Verot ja veronluonteiset maksut 2010
|
|
|
- Esa Pääkkönen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna. Vuotta aiemmin veroaste oli 42,6 prosenttia. Veroaste laski, koska verokertymä kasvoi hitaammin kuin nimellinen bruttokansantuote. Yhtä alhainen veroaste on viimeksi ollut vuonna Veroja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja kerättiin vuonna yhteensä 76,0 miljardia euroa, mikä on noin kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedot käyvät ilmi kansantalouden tilinpidon vuotta koskevista tarkistetuista ennakkotiedoista. Tiedot eivät muuttuneet oleellisesti verrattuna maaliskuun alussa julkaistuihin. Verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut sektoreittain, 1) Sektori Vuosi Miljoonaa euroa Osuus BKT:sta, % S13+S212 Yhteensä , ,1 S1311 Valtionhallinto , ,2 S1313 Paikallishallinto , ,3 S1314 Sosiaaliturvarahastot , ,5 S212 Euroopan unionin toimielimet 153 0, ,1 1) Ennakkotieto Vuonna kotitalouksilta kertyi tuloveroja 22,3 miljardia euroa, eli noin prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka kunnallisveron tuotto kasvoi kolme prosenttia, pieneni valtion tuloverokertymä yhdeksän prosenttia, mikä pienensi kotitalouksien koko tuloverokertymää. Valtion tulovero sisältää sekä ansio- että pääomatuloveron. Sen sijaan yhteisöveron tuotto kääntyi reippaaseen kasvuun vuonna. Kasvua oli 30 prosenttia, jolloin yhteisöveroa kertyi noin miljardi euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion verokertymä oli vuonna kokonaisuudessaan 34,7 miljardia euroa, mikä on 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna. Kunnille veroja kertyi 18,5 miljardia euroa, 5,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sosiaaliturvarahastoille kertyi pakollisia sosiaaliturvamaksuja 22,6 miljardin euron edestä. Niistä lähes 77 prosenttia oli työeläkemaksuja. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Nettoveroaste, joka tarkoittaa veroastetta vähennettynä julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamilla tukipalkkioilla, tulon- ja pääomasiirroilla, oli 17,2 prosenttia vuonna. Vuonna nettoveroaste oli 17,8 prosenttia. 2
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain,...4 Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot, miljoonaa euroa ja osuudet BKT:sta, Kuviot Kuviot Liitekuvio 1. Veroaste, 1980 *...6 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut...7 3
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Verot sektoreittain ja verolajeittain, 1) Sektori Verolaji Muutos, % S13+S212 Yhteensä , Tuloverot , Pakolliset sosiaaliturvamaksut , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot , Muut verot ,5 S1311 Valtionhallinto , Tuloverot , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot , Muut verot ,0 S1313 Paikallishallinto Tuloverot ,3 4, Pakolliset sosiaaliturvamaksut , Omaisuusverot , Tavaroista ja palveluista maksetut verot 3 3-0,0 S1314 Sosiaaliturvarahastot Pakolliset sosiaaliturvamaksut ,5 2,5 S212 Euroopan unionin toimielimet Tavaroista ja palveluista maksetut verot ,7-0, Muut verot ,7 1) Ennakkotieto Liitetaulukko 2. Nettoveroaste ja julkiset siirrot, miljoonaa euroa ja osuudet BKT:sta, ) Vuosi Verot tulonsiirrot pääomansiirrot tukipalkkiot siirrot, yhteensä Julkisten siirtojen BKT-osuus, prosenttia 15,7 16,3 17,5 17,4 16,8 16,2 16,7 17,6 18,3 18,4 19,1 19,6 19,8 19,2 18,5 20,1 24,7 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot Nettoveroaste, prosenttia BKT:sta 20,9 23,8 22,8 19,5 18,7 19,5 21,0 19,3 18,3 19,8 20,7 21,4 19,6 23,5 23,8 23,6 20,6 4
5 Vuosi * * * Verot ) Ennakkotieto tulonsiirrot pääomansiirrot tukipalkkiot siirrot, yhteensä Julkisten siirtojen BKT-osuus, prosenttia 28,9 31,5 31,2 30,7 28,4 25,5 23,9 23,8 21,7 21,4 21,9 22,5 22,4 22,4 21,9 20,7 21,3 24,8 24,9 Nettoverot, Verot - julkiset siirrot Nettoveroaste, prosenttia BKT:sta 16,1 13,0 15,5 14,9 18,6 20,8 22,3 22,2 25,5 23,3 22,7 21,6 21,1 21,5 21,9 22,2 21,6 17,8 17,2 5
6 Kuviot Liitekuvio 1. Veroaste, 1980 * 6
7 Laatuseloste: Verot ja veronluonteiset maksut Tilaston tietosisältö Tilasto sisältää tietoa valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vuosittain keräämistä veroista ja veronluonteisista maksuista, mukaan lukien pakolliset sosiaaliturvamaksut. Lisäksi tilastossa on mukana Suomessa kerätyt veronluonteiset maksut Euroopan Unionille. Verot ja veronluonteiset maksut -tilaston käytetyin tunnusluku on veroaste, jossa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen vuosikertymä suhteutetaan saman ajanjakson nimelliseen bruttokansantuotteeseen. Veroaste on yksi yleisimpiä julkisen sektorin koon mittareita kansainvälisessä vertailussa. Tämän lisäksi tilasto sisältää tietoa nettoveroasteen kehityksestä sekä verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kehityksestä sektoreittain ja verolajeittain.