Julkisten menojen hintaindeksi

Transkriptio

1 Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta Valtion menojen hintaindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 0,3 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Kuntatalouden hintaindeksi nousi prosenttia ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksi prosenttia vastaavana aikana. Julkisten menojen hintaindeksi 2005=100, 1. neljännes 2015 ndeksi (2005=100) Valtiontalous Kuntatalous Kunnat Kuntayhtymät Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 1) Ennakollinen Pisteluku 1) Vuosimuutos-% ) 124,7 126,3 128,9 1,3 0,7 0,7 Vuosimuutos-% / /2015 1) 0,3 0,4 Valtion menojen hintaindeksin nousu johtui pääasiassa palkkojen ja muiden henkilöstömenojen sekä tavaroiden ja palveluiden hintojen kasvusta. Hintaindeksin nousuun vaikutti myös siirtomenojen kasvu. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikutti etenkin henkilöstökustannusten kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu. Kuntatalouden hintaindeksin nousua hillitsi investointimenojen aleneminen. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuntatalous menolajeittain 2005= Liitetaulukko 2. Kuntatalous tehtäväalueittain 2005= Liitetaulukko 3. Valtiontalous menolajeittain 2005= Liitetaulukko 4. Valtiontalous hallinnonaloittain 2005= Tietojen tarkentuminen...5 Julkisten menojen hintaindeksin laatuseloste...6 2

3 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Kuntatalous menolajeittain 2005=100 Vuosineljännes, pisteluku 2015 V 0 Yhteensä pl. liikelaitokset 126,5 127,1 1 Käyttökustannukset 128,5 11 Henkilöstökustannukset 130,6 130,1 130,2 131,1 131,2 131,3 111 Palkat ja palkkiot 131,6 131,1 131,2 132,1 132,2 132,3 112 Sosiaalivakuutusmaksut 126,9 113 Maksetut eläkkeet 123,1 12 Tavaroiden ja palvelujen ostot 127,3 127,1 127,6 121 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 124,4 124,4 124,2 124,2 124,0 122 Palvelujen ostot 127,8 127,6 13 Muut käyttökustannukset 125,6 125,3 125,9 126,0 14 Poistot ja arvonalentumiset 112,8 112,6 112,8 113,0 112,9 113,5 2 nvestointimenot 151,1 147,9 156,4 146,5 153,6 138,7 3 Rahoitusmenot 49,0 46,5 50,4 57,7 41,2 41,9 4 Liikelaitokset 122,3 122,1 122,9 122,1 Yhteensä ml. liikelaitokset 126,6 126,1 126,3 126,8 Liitetaulukko 2. Kuntatalous tehtäväalueittain 2005=100 Vuosineljännes, pisteluku 2015 V 0 Yhteensä pl. liikelaitokset 126,5 127,1 11 Yleishallinto 127,1 12 Sosiaali- ja terveystoimi 127,8 128,6 121 Sosiaalitoimi 128,3 122 Terveydenhuolto 128,5 128,8 128,8 128,9 13 Opetus- ja kulttuuritoimi 126,5 126,4 126,3 126,8 126,6 126,5 131 Opetustoimi 126,9 126,8 126,9 126,9 132 Kultuuritoimi 124,2 124,4 125,0 124,8 14 Muut palvelut 121, ,6 121, Liiketoiminta 123,4 122,8 123,5 123,8 123,3 4 Liikelaitokset 122,3 122,1 122,9 122,1 Yhteensä ml. liikelaitokset 126,6 126,1 126,3 126,8 3

