FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 506 TONTIT 3 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 507 TONTIT 1 JA 2 SE- KÄ KEVYENLIIKENTEEN VÄYLÄÄ JA PUISTOA. P31598 23.1.2017 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta..2016 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta..201_ Kaupunginhallitus..201_ Kaupunginvaltuusto..201_
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaavan muutos... 2 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Suunnittelualueen olosuhteet... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Ympäristöarvot... 2 3.1.3 Liikenne... 3 3.1.4 Tekninen huolto... 3 3.1.5 Maanomistus... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 3 3.2.1 Voimassa olevassa maakuntakaava... 3 3.2.2 Maakuntakaavan 1. vaihekaava... 5 3.2.3 Nivalan yleiskaava... 6 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 7 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 8 4.2.1 Osalliset... 8 4.2.2 Vireille tulo ja nähtävillä olo... 8 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 8 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 8 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.2 Aluevaraukset... 9 5.3 Kaavan vaikutukset... 9 5.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 9 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 9 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 9 5.3.4 Vaikutukset maisemaan... 9 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset... 10 5.3.6 Liikenteelliset vaikutukset... 10 5.3.7 Sosiaaliset vaikutukset... 10 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 10 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS... 10 Liitteet... 10
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTELEISSA 506 JA 507 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28.11.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee nykykaavan korttelin 506 tontteja 3 ja 6 sekä korttelin 507 tontteja 1 ja 2. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 506 tontit 3 ja 6 sekä korttelin 507 tontit 1 ja 2 ja kevyen liikenteen väylä sekä puistoa. Kaava-alue sijaitsee keskustaajaman eteläosalla. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on lähtenyt vireille alueen asukkaiden aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä 22.12.2016-23.1.2017 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä.. -..2017. Kaavaehdotuksesta saatiin lausuntoa. Lausunnoissa.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksessa tonteille käynti muutetaan osoittamalla nykykaavan puistokaista kevyenliikenteen väyläksi, jolla tonteille ajo on sallittu. Tontin 506/3 itärajaa siirretään noin kaksi metriä idemmäs. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavan muutosta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen olosuhteet 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Ympäristöarvot 3.1.2.1 Maisema ja luonnonympäristö Kaavoitettava alue sijaitsee keskustaajaman eteläosalla. Kaava-alueen pintaala on noin 1,2 ha. Kaavoitettava alue on pääosin rakennettua aluetta. Kaavoitettavalla alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 1. Kaava-alue katsottuna etelästä. 3.1.2.2 Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot Suunnittelualueen rakennuksilla ei katsota olevan kulttuurihistoriallisia arvoja. 3.1.2.3 Muinaisjäännösten inventointi Yleiskaavan mukaan alueella ei ole muinaismuistoja.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 3.1.3 Liikenne 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Pirttirannan tiellä on nopeusrajoitus 50 km/h. Pirttirannantie on muuttumassa kaduksi. Lupsunmutka on katu. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Kaava-alue on yksityisomistuksessa. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava kaavan 17.2.2005 ja kaava on tul- Ympäristöministeriö on vahvistanut lut lainvoimaiseksi 25.8.2006. Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. Nivalan yleiskaava Hyväksytty kv 23.1.2014. Rakennusjärjestys Voimassa 20.3.2014 alkaen Pohjakartta Nivalan kaupungin maanmittausteknikko hyv. 20.10.2015 Asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty numeerista karttaaineistoa. Kartan on hyväksynyt Nivalan kaupungin maanmittausteknikko. 3.2.1 Voimassa olevassa maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena sekä maaseudun kehittämisen kohdealueena. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A) Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikkaalueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallis-taloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuu-
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 riympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuurija luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden Kuva 2. Ote voimassa olevasta maakuntakaavan kartasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 3.2.2 Maakuntakaavan 1. vaihekaava Maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Vaihekaavassa käsitellään MRL 71 e :n mukaisesti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoitusta ja kokoa. Kuva 3. Ote maakuntakaavan 1. vaihekaavan kartasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 3.2.3 Nivalan yleiskaava Alueella on voimassa Nivalan yleiskaava, joka on hyväksytty 23.1.2014. Yleiskaavassa alue on osoitettu asuinalueena (A). Kuva 4. Ote Nivalan voimassa olevasta yleiskaavasta
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Nykykaavassa alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO, AO-1) ja puistoksi (VP). Kuva 5. Ote voimassa olevasta asemakaavasta..
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve ja tavoitteet laatii asemakaavan muutoksen. Kaavakonsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimisto. Asemakaavatyön tavoitteena on laatia kaava, jossa tonteille käynti muutetaan osoittamalla nykykaavan puistokaista kevyenliikenteen väyläksi, jolla tonteille ajo on sallittu.. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireille tulo ja nähtävillä olo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat - tekninen lautakunta Viranomaiset (Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat- sekä liikennevastuualueet) Alueelliset sähkö- ja teleyhtiöt Kaava oli teknisessä lautakunnassa _._.2016. Nähtävillä oloista on julkaistu kuulutus kaupungin ilmoitustaululla ja paikallisessa lehdessä. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Luonnos valmistui marraskuussa 2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ja -selostus ovat olleet nähtävillä 22.12.2016-23.1.2017. Luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnosvaiheessa saatiin 5 lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä..2017. Ehdotuksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Ehdotusvaiheessa saatiin lausuntoa. Lausunnot. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Museovirastolta, Pohjois-Pohjanmaan museolta ja alueellisilta sähkö- ja teleyhtiöiltä on pyydetty lausunto kaavahankkeesta.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.2 Aluevaraukset Asemakaavamuutoksessa tonteille käynti muutetaan osoittamalla nykykaavan puistokaista kevyenliikenteen väyläksi, jolla tonteille ajo on sallittu. Tontin 506/3 itärajaa siirretään noin kaksi metriä idemmäs. AO Erillispientalojen korttelialue Korttelin 506 tontin 3 rakennustehokkuus e = 0,25. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I 3/5. Korttelin 506 tontin 6 rakennustehokkuus e = 0,15. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Korttelin 507 tonttien rakennustehokkuus e = 0,20. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ks. liite 3. asemakaavan seurantalomake. Tekninen huolto 5.3 Kaavan vaikutukset Käynti tonteille tapahtuu kevyen liikenteen väylää pitkin. 5.3.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen 5.3.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kaavan mukainen rakentaminen täydentää olevaa rakennuskantaa. 5.3.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Uudisrakentaminen liitetään kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavan myötä ei poistu kulttuuri- ja luonnonperinnön kannalta arvokkaita kohteita. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön tai luonnonvaroihin. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Muuttuvaan kaavaan verrattuna rakentamisen volyymi pysyy samana. 5.3.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3.4 Vaikutukset maisemaan Muuttuvaan kaavaan verrattuna ei muutoksia. Muuttuvaan kaavaan verrattuna ei muutoksia.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 5.3.5 Taloudelliset vaikutukset 5.3.6 Liikenteelliset vaikutukset 5.3.7 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Kaupungille aiheutuvat kustannukset kaavan toteuttamisesta ovat marginaalisia. Kaavamuutos laillistaa nykykäytännön, jossa liikenne tapahtuu nykykaavan puistokaistaa pitkin. Kaavalla ei heikennetä yleistä virkistyskäyttöä. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä olevassa kaavakartassa. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Liitteet Asemakaavan muutoksen toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alue voidaan toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Oulussa 23.1.2017 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaavakartta 3. Seurantalomake Laatinut Tarkastanut Jaakko Isoherranen suunn.päällikkö, arkk. Kai Tolonen aluepäällikkö, arkk. SAFA