14.3.2012 1(39) TK-21-837-10 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta
2(39) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus... 6 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 7 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 7 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 8 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus...11 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 13 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet...13 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu...14 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 19 1.6.1 Rahoituksen rakenne...19 1.6.2 Talousarvion toteutuminen...22 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma...22 1.6.4 Tase...23 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 24 1.8 Arviointien tulokset... 25 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 26 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 27 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 29 4 TASE... 30 5 LIITETIEDOT... 31 6 ALLEKIRJOITUS... 39
3(39) 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Euroopan velkakriisi heijastui edelleen tilastoalan toimintaympäristöön vuonna. Euroopan unionin toimet talouden ohjaus-, sääntely- ja valvontajärjestelmien kehittämiseksi ovat lisänneet talouden seurantaa ja tilastotiedon kysyntää sekä kiristäneet tilastojen laatuvaatimuksia. Myös Suomessa talouden epävarmuus jatkui ja bruttokansantuotteen elpyminen hiipui uudelleen vuoden jälkipuoliskolla. Uusi hallitus käynnisti useita selvitysja uudistushankkeita, jotka vaikuttavat tilastojen kysyntään ja toimintaympäristöön. Uusi tietohallintolaki ja valtion yhteisten IT -palveluiden käyttöönotto tiivistivät julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä ohjausta. Myös tilastolain uudistamisen valmistelu jatkui toimintavuonna. Euroopan tilastojärjestelmän kehittäminen on jatkunut. Vuonna oli vireillä uudistuksia, jotka koskivat mm. Euroopan tilastojärjestelmän hallintarakenteita, tilasto-ohjelmien priorisointia, tilastolainsäädäntöä ja tilastojen laadunhallintajärjestelmää. Myös käytännesääntöjä tarkistettiin. Kehitystyö on edennyt myös yksittäisille tilasto-alueille, kuten talous-, yritys- ja sosiaalitilastojen uudistamiseen. Keskustelu hyvinvoinnin mittaamisesta jatkui vilkkaana. Eurostatin aikaisemmin julkaisema tuotantovisio ja sitä toteuttava strategia ovat tarjonneet kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle. Tilastokeskuksen toiminta jatkui tuloksellisena vuonna. Tuotannon volyymi kasvoi pari prosenttia ja kokonaistuottavuus nousi viisi prosenttia vuotta aikaisemmasta. Veloituksettoman tilastotiedon tarjonta ja kysyntä kasvoivat reipasta vauhtia. Maksullinen toiminta sujui suunniteltua paremmin ja myös EU:n kasvavat tilastovaatimukset kyettiin toteuttamaan. Kokonaisuudessaan julkisen tilaston palvelukyky säilyi hyvällä tasolla; asiakkaiden palaute oli valtaosin myönteistä ja henkilöstön työtyytyväisyys nousi edellisvuodesta. Myös toiminnan kustannustehokkuus vahvistui. Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa kasvoi vajaan prosentin, mutta henkilötyövuodet vähenivät 2-3 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstön kokonaismäärä on alentunut likimain kymmenesosan vuoden 2008 tasosta. Tuotantoprosessien kehittäminen on viime vuosina kohdistunut mm. yritys- ja henkilötiedon keruujärjestelmien kehittämiseen sekä hallinnollisten aineistojen hyödyntämiseen. Myös tietojen jakelukanavia sekä julkaisu- ja metatietojärjestelmiä on uudistettu. Yksittäisistä tilastouudistuksista merkittävimpiä ovat olleet kansantalouden tilinpidon ja yritystilastojen laajat järjestelmäuudistukset. Myös tilastotuotteiden ja -palveluiden uudistaminen on vauhdittunut. Painopiste on ollut toimintaa yhtenäistävässä kehitystyössä ja kansallisen toiminnan sopeuttamisessa Euroopan tilastojen kehittämiseen. Toimintavuonna käynnistettiin Tilastokeskuksen toimintastrategian ja ICT - strategian päivittäminen. Viraston uusi keskipitkän ajan tuottavuusohjelma hyväksyttiin. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten toimintalinjausten mukaisesti. Strategiatyön tavoitteena on sitoa strategia aikaisempaa kiinteämmin toiminnan suunnitteluun. Euroopan talouden viime vuosien kriisien myötä myös julkisen tilaston haasteet ovat lisääntyneet. Paineet yhteiskunnan tilastoinfrastruktuurin uudistamiseen ovat
4(39) kasvaneet ja tämä näkyy sekä Euroopan tilastojärjestelmän että kansallisten tilastovirastojen toiminnassa. Niukat resurssit pakottavat priorisoimaan paitsi tilastoohjelmia myös kehitystyön painopisteitä. Teknologian kehitys, uudet tietolähteet ja uudet menetelmät mm. suurten tietomassojen hyödyntämiseen avaavat tilastovirastoillekin uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin tilastotiedon tarpeisiin. 1.2 Vaikuttavuus Valtiovarainministeriö on asettanut Tilastokeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet (Valtion talousarvioesitys ): Tilastotoimen tuottamat tiedot täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Kansallista tilastotointa kehitetään laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena. Tilastokeskus edistää Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen soveltamista tilastotoimessa. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tavoitteet 1 ja 2 1. Tilastokeskus vastaa toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään ja että Tilastokeskuksen tunnettuus kasvaa. 2009 tavoite Mittari 1 Tilastokeskuksen tuottamien tietojen luotettavuus, % 87-87 86 2 Tilastokeskuksen tunnettuus, % 83-84 84 Tiedot perustuvat parittomina vuosina toteutettavaan yrityskuvatutkimukseen (Taloustutkimus Oy) Sekä luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin että Tilastokeskuksen tunnettuus ovat säilyneet erinomaisella tasolla. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden taustalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Luottamuksen saavuttamiseksi panostetaan aktiiviseen, tavoitteelliseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämiseen. Arviointien tulokset raportoidaan luvussa 1.8. Tilastokeskus ohjaa tilastotoimen yhtenäisyyttä erityisesti laadun ja menettelytapojen osalta käytännesääntöjen mukaisesti. Tilastokeskuksen sidosryhmäyhteistyölinjausten periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti työtä tehdään pääjohtajatapaamisissa, muissa yhteistyöverkostoissa sekä erityisesti Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunnassa. SVT-neuvottelukunta toimii tilastoja tuottavien viranomaisten yhteisenä foorumina Suomen virallisen tilaston ylläpidossa ja kehittämisessä sekä tilastotoimen kehittämislinjausten ja Euroopan tilastojärjestelmän kansallisen tason koordinoinnin tavoitteiden edistämisessä. Nykyisen neuvottelukunnan toimikausi on 18.2. - 31.12.2012. 1 Tavoitteet on kursivoitu. Numerointi viittaa taulukoissa oleviin mittareihin.
