntyi kaikissa ikäryhmissä vertailussa. Lyhyet sairauspoissaolot kohdistuivat erityisesti nuorten ikäryhmiin. Vuoden 2013 aineistossa lyhyet poissaolot ovat sen sijaan kääntyneet laskuun kaikissa ikäryhmissä. Ero työkykyriskiryhmien välillä lyhyissä sairauspoissaoloissa ei ole suuri, sillä lyhyitä sairauspoissaoloja esiintyy molemmissa ryhmissä. Pitkiä poissaoloja ilmoittaneiden (yli 10 päivää) osuus väheni 2013 korkean riskin ryhmässä kaikissa paitsi vuotiaiden ikäryhmässä (kaavio 15). Pitkät sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä ja esiintyvyys onkin korkean riskin ryhmissä suurempaa. Monilla tutkimuksen kohteena olleilla työpaikoilla on kehitetty sairauspoissaolojen hallintaan ja työhön paluun tukemiseen tähtääviä toimintamalleja, jotka ovat Varman aiempien selvitysten mukaan yleistyneet nopeasti. Näissä malleissa kiinnitetään erityistä huomiota työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöhön poissaolojen tarpeettoman pitkittymisen estämiseksi. Korkeassa riskissä olleet vastaajat on työhyvinvointikyselyyn liittyvän toimintatavan mukaisesti myös ohjattu työterveyshuoltoon. Kaavio 14. Lyhyiden poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja

13 Kaavio 15. Pitkien poissaolojen esiintyvyys suhteessa työkyvyn epävarmuuteen eri ikäryhmissä vuosina 2009, 2011 ja Yhteenveto Selvitys osoittaa, että suomalaisen työntekijän työkykyennuste on parantunut. Keskimääräinen muutos vuodesta 2009 vuoteen 2013 on noin 2,3 prosenttiyksikköä, joka vastaa laskennallisesti 110 miljoonaa euron säästöä ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Selvitys antaa merkittävää lisätietoa työkykyriskin taustasyistä. Selvityksen mukaan työhön liittyvillä syillä on kaikissa ikäryhmissä suurin merkitys. Viidenkymmen ikävuoden jälkeen myös sairauksiin ja oireisiin liittyvät syyt työkyvyttömyysriskin taustalla lisääntyvät. Stressin kokemisen merkitys korkean työkykyriskin syynä on lisääntynyt 2011 vuodesta 2013 vuoteen. Vuonna 2009 taustasyitä ei kysytty erikseen eikä täten tiedetä 2009 aineiston osalta vastaavaa tietoa. Nuorten osalta työyhteisön tai työtovereiden merkitys ei selvityksen perusteella ole erityisen merkittävä. Työn vaatimukset ja toisaalta kiinnostavuuden ja palkitsevuuden vähäisyys ovat tärkeitä työkyvyttömyysriskiin liittyviä tekijöitä, ja ne aiheuttavat nykyiselle työelämälle ja sen kehittämiselle erityisiä haasteita. Paljon esillä olleet varhaisen tuen mallit kohdistuvat ennen kaikkea sairauksien ja sairauspoissaolojen hallintaan ja näyttävät jo tuoneen tuloksia vanhemmissa ikäryhmissä. Merkittävä osa työntekijöistä kuitenkin tarvitsee työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu ainoastaan sairaudenhoitoon tai sairauspoissaolojen hallintaan. Näitä ovat mm. työn sisältöön ja omaan työhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet sekä johtamisen haasteet. Selvityksessä havaittiin, että erityisesti henkisen hyvinvoinnin ongelmat keskittyvät korkean työkykyriskin ryhmiin. Henkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyy usein myös univaikeuksia. Henkisen hyvinvoinnin edistämisellä pystytään vaikuttamaan ainakin osin myös työkykyriskin ilmenemiseen. Henkilöt, jotka kokevat henkisen hyvinvoinnin ongelmia, kykenevät usein ratkaisemaan ja selvittämään huonommin myös työhön liittyviä ongelmiaan. Näin ollen henkisten hyvinvointiongelmien heijastevaikutus työelämään ja työhyvinvointiin on suuri. Terveyskäyttäytymisessä on havaittavissa merkittäviä myönteisiä muutoksia vuoteen Sekä tupakointi että runsas alkoholin käyttö ovat vähentyneet erityisesti nuorten ikäryhmissä. Liikkumattomien määrä taas on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Edelleen kuitenkin nuoret tupakoivat eniten muihin ikäryhmiin verrattuina. Samaten liikuntaa harrastamattomien osuus on selkeästi pienentynyt. 13

