Taiteiden tiedekunta 2020 Taiteiden tiedekunnan toiminta ajatus Taiteiden tiedekunnan tehtävänä on vastata taideteollisen alan yliopistollisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Lisäksi taiteiden tiedekunnan tehtävänä on kehittää ja toteuttaa opetukseen ja tutkimukseen liittyviä taideorientoituneita, monitieteisiä ja innovatiivisia kehittämishankkeita pohjoisessa toimintaympäristössä. Taiteiden tiedekunnan nykytilanne Kansallisen taideteollisen alan koulutusjärjestelmät ovat voimakkaassa muutosvaiheessa. Lähtökohtana pääkaupunkiseudulla jo käyntiin saatettu innovaatioyliopistohanke, joka on saanut aikaan kehityksen, jonka merkitys heijastuu ensisijaisesti muotoilun koulutukseen mutta välillisesti myös muotoilun tutkimukseen. Tämä edellyttää taideteollisen alan koulutukselta, erityisesti muotoilulta, valmiutta aktiiviseen yhteistyöhön uudenlaisen tutkimus ja koulutusinfrastruktuurin kanssa. Suomessa taideteollista alaa voi opiskella yliopistotasolla Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Valtakunnallisesti taiteiden tiedekunta on ainoa taideteollinen yksikkö, joka toimii kiinteästi monialaisen yliopiston osana. Tiedekunnan opetus pohjautuu taideteollisen alan tutkimukseen ja siihen oleellisesti liittyvään taiteelliseen toimintaan. Taiteiden tiedekunnassa on viisi koulutusohjelmaa, joita ovat kuvataidekasvatus, audiovisuaalinen mediakulttuuri, teollinen muotoilu, tekstiili ja vaatetusala sekä graafinen suunnittelu. Lisäksi tiedekunta tarjoaa taide ja kulttuuriopintoja, joita opiskellaan kaikissa koulutusohjelmissa. Tiedekunnassa on toteutettu useita maisteriohjelmia jo vuodesta 1998 lähtien. Maisteriohjelmien koulutusta on suunnattu mm. media ja suunnitteluteknologian, multimedian sekä Design Management opintoihin. Suunnittelukaudella 2007 2009 tiedekunnan perustutkintotavoitteena on 80 taiteen maisterin tutkintoa vuosittain. Taiteiden tiedekunnan jatkokoulutus sisältää tieteellisten opintojen lisäksi taiteellista ja innovatiivista ajattelua tukevaa opetusta ja ohjausta. Taiteen tohtorin tutkintoon voi sisältyä olennaisena osana taiteellinen produktio, joka voi olla mm. näyttely, tuotekehitysprojekti, opetusproduktio tai tuotekonsepti. Taiteelliset produktiot sisältyvät väitöskirjatutkimukseen ja ne ovat sen osa tuottaen uutta tutkimustietoa, uutta menetelmällisistä osaamista sekä korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita ja suoritteita. Tiedekunnassa on yhteensä noin 60 aktiivista jatko opiskelijaa. Tiedekunta on houkutteleva jatkokoulutuspaikka. Tämä todentuu tiedekuntaan hakeutuvien jatko opiskelijoiden kautta. Jatko opintoihin hakeutuu usein myös muun kuin tiedekunnan perustutkintokoulutuksen suorittaneita opiskelijoita. Tiedekunnan jatkoopiskelijoita on mukana valtakunnallisissa Elomedia, Viestintätieteiden ja Muotoilun kytkennät tutkijakouluissa. Suunnittelukaudella 2007 2009 tiedekunnan tohtorin tutkintotavoite on kaksi tohtorin tutkintoa vuosittain.