5(39) SVT-neuvottelukunta teki vuoden alussa SVT-tilastojen verkkosivujen itsearvioinnin. Pääosa esille tulleista ongelmista korjattiin vuoden aikana. Lisäksi SVT-neuvottelukunta täydensi tietosuojasuositusta. Tilastokeskuksen Stat- Fin-tietokantaa on laajennettu niin, että sitä voivat käyttää myös muut tilastontuottajat taulukkojakelussaan. Vuonna taulukoita oli 14 eri tuottajalta. 31.12. Suomen viralliseen tilastoon kuului 273 tilastoa. Vuonna valmisteltiin uudet Tilastokeskuksen maksuttomien tietojen jatkokäyttöehdot, jotka julkaistiin vuoden 2012 alussa. Niissä Tilastokeskus myöntää verkossa oleviin maksuttomiin tietoaineistoihin laajat jatkokäyttöoikeudet niin kaupallisiin kuin ei-kaupallisiinkin tarkoituksiin. Samassa yhteydessä avattiin avoin rajapinta StatFin-tietokantaan. Muutokset toteuttavat avoimen datan periaatteita ja laajentavat olennaisesti tiedon jatkokäyttömahdollisuuksia. Tilastokeskus on aktiivisesti osallistunut EU:n tilastosäädösten valmisteluun. EUneuvostossa on käsitelty seuraavia Tilastokeskusta koskevia tilastoasetusehdotuksia: matkailutilasto, ympäristötilinpito, tieliikenteen tavarankuljetustilasto, kansantalouden tilinpito ja rikosturvallisuustilasto. Lisäksi Tilastokeskus on ollut aktiivisesti mukana EU:n Economic Governance -uudistusten tilastovaikutuksia koskevassa valmistelutyössä, joka koski julkisen talouden tiukkenevaa seurantaa, EDP-tietojen tarkempia laatuvaatimuksia ja makrotalouden seurantaindikaattoreita. Seurantavuonna annettiin asetukset Euroopan ympäristötilinpidosta ja Euroopan matkailutilastoista. Matkailutilastoasetuksen soveltamisen seurauksena tilastovuoden 2012 alusta uudistetaan majoitustilasto ja suomalaisten matkailu - tutkimus. Lisäksi komissio antoi lukuisia täytäntöönpanoasetuksia, jotka koskevat mm. yritysten henkilöstökoulutustutkimusta (CVTS), koulutusta ja elinikäistä oppimista, aikuiskoulutustutkimusta ja työtapaturmatilastoa. Tilastokeskus edusti Suomea neuvoston tilastotyöryhmän kokouksissa mm. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän uudistamista koskevaa asetusta ja rikosturvallisuustilastoja koskevaa asetusta käsiteltäessä. Seurantakauden lopussa komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tilasto-ohjelmasta vuosiksi 2013-2017 sekä ehdotuksen väestötilastoista. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seuranta- ja raportointijärjestelmää sekä muiden ilmastonmuutostietojen raportoimista kansallisella ja unionin tasolla koskevan asetuksen käsittely aloitettiin neuvoston ympäristötyöryhmässä. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna nelisenkymmentä yhteistyöryhmää. Tärkeimmät yhteistyöryhmät ovat Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellinen neuvottelukunta ja Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille asiantuntijaryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilastokeskuksen asettamia työryhmiä, joissa oli mukana Tilastokeskuksen ulkopuolisia henkilöitä, oli noin 60. Tilastokeskuksen edustajia oli mukana noin sadassa ulkopuolisten asettamassa työryhmässä. Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona käynnistettiin useita erillisiä selvityshankkeita. Tilastolakia uudistaneen työryhmän työ päättyi vuoden lopussa. Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan kolme tilastoviranomaista sekä tiedonantajien edustaja jättivät eriävät mielipiteet.
6(39) Finanssivalvonta ja Tilastokeskus ovat tehneet periaatepäätöksen vakuutustilastojen siirrosta Tilastokeskukseen. Tavoite 3. Laadukkaiden perustietojen varmistamiseksi ja koetun tiedonantorasituksen keventämiseksi kehitetään edelleen Internet-lomakkeilla tehtäviä tiedonkeruita. 2009 tavoite -11 muutos Mittari 3 Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, % 64 69 74 73 4 %-yks. Mukana ovat sekä Internet-lomakkeilla vastanneet sekä automaattinen raportointi. Yritystiedonkeruissa lähes saavutettiin Internet-lomakkeilla vastaamistavoite. Automaattista raportointia hyödyntäviä tiedonkeruita on kaksi. Tiedonantajien motivointia on tehty yhteistyössä yritysten etujärjestöjen kanssa. Tiedonkeruiden Internet-lomakkeiden käytettävyyden testaaminen Surveylaboratoriossa juurrutettiin tilastotoiminnan suunnittelun osaksi. Henkilötiedonkeruissa on käynnistetty selvitys mahdollisuudesta yhdistää eri keruumuotoja (mixed mode) hyödyntämällä esimerkiksi Internet-lomaketta ja puhelintiedonkeruuta. Tätä vaihtoehtoa selvitettiin suomalaisten matkailututkimuksen ja kuluttajabarometrin osalta. Toimeksiantoina tehtävissä tutkimuksissa vastausrasitetta on vähennetty antamalla lähes kaikissa kyselyissä mahdollisuus vastata myös Internet-lomakkeella paperilomakkeen sijasta. Verohallinto myönsi Tilastokeskukselle KATSO-tunnistepalvelun käyttöluvan 9.2., minkä jälkeen aloitettiin käyttöönoton valmistelu. Yrityksille aiheutunut tiedonantorasitus 2006 Vuosi htv Muutos edellisestä vuodesta, % 2006 * 178 2007 * 181 +2 2008 190 +5 2009 210 +10 * 181-14 * 180 0 * Tiedot ovat arvioita. Vuosina muuttuneissa tiedonkeruissa on tehty rasitekyselyitä. Yritysten tiedonantorasitus arvioitiin vuosina ja edellisten vuosien tietojen perusteella. Mittauksia on tehty, jos tiedonkeruussa on tapahtunut muutoksia. Rasitus väheni 14 prosentilla 2009, mutta säilyi vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 työvoimakustannustilaston määrävuosin tehtävä tiedonkeruu aiheutti noin 17 htv:n rasituksen tiedonantajille. 1.2.2 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Tilastokeskuksella ei ole siirto- eikä sijoitusmenoja.
