Tiedotuksen pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 16.12.2009 EB71.3 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT VUONNA 2009 Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: äänestäminen ikäryhmittäin Perusjoukko: EU 18+ (Itävalta 16+) Otos: EU-27 (26 830 EU:n kansalaista) 1 Äänioikeutettuja vastaajia: 26 096 Tutkimusajankohta: 12.6.2009 6.7.2009 Euroopan parlamentin verkkosivuilla 2 on julkaistu neljä parlamentin laatimaa, toisiinsa liittyvää tiedotetta vaalien jälkeisestä kyselystä. Tässä viidennessä analyysissa keskitytään äänestystulosten jakautumiseen ikäryhmittäin sekä erityisesti 18 24-vuotiaiden (Itävallassa 16 24-vuotiaiden) äänestystapaan verrattuna 27 jäsenvaltion EU:n (EU27) keskiarvoon ja kansalliseen keskiarvoon. Tämä analyysi on tehty käyttämällä vaalien jälkeisestä Eurobarometritutkimuksesta / Euroopan parlamentilta saatuja sosiodemografisia tietoja. Edellinen tutkimus äänestystulosten jakautumisesta sukupuolikohtaisesti 3 osoitti, ettei miesten ja naisten äänestystavassa ole suuria eroja: naisten äänestysaktiivisuus oli keskimäärin hieman miesten äänestysaktiivisuutta heikompi (naisista äänestämässä kävi 42 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia), mutta naiset äänestivät miehiä enemmän kahdeksassa jäsenvaltiossa. Toisaalta naiset kokevat EU:n etäisemmäksi kuin miehet: naiset kokevat EU:n olevan abstrakti taho, joka on kaukana heidän päivittäisestä elämästään. Naiset kokevat talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin vaikuttaneen heihin voimakkaasti. He ovat yleisesti vähemmän kiinnostuneita politiikasta kuin miehet. Kun naiset ovat kiinnostuneita politiikasta, he ovat kiinnostuneempia paikallis- ja aluepolitiikasta kuin kansallisesta politiikasta. 1 Tämän vaalien jälkeisen kyselyn tulosten edustavuus on varmistettu painottamalla vastauksia sosio-demografisesti jäsenvaltiokohtaisesti ja sitten kansainvälisesti EU:n tasolla. 2 http://www.europarl.europa.eu/parliament/public/staticdisplay.do?language=fi&id=40 3 http://www.europarl.europa.eu/pdf/eurobarometre/10_11/eb71.3post-electoral_gender_fi.pdf.
Miten 18 24-vuotiaat nuoret (naiset ja miehet) äänestivät? Vaikka koko EU:n keskimääräinen äänestysaktiivisuus oli 43 prosenttia, 18 24-vuotiaista äänesti vain 29 prosenttia (14 prosenttiyksikköä vähemmän). Sen sijaan 55 vuotta täyttäneistä äänioikeuttaan käytti 50 prosenttia. Vuonna 2004 äänestysaktiivisuus näissä kahdessa ikäryhmässä oli 33 prosenttia ja 59 prosenttia. EU:n nuorimman ikäluokan keskiarvo, 29 prosenttia, pitää kuitenkin sisällään huomattavia kansallisia vaihteluja: sen erot kansallisiin keskiarvoihin nähden vaihtelevat +2:sta 28:aan prosenttiyksikköön. Sama havainto koskee yhtä lailla 18 24-vuotiaiden äänestysaktiivisuutta. Muualla kuin Belgiassa ja Luxemburgissa, joissa äänestäminen on pakollista, tämän ikäryhmän jäsenvaltiokohtainen äänestysaktiivisuus vaihteli 77 prosentista 12 prosenttiin. Ei ole yllättävää, että vasta ensimmäistä tai toista kertaa äänestävien nuorten keskuudessa äänestysprosentti jäi huomattavasti heikommaksi kuin vanhempien äänestäjien keskuudessa. Tämä suuntaus korostuu kansallisissa vaaleissa, joissa keskimääräinen äänestysaktiivisuus on EU:ssa 72 prosenttia mutta 18 24-vuotiaiden kohdalla vain 38 prosenttia ( 34 prosenttiyksikköä). Kuinka lähellä nuoret tuntevat olevansa poliittisia puolueita? Ei ollut yllättävää, että 18 24-vuotiaat vastasivat muita useammin, etteivät he tunteneet olevansa lähellä mitään poliittista puoluetta. Yleisesti 43 prosenttia EU:n kansalaisista vastasi, että he tunsivat olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta, mutta 18 24-vuotiaista näin vastasi vain 30 prosenttia ( 13 prosenttiyksikköä). Sen sijaan 55 vuotta täyttäneillä on vakiintuneempi poliittinen identiteetti (52 prosenttia). Vastauksissa on jälleen suuria sukupolvien välisiä eroja, jotka näkyvät erityisesti jäsenvaltiokohtaisesti: poliittisten puolueiden läheisyyttä koskevien tuntemusten osalta nuorten vastaajien keskiarvojen ja kansallisten keskiarvojen väliset erot vaihtelivat 1:stä 31:een prosenttiyksikköön. Milloin nuoret päättivät mennä äänestämään? Kuten edellä todettiin, nuoret eivät tunne olevansa yhtä lähellä poliittisia puolueita kuin vanhemmat vastaajat. Voidaankin pohtia, onko tämä yksi niistä syistä, jotka vaikuttavat heidän äänestyshalukkuuteensa ja siihen, missä vaiheessa he tekevät päätöksen äänestämisestä. Vain 30 prosenttia 18 24-vuotiaista vastasi äänestävänsä aina samalla tavalla, kun taas kaikista vastaajista näin vastasi 50 prosenttia ( 20 prosenttiyksikköä). Toisaalta nuoret päättivät keskimääräistä useammin äänestämisestään vaalikampanjan loppuvaiheessa: 17 prosenttia heistä teki päätöksen muutama viikko ennen vaaleja (+4 prosenttiyksikköä), kun taas EU27:n keskiarvo on 13 prosenttia, ja 17 prosenttia teki päätöksen muutama päivä ennen vaaleja (+8 prosenttiyksikköä), kun taas EU-27:n keskiarvo oli 9 prosenttia. Siispä ehdokkaiden vaaliväittelyt vaalikampanjan aikana vaikuttivat nuoriin voimakkaammin kuin muihin äänestäjiin. Kun nuorilta kysyttiin, miksi he kävivät 2/42
äänestämässä, 7 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) vastasi, että tiedot, joita he olivat saaneet vaalikampanjan aikana, saivat heidät äänestämään. EU:ssa kaikista vastaajista näin vastasi keskimäärin 5 prosenttia. Lisäksi pohdimme, voiko 18 24-vuotiaiden heikko äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja heidän äänestyspäätöksensä epävarmuus johtua siitä, ettei nuorilla ole yhtä paljon tietoa Euroopan unionista kuin vanhemmilla vastaajilla. Voi olla tarpeen pohtia sitä, minkä verran Euroopan unionia käsitellään toisen asteen oppilaitosten opintoohjelmissa kaikissa 27 jäsenvaltiossa. On mahdollista, että jos nuoret tutustuisivat paremmin Euroopan unioniin toisen asteen koulutuksessa, he ymmärtäisivät sitä paremmin ja heillä olisi riittävästi tietoa, jotta he voisivat muodostaa poliittinen identiteettinsä ja tehdä äänestyspäätöksen. Mitkä olivat nuorten syyt äänestää? Vanhempien vastaajien tavoin nuoret ilmoittivat useimmiten menevänsä äänestämään hoitaakseen kansalaisvelvollisuutensa: nuorista näin vastasi 46 