14 Tutkittaessa poissaolojen määrää havaittiin, että lyhyiden poissaolojen määrä on vähentynyt vuodesta 2011 sekä korkean riskin että ei riskiä -ryhmissä. Pitkien, yli 10 päivää kestävien poissaolojen määrä erityisesti korkean riskin ryhmissä on vähentynyt, mutta edelleen pitkät sairauspoissaolot kohdistuvat selkeästi korkean riskin ryhmiin. Muista tutkimuksista tiedetään, että ne ennustavat lisääntyvää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Selvityksessä mukana olevat yritykset edustavat yrityksiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin kehittämiseen. Näillä yrityksillä on todennäköisesti myös tavanomaista enemmän ja säännöllisemmin käytössään mm. varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen hallinnan toimintamalleja, joiden myönteisiä tuloksia voivat heijastaa mm. korkean riskin ryhmän pitkien poissaolojen väheneminen. Selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän esimiesten, henkilöstöhallinnon, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyötä työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä. Työhön liittyvillä tekijöillä on merkittävä osuus kohonneen työkykyriskin taustalla. Pelkästään sairauksien arviointi ja sairauspoissaolojen seuranta eivät riitä. Työhön liittyvät ratkaisut ovat aina yksilöllisiä ja yrityskohtaisia, joten mitään yhtä toimintamallia ei ole. Havaitut myönteiset muutokset työkykyriskin vähenemisessä osoittavat kuitenkin, että muutos on mahdollista ja rohkaisevat jatkamaan paremman työhyvinvoinnin ja paremman työkykyjohtamisen hyväksi tehtävää työtä. Lisätietoja: Odumin tutkimuksen tuloksista, otoksesta ja menetelmistä: asiantuntijalääkäri Riikka Mattila, Odum, puh , riikka.mattila(at)odum.fi Varman työkykyjohtamisen palvelut: asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen, Varma, puh , tanja.rokkanen(at)varma.fi Odum Terveysjärjestelmästä: toimitusjohtaja Jukka Suovanen, Odum, puh , jukka.suovanen(at)odum.fi Muut tiedustelut: viestintäpäällikkö Leena Rantasalo, Varma, puh , leena.rantasalo(at)varma.fi Liitteet: Tiedotustilaisuudessa esitetty materiaali ja raportti löytyvät Varman ja Odumin verkkosivuilta osoitteista: > Tietoa Varmasta > Mediapalvelut > Esitysmateriaali ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja yksityinen sijoittaja. Yhtiö vastaa yksityisellä sektorilla lähes henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2013 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 4,8 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo oli vuoden 2013 lopussa 37,7 miljardia euroa. ODUM on markkinoiden johtava terveysjärjestelmien kehittäjä ja toimittaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1988 ja sen omistajia ovat Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto, BPM-Palvelut Oy sekä osa yhtiön henkilöstöä. Odum Terveysjärjestelmä mahdollistaa henkilöstön terveys- ja työkykyriskien hallinnan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Henkilöstön terveyden edistäminen voidaan toteuttaa nyt myös automatisoidusti. ODUM Terveysjärjestelmällä arvioidaan vuosittain yli työntekijän terveys- ja työkykyriskejä. 14