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston laadinta perustuu kansantalouden tilinpidon laadinnassa käytettyihin perusaineistoihin. Verot kirjataan tilastossa Euroopan Tilinpitojärjestelmän ESA-95:n mukaisesti suoriteperusteisena. Suoriteperusteisessa kirjaamisessa verotulot pyritään kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Käytännössä suoriteperusteiset kertymät määritellään ajoituskorjattujen kassakertymien avulla. Esimerkiksi arvonlisäveron osalta tilityksen viive on yleensä kaksi kuukautta. Ajoituskorjaus tarkoittaa tällöin sitä, että esimerkiksi helmikuussa valtion kassaan maksetut arvonlisäverotulot tilastoidaan edellisen vuoden verokertymiin. Tilaston tiedot ovat ajoitukorjattuna vuodesta 1988 eteenpäin. Tätä aiempia vuosia koskevat tiedot ovat kassaperusteisia, eli kyseisten vuosien tiedot sisältävät näinä vuosina tilitetyt verot. Kansantalouden tilinpidon veroluokituksesta poiketen tilaston luokitus perustuu OECD:n Revenue Statistics -verotilaston verolajiluokitukseen. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot pohjautuvat kansantalouden tilinpidon tietoihin, joten esimerkiksi veroaste muuttuu bruttokansantuotteen muuttuessa. Verojen ja veronluonteisten maksujen osalta kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto koostuu pääosin julkisyhteisöjen tilinpäätösaineistoista ja hallinnollisista aineistoista. Ennakkojulkistuksessa (helmikuu) lopullisia tietoja ei ole juurikaan käytettävissä, joten tarkkuustaso on tällöin alempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan samanaikaisesti kansantalouden tilinpidon tietojen kanssa kaksi kertaa vuodessa, helmikuun lopussa ja heinäkuussa. Ensimmäinen ennakko julkaistaan kaksi kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot ovat ennakollisia siihen saakka, kunnes kansantalouden tilinpidon tiedot ovat lopullisia eli kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tiedot voivat muuttua tämän jälkeenkin menetelmämuutoksista johtuvien aikasarjatarkistusten yhteydessä. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tiedot julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen sivuilla. Tiedot julkaistaan myös OECD:n Revenue Statistics -julkaisussa. Veroaste julkaistaan lisäksi kansantalouden tilinpidon liitetietona ja Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. 7
8 Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston aikasarja on menetelmällisesti yhtenevä vuodesta 1988, josta eteenpäin verot on laskettu suoriteperusteisena siten, että julkisyhteisöjen keräämät verotulot on pyritty kohdistamaan samaan ajankohtaan veron maksuvelvoitteen aiheuttaman tapahtuman kanssa. Tätä aiempiin vuosiin aikasarjan vertailukelpoisuus on lievästi alempi. Tilastokeskus julkaisee myös Ympäristöverotilastoa, joka perustuu kansainvälisesti yhtenäiseen tilastointikehikkoon. Ympäristöverotilasto sisältää myös yhtenä eränä ympäristöperusteiset palvelumaksut, joita ei kuitenkaan luokitella veroiksi tai veronluonteisiksi maksuiksi kansantalouden tilinpitoon perustuvissa tilastoissa. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys OECD:n verotilaston käyttämä verolajiluokitus ja sektoriluokituksen sovellus poikkeavat joiltakin osin kansantalouden tilinpidosta. Kokonaistasolla tilaston tiedot ovat kuitenkin yhtenevät kansantalouden tilinpidon verojen ja julkisyhteisöjen keräämien pakollisten sosiaaliturvamaksujen kanssa. 8
9 Julkinen talous 2011 Lisätietoja Niina Suutarinen (09) Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) [email protected] ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)
Verot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
Verot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
Henkilöstörahastot 2007
Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo
Henkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin
Julkinen talous 2018 Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2016 Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen menoista kasvoi edelleen vuonna 2016 Sosiaaliturvan osuus julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista
Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
Kiinteän pääoman nettokannan arvo oli 491 miljardia euroa vuonna 2008
Kansantalous 2009 Pääomakanta 2008 Kiinteän pääoman nettokannan arvo oli 491 miljardia euroa vuonna 2008 Kansantalouden kiinteän pääoman nettokanta kasvoi Tilastokeskuksen tietojen mukaan 2,0 prosenttia
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä kasvoi miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa tammi-maaliskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina
Julkinen talous 2008 Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina Tarkistetut EMU-alijäämä ja -velkatiedot vuodelta 2007 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen
Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2014 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2014, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 0,1 miljardia euroa huhti -kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka
Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
Kaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
Yliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen
Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden
Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.
