Tutkimuksen näkökulmia korkeakoulualojen kielitaidon arviointiin Esimerkkinä maahanmuuttajataustaiset lääkärit Maija Tervola, maija.tervola@staff.uta.fi 2.5.2016 Väitöskirjatutkija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Helsinki Tampereen yliopisto
Erityisalan kielitaito (LSP, Language for Specific Purposes) Pääperiaate: Määritellään tarpeet sen mukaan, millaisessa ympäristössä kieltä aiotaan käyttää Kielenkäyttötilanteiden kartoitus ja analyysi Kielellisten strategioiden analyysi Kielenaineksen analyysi Kyse EI ole vain erityisalan sanoista ja fraaseista Kyse EI ole erillisestä kielimuodosta vaan lähestymistavasta Douglas, Dan 2000: Assessing Languages for Specific Purposes. Hutchinson, Tom & Waters, Alan 1987: English for Specific Purposes. A learning-centered approach.
Erityisalan kielitaidon määrittäminen ERITYISALAN TARVEANALYYSI KIELITAIDON ARVIOINTI Testaus OPPIMINEN Mitä opiskelija tekee? OPETTAMINEN Mitä opettaja tekee? Biggs 1996: Enhancing teaching through constructive alignment.
Tarveanalyysi Diagnostinen malli kielenkäyttötilanteiden vaativuuden mittaamiseksi Kielellisten tehtävien kartoittaminen Tyypillisen kielenaineksen selvittäminen frekvenssien avulla Alakohtaiset vaatimustasot ja sisällöt.
Tutkimuksia erityisalan kielitaidosta esimerkkinä lääkärit Kielitaidon merkitys työssä menestymiselle Grow, Sztajnkrycer, Moore 2006. Language barriers as a reported cause of prehospital care delay in Minnesota. Prehospital Emergency Care 12:76 79 Stewart 1995. Effective physician patient communication and health outcomes: A review. Canadian Medical Association Journal 152:1423 1433 Testatun ja käytännön kielitaidon välisestä erosta Baig, Violato, Crutcher 2009. Assessing clinical communication skills in physicians: are the skills context specific or generalizable. BMC Medical Education 2009,9:22. Boulet, van Zanten, McKinley, Gary 2001. Evaluating the spoken English proficiency of graduates of foreign medical schools. Medical Education 35:8,767 773. Mahajan, Stark 2007. Barriers to education of overseas doctors in paediatrics: a qualitative study in South Yorkshire. Archives of Disease in Childhood 92(3):219 223.
Millaista on käyttökelpoinen tutkimus? Schwei ym. 2016. Changes in research on language barriers in health care since 2003: A cross-sectional review study. International journal of nursing studies Feb;54:36 44 The majority of studies continue to be descriptive in nature, despite the fact that it has already been well-documented that language barriers adversely affect access to health services. Work demonstrating the effectiveness of interventions to overcome language barriers would likely more successfully drive the implementation of language access services. (s. 18)
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat Korkeakoulutetut maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Kielitaitovaatimukset ovat korkeat. Toisaalta korkeakoulutetuilla on hyvät yleistiedot sekä hyvät kognitiiviset kyvyt. Yksi korkeakoulujen tehtävä: korkeakoulutettujen maahanmuuttajien täydennyskoulutus Kyhä 2007; Forsander 2002
Erityisryhmänä lääkärit Suhteellisen yhtenäinen koulutus ympäri maailman Lääkäripula Suomessa Korkean riskin ala (potilasturvallisuus) Kohtalaisen mutkikas laillistusprosessi Kielitaitovaatimus erittäin korkea ja laaja Tarkkaa erikoisalan termien käyttöä kollegoiden kanssa Puheen muokkaamista erilaisille potilaille: lapsille, vanhuksille, koulutetuille, kouluttamattomille Pitää osata selittää kompleksisia, abstrakteja asioita Pitää osata vakuuttaa, motivoida, kertoa huonoja uutisia jne. Pitää toimia myös kiireellisissä, meluisissa ja stressaavissa tilanteissa
Nykytilanne EU:n sisältä tulevat: Valvira tarkistaa tutkintotodistuksen Työnantaja on vastuussa kielitaidon riittävyydestä EU/ETA:n ulkopuolelta tulevat Laillistusprosessi Tutkintotodistuksen tarkistus 6 kk:n harjoittelu Kielitesti (YKI 3) Kolme kuulustelua Työnantaja on vastuussa kielitaidon riittävyydestä Täydennyskoulutus on sirpaleista
Ratkaisu Valtakunnallinen täydennyskoulutusmalli Opetussuunnitelma, jonka eri toimijat voivat ottaa toteutettavakseen (ELY-keskukset, sairaanhoitopiirit ym.) Tarkoitus yhdenmukaistaa ja systemaattistaa koulutusta Sisältää sekä lääketieteen täydennysopintoja että ammatillisen suomen kielen opintoja. Koulutus järjestetään moduuleissa, joita voi valita tarpeen ja tarjonnan mukaan.