7(39) 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tavoite 4: Tuottavuuden arvioidaan kasvavan kahdella prosentilla vuonna. 2009 tavoite -11 muutos Mittari 4 Kokonaistuottavuuden muutos edellisestä vuodesta, % 4,8 2,2 2,0 5,0 +2,8 %-yks. Tilastokeskuksen kokonaistuottavuus vuonna parani viidellä prosentilla edellisestä vuodesta. Tuottavuuden paraneminen perustuu sekä tuotoksen kasvuun että käytettyjen tuotantopanosten vähenemiseen. Budjettirahoitteisen toiminnan tuottavuus parani lähes kuudella prosentilla. Maksullisen toiminnan tuottavuus parani vajaalla neljällä prosentilla. Maksullisen toiminnan tuotokset säilyivät suunnilleen ennallaan, kun taas panoksia käytettiin edellistä vuotta vähemmän. Tuottavuutta edistävinä toimina on mm. lisätty verkkopalveluiden automaattipäivitteisyyttä tietojärjestelmistä (esim. julkaisuluettelot), kehitetty toimeksiantoprosessin hallinta- ja ohjauskäytäntöjä, parannettu talousraportointia, virtaviivaistettu julkaisuprosesseja ja kehitetty sekä tilastojen tuotantojärjestelmiä että prosessijohtamista. Kehittämisen painopisteitä on tarkennettu ja uusia hankkeita on priorisoitu nimenomaan prosessien parantamisen näkökulmasta. Tilastojen tuotantojärjestelmien uudistamishankkeista laajin on yritystilastojärjestelmän uudistaminen (YTY, 2014). Tavoitteena on yritystilastojen tuotannon tehostaminen ja laadun parantaminen. Seurantavuonna käynnistyneissä aliprojekteissa tuotettiin nykytilankuvaukset, ongelma-analyysit, yleiset tavoitetilankuvaukset sekä systeemikuvauksia, päätettiin teknologiavalintoja ja tehtiin ensimmäisiä ohjelmointitöitä. Lisäksi saatettiin loppuun yritystietojärjestelmän tietokantojen eli tuotantokannan ja yritystietovaraston tietokannan perusrakenteen suunnittelu- ja toteutustyöt. Hanke on edennyt suunnitellusti. Myös muita tilastotuotantojärjestelmiä on kehitetty. Eduskuntavaalien tuotantojärjestelmän uudistus saatettiin loppuun vuoden eduskuntavaalien tilaston tuottamisen yhteydessä. Vaalien karttapalvelu toteutettiin uuden explorer - karttapalvelun pilottihankkeena. Hallinnollisten aineistojen vastaanottojärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä yritysrekisterissä. Kansantalouden vuositilinpidon tietojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön kesän laskentakierroksella. Neljännesvuosittaisten sektoritilien tietojärjestelmän rakentaminen jatkuu suunnitellusti. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon siirto uuteen tietojärjestelmään muun neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon yhteyteen käynnistettiin kartoittamalla lähdeaineistot ja aloittamalla lähdeaineistojen käsittely. Syyttäjän ja alioikeuksien asianhallintajärjestelmästä (SAKARI) tuotettavien tilastojen tuotantojärjestelmän kehittämistä ja yhtenäistämistä on jatkettu. Kuluttajahintaindeksin tuotantojärjestelmä ei edennyt aivan suunnitellusti ajoittaisesta ohjelmointiresurssien puutteesta johtuen. Uusi ammattiluokitus on otettu käyttöön. Tilastotuotantoprosessin yhtenäistämisen kannalta merkittävimmät hankkeet liittyvät editoinnin kehittämiseen ja muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottoon. Editointiprojekti päättyi vuoden lopussa. Projekti kuvasi Tilastokeskuksen
8(39) 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus editointi- ja imputointikäytännöt, teki selvitystyötä kansainvälisistä käytännöistä sekä loi editoinnin prosessimallin. Muuttujaeditorin käyttöönottoprojekti alkoi maaliskuussa. Projektissa tehtiin sisältömäärittelyä, suunniteltiin arkistoinnin työkaluja, laadittiin ohjeita sekä edistettiin metatietovaraston aineistokuvausten käyttöä tilastotuotantoprosessissa. Käyttöönotto tulee painottumaan suunnitellun aikataulun mukaisesti vuoteen 2012. Luokituseditorihankkeessa laadittiin käyttötapauskuvaukset ja vaatimusmäärittelyt. Editorin rakentaminen siirrettiin osaksi luokitusten palvelurajapinnan kehittämistä. Työ jatkuu vuonna 2012. Ydintoiminnan ulkopuolelle jäävässä ICT-toiminnassa otetaan käyttöön julkisen hallinnon tietohallintoa ja sähköisiä palveluja koskevia yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja tietohallintolain edellyttämällä ja VM:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Toistaiseksi työ on painottunut VM:n hallinnonalan IT-koordinointiryhmän toimintaan sekä lausuntopyyntöihin perehtymiseen ja kommentointiin. Tilastokeskuksen henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmäprojekti Kieku eteni aikataulussa, mutta keskeytyi loppuvuodeksi valtion Kieku-hankkeen myöhentymisen vuoksi. Vuonna toteutettiin Viitta-itsearviointi ja hankkeeseen liittyviä työpajoja. Selvitystyö tärkeimpien tilastojen tuotantoprosessien riskeistä on käynnistynyt. Tilastojen revisiokäytänteiden yhdenmukaistamiseen liittyviä ohjeita on kehitetty. Green Office-ympäristöohjelma päivitettiin uuden WWF-Compassin mallin mukaiseksi. Ohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat sähkön ja paperin kulutuksen vähentäminen. Vuonna sähkön kulutus Tilastokeskuksessa oli 17 prosenttia pienempi kuin. Paperin kulutus on vähentynyt 37 prosenttia vuodesta 2008 arvioituna A4-paperien ostoilla. Vuonna kopiopaperia ostettiin 6200 riisiä, mille tasolle kulutus on vakiintunut 9900 riisin kulutuksesta vertailuvuonna 2008. Jätehuollossa siirryttiin alkuvuodesta keräämään lasi- ja metallijätettä kaikkien kerrosten jätepisteissä. Videoneuvottelujärjestelmät Turun ja Seinäjoen aluekonttoreista siirrettiin Helsingin toimipisteeseen. Myös henkilökohtaisia videoneuvotteluyhteyksiä otettiin käyttöön. Vuoden aikana videoneuvotteluyhteyksiä käytettiin yli 1000 tuntia. Tavoite 5. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä edelleen ostopalveluita. Tavoite 6. Toteutetaan Tuottavuusohjelma 2015:n toimenpiteitä. 2009 tavoite -11 muutos Mittari 5 Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 74,1 76,1 76,0 77,1 1 %-yks 6 Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1000 80,6 81,3 84,0 79,9-1 % Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista kuvaa kiinteiden menojen eli kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutta kokonaismenoista. Mittari ylittää sekä tavoitetason että edellisen vuoden n yhdellä prosenttiyksiköllä ja on hivenen korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kiinteät menot nousivat runsaalla prosentilla edellisestä vuodesta. Kokonaismenot sen sijaan säilyivät ennallaan.