prosenttia ( 1 prosenttiyksikkö), kun taas EU:n keskiarvo oli 47 prosenttia 1. Sukupolvien välillä oli eroja siinä, missä määrin äänestämistä perusteltiin "eurooppalaisilla" syillä: 22 prosenttia (+3 prosenttiyksikköä) nuorista äänesti siksi, että he katsoivat voivansa saada aikaan muutoksia äänestämällä, 18 prosenttia (+6 prosenttiyksikköä), 18 prosenttia (+5 prosenttiyksikköä) äänesti siksi, että he tunsivat olevansa EU:n kansalaisia, ja 8 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) äänesti siksi, että he katsoivat EU:n olevan tärkeässä osassa heidän jokapäiväisessä elämässään. Lisäksi 16 prosenttia 18 24-vuotiaista äänesti siksi, että he kannattavat EU:ta (±0 prosenttiyksikköä). Kuitenkin 3 prosenttia heistä ( 2 prosenttiyksikköä) äänesti kiinnostuksesta eurooppalaisia asioita kohtaan. Mitkä asiat saivat nuoret äänestämään? Kyselyyn vastanneille esitetyistä 15 syystä, jotka todennäköisesti motivoisivat äänioikeutettuja äänestämään, äänioikeuttaan käyttäneet 18 24-vuotiaat nuoret (29 prosenttia) valitsivat samat pääsyyt kuin vanhemmatkin äänestäjät. Katsomme kahden tärkeimpänä pidetyn syyn osoittavan, että 18 24-vuotiaat ovat muita ikäryhmiä enemmän huolissaan talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisistä. a) Nuorten suurin huolenaihe (46 prosenttia, +5 prosenttiyksikköä) oli talouskasvu (EU27:ssa 41 prosenttia). Kansalliset erot olivat suhteellisen suuret, kuten muidenkin kysymysten kohdalla. Vastausten epäyhtenäisyyden ei pitäisi tulla yllätyksenä BKTtilastojen muutosten valossa. Eurostatin mukaan vuonna 2008 jäsenvaltioiden asukasta kohden laskettu BKT ostovoimapariteettina ilmaistuna vaihteli 41 prosentista 276 prosenttiin EU27:n keskiarvosta. b) 18 24-vuotiaiden nuorten toiseksi suurin huolenaihe (41 prosenttia, +4 prosenttiyksikköä) oli työttömyyden pelko (keskiarvo 37 prosenttia). Tämäkään ei ole yllättävää, sillä Eurostatin mukaan työttömyysaste oli lokakuussa 2009 aktiivisen väestön 1 Enintään kolme vastausta, annettujen vastauksien summa. 3/42
keskuudessa 9,3 prosenttia, kun taas alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli 20,7 prosenttia. c) Nuoret olivat muita ikäryhmiä vähemmän huolissaan tulevista eläkkeistään. Nuorista vain 11 prosenttia mainitsi tämän syyn, kun taas vastaajien keskiarvo oli 22 prosenttia ( 11 prosenttiyksikköä). Mitkä olivat syyt jättää äänestämättä? Äänestämättä jättäneet 18 24-vuotiaat nuoret (71 prosenttia) ilmoittivat muita vastaajia useammin (20 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä) syyksi, etteivät he olleet kiinnostuneita politiikasta (EU27:n keskiarvo 17 prosenttia). He olivat kuitenkin yleisesti vähemmän tyytymättömiä (19 prosenttia, 9 prosenttiyksikköä) politiikkaan (keskiarvo 28 prosenttia). Nuorten kolmanneksi suurin syy jättää äänestämättä oli se, että heillä liian kova kiire, ettei heillä ollut aikaa tai että heidän piti mennä töihin. Tämän syyn esitti 16 prosenttia 18 24- vuotiaista, mikä on +6 prosenttiyksikköä EU:n keskiarvoa enemmän (10 prosenttia). Lisäksi nuoret vastasivat keskimääräistä useammin (5 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä) jättäneensä äänestämättä siksi, että heillä oli ollut ongelmia rekisteröitymisen tai äänestyskortin kanssa (keskiarvo 3 prosenttia). Nämä kaksi syytä jättää äänestämättä antavat aihetta pohtia, voitaisiinko joillakin äänestämistä helpottavilla toimenpiteillä lisätä 18 24-vuotiaiden nuorten äänestysaktiivisuutta tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa. Samalla kuitenkin suhteellisen pieni osa (5 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä) 18 24- vuotiaista nuorista vastasi, etteivät he olleet täysin tyytyväisiä Euroopan parlamenttiin instituutiona (EU:n keskiarvo 8 prosenttia). Luottavatko nuoret muita enemmän EU:hun? Koko otosta tarkasteltaessa vastauksista voidaan havaita, että nuoret luottavat pääsääntöisesti EU:hun muita ikäryhmiä enemmän. Nimittäin 54 prosenttia (+4 prosenttiyksikköä) 18 24-vuotiaista nuorista luottaa EU:n toimielimiin (kun taas EU:n keskiarvo on tältä osin 50 prosenttia), 74 prosenttia nuorista pitää maansa jäsenyyttä Euroopan unionissa hyvänä asiana (+5 prosenttiyksikköä) ja 68 prosenttia tuntee olevansa Euroopan unionin kansalainen (+4 prosenttiyksikköä). Kun nuorilta kysyttiin heidän kiintymyksestään kotimaataan ja Eurooppaa kohtaan, 86 prosenttia ( 5 prosenttiyksikköä) kertoi olevansa kiintynyt kotimaahansa ja 66 prosenttia (+2 prosenttiyksikköä) kertoi olevansa kiintynyt Eurooppaan. Lisäksi 18 24-vuotiaat nuoret ovat yleisesti muita vähemmän kiinnostuneita politiikasta: 30 prosenttia nuorista vastasi olevansa kiinnostunut politiikasta ( 9 prosenttiyksikköä). 4/42
Huom. Lukijoille muistutetaan, että tutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden tarkkuus, muiden asioiden pysyessä muuttumattomina, riippuu otoksen koosta ja noudatetusta prosenttiosuudesta. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua, todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Havaitut prosenttiosuudet Luotettavuusvälit 10 % tai 90 % ± 1,9 prosenttiyksikköä 20 % tai 80 % ± 2,5 prosenttiyksikköä 30 % tai 70 % ± 2,7 prosenttiyksikköä 40 % tai 60 % ± 3,0 prosenttiyksikköä 50 % ± 3,1 prosenttiyksikköä EUROSTAT Jäsenvaltioiden väestö ikäryhmittäin 1. tammikuuta 2008 EU27 % YHTEENSÄ 497 444 638 100 % 18 24 44 280 042 8,90 % 25 39 106 239 424 21,36 % 40 54 107 749 511 21,66 % 55+ 134 033 899 26,94 % Huom. Nämä luvut eivät vastaa potentiaalisten äänestäjien kokonaismäärää, vaan äänestysikäistä väestöä. Äänestäjiä koskevat tiedot riippuvat nimittäin kansallisista vaalimenettelyistä, jotka vaihtelevat jäsenvaltiokohtaisesti. 5/42
