Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke
Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen Viljatilat: vain aluskasviksi kylvetyille korvausta Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta ProAgria, R. Tolppa Molempia kutsutaan myös peitekasveiksi Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä Kerääjäkasvit on nimityksenä yleistynyt tarkoittamaan kaikkia em. kasveja RaHa -hanke 2 RaHa -hanke
Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Pelto silti pitkään ilman elävää kasvustoa Pelto voi olla syksyllä myös vihreä Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta (Pohjoismaat: heinäkasvit kerääjinä vähentävät N huuhtoutumisen puoleen) Härkäpavun alla kasvanutta italianraiheinää RaHa -hanke Muokkauskin voi olla perusteltua Kerääjäkasvi kuivaa maata ja auttaa siirtämään muokkausta myöhäisemmäksi
Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys vähenee Juuret kuohkeuttavat maata syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit RaHa -hanke Eloperäistä ainesta kertyy maahan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat Maan rakenne paranee ravinteiden hyödyntäminen paranee RaHa -hanke Ravinteita jää maahan vesien sijaan RaHa -hanke 4
RaHa -hanke Alus- ja kerääjäkasveja ilmoitettiin Kesällä 2015 noin 270 000 ha Viime kesänä puolta vähemmän, koska korvausta sai vain 25 %:lle peltoalasta Korvaus/ha silti sama, 100 Hyvä aluskasvi kilpailee viljaa vastaan vähän, ja kasvaa voimakkaasti vasta puinnin jälkeen. Apiloita, sitovat typpeä ilmasta Heiniä, keräävät typpeä maasta
Tavoitteena syksyinen kattava kasvusto Huippusaavutus Hyvin koko lohkolla Riittävä tämäkin RaHa hanke 26.10.2011 RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi 21.10.2015 - Mitä rehevämpi kasvusto syksyllä on, sitä enemmän siitä on hyötyä maan rakenteelle ja kasvukunnolle sekä ympäristölle. - Vaatimattomammankin näköinen kasvusto on hyödyksi ja estää ravinteiden huuhtoutumista. Ravinneresurssi 30.9.2015 Ravinneresurssi 30.9.2015
Aluskasvien biomassalla on merkitystä Eri kasvilajien syksyn kuiva-ainesatoja 1990-luvun kokeissa kg/ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 valk. apila nurm. mail. west. raih. punaapila timotei syysvehnä ital. raih. ei alusk. rikkakasvit versot juuret 0-25 cm Juuret tärkeitä! Kokeet tehtiin yksittäisillä lajeilla, mutta seokset ovat suositeltavia
Aluskasvi voi alentaa viljasatoa Ohran jyväsato 1990-luvun kokeissa 3 vuoden keskiarvo, normaali ja iso siemenmäärä Huom: toisinaan jyväsato voi pienentyä enemmän. kg/ha 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 ei alusk. valkoapila punaapila nurmimailan. w.raih. it.raih timotei Jyväsato 5 %, kun italianraiheinän siementä 10 kg/ha Jyväsato 15 %, kun raiheinän siemenmäärä 20 kg/ha
Aluskasvi voi kasvaa yli viljan, jos vilja jostain syystä epäonnistuu kasvilaji on liian nopeakasvuinen Ohra kärsi märästä, aluskasvi nautti tilasta LUKEKAS-koe, Jokioinen 2015 Persianapila kukki tähkien tasalla Runsas kerääjäkasvusto voi parantaa pellon huonorakenteisia kohtia. Perusasiat, kuten ojituksen toimivuus ovat ensisijaisia parannuskeinoja. 9 HK 17.1.2017
Tehokas ravinteen kerääjä voi aiheuttaa haittoja Italianraiheinä on aluskasveista tehokkain ravinteiden kerääjä ja kasvimassan tuottaja. Se myös - kilpailee pääkasvin kanssa - kasvattaa joskus tähkän - talvehtii toisinaan UusiRaHa selvittää lajike-eroja, onko: - vähemmän kilpailevia - kevääksi kuolevia - silti hyvät hyödyt tuottavia Tavoite: Hyödyt haittoja suuremmat - Ravinteet kiertoon - Satohyötyä jatkossa 10 Hannu Känkänen 17.1.2017
Huolellinen kylvö tärkeää: kostea maa, multaaminen Aikainen perustaminen tuottaa parhaan aluskasvin Luotettava ja helppo: piensiemenlaatikosta Kevyt multaus auttaa paljon Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta heti viljan jälkeen: varma, lisätyötä, ei liian syvälle! -Hajakylvö pian viljan jälkeen: epävarmempi, etenkin jos ei mullata -Hajakylvö orasvaiheessa: epävarmuus ja viljan kilpailu lisääntyvät -Keskipakolevittimellä haasteena kylvön tasaisuus -Rikkakasviäestykseen liittäminen voi olla järkevää: multaus auttaa -(Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä): siemenen itäminen voi estyä! Kerääjäkasvin siementä ei kannata sekoittaa viljan siemenien sekaan kylvölaatikkoon!
Aluskasvi Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa suositeltuja määriä kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen 10-16 Timotei 5-10 Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8 Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2 a) Italianraiheinä + apila 5-10 + 8-2 a) a) Heinävaltainen, jos halutaan kerätä paljon typpeä maasta. Apilavaltainen, jos halutaan hyvä typpilannoitusvaikutus. Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja kokemusta. Siementä kg/ha, Uusimaa 2015* 1-2 3-4 5-6 7-46 % 43 % 10 % 24 % 1) 36 % 20 % 20 % 17 % 2) 25 % 13 % 46 % 5 % 38 % 25 % 32 % 1) Puna-apila 2) Muu nurmiheinä kuin italianraiheinä Seoksia käytettiin varsin vähän *Kysely kerääjäkasveja viljelleille Uudellamaalla
Yhteenvetoa tärkeimmistä Pyri suureen viljasatoon ja kattavaan kerääjään RaHa -hanke timotei italianraiheinä saat tiheän kasvuston syksyyn mikä kuohkeuttaa maata ja auttaa ravinteiden hyödyntämiseen tulevissa sadoissa. timotei pelkkä vilja italianraiheinä 13 HK 17.1.2017
Perustietoa kerääjäkasvimenetelmistä Ravinteiden hallinta (RaHa) hankkeen nettisivut www.ymparisto.fi/fi-fi/ravinnehuuhtoumien_hallinta Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen UusiRaHan tuloksia alkaa tulla kevääksi 2017 Seminaari viikolla 10 Onko kiinnostuneita tilakokeiden tekijöitä? UusiRaHa on mukana myös kesällä 2017 jarmo.ketola@luke.fi hannu.kankanen@luke.fi Kiitos! 14 Hannu Känkänen 17.1.2017