9(39) Seurantavuonna kokonaismenot olivat lähes miljoona euroa suunniteltua pienemmät. Ostopalveluita ei lisätty suunnitellusti. Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti olivat prosentin pienemmät kuin edellisenä vuonna ja selvästi pienemmät kuin tavoite. Menot säilyivät lähes ennallaan, mutta julkistusten määrä kasvoi yli kahdella prosentilla. Julkistusten määrän muutoksesta kerrotaan lisää luvussa 1.4.1. Tilastokeskus laati toisen tuottavuusohjelmansa: Tuottavuusohjelma 2015, joka vahvistettiin heinäkuussa. Tuottavuusohjelmaan liittyvistä hankkeista merkittävin on yritystilastojärjestelmän uudistaminen, joka yhdessä eräiden muiden toimenpiteiden kanssa on raportoitu edellisessä luvussa. Toimitilojen käytön tehostamiseksi Tilastokeskus on osallistunut Hallinnon tilanhallinta (HTH) -hankkeeseen ja tilatiedot on tallennettu Optimaze.net -järjestelmään. Senaatti-kiinteistöt toimii Tilastotalon vapautuvien toimitilojen asiantuntijana tavoitteenaan löytää vapautuville tiloille uusi käyttäjä. Vuonna tiloja oli vuokrattuna edelleen noin 600 m 2 maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Seurantavuonna valmisteltiin tilakäytön tehostamista ja aiempaa laajempaa tilojen edelleenvuokrausta vuonna 2012. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia lakkauttaa kaksi aluetoimistoa tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmisteelleen valtiovarainministeriön työryhmän ehdotusten mukaisesti. Lisäksi on sovittu Helsingin Yliopiston kirjaston kanssa palvelupisteen perustamisesta Kaisa-talolle 2012 ja käynnistetty vastaavat toiminto- ja tilamuutosvalmistelut Tilastotalolla sekä siirretty kirjaston arkistoaineistoja Kansallisarkistoon Pysyviä toimintamenoja koskevat säästötavoitteet on oleelliselta osin saavutettu. Julkaisujen myyntitoiminnan ulkoistamisesta vuoden 2012 alusta alkaen tehtiin seurantavuonna sopimus Editan kanssa. 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tavoite 7. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona 2009. Tavoite 8. Maksullisen toiminnan kustannustehokkuutta edistetään maksullisten tietokantojen uudistuksella, joka käynnistyi vuonna. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 7 Tuotot, 1 000 9 238 8 788 8 200 8 788 0 % 8 Kustannusvastaavuus, % 105 105 100 103-2 %-yks. Maksullinen toiminta on sujunut sekä tuottojen että kustannusvastaavuuden osalta suunniteltua paremmin. Julkaisutuotot vähenivät edelleen painojulkaisujen vähenemisen myötä. Sen sijaan tilastointipalvelujen kysyntä on kasvanut erityisesti liikennesektorilla. Asiakaskoulutus on ollut edellisvuotta vilkkaampaa. Loppuvuonna tuottoja kertyi suunniteltua enemmän henkilötilastoihin liittyvistä toimeksiantopalveluista. Vuosien 2009 kustannusvastaavuustavoite oli 100 ja 104. Yksittäisistä toimeksiannoista merkittävin on kansainvälinen aikuistutkimus PI- AAC. Sen varsinaiset haastattelut käynnistyivät syyskuussa ja ne jatkuvat maaliskuun loppuun 2012. Vuoden lopussa haastatteluja oli saatu jonkin verran tavoitteeksi asetettua enemmän.
10(39) Tuotot tuoteluokittain 2009 Tuoteluokka Toteuma 2009 * 1 000 Toteuma 1 000 Toteuma 1 000 Muutos 11 % 1 Julkaisut 1 142 1 014 860-15 2 Tietokantapalvelut 741 922 933 1 3 Vakiotuotteet 162 111 112 1 4 Toimeksiantopalvelut 6 226 5 987 5 945-1 4.1 Tilastointipalvelut 2 179 1 526 1 773 16 4.2 Asiakaslähtöisesti räätälöidyt konseptituotteet 1 215 1 434 1 365-5 4.3 Erityisselvitykset ja tietopalvelutoimeksiannot 2 829 2 878 2 574-11 4.4 Tutkimuslaboratorio ja tutkimusaineistot 5 149 234 57 5 Koulutus- ja asiantuntijapalvelut 826 655 770 18 Muut tulot, esim. tilavuokrat 141 99 168 70 Yhteensä 9 238 8 788 8 788 0 * Tuote- ja palveluluokitusta muutettiin vuoden alusta, minkä vuoksi tiedot vuodelta 2009 eivät ole täysin yhteneviä. Tämä näkyy erityisesti muissa tuloissa sekä Tutkimuslaboratoriosta ja tutkimusaineistoista saatavissa tuloissa. Asiakasryhmittäisessä tarkastelussa näkyy selvästi yliopistojen siirtyminen valtion kirjapitoyksiköistä muiksi julkisoikeudellisiksi yrityksiksi vuoden alussa. Tulot ryhmässä muut, johon siis yliopistot nyt kuuluvat, kasvoivat voimakkaasti edelleen. Myynti kunnille oli edellisten vuosien tasolla. Elinkeinoelämältä saadut tulot pienentyivät vähän. Tuoteluokittaisista tulolähteistä suurin on toimeksiantopalvelut. Julkaisuista saatavat tulot ovat pienentyneet edelleen. Tulot asiakasryhmittäin 2007-4 500 1 000 euroa 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Muut 2007 2008 2009
11(39) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 euroa 2009 Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 8633 8100 8708 9161 Maksullisen toiminnan muut tuotot 155 100 80 76 Tuotot yhteensä 8788 8200 8788 9238 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset 1) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 99 70 41 41 Henkilöstökustannukset 4213 4100 4351 4364 Vuokrat 111 100 55 3 Palvelujen ostot 433 450 542 345 Muut erilliskustannukset 2) 431 250 249 540 Erilliskustannukset yhteensä 5286 4970 5239 5294 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 1747 1650 1589 1884 Poistot 66 40 73 95 Korot 13 10 14 14 Muut yhteiskustannukset 1428 1530 1481 1495 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 3255 3230 3157 3488 Kokonaiskustannukset yhteensä 8541 8200 8396 8782 KUSTANNUSVASTAAVUUS 247 0 392 455 1) 2) Vuoden erilliskustannukset ovat yksinomaan maksullisen toiminnan aiheuttamia. Vuosien ja 2009 erilliskustannusten esitystapa on sama kuin vuonna. Vuoden muut erilliskustannukset sisältävät keskeneräisten hankkeiden ja julkaisuvaraston muutoksen. Varastomuutos on ollut vuonna yhteensä -130 t euroa. 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoite 9. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten tahojen kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Tavoite 10. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on hyväksytty melko alhainen kustannusvastaavuus, koska rahoitusta käytetään pakolliseen EU-asetusten tai kansallisten tarpeiden mukaiseen tuotantoon tai sen kehittämiseen. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 9 Tuotot, 1 000 2 266 1 940 1 200 1 536-21 % 10 Kustannusvastaavuus, % 43,7 37,0 36 35,4-2 %-yks.