SISÄLLYSLUETTELO I. ÄÄNESTYSPROSENTTI JA POLIITTINEN SITOUTUMINEN... 7 A. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009... 7 B. Äänestäminen kansallisissa vaaleissa... 9 C. Vertailu: nuorimman ikäryhmän äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 ja edellisissä kansallisissa vaaleissa... 11 D. Poliittinen sitoutuminen... 12 II. EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN VAALIKAMPANJAN NÄKYVYYS... 14 III. ÄÄNESTÄJÄT PROFIILI JA PERUSTELUT... 16 A. Äänestyspäätöksen tekemisen ajankohta... 16 B. Äänestämisen syyt... 17 C. Äänestysperusteet... 21 IV. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET PROFIILI JA PERUSTELUT... 25 A. Äänestämättä jättämistä koskevan päätöksen tekemisen ajankohta... 25 B. Äänestämättä jättämisen syyt... 26 V. MIELIPITEET EUROOPAN PARLAMENTISTA JA EUROOPAN UNIONISTA JA SUHTAUTUMINEN NIIHIN... 32 A. Euroopan parlamentti... 32 B. Euroopan unioni... 34 a. Kiinnostus politiikkaa kohtaan... 35 b. Kiintymys Eurooppaa tai omaa kotimaata kohtaan, tunne EU:n kansalaisuudesta... 36 c. Kuva siitä, että Euroopan parlamentti ottaa kansalaisten huolenaiheet huomioon... 41 VI. VAALITULOSTEN SAAMISEN MERKITYS... 42 6/42
I. ÄÄNESTYSPROSENTTI JA POLIITTINEN SITOUTUMINEN A. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 Kysymys 1. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009. EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain. EU27 18 24 Erotus 25 39 40 54 55+ ÄÄNESTI 43% 29% 14 36% 44% 50% EI ÄÄNESTÄNYT 57% 71% +14 64% 56% 50% Kaavio 1. 18 24-vuotiaiden ikäryhmän äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. 100% 90% 92% 88% 80% 77% 70% 60% 59% 53% 50% 40% 41% 39% 39% 39% 36% 30% 20% 31% 31% 29% 28% 27% 27% 27% 25% 25% 23% 21% 21% 20% 15% 14% 13% 12% 12% 10% 0% LU* BE* MT IT CY EL PT LV DK AT SE IE EU27 HU DE EE ES BG FR CZ RO FI UK SI NL SK LT PL Äänestysaktiivisuus vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa kasvoi iän myötä: nuorimmassa ikäryhmässä (18 24-vuotiaat) äänestysaktiivisuus oli 29 prosenttia, kun taas 55 vuotta täyttäneiden ryhmässä se oli 50 prosenttia. Yleisen äänestysaktiivisuuden ja nuorimman ryhmän äänestysaktiivisuuden välinen erotus on koko EU:ssa 14 prosenttiyksikköä. 7/42
Kysymys 1. Äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 jäsenvaltioittain ja sukupuolittain jaoteltuna. YHT. 18 24 Erotus 25 39 40 54 55+ PT 37% 39% +2 34% 35% 39% LU# 91% 92% +1 89% 92% 90% MT 79% 77% -2 82% 75% 80% BE# 90% 88% -2 92% 92% 90% CZ 28% 23% -5 29% 28% 29% IT 65% 59% -6 66% 65% 66% CY 59% 53% -6 41% 60% 71% SK 20% 13% -7 17% 20% 23% RO 28% 21% -7 18% 28% 35% HU 36% 28% -8 38% 37% 38% LT 21% 12% -9 15% 19% 29% AT 46% 36% -10 44% 47% 51% EL 53% 41% -12 43% 51% 62% PL 25% 12% -13 20% 26% 30% SI 28% 15% -13 16% 22% 41% EU27 43% 29% -14 36% 44% 50% BG 39% 25% -14 31% 39% 46% SE 46% 31% -15 41% 40% 53% LV 54% 39% -15 48% 54% 62% UK 35% 20% -15 17% 38% 52% FR 41% 25% -16 29% 40% 49% DE 43% 27% -16 46% 40% 49% EE 44% 27% -17 39% 44% 51% ES 45% 27% -18 34% 52% 49% FI 40% 21% -19 32% 36% 50% DK 60% 39% -21 50% 62% 66% NL 37% 14% -23 23% 40% 46% IE 59% 31% -28 56% 63% 68% # Jäsenvaltiot, joissa äänestäminen on pakollista. Nuorimman ryhmän äänestysaktiivisuuden jäsenvaltiokohtaisessa tarkastelussa ilmeni erittäin suuria eroja. Portugalissa ja Luxemburgissa nuorimpien äänestäjien äänestysaktiivisuus itse asiassa ylitti maan keskiarvon (erotus +2 prosenttiyksikköä Portugalissa ja +1 prosentti Luxemburgissa). Useimmissa jäsenvaltioissa suuntaus on se, ettei nuorimpien äänestäjien äänestysaktiivisuus yltänyt keskimääräiselle tasolle. Suurimmat erot olivat havaittavissa Irlannissa ( 28 prosenttiyksikköä), Alankomaissa ( 23 prosenttiyksikköä) ja Tanskassa ( 21 prosenttiyksikköä). 8/42
B. Äänestäminen kansallisissa vaaleissa Kysymys 9. Äänestäminen edellisissä kansallisissa vaaleissa jäsenvaltioittain ja sukupuolittain jaoteltuna. EU27 18 24 Erotus 25 39 40 54 55+ ÄÄNESTI 72% 38% -34 64% 77% 82% EI ÄÄNESTÄNYT* 28% 62% +34 36% 23% 18% Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. * Sisältää vastaajat, jotka vastasivat "en tiedä". Heitä oli 2,8 prosenttia EU:ssa (2,8 prosenttia 18 24-vuotiaiden ryhmässä, 3,6 prosenttia 25 39-vuotiaiden ryhmässä, 3 prosenttia 40 54-vuotiaiden ryhmässä ja 2,4 prosenttia 55 vuotta täyttäneiden ryhmässä). Äänestysprosentti edellisissä kansallisissa vaaleissa kasvoi myös iän myötä. Se oli jokaisen tutkitun ikäryhmän kohdalla suurempi kuin äänestysprosentti vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Nuorimman ryhmän äänestysprosentin ja yleisen keskimääräisen äänestysprosentin välinen ero oli 34 prosenttiyksikköä. Ero oli suurempi kuin samojen ryhmien äänestysprosenttien välinen ero Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (mutta suurempi osa vastaajista äänesti kansallisissa vaaleissa kuin Euroopan parlamentin vaaleissa). Kaavio 2. 18 24-vuotiaiden ikäryhmän äänestysaktiivisuus edellisissä kansallisissa vaaleissa jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. 80% 70% 73% 69% 67% 65% 64% 60% 50% 40% 30% 56% 56% 53% 53% 51% 51% 47% 47% 43% 42% 39% 39% 38% 37% 35% 33% 31% 29% 28% 27% 26% 26% 23% 20% 10% 0% BE LU CY DK EL LT MT RO AT SK IT ES PT NL FI FR SI EU27 CZ LV IE HU BG EE PL SE UK DE 9/42
Kysymys 9. Äänestäminen edellisissä kansallisissa vaaleissa jäsenvaltioittain ja ikäryhmittäin jaoteltuna. YHT. 18 24 Erotus 25 39 40 54 55+ RO 63% 53% -10 59% 61% 69% LU# 81% 69% -11 76% 79% 87% LT 68% 56% -12 63% 66% 76% SK 68% 51% -17 70% 68% 74% BE# 91% 73% -18 91% 94% 94% AT 72% 53% -19 66% 72% 84% CZ 56% 37% -19 55% 56% 65% CY 89% 67% -22 88% 91% 96% EL 87% 64% -23 87% 93% 90% DK 89% 65% -24 88% 91% 94% PT 71% 47% -24 64% 73% 80% PL 55% 27% -29 51% 59% 64% IT 81% 51% -30 79% 88% 83% ES 78% 47% -31 69% 82% 88% SI 70% 39% -31 62% 66% 84% EU27 72% 38% -34 64% 77% 82% MT 91% 56% -35 96% 95% 97% EE 63% 28% -35 63% 68% 72% UK 61% 26% -35 44% 69% 81% LV 72% 35% -36 70% 73% 86% NL 80% 43% -37 82% 87% 83% FR 76% 39% -38 67% 80% 87% FI 80% 42% -38 76% 80% 90% HU 70% 31% -39 68% 74% 80% BG 70% 29% -41 60% 75% 81% IE 76% 33% -43 68% 82% 93% DE 72% 23% -49 67% 77% 84% SE 84% 26% -58 87% 91% 93% # Jäsenvaltiot, joissa äänestäminen on pakollista. Prosenttiluvut on pyöristetty lähimpään kokonaislukuun, mikä voi muuttaa erotusta ±1 prosenttiyksikön verran. Kaikkien jäsenvaltioiden nuorimpien vastaajaryhmien analyysissa ilmeni valtavia eroja tosin yhdessäkään maassa nuorimmat vastaajat eivät äänestäneet muita ikäryhmiä aktiivisemmin. Ruotsissa nuorimman ryhmän äänestysprosentti oli 58 prosenttiyksikköä pienempi kuin yleinen äänestysprosentti Ruotsin viimeisissä kansallisissa vaaleissa, kun taas Romaniassa ero oli vain 10 prosenttiyksikköä. 10/42
