19 Työmarkkinat ja työttömyys (Taloustieteen oppikirja, sivut 96-101 ja luku 10 ) 1. Työn kysyntä 2. Työn tarjonta 3. Työmarkkinoiden tasapaino 4. Tahaton työttömyys 5. Rakenteellinen työttömyys 6. Ammattiliitot ja tehokkuuspalkat 7. Havaintoja työttömyydestä 1
1. Työn kysyntä Työn kysyntä johdetaan yrityksen voiton maksimoinnin ongelmasta Voitto = myyntitulot tuotantokustannukset = PQ WL VK Voitto maksimoidaan nyt työpanoksen L suhteen muistaen, että tuotantofunktio Q = F(L, K) sitoo tuotoksen ja panokset toisiinsa: Voitto = PF(L,K) WL VK Huom: Aiemmin luennossa 9 maksimoitiin voitto tuotoksen suhteen, jolloin saatiin johdettua yrityksen tarjontakäyrä Nyt tavoitteena on johtaa yrityksen kysyntäkäyrä työn määrälle 2
Oletetaan yrityksen toimivan täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuotteen hinta P on yrityksen näkökulmasta katsottuna vakio Pidetään pääoman K määrää annettuna Oletetaan lisäksi, ettei yritys voi vaikuttaa palkkatasoon W Opimme aiemmin, että työvoiman rajatuotos (marginal product of labour) MPL = ΔQ/ΔL kuvaa tuotoksen kasvuvauhtia kun työpanos kasvaa vähän, esimerkiksi yhden yksikön rajatuotos on aleneva Matemaattinen esimerkki tuotantofunktiosta (Cobb-Douglas): Q = L a, jossa 0 < a < 1 rajatuotosta kuvaa derivaatta : dq/dl = al a-1 3
Mietitään miten yrityksen voitolle käy, jos se kasvattaa työpanoksen L määrää: tuotos kasvaa rajatuotoksen MPL mukaisella vauhdilla kun tämä tuotoksen lisäys myydään markkinoille hintaan P, niin tulot kasvavat vauhdilla P MPL, jota kutsutaan rajatuotoksen arvoksi, value of marginal product of labour, VMPL kustannukset kasvavat palkkatason W mukaisella vauhdilla nyt voitto kasvaa aina kun VMPL > W eli kun P MPL > W työpanoksen määrä on optimissa silloin, kun VMPL = W eli P MPL = W Rajatuotoksen arvon VMPL = P MPL kuvaaja on näin ollen yrityksen työpanoksen kysyntäkäyrä 4
Numeerinen esimerkki (Mankiw & Taylor, Economics, 2nd ed.) Tässä P = 1 ja W = 500. L:n optimaalinen arvo on 3. 5
Kuviossa 1 tämä asia näytetään yleisemmin kuvion käyrä on tuttu tuotantofunktio kerrottuna hinnalla P se esittää tuotoksen arvoa työn eri määrillä sen kaltevuus kullakin L:n arvolla kuvaa rajatuotoksen arvoa VMPL sitä esittää käyrälle piirretyn tangentin kulmakerroin kuvioon piirretty suora kuvaa palkkakustannuksia WL ne kasvavat vauhdilla W voitto on maksimissaan kun VMPL = W Kuviossa 2 tämä sama asia esitetään toisella tavalla kuvioon on piirretty työn rajatuotoksen arvoa kuvaava käyrä VMPL se on aleneva koska rajatuotos on aleneva optimi löytyy pisteestä, jossa VMPL = W 6
Kuvio 1. Voiton maksimointi työpanoksen suhteen (1) Yritys maksimoi voiton valitsemalla työpanoksen, jolla rajatuotoksen arvo = palkka kk: VMPL = P MPL PQ = PF(L,K) max voitto WL L L MAX 7
Kuvio 2. Voiton maksimointi työpanoksen suhteen (2) Työn rajatuotoksen arvo Palkka W Rajatuotoksen arvo eli työn kysyntäkäyrä 0 Optimaalinen L Työn määrä L 8
Tässä oletimme, että yritys toimii täydellisen kilpailun tuotemarkkinoilla, jolloin tuotteen hinta P on vakio Sama tarkastelu soveltuu kuitenkin myös monopolin tapaukseen nyt vain hinta P on korvattava rajatulolla MR jätetään myöhemmillä kursseilla opittavaksi Työn markkinakysyntäkäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien markkinoilla olevien yritysten kysymät määrät työtä 9
2. Työn tarjonta Työn tarjonnasta päättävät kotitaloudet tavalla, joka selvitettiin jo kuluttajan valintateorian yhteydessä Yleensä työtä tarjotaan sitä enemmän mitä suurempi on palkka työn tarjontakäyrä on nouseva koordinaatissa, jonka pystyakselilla on palkka ja vaaka-akselilla työn määrä Jaetaan työn tarjontapäätös kahteen osaan työmarkkinoille osallistuminen tarjotun työpaikan vastaanottaminen Tämä tehdään siksi, että työttömyys määritellään suhteessa työvoimaan (ei koko väestöön) 10
