kaupunkiliikkumisesta

Visioita tulevaisuuden kaupunkiliikkumisesta - teknologiakehityksen tuomat haasteet ja mahdollisuudet Rakennusfoorumi 1.4.2014 Principal Scientist Anu Tuominen, VTT

2 Esityksen sisältö 1. Kaupunkiliikenteen tulevaisuuteen vaikuttavia globaaleja megatrendejä 2. Liikenteen radikaaleja teknologioita 3. Erilaisia liikenteen visiota 4. Liikennejärjestelmän j ä sosiotekninen i muutos

3 MEGATRENDEJÄ

4 Kasvavat kaupunkiseudut ja asumisen/ liikkumisen korridoorit Uusiutuva energia & yhdyskuntasuunnittelu & ICT (GREEN and SMART cities) Tekes: Fiksu kaupunki EC: Smart Cities and Communities Kestävän liikkumisen suunnitelmat (SUMP) The City of the Sun, located 40km north of Amsterdam (Heerhugowaard), lives up to its name. Älykäs vähähiilinen ä liikenne (VTT)

5 Y sukupolvi (15-35v.) Asenteet, arvot, käsitykset, käyttäytyminen, elämäntapa vaikutukset tuotteiden ja palveluiden kehitykseen, markkinointiin ja kulutukseen Jakamistalous (Sharing Economy) voidaan jakaa informaatiota, ideoita, asiantuntemusta, energiaa, aikaa, tavaroita, palveluita, rahaa kuluttajat jakavat asioita toisille kuluttajille (esim. yhteiskäyttöautot ja pyörät) Merkitysyhteiskunta liikenteen uudet roolit: Slow travel käyttökokemus ( Transport as valued activity )

6 Autonomisuus ja automaatio Liikenteessä paikka-sidonnaiset kommunikaatio-, navigointipalvelut, yms. palvelut (LBS) yhteistoiminnalliset järjestelmät (ajoneuvoinfrastruktuuri-käyttäjä) turvallisuus, taloudellisuus, ekologisuus Teollisuudessa mm. satamat, kaivokset

7 Lisää megatrendejä Äärimmäisten sääolosuhteiden lisääntyminen Uudet liiketoimintamallit, esim. Nettikaupan merkittävä ä kasvu, vaikutukset kaupunkilogistiikkaan Liikenne palveluna (Mobility as a service) Liikenteen palveluekosysteemi 2030?

8 Liikenteen radikaalit teknologiset ratkaisut Robottiauto 1- ja 2-pyöräiset henkilö- & tavarankuljettimet Nelikopterit (sähkökäyttöiset lennokit) FlyNano ja muut kevytlentokoneet t k t Tyhjiösukkula Suprajohteen magneettinen lukinta ja muu levitaatio Cubesat -nanosatelliitit ja muu avaruuden helpompi saavuttaminen Kevyet jatkuvasti lentävät laitteet http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=ie27613151734377

9 LIIKENTEEN VISIOITA

10 Liikennejärjestelmän pitkän aikavälin visiointi Yksi mahdollisuus käsitellä sosio-teknistä järjestelmää ja vastata tulevaisuuden haasteisiin Visiot eivät pyri ennustamaan, että liikennejärjestelmä olisi vuonna X tietynlainen Tavoitteena hälventää epävarmuutta, auttaa uhkiin varautumisessa ja mahdollisuuksien tunnistamisessa pitkäkestoiset investoinnit regulaatioiden vahva rooli liikennejärjestelmän systeeminen luonne Strategisen päätöksenteon apuväline, joka auttaa organisaatiota tai yhteiskunnan sektoria vastaamaan kysymykseen, miten pärjäämme muuttuvassa maailmassa?