2 Taideteollisen alan tutkimus suuntautuu taiteiden tiedekunnassa muotoilun, median, taidekasvatuksen ja taiteen aloille. Näitä lähestytään suunnittelun ja muotoilun sekä taiteen ja taidekasvatuksen tutkimuksellisista, kuten myös tiedekuntarajat ylittävästä, monitieteisistä näkökulmista soveltaen erilaisia tutkimusotteita. Tutkimustoiminnalle on ollut ominaista jako humanistisesta, yhteiskunnallisesta ja luonnontieteellisestä perinteestä lähteviin ajattelutapoihin ja menetelmiin. Nämä suuntaukset ovat lähentyneet toisiaan, kun elämäntapojen ja mentaliteettien ymmärtäminen on tullut keskeiseksi osaksi muotoilututkimusta. Muotoilun tutkimus pyrkii muotoilun pitkäjänteiseen tutkimukseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä muotoilullisesti että teknologisesti korkeasti profiloituvien tuotteiden suunnitteluun. Sovellusalueina ovat sellaiset yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osa alueet, joissa on valmiutta rakentaa liiketoimintaa luovan talouden ja sosiaalisten innovaatioiden varaan. Audiovisuaalisen mediakulttuurin tutkimuksen kohdealueena ovat erilaisten medioiden instituutiot, muodot ja ilmaisutavat sekä ns. perinteisemmät mediat kuten valokuva, elokuva ja internetin sisällöt. Erityisinä painopistealueina ovat uudet mediat kuten video, multimedia, pelit ja älykkäät ympäristöt teknisinä ilmiöinä sekä varsinaiset mediataiteet, videotaide, 3Danimaatio sekä interaktiivinen ja digitaalinen taide. Mediatutkimuksessa painotetaan myös audiovisuaalisen teknologian ja kulttuurin vuorovaikutusta (mm. digitaalinen TV, video ja tietokonepelit, tietoverkkoyhteyksien mahdollistamat vuorovaikutteiset palvelut sekä teknologian vaikutukset musiikki, ääni ja kuvailmaisuun). Sosiaalinen ja yhteisöllinen media vaikuttaa media alan kulttuuri ja taideteorioiden rakentumiseen, erityisesti näkemyksiin tekijän, teoksen ja vastaanottajan suhteista. Taidekasvatuksen tutkimus kohdistuu visuaaliseen kulttuuriin sekä pedagogisen osaamisen ja taiteellisen toiminnan kehittämiseen. Tutkimusta tehdään toisaalta koulujen taidekasvatuksen ja kuvataideopettajuuteen liittyvien kysymysten parissa, toisaalta tutkitaan innovaatioita, joissa taidekasvatustoimintaa sovelletaan yhteiskunnan eri sektoreilla. Tällöin tutkimukselle on vahva pohjoinen painotus ja tiiviit liittymäkohdat pohjoisten alueiden kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin erityispiirteisiin. Taiteen ja kulttuurin tutkimus keskittyy pohjoisen ja arktisen alueen ohella erityisesti visuaalisen ja esineellisen kulttuurin sisältöjen ja merkitysten tulkintaan. Pohjoisen ja arktisen kuvataiteen tutkimuksessa kartoitetaan ja analysoidaan Barentsin alueen kuvataidetta historiallisena sekä nykytaiteen ilmiönä. Valokuvan, kuvituksen ja muun käyttökuvan tutkimus painottuu erityisesti kuvan merkitysten ja sisältöjen problematiikkaan. Muotoilun ja sen historian tutkimuksen ja opetuksen lähtökohtana on ajatus historian läsnäolosta nykyajassa. Tavoitteena on myös oman muotoilualan historian tunteminen ja menneisyydestä kumpuavien toiminta ja ajattelutapojen tunnistaminen. Tekstiilialan koulutuksen uudistaminen on käynnistetty vastaamaan tämän hetkistä ja muuttuvaa tekstiili ja muotoilualan tarpeita. Tekstiilialaa suunnataan enenevässä määrin tilaan ja tilasuunnitteluun. Vaatetusalan koulutuksessa painotetaan funktionaalista vaatetussuunnittelua huomioiden erityisryhmien kuten ikääntyvien ja vammaisten tarpeet. Tekstiili ja vaatetusalojen tutkimus keskittyy hyvinvoinnin, vapaa ajan ja elämysteollisuuden alueella tapahtuvan muotoilun kehittämiseen. Tutkimuksen lähtökohtina ovat käyttäjä, materiaali ja tuotantolähtöisyys. Tutkimusalueita vahvistetaan kestävän kehityksen näkökulmasta.