12(39) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat pienentyneet 21 prosentilla. Tämä johtuu EU:lta saatavan rahoituksen vähenemisestä. Tuottojen ohella myös kustannukset ovat vähentyneet, mutteivät aivan samaa tahtia. Kustannusvastaavuus on heikentynyt hieman eikä tavoitetasoa aivan saavutettu. Monet yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeet ovat joko EU-asetuksilla pakollisia tai jatkuvaan tilastotuotantoon kuuluvia hankkeita. Tämän vuoksi kustannusvastaavuustavoitteessa on joustettu, koska ulkopuolelta saatu rahoitus on kuitenkin ollut turvaamassa hankkeiden toteutumista. EU-asetusten voimaantulon myötä ovat EU-hankkeisiin saatavat kehittämisrahat vähentyneet. Lisäksi yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumista vaikeuttaa tilastoasiantuntijoiden irrottaminen pakollisesta tilastotuotannosta. Eräiden EU:n osittain rahoittamien hankkeiden aloitus on viivästynyt Eurostatista johtuvista syistä. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kanssa jatkettiin vuodella sopimusta rajahaastattelututkimuksen tuottamisesta. MEK:in rahoitusosuus pieneni lähes puolella. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 euroa 1) 2009 Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 519 200 467 444 EU:lta saatu rahoitus 1009 1000 1156 1609 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 5 0 191 200 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 2 0 126 14 Tuotot yhteensä 1536 1200 1940 2266 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 6 13 6 Henkilöstökustannukset 2399 1750 2861 2700 Vuokrat 6 10 36 5 Palvelujen ostot 115 100 254 260 Muut erilliskustannukset 73 140 127 286 Erilliskustannukset yhteensä 2595 2006 3291 3256 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 1004 700 956 917 Poistot 23 25 34 43 Korot 2 2 2 3 Muut yhteiskustannukset 710 600 961 961 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1739 1327 1954 1924 Kokonaiskustannukset yhteensä 4334 3333 5245 5180 OMARAHOITUSOSUUS Tuotot - kustannukset -2798-2133 -3305-2914 Omarahoitusosuus, % 64,6 % 64,0 % 63,0 % 56,3 % 1) Vuoden tuotot ja kustannukset sisältävät UM:n Lähialueyhteistyö-momentin (24.20.66) käyttöoikeutta 21 t euroa.
13(39) 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tavoite 11. Tilastokeskus tuottaa noin 190 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksullisia ja maksuttomia suoritteita. Tavoitteet 12 ja 13. Tilastot julkaistaan Internetissä. Tavoite 14. Uudet tai lähes valmiit EU-asetukset edellyttävät runsaasti muutoksia ja kehittämistä tilastotuotannossa. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 11 Tilastojulkistuksia, kpl 647 610 622 624 +2 % 12 Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä, kpl 1 150 1 331 2 150 1 597 +20 % 13 Vierailukertoja Tilastokeskus.fi - palvelussa, 1000 kpl/kk (hakukoneet puhdistettu) 217 239 220 262 +10 % 14 EU-raportointi ja kv. kyselyt, kpl 784 784 850 761-3 % 15 Toimeksiantojen lukumäärä, kpl 1 649 * 1 465 1 300 1 436-2 % 16 Asiakasorganisaatioita, kpl 8 164 7 469 7 200 6 673-11 % * Lukumäärätieto vuonna 2009 ei ole vertailukelpoinen luokitusmuutoksen vuoksi. Tilastokeskus tuottaa voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot. Tilastokeskuksen vastuulla on noin 190 tilaston tuotanto. Vuonna Tilastokeskuksessa aloitettiin kahden uuden tilaston tuotanto. Kansantalouden materiaalivirrat on uusi tilasto, jonka ensimmäinen viiteajanjakso oli ja julkaisuajankohta 15.11.. Jatkossa tilastointi perustuu ympäristötilinpitoasetukseen. Neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta siirtyi Suomen Pankista Tilastokeskukseen, jossa aiemmin tuotettiin rahoitustilinpidon vuositilasto. Asuntojen hinnat -tilastosta on julkistettu 26.8. alkaen myös kuukausitietoja. Siihen asti tilasto julkaistiin neljännesvuosittain. Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot -tilasto on lakkautettu ja tupakkatilaston laadinta siirrettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lisäksi tilastojen julkistamisia on yhdistetty mm. energia- ja väestötilastoissa. Pääomakantatilaston julkistaminen on liitetty osaksi kansantalouden tilinpitoa ja kuluttajabarometrin maakunnittaiset tiedot osaksi kuluttajabarometriä. Tilastokeskus selvitti Työeläkelaitoksen (TELA) kanssa Finanssivalvonnan kansantalouden tilinpidolle tekemän neljännesvuosikyselyn siirtoa TELA:n sijoitusseurantakyselyn yhteyteen. Siirto ei toteutunut joten Tilastokeskus joutuu aloittamaan vuonna 2012 uuden työeläkelaitoksia koskevan tiedonkeruun. Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta valmistelivat eri osapuolten työnjakoja vakuutusyhtiötilastoinnin siirtämiseksi Tilastokeskuksen tehtäväksi vuonna 2013. Valtiovarainministeriön asettama kuntatilastoinnin kehittämistä valmisteleva ohjausryhmä tilasi Tilastokeskukselta tietotarvekartoituksen, joka valmistui vuoden 2012 alussa. Kansantalouden tilinpidon ja kuntatilastojen tarpeet kartoitettiin yksityiskohtaisesti. Veloituksettomien tietokantataulukoiden määrä Tilastokeskus.fi -palvelussa kasvoi 20 prosentilla, mutta jäi suunniteltua alhaisemmaksi. Tietokantataulukoiden
14(39) (Statfin) tilastoittainen kattavuus on hyvä, mutta ruotsin- ja englanninkielisten taulukoiden tarjonta on edelleen suppeaa. Väestönlaskennalle on laadittu teemasivusto tilastokeskus.fi -palveluun. Findikaattorin teknisen järjestelmän uudistettiin niin, että monikielisen tiedon julkaiseminen on mahdollista. Lisäksi uudistettiin käyttöliittymä, joka otetaan käyttöön helmi-maaliskuussa 2012. Maksullisen toiminnan rakenne muuttuu edelleen siten, että asiakasorganisaatioiden lukumäärä pienenee. Tämä johtuu erityisesti painojulkaisujen vähenemisestä. Toimeksiantojen määrän vähentyminen on ollut ennakoitua hitaampaa. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tavoitteet 17, 18 ja 19. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Julkistuspoikkeamien määrä vähenee vuoden tavoitteeseen verrattuna ja virheellisten julkistusten määrä vuoden arvioon verrattuna. Tavoitteet 20, 21 ja 22. Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Tavoite 23. Mikrosimulointimallien keskittämistä Tilastokeskukseen toteutetaan VM:n myöntämän tuottavuusrahoituksen turvin. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 17 Julkistuspoikkeamien osuus, % 7,4 5,9 5,0 6,1 +0,2 %-yks. 18 Myöhästyneiden julkistusten osuus julkistuksista, % 5,4 2,8 5,0 4,3 +1,5 %-yks. 19 Virheellisten julkistusten osuus julkistuksista, % 6,6 7,5 5,0 7,7 +0,2 %-yks 20 Vuositilastojen julkaisuviive, vk 39,1 42,4 40,1 41,4-1,0 vk 21 Neljännesvuositilastojen julkaisuviive, vk 8,2 8,2 8,6 8,7 +0,5 vk 22 Kuukausitilastojen julkaisuviive, vk 4,8 4,8 4,7 4,7-0,1 vk 23 Käyttäjätyytyväisyystutkimuksen arvosana (kouluarvosana) - 8,18 - - - Sekä julkistuspoikkeamien että virheen sisältäneiden julkistusten määrä seurantavuonna kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä alentuneet tavoitetasolle. Myöhästyneiden julkistusten osuus oli parempi kuin tavoite, mutta sekin kasvoi edellisen vuoden sta. Ennen suunniteltua ajoitusta julkistetut tilastot vähenivät. Myöhästymisten syitä ovat mm. henkilöstön vaihtuvuus, poissaolot ja vastuiden muutokset. Eräissä tapauksissa ongelmia ovat aiheuttaneet laskentaohjelmistojen version vaihdot ja tietokantojen siirrot Sybasesta SQL Serveriin. Virheiden kannalta riskialttiita ovat excel-pohjaiset järjestelmät yhdistettynä nopeaan tuotantoaikatauluun. Tilastotuotannossa vakava laatuvirhe oli teollisuustuotannon volyymi-indeksin painoihin liittynyt virhe, joka aiheutti alkuvuoden lukujen korjaustarpeen. Virheen johdosta teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotantoprosessia, dokumentaatiota ja laadun varmistusta on parannettu loppuvuonna. Keskimääräiset julkaisuviiveet olivat kuukausitilastoilla tavoitteen mukaisia ja neljännesvuositilastoillakin hyvin lähellä suunniteltua. Vuositilastot jäivät tavoitteesta keskimäärin runsaan viikon, mutta olivat kuitenkin viikon nopeampia kuin edellisenä vuonna.