11 Kolme Visiotyötä Ilmastonmuutoksen hillinnän visiot ja toimenpidekokonaisuudet liikennesektorilla vuoteen 2050. Baseline-kehitys, Urbaani syke vai Runsaudensarvi? Liikenneja viestintäministeriön julkaisuja 15/2012. Turvallinen liikennejärjestelmä 2100. Visio. (VTT Technology 5) http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/t5.pdf Renewable road transport energy sources up to 2050 in Nordic Countries (TOP-NEST NEST, Nordic Energy Research)

12 8 Liikennejärjestelmän CO 2 -visiota Kehittyvä kohtuutalous: Talouden kasvu pysähtyy, tieliikennesuorite kääntyy jyrkkään laskuun, teknologia kehittyy nopeasti, päästöt nollaan Urbaani syke: Tietoliikennevetoinen kompaktikaupunkivisio; Talous kasvaa voimakkaasti, kulkutapajakauma muuttuu tieliikenteestä raideliikenteeseen, päästöt romahtavat Transito-Suomi: Paluu perinteiseen kohtuutalouteen Suomessa, mutta (transito)kuljetukset erityisesti raiteilla kasvavat Ekomoderni: Liikenteen kasvu joukkoliikenteeseen ja kuljetuksissa raiteille; Talous kasvaa liikennesuoritetta nopeammin, päästöt kääntyvät kohtalaiseen laskuun Pienet askeleet: Pitää kiinni nykyhetkestä; Talous kasvaa hitaasti, liikenne hyvin hitaasti, päästöt pienenevät hieman Business as usual: Ominaispäästöt pienenevät vähitellen; Suoritteen kasvu voimakkaampaa ja päästöjen lasku hitaampaa kuin Ekomodernissa Materian kasvu: Talous ja suorite kasvavat voimakkaasti eikä päästöjä saada alas Runsaudensarvi: Talous ja liikenne kasvavat voimakkaasti, mutta tieliikenteen teknologiahyppy vähäpäästöisyyteen ratkaisee päästöongelmat

13 Toimenpidekokonaisuudet visioiden saavuttamiseksi URBAANI SYKE RUNSAUDENSARVI Maankäytön toimet Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittäminen Energiatehokkaat t pitkät matkat t Hinnoittelu (tiemaksu) Vähäpäästöiset ajoneuvot Raskaan liikenteen uudet kuljetuskonseptit Raideinfrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito Vähäpäästöiset ajoneuvot Raskaan liikenteen älykkäät ja kompaktit kuljetuskonseptit Tieinfrastruktuurin i i tehokas kehittäminen ja kunnossapito Uudet teknologiat ja palvelut

14 CO 2 -päästömäärät vuonna 2050 - tavoitteet, visiot ja toimenpidekokonaisuudet

15 Turvallinen Liikennejärjestelmä 2100 Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta muotoillut vision lähtökohdat: Liikennejärjestelmästä ei aiheudu suuria henkilövahinkoja: kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä Liikennejärjestelmässä ei tapahdu merkittäviin esine- tai ympäristövahinkoihin johtavia onnettomuuksia Myös turvallisuudentunne sekä tietoturvan taso ovat tärkeitä turvallisen liikkumisen ja kuljettamisen mittareita Työn tavoite: esittää yksi mahdollinen tulevaisuudentila, jossa asetetut liikenteen turvallisuustavoitteet toteutuvat

16 Visiotyöskentelyprosessi 3. Visioiden kuvaaminen 1. Muutosvoimien kartoitus ja jäsentäminen Kirjallisuuden taustakartoitus Asiantuntijatyöpaja PESTE-analyysi Muutosjohtamisen viitekehys 2. Tulevaisuustaulukon ja visioiden rakentaminen Tulevaisuustaulukon tulevaisuuskuvat Visioiden lähtöpisteiden valinnat Visioiden polut tulevaisuustaulukossa Asiantuntijatyöpaja Visioiden käsikirjoitukset Vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvaus hyödyntäen muutosjohtamisen viitekehystä

17 Turvallisen liikenteen visio 2100 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö Energiajärjestelmä Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmään liittyvät teknologiat ja palvelut Liikenne ja ympäristö