3 Yliopiston sisäinen ja eri yliopistojen välinen yhteistyö on rakentanut vahvan pohjan innovatiivisille tutkimusprojekteille sekä vahvistanut kollegiaalisia yhteistyöverkostoja, erityisesti tutkijakoulutuksen muodossa. Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimuksissa on tehty aktiivisesti tutkimusyhteistyötä muiden kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen kanssa. Pohjoinen orientaatio ja alueellinen vaikuttavuus ovat olleet keskeisiä taiteiden tiedekunnan hanketoiminnassa. Tiedekunta on hyödyntänyt onnistuneesti tutkimus ja kehittämistoiminnassaan pohjoista sijaintia ja profiloitunut selkeästi pohjoisen kulttuurin, taideteollisuuden, muotoilun, taiteeseen sekä taidekasvatukseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen yksiköksi. Tiedekunta on ollut mukana toteuttamassa useita Pohjoiskalotin ja Barentsin alueiden taideja koulutusprojekteja. Tiedekunnan ympärille on muodostunut luova yhteisö, jonka vaikutukset näkyvät Lapin kulttuurielämässä ja heijastuvat maakunnan elinkeinoelämän kehittymiseen. Erityisesti tämä näkyy elämysteollisuuden voimistumisena Lapissa, mikä on tukenut alueen työllisyyttä ja innovatiivista aluekehitystä. Taiteiden tiedekunnan kansainvälinen opiskelijavaihto on ollut vilkasta. Etenkin tiedekuntaan hakeutuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on ollut huomattava suhteessa tiedekunnasta lähtevien vaihto opiskelijoiden määrään. Tiedekuntaan saapuu vuosittain noin 50 ulkomaalaista opiskelijaa, vastaavasti vaihtoon lähtee vuosittain noin 35 opiskelijaa. Lukuvuoden 2007 2008 käynnistyessä tiedekunnassa on 27 ulkomaalaista perustutkinto opiskelijaa. Ulkomaalaisia jatko opiskelijoita on ainoastaan muutama. Vieraskielisen opetuksen tarjontaa on nostettu vuosittain. Opetushenkilökunta on hakeutunut aktiivisesti kansainväliseen opettajavaihtoon. Vuosittain vaihtoon on lähtenyt yli kymmenen opettajaa. Vastaavasti tiedekunnassa on ollut useita opettajia kansainvälisen vaihdon kautta, joskin useimmat vaihdot ovat olleet lyhytaikaisia. Kalottialueella tiedekunta on toteuttanut ympäristö ja yhteisötaiteeseen sekä tiedonsaanti ja tutkijaverkostoitumiseen liittyvää yhteistyötä. Tiedekunta on koordinoinut vuodesta 2005 alkaen FIRST ohjelman ARTSMO hanketta sekä vuodesta 2006 alkaen Nordplusohjelman EDDA Norden ja C.T.D.N verkostoja. Tiedekunta on osallistunut aktiivisesti Nordplus ohjelman Cirrus verkoston sekä Cumulus yhdistyksen toimintaan samoin kuin taidekasvatuksen alan International Society of Education trough Art, InSEA konferensseihin. Tiedekunta on järjestänyt kaikkien verkostojen puitteissa kansainvälisiä intensiivikursseja. Pohjoisen ja arktisen alueen tutkijat ovat käynnistäneet Taiteen, kulttuurin ja historian, ArCHistutkijaverkoston, jonka tarkoituksena on edistää Barentsin alueen tutkijoiden yhteistyötä, kerätä arktisia alueita ja pohjoista koskevaa tutkimustietoa sekä parantaa tutkimustiedon saatavuutta. Strategian yleisiä lähtökohtia Suomen hallitusohjelman korkeakoulu ja tiedepoliittisissa linjauksissa painotetaan koulutuksen laatua, luovuutta, innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä. Teknologisten innovaatioiden rinnalla korostetaan liiketoiminta ja muotoiluinnovaatioiden merkitystä sekä yrittäjyysvalmiuksia eri tieteenalojen korkeakoulutuksessa. Lisäksi ohjelman mukaan ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan ja verkko opetusta tuetaan.