C. Vertailu: nuorimman ikäryhmän äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 ja edellisissä kansallisissa vaaleissa Kysymykset 1 ja 9. Vertailu: 18 24-vuotiaiden ikäryhmän äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 ja edellisissä kansallisissa vaaleissa jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. EP:n vaalit 2009 Kansalliset vaalit Erotus LU# 92% 69% +23 MT 77% 56% +21 BE# 88% 73% +15 IT 59% 51% +8 SE 31% 26% +5 LV 39% 35% +4 DE 27% 23% +4 EE 27% 28% -1 IE 31% 33% -2 HU 28% 31% -3 BG 25% 29% -4 UK 20% 26% -6 PT 39% 47% -8 EU27 29% 38% -9 CY 53% 67% -14 FR 25% 39% -14 CZ 23% 37% -14 PL 12% 27% -15 AT 36% 53% -17 ES 27% 47% -20 FI 21% 42% -21 EL 41% 64% -23 SI 15% 39% -24 DK 39% 65% -26 NL 14% 43% -29 RO 21% 53% -32 SK 13% 51% -38 LT 12% 56% -44 # Jäsenvaltiot, joissa äänestäminen on pakollista. Vaikka EU:ssa yleisesti nuorimman vastaajaryhmän äänestysprosentti oli korkeampi edellisissä kansallisissa vaaleissa kuin vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa, kuten edellä on mainittu, näin ei kuitenkaan ollut kaikissa jäsenvaltioissa. Seitsemässä maassa 18 24-vuotiaiden vastaajien äänestysprosentti oli korkeampi vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa kuin edellisissä kansallisissa vaaleissa (LU, MT, BE, IT, SE, LV, DE). Kuudessa näistä maista kyseisen ryhmän äänestysprosentti vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa ylitti EU:n keskiarvon (29 prosenttia nuorimman ikäryhmän kohdalla). Se jäi keskiarvon alapuolelle vain Saksassa. 1 Muissa valtioissa nuoret äänestivät aktiivisemmin edellisissä kansallisissa vaaleissa kuin vuonna 2009 pidetyissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Asteikon ääripäitä edustavat Liettua (ero 44 prosenttiyksikköä), Slovakia (38 prosenttiyksikköä) ja Romania (32 prosenttia). 1 On huomattava, että jotkut tähän ikäryhmään kuuluneet vastaajat eivät ehkä olleet vielä riittävän vanhoja äänestämään edellisissä kansallisissa vaaleissa, mutta he olivat saaneet äänioikeuden vuonna 2009 pidettyihin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. Koska erot ovat niin suuret, tällä voidaan katsoa olevan merkitystä. 11/42
D. Poliittinen sitoutuminen Kysymys 10. Tunnetteko olevanne lähellä jotakin poliittista puoluetta? Vastaukset jäsenvaltioittain ja ikäryhmittäin jaoteltuna. EU27 18 24 Erotus 25 39 40 54 55+ Kyllä, hyvin lähellä 13% 7% -6 8% 12% 19% Kyllä, melko lähellä 30% 23% -7 28% 30% 33% Ei, ei erityisen lähellä 28% 27% -1 30% 30% 25% Ei, ei lainkaan lähellä 26% 41% +15 31% 25% 21% EOS 3% 2% -1 3% 3% 2% Kyllä* 43% 30% -13 36% 42% 52% Ei** 54% 68% +14 61% 55% 46% * "Kyllä, hyvin lähellä" ja "Kyllä, melko lähellä" vastanneiden yhteismäärä. ** "Ei, ei erityisen lähellä" ja "Ei, ei lainkaan lähellä" vastanneiden yhteismäärä. Huom. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Kaavio 3. Poliittinen sitoutuminen. EU:n keskiarvot ikäryhmittäin. No, not close at all 21% 25% 31% 41% No, not really close 25% 27% 30% 30% Yes, somew hat close 23% 28% 30% 33% Yes, very close 7% 8% 12% 19% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 55 years and more 40-54 years 25-39 years 18-24 years Sitoutuminen poliittiseen puolueeseen lisääntyy iän myötä: nuorimmassa ryhmässä oli eniten vastaajia, jotka eivät kokeneet puolueita lainkaan läheisiksi. Kun myöntävät vastaukset "Kyllä, hyvin lähellä" ja "Kyllä, melko lähellä" laskettiin yhteen, myöntävästi vastanneiden osuus oli nuorimmassa vastaajaryhmässä 13 prosenttiyksikköä pienempi kuin kaikkien vastaajien keskuudessa koko EU:ssa. Kun nuorten vastauksia verrattiin esimerkiksi 55 vuotta täyttäneiden vastaajien vastauksiin, ero kasvoi 22 prosenttiyksikköön. 12/42
Kysymys 10. Tunnetteko olevanne lähellä jotakin poliittista puoluetta? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. YHT. 18 24 Erotus DK 37% 37% = IT 59% 58% -1 EE 47% 44% -3 LV 35% 31% -4 PT 45% 41% -4 MT 78% 73% -5 FI 46% 40% -6 BG 40% 34% -6 CZ 34% 28% -6 RO 26% 16% -10 LT 40% 30% -10 HU 42% 31% -11 FR 38% 27% -11 PL 31% 19% -12 EU27 43% 30% -13 IE 34% 21% -13 SK 47% 33% -14 UK 22% 8% -14 SI 35% 20% -15 CY 60% 44% -16 NL 62% 45% -17 BE 54% 37% -17 ES 50% 32% -18 DE 49% 28% -21 LU 57% 34% -23 AT 55% 32% -23 EL 56% 29% -27 SE 59% 28% -31 Huom. Taulukossa esitetään "Kyllä, hyvin lähellä" ja "Kyllä, melko lähellä" vastanneiden yhteismäärä. Yhdessäkään maassa nuoret vastaajat eivät tunteneet olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta useammin kuin maan kaikki vastaajat keskimäärin. Vain Tanskassa niiden 18 24-vuotiaiden vastaajien osuus, jotka vastasivat, että he tunsivat olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta, oli sama kuin kansallinen keskiarvo (37 prosenttia). Muissa jäsenvaltioissa erotus oli negatiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että nuoret vastaajat tunsivat olevansa lähellä jotakin puoluetta harvemmin kuin maan kaikki vastaajat keskimäärin. Ero on suurin Ruotsissa ( 31 prosenttiyksikköä), Kreikassa ( 27 prosenttiyksikköä) sekä Itävallassa ja Luxemburgissa (molemmissa 23 prosenttiyksikköä). 13/42
II. EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIEN VAALIKAMPANJAN NÄKYVYYS Kysymys 8. Muistatteko nähneenne televisiossa, Internetissä tai julisteissa Euroopan unionin kampanjan, jossa kehotetaan ihmisiä äänestämään europarlamenttivaaleissa, tai muistatteko lukeneenne siitä sanomalehdissä tai kuulleenne siitä radiossa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain. EU27 18-24 Erotus 25-39 40-54 55+ Kyllä 67% 66% -1 64% 69% 67% Ei 30% 31% +1 32% 29% 30% EOS 3% 3% = 4% 2% 3% Se, kuinka hyvin nuorin ikäryhmä oli pannut merkille Euroopan parlamentin vaaleja koskevan kampanjoinnin, ei poikennut merkittävästi koko EU:n keskiarvosta (66 prosenttia ja 67 prosenttia). Kaavio 4. Vuonna 2009 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja koskevan kampanjoinnin näkyvyys. 18 24- vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. 100% 90% 90% 80% 70% 60% 81% 81% 79% 79% 75% 73% 72% 70% 70% 69% 68% 68% 68% 67% 66% 66% 64% 63% 63% 63% 63% 62% 60% 57% 56% 56% 50% 47% 40% 30% 20% 10% 0% MT CY EE CZ ES LU SK HU DE LT SE EL PL AT FR EU27 FI LV PT SI NL DK RO IE UK BE IT BG Nuorimmassa vastaajaryhmässä kampanja huomattiin parhaiten Maltassa (90 prosenttia), Kyproksessa ja Kreikassa (molemmissa 81 prosenttia) kampanja huomattiin heikoimmin Bulgariassa (47 prosenttia), Italiassa ja Belgiassa (molemmissa 56 prosenttia). 14/42