15(39) Käyttäjäkyselyä ei tehty seurantavuonna. Sen sijaan suoraa asiakaspalautetta 500-15 000 euron toimeksiannoista kerättiin kolmatta vuotta. Asiakkaista kolmannes vastasi kyselyyn. Asiakkaiden palaute jatkoi edelleen myönteistä kehitystä. Kouluarvosana-asteikolla asiakkaat antoivat saamalleen palvelulle kokonaisarvosanaksi 8,97, kun vastaava tieto edellisenä vuonna oli 8,79 ja vuoden 2009 loppupuolelta 8,56. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tietojen jakeluratkaisu uudistettiin tietokanta- ja web-pohjaiseksi. Tiedon jakelussa käytetään jatkossa Tilastokeskuksen yhteisiä välineitä PC-Axista ja Vertiä Excelin sijaan. Mikrosimulointimenetelmä laskentamalleineen on tärkeä väline vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa, näiden järjestelmien budjetti- ja tulonjakovaikutusten arvioinnissa sekä tavoiteltujen vaikutusten toteutumisen seurannassa. Kesäkuussa aloitetun mikrosimulointiprojektin tavoitteena on luoda kokonaan uusi, nykyisiä malleja kehittyneempi mikrosimulointimalli ja samalla keskittää eri tahoilla tapahtuva päivitystyö Tilastokeskukseen. Kelan kanssa on sovittu yhteistyöstä mallin kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Hanke on edennyt suunnitellusti. Yritystilastojen laadun parantamiseen tähtäävässä suuryritystyössä keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen: suuryritysten tietojen käsittelyyn ja tiedonantajayhteistyöhön, konsistenssianalyysin kehittämiseen sekä yritysten profilointityöhön. Profilointi oli EU:n osittain rahoittama ESSnet-hanke. Vuonna arvioitiin yhdeksän tilaston laatu sisäisellä menettelyllä (läpivalaisu). Tilastokeskuksen johtoryhmä käsittelee säännöllisesti laatuarviointien yhteydessä nousseita kehittämisehdotuksia ja päättää jatkotoimenpiteistä. Vuoden 2006 jälkeen on läpivalaistu 60 tilastoa. Toiminnan laadun kannalta on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Suoritteiden laatu ei ole virheettömyyden ja oikea-aikaisuuden osalta kehittynyt haluttuun suuntaan. Toisaalta maksavilta asiakkailta on saatu positiivista palautetta toimeksiannoista. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne Henkilötyövuosien määrä väheni 2,5 prosentilla 841:stä 820:een. Tämä 21 henkilötyövuoden vähennys kohdistui suunnilleen puoliksi kuukausipalkkaiseen henkilöstöön ja haastattelijoihin. Rahoituslähteittäin tarkasteltuna eniten väheni ulkopuolisella rahoituksella oleva työpanos. Henkilötyövuosien vähentyminen on hidastunut edellisistä vuosista. Henkilötyövuosien käyttö vuosina 2009 Rahoitus Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä 2009 2009 2009 Budjettirahoitus 615 582 586 83 86 80 698 668 666 Maksullinen 88 81 81 24 25 21 112 106 102 Ulkopuolinen 52 57 43 14 10 8 66 67 51 Yhteensä 755 720 710 121 121 110 * 876 841 820 * Lähde: Prima * ero johtuu pyöristyksistä
16(39) Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa Tahti-järjestelmän mukaan 952. Luvussa eivät ole mukana palkattomalla virkavapaalla olevat. Vastaavasti henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä oli 998 (lähde: ehrminfo). Luku sisältää kaikki palvelussuhteet eli myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. Sekä henkilöstömäärä että palvelussuhteiden määrä vuoden lopussa ovat kasvaneet, mutta henkilötyövuosien määrä on pienentynyt. Rekrytointi ja työ- ja virkasuhteiden aloittaminen painottuivat loppuvuoteen. Henkilöstön määrätietoja 2009 2009 2008-09 muutos, % 2009-10 muutos, % -11 muutos, % Henkilötyövuodet (Prima) 876 841 820-5,4-4,0-2,5 Henkilöstömäärä 31.12. (Tahti) 959 944 952-4,0-1,6 +0,8 Palvelussuhteiden määrä 31.12. (ehrminfo) 1020 989 998-3,7-3,0 +0,9 Henkilötyövuosien määrän vähenemisestä seuraa, että panoksia on pitänyt kohdentaa enenevässä määrin osaamisen turvaamiseen. Tätä tavoitetta on tuettu lisäämällä sisäistä liikkuvuutta. Joka kuudennen kuukausipalkkaisen vaihtaessa tehtäviä seurantavuonna käytetty työpanos opiskeluun (työhön perehtymiseen) ja opettamiseen ovat kasvaneet. Koulutuspäivien ja opintovapaiden määrä ovat kuitenkin vähentyneet. Nopea vaihtuvuus ja lyhyt kokemus voivat lisätä tuotantoon liittyviä riskejä ja vähentää valmiuksia kehittämiseen. Henkilöstön keski-ikä on hitaassa laskussa. Koulutustasoindeksi sen sijaan ei ole muuttunut. Määräaikaisten osuus vuoden lopussa oli 4,5 prosenttia, mutta ilman tukityöllistettyjä ja harjoittelijoita osuus on 3,8 prosenttia. Määräaikaiset työntekijät ovat olleet pääosin viransijaisia. Osaaminen Henkilöstörakenne 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Keski-ikä, v 49,5 49,3 48,9-1 % Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,2 0 % Määräaikaisten osuus, % 3,4 3,0 4,5 +1,5 %-yks. Osa-aikaisten osuus, % 29 31 30-1 %-yks. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 76,8 76,1 76,4 +0,3 %-yks. Henkilöstökulut kokonaismenoista, % * 77 77 78 +1 %-yks. * Henkilöstökulut sisältävät palkat ja välilliset henkilöstökulut (terveydenhoito vähennettynä palautuksilla, koulutus ja TIKU) Tavoitteet 24 ja 25. Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan henkilöstöstrategisia toimintalinjauksia 2015. Tavoitteena on riittävä ja oikein kohdennettu osaaminen. Osaamistaso turvataan toteuttamalla mm. tilasto-osaamisen koulutusohjelmaa (TIKO) ja SAS-koulutusta. Koulutuksella vahvistetaan yhtenäisiä menettelytapoja ja edistetään työssä oppimista.