4 Alueellisissa kehittämisasiakirjoissa ja ohjelmissa tavoitteena on vahvistaa alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä. Strategisesti tärkeitä pohjoisen alueen kehittämiskohteita ovat mm. matkailu, kylmä ja talviteknologia, elämystuotanto ja luovat toimialat, innovatiiviset palvelut ja tuotteet sekä hyvinvointi. Lapin yliopiston strategiatyötä linjaa tavoitteellinen tutkimustoiminnan ja opetuksen laadun vahvistaminen, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä johtaminen ja henkilöstösuunnittelu. Taiteiden tiedekunnan strategiassa huomioidaan Lapin yliopiston yleiset strategian toteuttamiseen liittyvät toimintaperiaatteet, yliopiston yhteiset arvot sekä alueelliset kehittämisstrategiat ja korkeakoulupoliittiset linjaukset. Osana Lapin yliopistoa taiteiden tiedekunta sitoutuu yliopiston yhteisten arvojen, yhteisöllisyys, yhteistyö, yhdenvertaisuus, yksilöllisyys ja ympäristö, toteuttamiseen. Tiedekunnan strategia pohjautuu taideteollisen alan tutkimukseen ja opetukseen tiedekunnan osaamisalueilla, joita ovat muotoilu (design), taidekasvatus ja taide. Muotoilun käsitteellä tässä yhteydessä tarkoitetaan median, visuaalisen viestinnän, tekstiili ja vaatetusalan sekä teollisen muotoilun suunnittelua. Tilan ja palveluiden muotoilu ja suunnittelu läpäisevät kaikkia taideteollisia aloja. Taiteiden tiedekunnan strategian tavoitteena on linjata tiedekunnan toiminnallista ja sisällöllistä kehittämistä, määrittää keskeiset tutkimuksen ja opetuksen profiilialueet sekä varmistaa tiedekunnan opetus, tutkimus ja kehittämistoiminnan resurssipohja. Taiteiden tiedekunnan visio Taiteiden tiedekunta on vuonna 2020 vahva taide ja tutkimusorientoitunut, innovatiivinen ja monitieteinen opetus ja tutkimusympäristö, jossa tieteen ja taiteen vuorovaikutus yhdistyy pohjoisen taiteen ja kulttuurin tutkimukseen, taidekasvatukseen, matkailua tukevaan elämysteollisuuteen sekä muotoilun tutkimukseen. Tiedekunnan opetus kytkeytyy tutkimus ja kehittämishankkeisiin, minkä kautta tiedekunta on vahva kansainvälinen ja kansallinen vaikuttaja. Kansainvälistä ja korkeatasoista opetusta ja tutkimusta toteutetaan ajantasaisen infrastruktuurin avulla. Visiossa on esitetty näkemys taiteiden tiedekunnan halutusta tulevaisuudesta. Vision mukaan tiedekunta on ainutlaatuinen, jatkuvasti kehittyvä ja laadukas kouluttaja sekä kiinnostava yhteisö tutkijoille. Tiedekunnan taide ja tutkimusorientoituneisuudella tarkoitetaan opetuksen ja tutkimuksen läpäisevää taiteellista toimintaa. Tulevaisuudessa perus ja jatko opinnot kytkeytyvät luontevasti tiedekunnan tutkimus ja hanketoimintaan. Onnistuneella profiloitumisella ja tutkimustoiminnalla tiedekunnalla on kansainvälistä toimintaa ja alueellista vaikuttavuutta.