Kysymys 8. Muistatteko nähneenne televisiossa, Internetissä tai julisteissa Euroopan unionin kampanjan, jossa kehotetaan ihmisiä äänestämään europarlamenttivaaleissa, tai muistatteko lukeneenne siitä sanomalehdissä tai kuulleenne siitä radiossa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. YHT. 18 24 Erotus CZ 75% 79% +4 CY 78% 81% +3 ES 76% 79% +3 BE 53% 56% +3 UK 54% 57% +3 EL 66% 68% +2 PL 66% 68% +2 BG 45% 47% +2 MT 89% 90% +1 EE 80% 81% +1 LU 74% 75% +1 DE 69% 70% +1 FR 66% 67% +1 RO 62% 62% = EU27 67% 66% -1 LT 72% 70% -2 LV 66% 64% -2 AT 72% 68% -4 IT 60% 56% -4 PT 67% 63% -4 FI 71% 66% -5 HU 79% 72% -7 SK 82% 73% -9 SI 75% 63% -12 IE 72% 60% -12 NL 78% 63% -15 DK 79% 63% -16 SE 86% 69% -17 Huom. "Kyllä"-vastausten määrä. Tämä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Vaikka eroa EU:n keskiarvoon ei ollut, muistikuvat kampanjasta muuttuivat analysoitaessa 18 24- vuotiaiden ikäryhmän tuloksia jäsenvaltiokohtaisesti. Nuorimmat vastaajat muistivat kampanjan keskimääräistä paremmin 13 jäsenvaltiossa, mutta erot olivat pieniä ja vaihtelivat 4 prosenttiyksiköstä (Tšekin tasavalta) vain 1 prosenttiyksikköön (Malta, Viro, Luxemburg, Saksa ja Ranska). Toisaalta 13 maassa 18 24-vuotiaiden ikäryhmä muisti kampanjan keskimääräistä kansallista tulosta huonommin. Ero oli suurin Ruotsissa ( 17 prosenttiyksikköä), Tanskassa ( 16 prosenttiyksikköä) ja Alankomaissa ( 15 prosenttiyksikköä). 15/42
III. ÄÄNESTÄJÄT PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (3a, 4d ja 5) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (43 prosenttia koko EU:ssa). A. Äänestyspäätöksen tekemisen ajankohta Kysymys 3a. Milloin päätitte äänestää sitä poliittista puoluetta tai ehdokasta, jolle annoitte äänenne äskeisissä europarlamenttivaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain. EU27 18-24 Erotus 25-39 40-54 55+ Olette aina äänestänyt tällä tavoin. 50% 30% -20 41% 47% 58% Päätitte muutamia kuukausia sitten. 21% 28% +7 26% 22% 17% Päätitte muutamia viikkoja sitten. 13% 17% +4 14% 13% 12% Päätitte muutamia päiviä ennen 9% 17% +8 9% 9% 8% Päätitte vaalipäivänä. 6% 8% +2 8% 8% 4% EOS 1% - * 2% 1% 1% Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. *Tapauksia puuttui, ja siksi erotusta ei voida laskea. Näitä tuloksia ei voida verrata ikäryhmittäin nuorimman vastaajaryhmän erityispiirteiden vuoksi (heille ei ole nuoren iän vuoksi muodostunut vielä äänestystottumuksia, minkä vuoksi he valitsevat harvoin vaihtoehdon "Olette aina äänestänyt tällä tavoin"). 16/42
B. Äänestämisen syyt Kysymys 4d. Mitkä olivat pääsyynne äänestää europarlamenttivaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot sukupuolittain. EU27 18 24 Erot 25 39 40 54 55+ us Se on kansalaisvelvollisuus 47% 46% -1 42% 48% 49% Äänestätte aina 40% 28% -12 39% 39% 43% Tukeaksenne poliittista puoluetta, jota kannatatte 24% 23% -1 24% 24% 25% Voitte saada aikaan muutoksia äänestämällä 19% 22% +3 20% 21% 17% Kannatatte EU:ta 16% 16% = 16% 18% 16% Tunnette olevanne eurooppalainen / EU:n kansalainen 13% 18% +5 15% 13% 12% Ilmaistaksenne sen, että olette eri mieltä 11% 12% +1 12% 12% 9% Tukeaksenne maanne hallitusta 9% 9% = 9% 8% 9% EU näyttelee tärkeää osaa jokapäiväisessä elämässänne 6% 8% +2 8% 7% 5% Rangaistaksenne maanne hallitusta 5% 6% +1 5% 7% 5% Olette erittäin kiinnostunut eurooppalaisista asioista 5% 3% -2 8% 5% 5% Vaalikampanjan aikana saamanne tiedot saivat teidät 5% 7% +2 5% 4% 4% Rangaistaksenne EU:ta 2% 2% = 2% 3% 2% (VAIN MAISSA, JOISSA ÄÄNESTÄMINEN ON PAKOLLISTA) Äänestäminen on pakollista 2% 3% +1 2% 2% 2% Muu syy (SPONTAANI) 1% 2% +1 1% 1% 1% EOS 1% 0% -1 1% 1% 1% Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. Ikäryhmän kolme tärkeintä syytä on LIHAVOITU. Nuorimman vastaajaryhmän pääsyyt äänestää eivät poikenneet suuresti keskimääräisistä vastauksista EU:ssa. Yksittäisten vastausten osuuksia tarkasteltaessa voitiin havaita eroja. Näitäkään tuloksia ei voida verrata ikäryhmittäin nuorimman vastaajaryhmän erityispiirteiden vuoksi (heille ei ole nuoren iän vuoksi muodostunut vielä äänestystottumuksia, minkä vuoksi he valitsevat harvoin vaihtoehdon "Olette aina äänestänyt tällä tavoin"). Kaavio 5. Äänestämisen syyt. EU:n keskiarvot 18 24-vuotiaiden ikäryhmässä. This is your duty as citizen You alw ays vote To support the political party you feel close to You can make things change in voting on the European elections You feel European/ citizen of the EU You are in favour of the EU To express your disagreement To support your Government The EU plays an important role in your everyday life The information you received during the campaign convinced you to go to vote To impose sanctions to your Government You are very interested in European affairs (ONLY WHERE VOTING COMPULSORY) Because voting is compulsory To impose sanctions to the EU 23% 22% 18% 16% 12% 9% 8% 7% 6% 3% 3% 2% 28% 46% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kansalaisvelvollisuus oli selvästi nuorimmalle vastaajaryhmälle tärkein syy äänestää edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa (46 prosenttia). Seuraavalla sijalla olivat tottumus (28 prosenttia, mutta kuten edellä mainittiin, tätä tulosta on tulkittava varovasti) ja äänestäminen äänestäjän kannattaman poliittisen puolueen tukemiseksi (23 prosenttia vastauksista). Kysymys 4d. Mitkä olivat pääsyynne äänestää europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. 17/42