18 Suomen liikennejärjestelmä 2100 Liikennejärjestelmän infrastruktuuri on metropoleissa (4kpl) ja soveltuvin osin myös pienemmissä urbaaneissa keskittymissä (15-20 kpl) pitkälti integroitunut muuhun kaupunki- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin Liikenteen käyttövoimana on sähkö. Lataus suoraan raiteesta tai erillisistä latauspisteistä. Henkilöliikenne keskusten välinen ja Eurooppaan: nopea maanpäällinen raideliikenne, tunnelit Itämeren alitse pääasialliset kulkutavat kaupunkiympäristössä: sekä raide- että tieverkkoa hyödyntävä kaupunkimoduuli & kevyt liikenne; maaseudulla sähköajoneuvot lentoliikenne: kaukokohteet Tavaraliikenne oma nopea raiteistonsa runkokuljetukset Euroopassa raiteilla, kaukokohteisiin meriteitse jakeluliikenne kaupunkimoduuleilla ja sähköajoneuvoilla

19 Suomen liikennejärjestelmä 2100 Kaikki moottoroitu liikenne tapahtuu automaattiohjauksen piirissä, jota hallitaan ensisijaisesti paikallisen operaattorin toimesta. Asiointitili älykortteineen: palvelukokonaisuuksien hallinta, ml. liikkuminen, liikenteen palvelut ja liikenteen hinnoittelu. Toimitusketjun hallinnan ja terminaaliverkoston tehokkuus ja turvallisuus (globaalit integraattorit). Liikennepalveluiden tuotannossa sekä järjestelmän ylläpidossa ja toimivuudessa viranomaisten ja yritysten roolit ovat täydentyneet poikkitason yhteisöjen ja sosiaalisten verkostojen toiminnoilla. Liikenne on joustavaa, päästötöntä, melutonta ja hajutonta. Liikkuminen ja kuljettaminen on paitsi ruuhkatonta myös henkilövahinkojen, loukkaantumisten tai aineellisten vahinkojen suhteen riskitöntä. Kevyt ja muu liikenne toimivat ristiriidattomasti rinnakkain. Suurimmat haasteet: järjestelmähäiriöt ja vikaantumiset automatiikkajärjestelmissä ja älysovelluksissa.

20 TOP-NEST pohjoismaiset liikenneskenaariot 2050

21 TOP-NEST skenaarioiden kuvaukset Liikennejärjestelmä Älykkäät kylät Urbaani syke Pienet askeleet Preeria Tieliikenne dominoi Älykkäitä henkilö- ja tavaraliikenteen ratkaisuja paikallisella tasolla Kuljetustarpeet Henkilöliikenne: lisääntyy hieman Tavaraliikenne: vähenee Raideliikenne ja eimotorisoitu liikkuminen dominoivat liikennettä kaupungeissa ja kaupunkien välillä Ei priorisoituja liikkumismuotoja: kaupungeissa rinnan raide-, tie- ja eimotorisoitua liikennettä Tieliikenne dominoi pitkän matkan liikkumista ja tavaraliikennettä Vähenee Henkilöliikenne: vähenee hieman Tavaraliikenne: ei muutosta nykyiseen Tieliikenne dominoi Infrastruktuurin ylläpito vajavaista Vähenee heikon talouskehityksen vuoksi Teollisuuden Hajautettu paikallinen Teollisuuden voimakas Keskittynyt, Lamaannus, taloudellisia rakenne tuotanto ja uudistuminen, suuria energiaintensiivinen ongelmia, ei palvelurakenne palvelualan yrityksiä teollisuus uudistumista Teknologian kehitys Ihmiset, arvot, kuluttajat ja politiikka Kohtuullista Nopeaa, edistyneitä ja innovatiivisia ratkaisuja Yhteisöllinen ajattelu voimakasta Tiukat paikalliset tai alueelliset säädökset ajoneuvojen ja polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön Valistuneita, vihreitä kuluttajia Tiukat globaalit ja kansalliset säädökset ajoneuvojen ja polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön Kohtuullista Hidasta Loppukäyttäjien näkemykset ja tarpeet ovat hajanaisia Monia (jopa ristiriitaisia) säädöksiä Heikon talouden vuoksi hinta dominoi päätöksentekoa Säätely vähäistä, ei ohjausvaikutuksia

22 TARVITAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN SOSIOTEKNISTÄ MUUTOSTA

23 Sosiotekninen muutos ja kaupunkiliikenne

24 Kiitos! anu.tuominen@vtt.fi