5 Toimintaympäristön SWOT analyysi Taiteiden tiedekunnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia on pyritty tunnistamaan tiedekunnalle asetettujen tavoitteiden ja tiedekunnan kehittämisvision näkökulmista. VAHVUUDET pohjoinen sijainti tiedekunta osa tiedeyliopistoa taideorientoituneisuus, monitieteisyys ja innovatiivisuus kansainvälisyyden kasvaminen aktiivinen omaehtoinen kehittämistoiminta ulkopuolinen rahoitus yrittäjyysopinnot (Design Management) hyvät toimitilat yhteisöllisyys ja joustavuus Lapin korkeakoulujen välinen yhteistyö HEIKKOUDET etäisyydet muihin toimijoihin koulutusalojen yritystoiminnan vähäisyys yliopiston vähenevät tukipalvelut houkuttelemattomuus osalla koulutusaloista tiedekunnan heikko tunnettavuus yritysyhteistyötahojen vähäisyys MAHDOLLISUUDET vahva taideteollisen alan opetus ja tutkimusyksikkö vahva alueellinen osaaja yrittäjyyden kehittäminen uudet ammatit ja ammattialueet yhteistyö Lapin matkailualan ja elämysteollisuuden kanssa opintojen kytkeminen tutkimukseen ja T&K hankkeisiin kansainvälistyminen verkostoituminen reviiriajattelusta yhteistyöhön strategisen johtamisen kehittäminen UHAT pienenevät ikäluokat, kilpailu opiskelijoista kansallisen rahan riittämättömyys yliopistojen rakenteellinen kehittäminen koulutusvastuujako korkeakouluissa muutosten ennustamattomuus elinkeinorakenteen muuttuminen heikko työllistyminen osalla koulutusaloista henkilökunnan jaksaminen infrastruktuurin heikkeneminen
6 Taiteiden tiedekunnan profiloituminen Tiedekunta profiloituu toiminnassaan koulutusalojensa näkökulmista pohjoisuuteen ja arktisuuteen, matkailua tukevaan elämysteollisuuteen sekä muotoilun tutkimukseen. Profiloitumisella tiedekunta tunnistaa alueellisen lähtökohdan tärkeäksi voimavaraksi. Profiloituminen palvelee uuden tiedon tuottamista, tutkimukseen perustuvaa osaamista, alueen elinolosuhteiden, kulttuuri ja taidepalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämistä sekä kestävää kehitystä. Tiedekunnan vahvuus on sen mahdollisuus vastata ajankohtaisiin ja tulevaisuuden haasteisiin tiedekunnan edustamilla koulutusaloilla. Tiedekunnan tieteenaloilla on hyvät mahdollisuudet tukea hyvinvointi ja palveluyhteiskunnan toteutumista sekä elinikäistä oppimista. Tiedekunnalla on myös mahdollisuus vaikuttaa kehittämällä erilaisia tuotteita ja taide ja kulttuurielämyksiä matkailuun. Taideteollisen alan osaamisen siirtäminen yhteiskuntaan yrittäjyyden kautta tukee hyvinvointiyhteiskunnan edistämistä. Profiilialueet ovat tiedekunnan tunnistamia todellisia vahvoja osaamisalueita. Profiloitumalla tiedekunta on määritellyt yhteiset tavoitteet, joille se suuntaa henkisiä voimavarojaan sekä taloudellisia resursseja. Taiteiden tiedekunnan opetus ja tutkimustoiminnan profiilialueet: 1. Pohjoisuus ja arktisuus Pohjoinen tutkimus on pohjoisiin alueisiin suunnattua tai pohjoisille alueille tyypillisten ilmiöiden tutkimusta joko tieteenalan omasta tai monitieteisistä näkökulmista ja joilla on kansainvälistä, kansallista tai alueellista merkitystä tieteellisten tulosten tai niihin pohjautuvan koulutuksen ja taiteellisen osaamisen kautta (vrt. Pohjoisen tutkimuksen strategia). Taiteiden tiedekunnassa pohjoisen taiteen ja kulttuurin tutkimus on keskeinen teema, jota lähestytään taide ja kulttuurihistorian näkökulmien lisäksi