SE ON KANSALAISVELVOLLISUUTENI YHT. 18 24 Erotus BE# 37% 49% +12 SE 71% 83% +12 PL 44% 55% +11 CZ 29% 39% +10 LU# 60% 70% +10 RO 73% 79% +6 AT 35% 39% +4 IT 35% 36% +1 NL 43% 44% +1 BG 63% 63% = EU27 47% 46% -1 HU 30% 29% -1 PT 43% 42% -1 UK 41% 39% -2 DE 40% 38% -2 IE 68% 66% -2 EE 55% 52% -3 CY 78% 75% -3 FR 65% 57% -8 MT 74% 65% -9 FI 54% 45% -9 DK 64% 54% -10 EL 60% 50% -10 LV 61% 51% -10 LT 62% 51% -11 ES 57% 43% -14 SK 63% 47% -16 SI 63% 44% -19 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. # Maat, joissa äänestäminen on pakollista. Yhdeksässä jäsenvaltiossa velvollisuudentunto oli 18 24-vuotiaille vastaajille tärkeämpi syy äänestää kuin kaikille vastaajille keskimäärin. Näin oli erityisesti Belgiassa (missä äänestäminen on pakollista, erotus 12 prosenttiyksikköä), Ruotsissa (myös 12 prosenttiyksikköä) ja Puolassa (11 prosenttiyksikköä). Asteikon toista ääripäätä edustivat Slovenia ( 19 prosenttiyksikköä), Slovakia ( 16 prosenttiyksikköä) ja Espanja ( 14 prosenttiyksikköä): näissä maissa velvollisuudentunto oli nuorille äänestäjille huomattavasti vähäpätöisempi syy äänestää kuin kansalaisille keskimäärin. Tämä suuntaus ilmeni 17 maassa. 18/42
Kysymys 4d. Mitkä olivat pääsyynne äänestää europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. HALUSIN TUKEA KANNATTAMAANI POLIITTISTA PUOLUETTA YHT. 18-24 Erotus AT 31% 48% +17 IE 19% 33% +14 NL 31% 44% +13 FI 20% 28% +8 UK 21% 28% +7 SK 41% 45% +4 FR 18% 22% +4 BG 45% 49% +4 DE 34% 38% +4 LU 17% 19% +2 CY 42% 43% +1 LT 23% 24% +1 LV 20% 21% +1 HU 30% 30% = DK 21% 20% -1 EU27 24% 23% -1 PL 14% 13% -1 PT 10% 9% -1 IT 22% 19% -3 EE 18% 13% -5 BE 24% 18% -6 RO 31% 25% -6 CZ 23% 16% -7 ES 17% 9% -8 SI 26% 13% -13 SE 29% 15% -14 MT 36% 20% -16 EL 31% 12% -19 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Jäsenvaltioiden välillä ilmeni jälleen suuria eroja analysoitaessa nuorimpien äänestäjien taipumusta äänestää tukeakseen kannattamaansa puoluetta. Nuoret vastaajat esittivät tämän syyn yhtenä kolmesta syystä paljon useammin kuin saman maan vastaajat keskimäärin Itävallassa (48 prosenttia nuorista itävaltalaisista esitti tämän syyn; erotus 17 prosenttiyksikköä), Irlannissa (tämän vastauksen antaneiden nuorten osuus oli 14 prosenttiyksikköä kansallista keskiarvoa korkeampi) ja Alankomaat (erotus 13 prosenttiyksikköä). Asteikon toista ääripäätä edustivat Kreikka ( 19 prosenttiyksikköä), Malta ( 16 prosenttiyksikköä) ja Ruotsi ( 14 prosenttiyksikköä): näissä maissa nuoret äänestäjät pitivät tätä syytä huomattavasti vähäpätöisempänä kuin saman maan kansalaiset keskimäärin. 19/42
Kysymys 4d. Mitkä olivat pääsyynne äänestää europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. TUNNEN OLEVANI EUROOPPALAINEN / EU:N KANSALAINEN YHT. 18 24 Erotus SK 13% 32% +19 CZ 15% 33% +18 EE 15% 32% +17 ES 6% 15% +9 FR 23% 32% +9 IT 10% 18% +8 LT 10% 18% +8 RO 7% 15% +8 AT 16% 23% +7 PL 13% 20% +7 EL 8% 15% +7 MT 11% 18% +7 HU 9% 15% +6 EU27 13% 18% +5 BG 10% 14% +4 DE 23% 27% +4 LV 8% 12% +4 BE 13% 15% +2 SI 11% 12% +1 DK 17% 17% = CY 5% 4% -1 FI 16% 15% -1 IE 5% 3% -2 PT 6% 3% -3 LU 24% 15% -9 NL 18% 9% -9 SE 14% 4% -10 UK 4% - * Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. *Tapauksia puuttui, ja siksi erotusta ei voida laskea. Eri äänestyssyistä se, jonka kohdalla EU:n keskiarvon ja 18 24-vuotiaiden ikäryhmän keskiarvon välinen ero oli suurin, oli tunne eurooppalaisuudesta / EU:n kansalaisuudesta (5 prosenttiyksikköä). Nuorimmassa ikäryhmässä 18 prosenttia vastaajista valitsi tämän syyn, joten se oli viidenneksi usein esitetty syy (koko EU:n otannasta näin vastasi 13 prosenttia, sija kuudes). Nuorimman ikäryhmän tulosten maakohtainen jaottelu kuitenkin osoittaa, ettei suuntaus ollut sama kaikkialla. Nuorimman ikäryhmän keskiarvon ja kansallisen keskiarvon välinen ero oli suurin Slovakiassa, missä niiden nuorten osuus, jotka vastasivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa siksi, että he tunsivat olevansa eurooppalaisia / EU:n kansalaisia, oli 19 prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaava osuus maan kaikista äänestäjistä. Erotus oli suuri myös Tšekin tasavallassa (+18 prosenttiyksikköä) ja Virossa (+17 prosenttiyksikköä). Tilanne oli päinvastainen Ruotsissa, missä niiden nuorten osuus, jotka esittivät tämän syyn olleen yksi pääsyistään äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009, oli 10 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa pienempi. Sama koski Alankomaita ja Luxemburgia (molemmissa 9 prosenttiyksikköä). 20/42
C. Äänestysperusteet Kysymys 5. Mikä asia saa teidät äänestämään europarlamenttivaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot ikäryhmittäin. EU27 18 24 Erot us 25 39 40 54 55+ Talouskasvu 41% 46% +5 46% 45% 36% Työttömyys 37% 41% +4 43% 40% 32% Eläkkeiden tulevaisuus 22% 11% -11 14% 21% 26% EU:n rooli maailmassa 22% 23% +1 25% 24% 21% EU:n toimielinten valta ja toimivaltuudet 19% 21% +2 19% 21% 18% Rikollisuus 18% 17% -1 17% 19% 19% Inflaatio ja ostovoima 18% 14% -4 17% 19% 18% Maahanmuutto 16% 18% +2 17% 16% 15% Ilmastonmuutoksen torjunta 16% 18% +2 17% 18% 15% Eurooppalaiset arvot ja identiteetti 16% 16% = 17% 16% 15% Energia 13% 13% = 14% 12% 13% Yhteisvaluutta euro 12% 14% +2 13% 13% 11% Terrorismi 11% 10% -1 10% 12% 12% Maatalous 11% 10% -1 8% 11% 11% Elintarviketurvallisuus 9% 9% = 9% 10% 8% Muu (SPONTAANI) 4% 3% -1 3% 4% 4% Ei mikään (SPONTAANI) 12% 10% -2 11% 11% 13% EOS 3% 3% = 2% 3% 4% Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. Ikäryhmän kolme tärkeintä syytä on LIHAVOITU. Kolme pääsyytä, jotka saivat äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009, olivat kaikissa ikäryhmissä samat. Kaikissa ikäryhmissä talouskasvu oli ensimmäisellä sijalla ja työttömyys toisella sijalla. Oli ymmärrettävää, että kolmannella sijalla oleva syy, eläkkeiden tulevaisuus, koettiin sitä tärkeämmäksi mitä vanhempia vastaajat olivat. Kaavio 6. Äänestysperusteet. EU:n keskiarvot 18 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Economic grow th Unemployment The role of the EU in the international scene The pow er and competences of the European institutions The fight against climate change Immigration Crime European values and identity The single currency, the Euro Inflation and purchasing pow er The energy The future of pensions None (SPONTANEOUS) Agriculture Terrorism The food security 23% 21% 18% 18% 17% 16% 14% 14% 13% 11% 10% 10% 10% 9% 41% 46% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Nuorimmassa ikäryhmässä kolmannella ja neljännellä sijalla olivat kaksi Euroopan unioniin liittyvää syytä eli EU:n rooli maailmassa (23 prosenttia) ja EU:n toimielinten valta ja toimivaltuudet (21 prosenttia). 21/42