Kielitaidon ja lääkäriosaamisen mukaan räätälöity oppimispolku Kielitaidossa paljon puutteita, lääketieteellinen osaaminen todettu riittäväksi: Kielipainotteinen opiskelukokonaisuus Kielitaito hyvä ja kokemusta lääkärinä työskentelystä tai taidot todettu riittäviksi suomalaiseen toimintaympäristöön: TH-moduulit vapaaehtoisina tarpeen mukaan Sekä lääketieteellisessä osaamisessa, että kielitaidossa paljon puutteita: Onko järkevää jatkaa? Kielitaito riittävä, mutta lääketieteellisessä osaamisessa puutteita: Tarpeen mukainen itseopiskelu, Terveydenhuoltomoduulit, täydennyskoulutuksen myös suosituksia
Moduulit, integroitu toteutus ja erillinen toteutus Lääkäriosaaminen 1. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 2. Perusterveydenhuollon episodiluonteiset hoitopolut 3. Pitkäaikaissairaan hoito/polku Kieliosaaminen A. Kieli, oppiminen, oppija B. Kielen oppiminen työpaikalla C. Viestintä työyhteisössä 4. Terveyden edistäminen 5. Lääkärin toiminta terveydenhuoltojärjestelmässämme* 6. Tutkimukset ja toimenpiteet D. Vuorovaikutus potilastyössä* E. Itseohjautuva kielenopiskelu
Fuusiotesti Alkutesti, joka mittaa sekä lääketieteellistä osaamista että suomen kielen taitoa Testin tehtävistä laaditaan kielellisesti ja sisällöltään eritasoisia versioita. Tehtävätyypit: Anatomiasanastotehtävä Monivalintakysymykset Tekstinymmärtämistehtävä Kirjoittamistehtävä Case-kysymykset Haastattelu Arviointi erikseen sisällön ja kielen kannalta.
Erityisalan kielitaitotyö Tärkeää: Yhteistyö erityisalan ammattilaisten ja kielen ammattilaisten kanssa KIITOS!
Lähteet BAIG, VIOLATO, CRUTCHER 2009. Assessing clinical communication skills in physicians: are the skills context specific or generalizable. BMC Medical Education, 2009, 9:22. BIGGS 1996. Enhancing teaching through constructive alignment. Higher Education 32: 347 364 BOULET, VAN ZANTEN, MCKINLEY, GARY 2001. Evaluating the spoken English proficiency of graduates of foreign medical schools. Medical Education. 35:8,767 773. DOUGLAS 2000: Assessing Languages for Specific Purposes. CUP. New York FORSANDER 2002. Luottamuksen ehdot. Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 39/2002. Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto. Helsinki. GROW, SZTAJNKRYCER, MOORE 2006. Language barriers as a reported cause of prehospital care delay in Minnesota. Prehospital Emergency Care, 12. s. 76 79.
Lähteet HAYS, PEARSE, COOPER, SANDERSON 1996. Language background and communication skills of medical students. Ethnicitys and Health. Dec;1(4):383 8. HUTCHINSON & WATERS 1987: English for Specific Purposes. A learning-centered approach. CUP. KYHÄ 2007. Akateemisten tutkintojen avulla suomalaisille työmarkkinoille? tutkimus korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työurista. Teoksessa HP. Huttunen & T. Kupari (toim.). Specimasta opittua. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat työelämään. Turun työvoimatoimiston kansainväliset palvelut. SPECIMA/ESR-projekti. Turku. MAHAJAN, STARK 2007. Barriers to education of overseas doctors in paediatrics: a qualitative study in South Yorkshire. Archives of Disease in Childhood 92(3): 219 223. STEWART 1995. Effective physician patient communication and health outcomes: A review. Canadian Medical Association Journal, 152. s. 1423 1433