taiteen, muotoilun ja taidekasvatuksen innovatiivisista näkökulmista. Tutkimuksessa keskitytään pohjoisten ympäristöjen ja yhteisöjen parissa tapahtuvan ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän muotoilun, taidetoiminnan ja taidekasvatuksen kehittämiseen. Kylmäosaaminen sivuaa erityisesti muotoilualan tutkimusta, mutta on läsnä myös ympäristö ja yhteisötaiteen tutkimuksessa. Taidekasvatuksen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää pohjoiset erityisolot, ympäristöt ja yhteisöt huomioivaa taide ja kulttuuritoimintaa ei vain koululaitoksen vaan myös elinikäisen oppimisen näkökulmista. Luomalla laajoja monitieteisiä kehittämishankkeita, joissa tutkimukseen integroituu tuottava taiteellinen toiminta ja pohjoisten yhteisöjen pedagoginen aktivoiminen, pyritään kulttuurisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän taidekasvatuksen kehittämiseen. Tämä tarkoittaa entistä kiinteämpää yhteistyötä pohjoiseen, ympäristölähtöiseen elämysteollisuuteen, elinkeinoelämään ja sekä elinolosuhteita ja koulutusta tukeviin palveluihin. Tutkimuksella osallistutaan entistä tiiviimmin alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun.
7 2. Elämysteollisuus ja matkailu Taiteiden tiedekunnan tutkimuksen avulla kehitetään innovatiivista taidetoimintaa ja muotoilua yhdessä matkailua tukevan elämysteollisuuden kanssa laadun parantamiseksi matkailutuotteissa, tapahtumissa, majoituspalveluissa sekä matkailuympäristöissä. Pohjoisen taiteen ja kulttuurin tutkimus, uusien taidetoimintojen yhteisöllinen kehittäminen sekä arktinen elokuva tarjoavat uusia sisältöjä elämysteollisuuden eri alueille. Monimedia ja sisältötuotannossa, animaatiokoulutuksessa sekä pelitutkimuksessa keskitytään käytettävyyteen sekä edistetään laadukkaiden tuotteiden suunnittelua, valmistelua ja markkinointia. Suurimpia media alan haasteita ovat laajakaista internetin tuomat mahdollisuudet sekä yhteisöllisen median merkityksen kasvaminen kaikilla mediakulttuurin alueilla. Sosiaalinen läsnäolo muuttuu moniulotteisemmaksi ja monimediaalisemmaksi laajakaista internetin ansiosta. Media alan osaajilta vaaditaan jatkossa ymmärrystä ihmisten toiminnasta erilaisissa rinnakkaisissa virtuaaliyhteisöissä, joissa sisältöjen tuottajina, kuluttajina ja välittäjinä voivat olla yhteisön kaikki jäsenet. Yhteisöllinen media kasvattaa ympärilleen uudenlaisia kommunikaatiotapoja, sisällön tuottamisen, levittämisen ja kuluttamisen muotoja. Esimerkkeinä mainittakoon YouTuben ja MySpacen kasvava merkitys. Yhteisöllinen media tulee vaikuttamaan myös media alan kulttuuri ja taideteorioiden rakentumiseen, erityisesti näkemyksiin tekijän, teoksen ja vastaanottajan suhteista. Luovaa taloutta vahvistetaan lisäämällä Design Management ja yrittäjyysopintoja sekä tutkimusta. Design Management tutkimuksessa muotoilun ja tuotannollisen suunnittelun kohteina ovat itse tuotteet ja niiden lisäksi viestintä, ympäristö, yritysten ja yhteisöjen identiteetti sekä muotoilun palvelut. 