4 Liitetaulukko 3. Valtiontalous menolajeittain 2005=100 Vuosineljännes, pisteluku 2015 V 1 Kulutusmenot 128,6 128,9 11 Palkat ja muut henkilöstömenot 138,9 137,8 138,4 139,3 140,2 140,4 111 Palkat ja palkkiot 139,9 138,8 139,4 140,4 141,2 141,4 112 Sosiaalivakuutusmaksut 135,7 134,6 135,2 136,1 136,9 137,5 12 Maksetut eläkkeet 123,1 13 Tavarat ja palvelut 120,2 119,8 120,1 120, ,8 2 Siirtomenot 122,8 122,5 122,7 123,0 123,0 122,7 21 Siirtomenot kunnille ja kuntayhtymille 127,8 22 Siirtomenot elinkeinoelämälle 118,5 118,4 118,6 118,7 118,5 117,7 23 Siirtomenot kotitalouksille 117,5 117,4 117,5 117,5 117,5 116,3 24 Siirtomenot yleishyödyll. yhd. 128,6 128,6 25 Maksuosuudet EU:lle 119,4 26 Siirtomenot ulkomaille 119,4 3 Reaalisijoitukset 130,6 131,0 130, ,8 128,5 4 Finanssisijoitukset 125,0 124,5 5 Muu menot 119,6 119,3 119,6 119,7 119,8 119,2 SSS YHTEENSÄ 124,3 124,5 124,7 Liitetaulukko 4. Valtiontalous hallinnonaloittain 2005=100 Vuosineljännes, pisteluku 2015 V 01 Yleinen hallinto 129,0 128,3 129,3 129,6 129,6 02 Ulkoasiainministeriö 123,1 122,9 123,0 123,2 123,3 124,3 03 Sisäministeriö 129,2 130,2 130,3 031 Poliisi 129,0 130,1 130,1 032 Rajavartiolaitos 124,2 125,2 126,4 127,6 033 Sisäasiainministeriö - muut 132,9 132,2 132,6 133,2 133,6 133,7 04 Puolustusministeriö 122,3 121,5 122,0 122,7 123,1 123,8 05 Valtiovarainministeriö 125,3 125,6 125,6 06 Opetusministeriö 125,4 125,2 125,6 125,5 125,4 061 Yliopistot, korkeakoulut 125,5 125,3 125,3 125,7 062 Opetusministeriö - muut 125,2 125,0 125,5 125,4 125,2 07 Maa- ja metsätalousministeriö 121,6 121,2 121,5 121,7 121,8 121,3 08 Liikenne- ja viestintäministeriö 134,7 134,9 134,8 135,0 134,3 133,5 09 Työ- ja elinkeinoministeriö 122,5 122,7 122,9 10 Sosiaali- ja terveysministeriö 118,2 118,1 118,2 118,3 118,3 116,8 11 Ympäristöministeriö 135,4 134,5 135,0 135,7 136,3 136,4 SSS YHTEENSÄ 124,3 124,5 124,7 4

5 Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Tarkentuminen kuvaa uusimman ja ensimmäisen julkistuksen vuosimuutosprosenttien erotusta prosenttiyksiköissä. Ensimmäinen julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin kyseisen tilastoneljänneksen ennakollinen tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. Julkisten menojen hintaindeksien vuosimuutosten tarkentuminen ndeksi ja vuosineljännes Vuosimuutos (%) Tarkentuminen (%-yks) Julkistus (%) 1. Julkistus (%) Valtiontalous / 1,6 1,5 0,1 / 1,1 1,1 0,0 / 1,4 1,3 0,1 V/ 1,3 1,2 0,1 Kuntatalous / 1,0-0,1 / 0,4-0,1 / 1,2-0,3 V/ 0,6 0,7-0,1 Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi / / / 0,2 0,7 0,3 0,0-0,1-0,2 V/ 0,8-0,3 5

6 Julkisten menojen hintaindeksin laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto julkisten menojen hintaindeksin tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Julkisten menojen hintaindeksi sisältää pistelukuja valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehityksestä. Tilastoa käytetään hyväksi mm. valtion- ja kuntatalouden päätöksenteossa, kansantalouden tilinpidossa, erilaisissa sopimuksissa, tutkimuksissa ja muissa tilastoissa. ndeksin pistelukuja voidaan käyttää kiinteähintaisiin laskelmiin, kun arvioidaan ja vertaillaan julkisen talouden tulojen ja menojen volyymimuutoksia. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksiä (KUPH) käytetään valtion kunnille maksamien valtiosuuksien indeksitarkistuksessa (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta /1704). Kuntien peruspalvelujen hintaindeksi on muuten samanlainen kuin kuntatalouden indeksi, mutta se kattaa vain sosiaali-, terveys-, opetus- ja kulttuuritoimen eli kuntien peruspalvelut. 1.2 Tutkimuskohde ja tietolähteet Julkisten menojen hintaindeksi (JMH) mittaa valtiontalouden ja kuntatalouden menojen hintakehitystä perusajankohtaan verrattuna. Valtiontalouden indeksin painorakenne on vuoden 2008 valtion tilinpäätöksen mukainen. Kuntatalouden indeksin painot ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2008 tilinpäätösten summien mukaiset. Hintaseurannassa käytetään pääasiassa Tilastokeskuksen muita palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä. 1.3 Käsitteet ndeksin keskeiset käsitteet on määritelty Tilastokeskuksen käsitetietokannassa. 1.4 Luokitukset Julkisten menojen hintaindeksi valtiontaloudelle lasketaan hallinnonaloittain ja menolajeittain ja vastaavasti kuntataloudelle indeksi lasketaan tehtäväalueittain ja menolajeittain. Kuntatalouden hintaindeksi jakaantuu kahteen erillisindeksiin, kuntiin ja kuntayhtymiin. 1.5 Lait ja asetukset, joihin tilaston laatiminen perustuu Tilasto on kehitetty käyttäjäosapuolten tarpeesta ja sen tuotanto perustuu vapaaehtoisuuteen. Sidosryhmään on kuulunut asiantuntijoita Kuntaliitosta ja Valtionvarainministeriöstä. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Julkisten menojen hintaindeksi on kiinteäpainoinen indeksi, joka lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. ndeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden neljännesvuosittaisen hintaseurannan. Valtionhallinnon painorakenne on saatu vuoden 2008 valtion keskuskirjanpidon aineistosta eli valtion tilinpäätösaineistosta. Aineistossa menot on luokiteltavissa budjetin pääluokan, luvun ja momentin sekä liikekirjanpidon tilin ja tiliviraston mukaan. Valtion hankintamenoihin vuodelle 2008 on lisätty arvonlisävero. Kuntatalouden indeksin painona ovat kaikkien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2008 tilinpäätöstietojen mukainen menojen summa. Kuntatalouden hintaindeksissä tavaroiden ja palvelujen hintaan sisältyy arvonlisävero. Tehtäväluokittaisissa indekseissä ovat mukana sisäiset vuokrat. Kokonaisindeksissä sisäisiä vuokria ei ole mukana. nvestoinneista ovat mukana vain maanostot. Menolajien hintakehitystä seurataan Tilastokeskuksen tuottamilla palkka-, hinta- ja kustannusindekseillä. Valmiiden indeksien lisäksi kerätään hinta- ja tariffitietoja mm. sosiaalivakuutusmaksuista, työeläkeindekseistä ja koroista. JMH -järjestelmän laadintaa ja uudistamista on selvitetty seuraavissa muistioissa: TK, Julkisten menojen hintaindeksit 1977=100, Käyttäjäopas, Muistio No 94, ; TK, Katsauksia 1997/5, Julkisten menojen hintaindeksi 1995=100, Helsinki 1997; TK, Menetelmäseloste, Julkisten menojen hintaindeksi 6