Kysymys 5. Mikä asia saa teidät äänestämään europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. TALOUSKASVU YHT. 18 24 Erotus CZ 43% 69% +26 UK 23% 40% +17 MT 42% 57% +15 ES 49% 62% +13 BE 39% 50% +11 SK 56% 67% +11 AT 43% 53% +10 CY 51% 56% +5 HU 59% 64% +5 EU27 41% 46% +5 NL 31% 36% +5 FR 29% 33% +4 EL 56% 60% +4 FI 31% 34% +3 IT 41% 43% +2 LU 37% 38% +1 DE 46% 46% = EE 42% 42% = LV 57% 57% = IE 62% 61% -1 PL 48% 45% -3 PT 43% 40% -3 DK 32% 29% -3 RO 55% 52% -3 LT 54% 49% -5 SI 38% 32% -6 BG 63% 57% -6 SE 34% 24% -10 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Niiden 18 24-vuotiaiden osuus, jotka vastasivat talouskasvun olevan yksi pääsyy, jonka vuoksi he äänestivät Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009, oli 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin EU:n kaikkien ikäryhmien keskiarvo (kaikista eri vastauksista erotus oli tässä suurin). Tšekin tasavallassa talouskasvu oli paljon tärkeämpi syy nuorille vastaajille kuin kaikille vastaajille keskimäärin (erotus +26 prosenttiyksikköä) sekä kaikkein tärkein asia nuorille vastaajille kaikkiin muihin jäsenvaltioihin verrattuna (69 prosenttia). Erotus oli toiseksi suurin Yhdistyneessä kuningaskunnassa (missä sen maininneiden nuorten vastaajien osuus oli 17 prosenttiyksikköä kansallista keskiarvoa suurempi) ja kolmanneksi suurin Maltalla (+15 prosenttiyksikköä). Ruotsissa suuntaus oli päinvastainen: talouskasvu oli nuorimmalle ryhmälle vähäpätöisempi syy kuin maan kaikille vastaajille keskimäärin (erotus 10 prosenttiyksikköä). Sama koski Bulgariaa ja Sloveniaa ( 6 prosenttiyksikköä). 22/42
Kysymys 5. Mikä asia saa teidät äänestämään europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. TYÖTTÖMYYS YHT. 18 24 Erotus EE 32% 55% +23 SI 35% 57% +22 LV 42% 58% +16 RO 39% 52% +13 ES 65% 77% +12 FI 22% 33% +11 MT 37% 48% +11 SK 39% 50% +11 LU 36% 46% +10 PL 33% 43% +10 IT 36% 44% +8 BE 33% 41% +8 CY 39% 46% +7 UK 25% 32% +7 IE 64% 71% +7 PT 48% 53% +5 NL 11% 15% +4 SE 31% 35% +4 EU27 37% 41% +4 BG 46% 49% +3 AT 44% 47% +3 EL 60% 62% +2 DK 25% 26% +1 FR 38% 36% -2 HU 51% 48% -3 DE 30% 20% -10 LT 35% 20% -15 CZ 29% 13% -16 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Myös työttömyys oli 18 24-vuotiaille vastaajille tärkeämpi äänestämiseen vaikuttanut syy kuin koko EU:n vastaajille keskimäärin (41 prosenttia vs. 37 prosenttia). Nuorimman vastaajaryhmän tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että sitä pidettiin tärkeimpänä Espanjassa (77 prosenttia), Irlannissa (71 prosenttia) ja Kreikassa (62 prosenttia). Tässä ryhmässä jäsenvaltioiden väliset erot olivat vielä suuremmat kuin arvioitaessa talouskasvun merkitystä. Kolme jäsenvaltiota, joissa nuoret esittivät tämän syyn paljon useammin kuin saman maan vastaajat keskimäärin, olivat Viro (55 prosenttia vastauksista, erotus maan keskiarvoon +23 prosenttiyksikköä), Slovenia (57 prosenttia ja +22 prosenttiyksikköä) ja Latvia (58 prosenttia ja +16 prosenttiyksikköä). Kansalliseen keskiarvoon verrattuna nuoret pitivät työttömyyttä huomattavasti vähäpätöisempänä syynä Tšekin tasavallassa (erotus 16 prosenttiyksikköä), Liettuassa ( 15 prosenttiyksikköä) ja Saksassa ( 10 prosenttiyksikköä). 23/42
Kysymys 5. Mikä asia saa teidät äänestämään europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. EU:N ROOLI MAAILMASSA YHT. 18 24 Erotus LT 16% 44% +28 BG 23% 43% +20 CZ 19% 36% +17 SK 26% 40% +14 EE 18% 31% +13 DE 33% 45% +12 IE 11% 21% +10 LV 10% 18% +8 AT 29% 35% +6 IT 26% 30% +4 RO 20% 23% +3 EU27 22% 23% +1 HU 15% 14% -1 PT 15% 14% -1 SI 18% 16% -2 SE 23% 20% -3 MT 21% 16% -5 UK 11% 6% -5 DK 27% 21% -6 ES 10% 3% -7 BE 17% 9% -8 LU 26% 18% -8 PL 15% 6% -9 EL 26% 16% -10 FR 26% 16% -10 NL 27% 17% -10 CY 26% 14% -12 FI 26% - * Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat äänestäneensä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. *Tapauksia puuttui, ja siksi erotusta ei voida laskea. Vastausten osuuksien perusteella EU:n rooli maailmassa on nuorimmalle ikäryhmälle kutakuinkin yhtä tärkeä asia kuin EU:n kansalaisille keskimäärin. Näin ei kuitenkaan ollut kaikissa jäsenvaltioissa. Ero tämän asian merkityksessä äänestämisen kannalta oli suurin Liettuassa (44 prosenttia vastauksista 18 24-vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas kansallinen keskiarvo oli 16 prosenttia, erotus +28 prosenttiyksikköä), Bulgariassa (erotus +20 prosenttiyksikköä) ja Tšekin tasavallassa (+17 prosenttiyksikköä). Kansalliseen keskiarvoon verrattuna asia oli nuorille äänestäjille vähäpätöisin Kyproksella ( 12 prosenttiyksikköä) sekä Alankomaissa, Ranskassa ja Kreikassa (kaikissa 10 prosenttiyksikköä). 24/42
IV. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET PROFIILI JA PERUSTELUT Huom. Seuraavat kysymykset (3b ja 4b) esitettiin vain vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 (57 prosenttia koko EU:ssa). A. Äänestämättä jättämistä koskevan päätöksen tekemisen ajankohta Kysymys 3b. Milloin päätitte jättää äänestämättä äskeisissä europarlamenttivaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot ikäryhmittäin. EU27 18 24 Erotus 25 39 40 54 55+ Ette äänestä koskaan. 22% 33% +11 28% 18% 16% Päätitte muutamia kuukausia sitten. 18% 11% -7 14% 20% 23% Päätitte muutamia viikkoja sitten. 15% 8% -7 12% 18% 18% Päätitte muutamia päiviä ennen vaaleja. 16% 17% +1 14% 16% 18% Päätitte vaalipäivänä. 16% 14% -2 18% 18% 13% EOS 13% 17% +4 14% 10% 12% Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. Näitä tuloksia ei voida verrata ikäryhmittäin nuorimman vastaajaryhmän erityispiirteiden vuoksi (nuoren ikänsä vuoksi he valitsevat useammin vaihtoehdon "Ette äänestä koskaan", vaikka tämä saattoi olla heidän ensimmäinen tilaisuutensa käyttää äänioikeuttaan). 25/42