17(39) Mittari 2009 tavoite -11 muutos 24 Opiskeluun käytetty aika, pv/htv 6,8 7,4 6,5 8,4 +13 % 25 Opettamiseen käytetty aika, pv/htv 1,4 1,4 1,4 1,9 +36 % pl. haastattelijat Henkilöstöstrategisissa toimintalinjauksissa vuosille 2015 on kolme kehittämisaluetta, jotka ovat 1) osaamisen kehittäminen, 2) työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä 3) hyvinvoiva työyhteisö. Sekä opiskeluun että opettamiseen käytetty työaika ovat kasvaneet edellisistä vuosista. Opiskelu ja vastaavasti opettaminen sisältävät myös työhön perehtymiseen käytetyn työajan. Keskitetysti on järjestetty ruotsin, englannin ja verkkoviestinnän koulutusta sekä mm. SAS-tilasto-ohjelmistokoulutusta. Henkilöstön tilasto-osaamista on edistetty tilasto-osaamisen koulutusohjelma TI- KO:n avulla. TIKO-koulutukseen voivat osallistua myös muut tilastoviranomaiset. TIKOn perusopinnot järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Syventävien opintojen 1. vuosikurssilta valmistui 13 opiskelijaa. Osaaminen 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Koulutusmenot, euroa 605 426 590 345 546 733-7 % Koulutusmenot, euroa/htv 690 702 667-5 % Koulutuspäiviä * 2 388 2 571 2 253-12 % Koulutuspäiviä/htv * 3,2 3,6 2,7-25 % Palkallista opintovapaata, pv * 101 47 36-23 % Palkatonta opintovapaata, pv * 490 1 012 792-22 % * Haastattelijat eivät ole mukana Koulutusmenot supistuivat edelleen, mutta hitaammin kuin koulutuspäivät. Sekä palkallisen että palkattoman opintovapaan käyttö vähenivät. Tiukan taloustilanteen vuoksi jatko-opintojen tuesta luovuttiin vuonna 2009, mutta se otettiin uudelleen käyttöön alkuvuonna 2012. Työhyvinvointi Tavoite 26. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten toimintalinjausten 2015 mukaisesti toteuttamalla mm. esimiesvalmennusta ja työnohjausta. Painopisteenä ovat tavoitteellinen johtaminen ja muutoksen johtaminen. 2009 tavoite -11 muutos Mittari 26 Tyytyväisyys johtamiseen (VMBaro) 3,39 3,40 3,5 3,47 +0,07 Johtamista ja esimiestyötä on kehitetty järjestämällä tavoitteellisen esimiestyön valmennusta, uudistamisvalmennusta sekä viestintäkoulutusta. Vastuualueiden esimiesten ja tiiminvetäjien on ollut mahdollista osallistua työnohjaukseen. Johdon ja esimiesten yhteistapaamisia järjestettiin kolme kertaa. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä. Yleisesti ottaen esimiehet saivat hyvän arvion jokaisella osa-alueella. Kyselyn keskiarvo oli 3,91 (: 3,85). Parhaan arvion esimiehet saivat sosiaalisista taidoistaan (4,04;
18(39) : 3,98) ja heikoimman arvion uudistamistaidoistaan (3,81; : 3,77) asteikolla 1 5, missä 5 oli paras. Tavoite 27. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti oppivan organisaation periaatteet. Tavoitteena on, että henkilöstön työtyytyväisyys paranee. Tavoite 28. Tilastokeskus haluaa olla kilpailukykyinen työnantaja, mikä helpottaa ulkoista rekrytointia. Tavoite 29. Toteutetaan ennakollista määrällistä ja laadullista henkilöstösuunnittelua. Rekrytoinnissa painottuu sisäisen liikkuvuuden edistäminen. Tätä tuetaan urasuunnittelulla ja kehityskeskusteluilla. Varahenkilöjärjestelyjä kehitetään. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 27 Tyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,41 3,44 3,6 3,48 +0,04 28 Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden, kpl 13 27 28 19-30 % 29 Sisäinen liikkuvuus, kpl 69 96 70 132 +38 % Henkilöstön VMBaron mukainen työtyytyväisyys nousi edellisistä vuosista, muttei kuitenkaan aivan saavuttanut tavoitetta. Seurantavuonna työn alla oli Tilastokeskuksen strategia. Strategiaa valmisteltiin laajasti keskustellen. Hakemusten määrä avointa työpaikkaa kohden väheni lähes kolmanneksella, mutta oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2009. Kaksi rekrytoinneista oli ns. ryhmärekrytointeja, joissa ensimmäisessä oli avoinna 8 ja toisessa 12 tehtävää. Hakijoiden määrä oli vastaavasti 252 ja 219. Taso oli korkea. Sisäinen liikkuvuus oli jälleen ennätyksellistä. Henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti henkilöstöä on kannustettu sisäiseen liikkuvuuteen 3-5 vuoden välein. Seurantavuonna toteutunut sisäinen liikkuvuus tarkoittaa tehtävien vaihtoa keskimäärin 5,5 vuoden välein. Työhyvinvointityössä painopiste on ollut ylläpitävässä toiminnassa. Epäasiallisen kohtelun estämistä ja käsittelemistä koskeva ohjeistus täsmennettiin työsuojelutarkastuksesta laaditun kertomuksen edellyttämällä tavalla. Puheeksiottamisen ohjeen tarkennukset on siirretty ensi vuoteen johtuen sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksista, jotka konkretisoituvat vuonna 2012. Lakimuutokset ennakoiden työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa tarkistettiin käytännöt, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukemista toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työhyvinvointi 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Lähtövaihtuvuus, % 1 1,8 1,6 1,4-0,2 %-yks. Luonnollinen poistuma, % 2 4,5 6,2 4,4-1,8 %-yks. Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,0 10,7 11,3 + 6 % Sairauspoissaolot, työpäiviä 8 717 9 059 9 127 + 1 % Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus sairaustapauksista, % 77,3 76,8 76,9 +0,1 %-yks. Terveydenhoito, euroa yht. 636 808 665 667 716 053 +8 % Terveydenhoito, euroa/htv 726 791 873 +10 % 1 Lähtövaihtuvuus on toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä jaettuna edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärällä. 2 Luonnollinen poistuma on eronneiden, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden määrä jaettuna edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärällä. Ei sisällä määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneita.