3. Muotoilun tutkimus Muotoilun tutkimuksen lähtökohtana on tietoisuus muotoilun olemuksesta muotoilun tutkimuksen kohteena. Tämä tietoisuus rakentuu ymmärryksestä tuotteiden ja palveluiden käyttäjän, muotoilua hyödyntävän yritystoiminnan sekä ympäröivän yhteiskunnan, luonnon ja talouden vuorovaikutuksen merkityksestä. Älykkäät ympäristöt liittyvät arkipäivään lähes kaikilla elämänaloilla. Älykkäiden ympäristöjen sovelluskohteita ovat vapaa aika, koti ja vaatetus sekä näiden lisäksi koulutus ja oppimisympäristöt. Tutkimuskohteina voivat olla myös elämyksellisyys ja hyvinvointi. Älykkäiden tuotteiden muotoilulla parannetaan käytettävyyttä. Älykkäiden ympäristöjen ja tuotteiden tutkimus sekä muotoilu palvelevat alueen hyvinvointia sekä yritystoimintaa. Teknologispainotteisissa tutkimuksissa keskeistä on teknologian humanisointi. Muotoilun tutkimuksessa kohteena on uuden ajan tuotteiden muotoilu, jossa huomioidaan laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden muotoilun lisäksi yhteiskunnassa korostettu kestävä kehitys ja siihen liittyvä eettinen periaate. Sosiaalisen muotoilun lähtökohtana on yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tiedon hyödyntäminen muotoilun tutkimuksessa, jonka avulla luodaan uusia innovaatioita erityisryhmille kuten vanhuksille ja vammaisille. Monitieteisen visuaalisen viestinnän tutkimuksen yhtenä perustavoitteena on visuaalisen tutkimustiedon sovellettavuus muotoilun suunnittelussa.
8 Tulevaisuudessa muotoilun tutkimuksella tulee olemaan ennennäkemättömiä liitoskohtia eurooppalaisen yhteiskunnan kilpailukykyyn ja hyvinvointiin niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tätä prosessia voidaan tukea strategisella, päämääräsuuntautuneella työllä muotoilun tutkimuksen ja muotoiluosaamisen kehittämiseksi osaksi eurooppalaista tutkimusyhteistyötä ja tutkimusaluetta. Strateginen johtaminen Yliopistolaitosta koskevat muutokset asettavat tiedekunnalle lähivuosina monia haasteita. Tiedekunnan toiminnassa on huomioitava toimintaympäristön muutos, yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, valtionhallinnon tuottavuusohjelma, koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä kansainvälistyminen. Tiedekunnan strateginen johtaminen korostuu entistä tärkeämpänä. Strateginen johtaminen edellyttää organisaatiorakenteiden uudistamista ja riittävän suuria yksikkökokoja, mikä mahdollistaa resurssien suuntaamisen yhteisiin tarkoituksiin. Yliopistoissa on painetta tuki ja palvelutoimintojen kokoamiseen, tiedekuntarakenteiden uudistamiseen sekä laitosjaosta luopumiseen. Taiteiden tiedekunnan rakenteiden uudistamisen ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja vahvistaa taideteollisen alan tutkimustoimintaa sekä tukea koulutusalojen yhteistä toimintaa. Akateemiseen johtamiseen kohdistuu aiempaa enemmän lisää vaateita. Johtaminen edellyttää laajaa näkemystä muuttuvasta yliopistosta, kykyä nähdä tulevaan, johtamisosaamista sekä sitoutumista siihen. Johtamisosaamiseen sisältyy eri toimintojen (mm. opetus, tutkimus, talous) tuloksellinen ja tehokas johtaminen sekä henkilöstöjohtaminen. Henkilöstöjohtamisessa korostuu esimiestehtävä ja vastuu sekä toimintaympäristön nopeasti uudistuessa myös muutosjohtamisen hallinta. Strategisen johtamisen tärkein tehtävä on tukea tiedekunnan vision toteutumista. Johtamisessa otetaan huomioon henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön sitouttaminen toimintaan. Henkilöstösuunnittelun avulla kiinnitetään huomiota suunnitelmalliseen strategiaa tukevaan rekrytointiin. Tiedekunta arvioi toimintaansa vision mukaisesti ja suuntaa opetustaan sekä tutkimustaan sitä tukemaan.