B. Äänestämättä jättämisen syyt Kysymys 4b. Mitkä olivat pääsyynne jättää äänestämättä äskeisissä europarlamenttivaaleissa? EU:n keskiarvot ja keskiarvot ikäryhmittäin. Erotu EU27 18-24 25-39 40-54 55+ s Luottamuksen puute / tyytymättömyys politiikkaan 28% 19% -9 26% 32% 31% yleensä Ei ole ylipäänsä kiinnostunut politiikasta 17% 20% +3 17% 15% 15% Äänellä ei ole vaikutusta / ääni ei muuta mitään 17% 12% -5 17% 17% 18% Matkoilla / poissa kotoa 10% 11% +1 11% 10% 9% Liian kiire / ei aikaa / työ 10% 16% +6 14% 11% 5% Ei tiedä paljoakaan EU:sta, Euroopan parlamentista 10% 9% -1 12% 8% 12% tai europarlamenttivaaleista Äänestää harvoin tai ei koskaan 10% 14% +4 12% 9% 6% Ei ole kiinnostunut Euroopan asioista 9% 7% -2 7% 10% 9% Ei ole täysin tyytyväinen Euroopan parlamenttiin 8% 5% -3 7% 9% 10% instituutiona Sairaus / terveydellinen ongelma äänestysaikana 7% 2% -5 4% 5% 14% Julkisen keskustelun / vaalikampanjoinnin puute 6% 5% -1 5% 6% 6% Perhesyyt/harrastukset 5% 5% = 7% 5% 5% Vastustaa Euroopan unionia 4% 2% -2 2% 6% 5% Rekisteröitymis- tai äänestyskorttiongelmat 3% 5% +2 4% 3% 2% Ei tiennyt vaaleista 2% 3% +1 2% 1% 1% Muu (SPONTAANI) 6% 9% +3 5% 6% 6% EOS 3% 5% +2 3% 2% 3% Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Neljän ikäryhmän kolme tärkeintä syytä on LIHAVOITU. Nuorimmat vastaajat, jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009, ilmoittivat pääsyykseen kiinnostuksen puutteen politiikkaa kohtaan. He antoivat tämän vastauksen myös useammin kuin EU:n vastaajat keskimäärin (20 prosenttia vs. 17 prosenttia). Toisella sijalla oli luottamuksen puute / yleinen tyytymättömyys politiikkaan, mutta tämän syyn nuoret esittivät selvästi keskimääräistä harvemmin (19 prosenttia vs. 28 prosenttia). Mielenkiintoista on se, että kolmantena syynä mainittiin liiallinen kiire: niiden äänestämättä jättäneiden nuorten osuus, jotka antoivat tämän vastauksen, oli 6 prosenttiyksikköä keskiarvoa suurempi (16 prosenttia vs. 10 prosenttia). 26/42
Kysymys 4b. Mitkä olivat pääsyynne jättää äänestämättä äskeisissä europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. LUOTTAMUKSEN PUUTE / YLEINEN TYYTYMÄTTÖMYYS POLITIIKKAAN YHT. 18-24 Erotus LU# 11% 31% +20 EL 51% 52% +1 MT 31% 30% -1 PL 29% 27% -2 IE 20% 18% -2 DK 8% 5% -3 FI 18% 15% -3 PT 28% 24% -4 CZ 39% 33% -6 LT 24% 17% -7 DE 32% 25% -7 IT 37% 30% -7 EE 24% 16% -8 SK 37% 29% -8 ES 24% 15% -9 FR 21% 12% -9 AT 25% 16% -9 LV 28% 19% -9 RO 44% 35% -9 EU27 28% 19% -9 BG 45% 34% -11 UK 20% 6% -14 BE# 18% 3% -15 SE 21% 4% -17 HU 36% 16% -20 NL 21% 1% -20 CY 44% 22% -22 SI 30% 6% -24 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. # Jäsenvaltiot, joissa äänestäminen on pakollista. Kuten edellä mainittiin, nuorimmat vastaajat, jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009, ilmoittivat keskimääräistä harvemmin syyksi luottamuksen puutteen tai tyytymättömyyden politiikkaan (nuorista näin vastasi EU:ssa keskimäärin 19 prosenttia, kun taas kaikkien ikäryhmien keskiarvo oli 28 prosenttia). Vain Luxemburgissa (missä äänestäminen on pakollista) niiden nuorten osuus, jotka jättivät äänestämättä ja ilmoittivat tämän syyksi, oli huomattavasti kansallista keskiarvoa suurempi (+20 prosenttiyksikköä). Kreikassa ero oli prosenttiyksikön suurempi. Muissa jäsenvaltioissa 18 24-vuotiaat esittivät tämän syyn huomattavasti keskimääräistä harvemmin. Ero oli suurin Sloveniassa ( 24 prosenttiyksikköä), Kyproksella ( 22 prosenttiyksikköä), Alankomaissa ja Unkarissa (molemmissa 20 prosenttiyksikköä). 27/42
Kysymys 4b. Mitkä olivat pääsyynne jättää äänestämättä äskeisissä europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. KIINNOSTUKSEN PUUTE POLITIIKKAA KOHTAAN YHT. 18 24 Erotus MT 29% 65% +36 LU# 19% 33% +14 HU 29% 42% +13 BG 24% 34% +10 IE 15% 25% +10 SE 8% 18% +10 CZ 22% 31% +9 DE 15% 23% +8 ES 26% 33% +7 LV 13% 20% +7 EL 17% 24% +7 SI 17% 24% +7 IT 12% 17% +5 AT 19% 24% +5 FR 10% 14% +4 UK 14% 17% +3 EU27 17% 20% +3 PT 23% 25% +2 RO 16% 17% +1 FI 17% 18% +1 DK 11% 11% = LT 13% 13% = CY 25% 23% -2 PL 22% 20% -2 BE# 11% 8% -3 NL 6% 1% -5 EE 18% 12% -6 SK 22% 15% -7 Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. # Jäsenvaltiot, joissa äänestäminen on pakollista. Koko EU:n tasolla nuorten vastaajien suurin syy jättää äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2009 oli kiinnostuksen puute politiikkaa kohtaan (20 prosenttia vastauksista, kun taas vastaava luku oli 17 prosenttia, kun kaikkien ikäryhmien vastaukset laskettiin yhteen). Nuorin ikäryhmä piti tätä syytä tärkeämpänä kuin saman maan vastaajat keskimäärin 19 jäsenvaltiossa. Ero oli selvästi suurin Maltassa (+36 prosenttiyksikköä). Se oli suuri myös Luxemburgissa (+14 prosenttiyksikköä) ja Unkarissa (+13 prosenttiyksikköä). Kuudessa maassa tilanne oli päinvastainen: nuoret eivät pitäneet kiinnostuksen puutetta politiikkaa kohtaan yhtä merkittävänä syynä kuin saman maan vastaajat keskimäärin. Erotus oli suurin Slovakiassa ( 7 prosenttiyksikköä), Virossa ( 6 prosenttiyksikköä) ja Alankomaissa ( 5 prosenttiyksikköä). 28/42
Kysymys 4b. Mitkä olivat pääsyynne jättää äänestämättä äskeisissä europarlamenttivaaleissa? 18 24-vuotiaiden vastaukset jäsenvaltiokohtaisesti jaoteltuna. ÄÄNELLÄ EI OLE VAIKUTUSTA / ÄÄNI EI MUUTA MITÄÄN YHT. 18 24 Erotus IT 18% 25% +7 BG 31% 34% +3 FR 10% 13% +3 LU# 5% 6% +1 MT 11% 12% +1 ES 10% 10% = LV 38% 38% = HU 22% 21% -1 NL 10% 7% -3 UK 9% 6% -3 IE 7% 4% -3 EL 24% 20% -4 PT 11% 7% -4 SE 13% 8% -5 EU27 17% 12% -5 CZ 22% 16% -6 CY 21% 15% -6 AT 35% 29% -6 SI 23% 17% -6 FI 21% 14% -7 RO 17% 10% -7 DE 30% 21% -9 LT 21% 12% -9 SK 19% 10% -9 PL 13% 2% -11 EE 17% 5% -12 BE# 11% - * DK 7% - * Huom. Tämä kysymys esitettiin vastaajille, jotka ilmoittivat jättäneensä äänestämättä Euroopan parlamentin vaaleissa. Vastaajat saivat valita korkeintaan kolme vaihtoehtoa. Taulukossa esitetään vastausten määrä. # Jäsenvaltiot, joissa äänestäminen on pakollista. *Tapauksia puuttui, ja siksi erotusta ei voida laskea. Nuoret vastaajat ilmoittivat huomattavasti keskimääräistä harvemmin äänestämättä jättämisen syyksi sen käsityksen, ettei äänellä ole vaikutusta (12 prosenttia, kun taas EU:n keskiarvo oli 17 prosenttia). Tämä suuntaus ilmeni 18 jäsenvaltiossa, voimakkaimmin Virossa ( 12 prosenttiyksikköä), Puolassa ( 11 prosenttiyksikköä), Slovakiassa, Liettuassa ja Saksassa (kaikissa kolmessa 9 prosenttiyksikköä). Sen sijaan viidessä maassa nuoret esittivät tämän syyn useammin kuin saman maan vastaajat keskimäärin, erityisesti Italiassa (+7 prosenttiyksikköä), Bulgariassa ja Ranskassa (molemmissa +3 prosenttiyksikköä). 29/42