7 2000=100, lokakuu 2004 pdf. TK, Menetelmäseloste, Julkisten menojen hintaindeksi 2005=100, kuntatalous, valtiontalous sekä kuntien peruspalvelujen hintaindeksi (Kuphi). 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus ndeksi kuvaa kattavasti julkisten menojen hintakehitystä. Tilastokeskuksen tuottamista palkka-, hintatai kustannusindekseistä on etsitty jokaiselle menolajille sitä luotettavasti kuvaavat indeksit. Monet indekseistä voivat olla epätarkkoja mittareita tietyillä aloilla, esimerkiksi investointikustannuksien mittaamisessa. Sen sijaan palkkaindeksien tiedot ovat varsin käyttökelpoisia. Näin saadaan hyvä kuva julkisten menojen kustannustasosta kunakin ajankohtana. Julkisten menojen hintaindeksin laskemisessa käytetään pitkälti hyväksi Tilastokeskuksen tuottamia palkka-, hinta- ja kustannusindeksejä. Eniten indeksisarjoja poimitaan ansiotasoindeksistä, joka julkaistaan ennakollisena. Ansiotasoindeksin ennakollisuuden vuoksi myös julkisten menojen hintaindeksi on ennakollinen. Pisteluvut tarkentuvat vuoden mittaan siten, että lopulliset tiedot julkistetaan pääsääntöisesti seuraavan vuoden toisen vuosineljänneksen julkistamisen yhteydessä. Vuosimuutosten tarkentuminen aikavälillä on ollut keskimäärin 0,1 prosenttiyksikköä niin valtiontalouden ja kuntatalouden hintaideksien kuin peruspalvelujen hintaindeksinkin (KUPH) kohdalla. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus ndeksit lasketaan neljännesvuosittain. Ne julkaistaan ennakollisina tilaston kotisivulla ansiotasoindeksin valmistuttua n. 7 viikkoa neljänneksen päätyttyä. ndeksit ovat ennakollisia kunnes ansiotasoindeksin tiedot ovat lopullisia. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Julkisten menojen hintaindeksin pisteluvut julkaistaan Pdf -julkaisuna tilaston omilla kotisivuilla. Aikasarjatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin). Kaikki edellä mainitut palvelut ovat maksuttomia. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilaston kotisivuilla on laskettu joistakin pääryhmistä pitkän ajan indeksisarjoja vuodesta 1975 lähtien. Vanhojen indeksien pistelukuja on jatkettu (ketjutettu) aina uusimman julkisten menojen hintaindeksin muutoksia vastaavaksi. 7. Dokumentointi Julkisten menojen hintaindekseihin liittyvää dokumentointia on saatavissa tilaston kotisivulta sekä indeksiä tuottavasta Tilastokeskuksen yksiköstä. 7

8 Hinnat ja kustannukset 2015 Lisätietoja Pentti Wanhatalo Vastaavan tilastojohtajan sijainen: Mari Ylä-Jarkko Lähde: Julkisten menojen hintaindeksi 2005=100. Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh SSN = Suomen virallinen tilasto SSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh [email protected]