19(39) Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Eläkkeelle jäi seurantavuonna 27 henkilöä. Edellisenä vuonna heitä oli ennätykselliset 43 ja sitä edellisenä vuonna 28 henkilöä. Toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 14 henkilöä. Henkilöstön työterveydenhuoltoon käytetyt menot kasvoivat erityisesti henkilötyövuotta kohden laskettuna. Tulosyksikkökohtaiset työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset otettiin käyttöön, mikä kasvatti ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia. Seurantavuonna sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti henkilötyövuotta kohden laskettuina ja sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi edelleen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat ovat lisääntyneet ja lyhyet sairaslomat ovat yleistyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkät sairaslomat ovat sen sijaan vähentyneet. Työtyyväisyyskyselyssä nousujohteinen kehitys jatkui. Tilastokeskus on kaikilla osa-alueilla vähintään samalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Suurimmillaan ero on työnantajakuvan kohdalla. Työtyytyväisyyskysely 2009 Työtyytyväisyysindeksit Tilastokeskuksessa ja koko valtiolla* Tilastokeskus Koko valtio 2009/10 /11 /12 2009/10 /11 /12 Johtaminen 3,39 3,40 3,47 3,37 3,35 3,40 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,68 3,69 3,69 3,69 3,64 3,66 Palkkaus 2,92 2,91 2,99 2,83 2,80 2,85 Kehittymisen tuki 3,23 3,22 3,26 3,24 3,16 3,17 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,65 3,71 3,74 3,70 3,69 3,72 Työolot 3,69 3,78 3,77 3,50 3,54 3,57 Tiedon kulku 3,10 3,19 3,24 3,07 3,02 3,24 Työnantajakuva 3,37 3,48 3,54 3,19 3,19 3,23 Yhteensä 3,41 3,44 3,48 3,36 3,34 3,37 * Vuoden 2009/10-kyselyssä oli kaksi kysymystä vähemmän ja muutamien kysymysten muotoilut olivat erilaiset kuin seuraavina vuosina. 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 61,2 milj. euroa, joten käytettävissä olevan rahoituksen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 45,4 milj. euroa (74 %) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Lisätalousarviossa saatu rahoitus oli 0,6 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä toimintamenorahoitusta 5,2 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 8,8 milj. euroa. Tuotot pysyivät samalla tasolla kuin vuonna.
20(39) Toiminnan rahoitusrakenne 2002-1 000 euroa 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muu ulkop.rah. EU-rahoitus Maks. toiminta Toimintamenot EU- rahoitusta saatiin 1,0 milj. euroa, josta laskua edelliseen vuoteen oli 0,1 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 0,8 milj. euroa, mikä muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Summaan sisältyy muiden momenttien käyttöoikeutta 34 tuhatta euroa. Toiminnan rahoitusrakenne 2009 - Toimintamenot 45,4 44,6 46,1 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Toimintamenot, maksullinen palvelutoiminta 5,2 5,9 5,7 8,8 8,8 9,2 Ulkopuolinen rahoitus 1,8 2,2 2,5 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 1 000 euroa 2009 Palkkausmenot kasvoivat 0,4 milj. euroa vuodesta siitä huolimatta, että henkilötyövuosien vähennys oli 2,5 prosenttia. Palkkausmenojen kasvu johtui pääosin tehdyistä TES/VES ratkaisusta sekä palkkausjärjestelmän rakennemuutoksesta. Kulutusmenoissa oli laskua edellisvuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa. Investointimenojen osalta laskua oli vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa.
21(39) Menojen rakenne 2009 - Palkkaus 42,7 42,4 43,3 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 56,8 milj. euroa. Kokonaiskustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimman kustannuserän, 76 % kokonaiskustannuksista, muodostavat palkat 43 milj. euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 milj.euroa. Toimitilakustannusten osuus oli 11 prosenttia ja muiden kustannusten osuus oli 13 prosenttia. Pääomakustannukset, jotka lähes yksinomaan muodostuvat käyttöomaisuuden poistoista, olivat 0,4 milj. euroa kokonaiskustannuksista. Kulutusmenot Investoinnit 0,2 0,4 0,2 13,2 13,5 14,2 2009 1000 euroa 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Tilastokeskus käytti kulutusmenoihin toimintavuonna 13,2 milj. euroa, joka oli 2 prosenttia (0,3 milj.) edellisvuotta vähemmän. Suurimman menoerän muodostavat edellisten vuosien tapaan vuokrat 4,8 milj. euroa (37 %), jotka pysyivät edellisen vuoden tasolla. Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalveluiden ostoihin käytetyt menot laskivat edellisestä vuodesta ja aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin ja matkustukseen käytetyt menot kasvoivat vain hieman vuodesta. Kulutusmenoihin lasketaan myös palvelukeskusmaksut, joita vuonna oli 434 tuhatta euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 57 tuhatta euroa. Kulutusmenojen rakenne 2009-1 000 euroa 15 000 10 000 5 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Matkakulut ja - palvelut Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalvelut Vuokrat Muut kulutusmenot 0 2009
22(39) Tilastokeskuksen kustannusrakenne 2002-1 000 euroa 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Muut kustannukset Pääomakust. Toimitilakust. Palkkaus 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toimintavuonna Tilastokeskus sai valtion talousarviosta rahoitusta kaikkiaan 47,8 milj. euroa. Tilastokeskuksen rahoituksesta pääosa, 45,4 miljoonaa euroa, oli toimintamenomäärärahaa. Loput 2,4 milj. euroa olivat pääasiassa rahoitusta arvonlisäveromenoihin. Toimintamenoihin nettobudjetoituna olivat EU:lta saadut varat tilastotuotannon erilaisiin kehittämishankkeisiin ja suoritteiden myynnistä maksullisen toiminnan tuloina saatavat tulot. Lisäksi toimintamenoihin on nettobudjetoitu talousarvion ulkopuolelta saatu rahoitus, irtaimiston myynti ja sairausvakuutuksen päivärahat. Vuoden talousarviossa Tilastokeskuksen kokonaismenojen budjetti oli 56 miljoonaa euroa. Maksulliseen toiminnan tuloiksi arvioitiin 9,3 milj. euroa ja muiksi tuloiksi 2,0 milj. euroa. Tilastokeskuksen menot pysyivät bujetoidulla tasolla vuonna. Bruttomenot (ilman arvonlisäveroa) olivat kaikkiaan 56,1 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,1 milj. euroa. Siirtyvä erän määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Tuloja saatiin 10,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 miljoona euroa suunniteltua vähemmän. Maksullisen toiminnan tulot olivat 8,8 miljoonaa euroa. EUhankkeiden tuloja kirjattiin 1,0 milj. euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 0,5 miljoonaa. Budjettirahoitteisen toiminnan tuloja saatiin 0,2 milj. euroa. Tilastokeskuksen tuotot vuonna olivat 10,5 milj. euroa. Tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Suurin tuloerä oli maksullisen toiminnan tuotot tilastotuotteista ja -palveluista 8,6 milj. euroa, joka pysyi samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Toimitilojen vuokratuottoja ja käyttökorvauksia saatiin 155 tuhatta euroa, joka on lähes kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu siitä, että Tilastokeskus on tilapäisesti vuokrannut toimitilaa Senaatti-