ILO (International Labour Organization) määrittelee työttömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Työn markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla yhteen kullakin palkkatasolla kaikkien kotitalouksien tarjoamat määrät työtä Kuviossa 3 työvoimaan osallistumista kuvaava käyrä on piirretty pystysuoraksi kuvaamaan sitä, että työvoimaan osallistuminen on palkan suhteen melko joustamatonta koko kansantaloudessa Taloustieteen oppikirjan luvussa 10 tämä oletetaan oikealle nousevaksi Työn tarjontakäyrä on loivempi ja lähestyy työvoimakäyrää palkan noustessa kun palkka on suuri, halukkuus ottaa työtä vastaan on suuri, ja päinvastoin 11
3. Työmarkkinoiden tasapaino Työmarkkinat ovat tasapainossa silloin, kun palkka on sellainen, että työn kysyntä = työn tarjonta kaikki jotka haluavat tehdä töitä tällä palkalla, saavat töitä Kuvio 3 Palkka kuvaa työn rajatuotoksen arvoa Työmarkkinoilla voi kuitenkin olla työttömyyttä mutta se on vapaaehtoista eli luonnollista (natural) meillä sitä kutsutaan rakenteelliseksi työttömyydeksi Työn kysynnän vahvistuessa, työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee kuvio 4 12
Kuvio 3. Työmarkkinoiden tasapaino ja työttömyys Reaalipalkka Työn tarjonta LS Työvoiman määrä N (joustamaton) w E Työn kysyntä LD 0 L E N Työllisyys Työlliset L E Työttömät = N - L E 13
Kuvio 4. Kysynnän vahvistumisen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima w 2 w 1 Palkka nousee, työllisyys kasvaa ja työttömyys vähenee LD1 LD2 0 L 1 L 2 N Työllisyys 14
Työn verotuksen vaikutus työttömyyteen Työmarkkinoiden tasapainoanalyysiä voi soveltaa myös työn verotuksen vaikutusten tarkasteluun Vero luo kiilan työantajan maksamien työvoimakustannusten W 2 ja työntekijän käteen jäävän palkan W 1 välille Kuviossa 5 tämän näytetään vähentävän työllisyyttä tasolta L E tasolle L 1 ja kasvattavan siten työttömyyttä määrästä N- L E määrään N-L 1 Tästä syntyy yhteiskunnalle hyvinvointitappio aivan samalla tavalla kuin hyödykeverotuksessakin 15
Kuvio 5. Työn verotuksen vaikutus Reaalipalkka LS Työvoima W 2 W 1 w E Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa, syntyy hyvinvointitappiota LD 0 L 1 L E N Työllisyys 16
Verokiila eri maissa Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 17
4. Tahaton työttömyys Tahatonta eli ei-vapaaehtoista (involuntary) työttömyyttä esiintyy silloin, kun vallitsevalla palkkatasolla kaikki ne, jotka haluavat tehdä työtä, eivät saa työtä työvoiman tarjonta ylittää kysynnän Kaksi teoriaa klassinen keynesiläinen 18
Klassinen teoria Kilpailu ei toimi työmarkkinoilla Jokin tekijä, esimerkiksi minimipalkka, estää palkkaa laskemasta tasolle, jolla työn kysyntä = tarjonta USA:ssa on osavaltiokohtainen minimipalkka, vähintään 7,25 dollaria/tunti Suomessa työsuhteen minimiehdoista päätetään työehtosopimuksissa, esim. majoitus- ja ravitsemisalalla 9,80 euroa/ tunti Kuvio 6 minimipalkka W min kokonaistyöttömyys = N-L 1 rakenteellista N-L 2 tahatonta L 2 -L 1 Työttömyyden vähentäminen puretaan työmarkkinoiden sääntely 19
Kuvio 6. Klassinen teoria Reaalipalkka W min w E tahaton työttömyys Työvoima Työttömyys N-L 1 : vapaaehtoinen eli rakenteellinen N-L 2 + tahaton L 2 -L 1 LS LD 0 L 1 L E L 2 N Työllisyys työttömyys 20
Keynesiläinen teoria Työvoiman kysyntä on tuotteiden tavaroiden ja palvelujen kysynnästä johdettua kysyntää edellä työvoiman kysyntäkäyrän johtaminen ja kuvio 4 Palkat ovat jäykät, eivätkä heti laske, jos kansantalouden kokonaiskysyntä vähenee esim. ammattiliitot voivat estää palkkoja sopeutumasta Tahaton työttömyys voi siksi johtua riittämättömästä kokonaiskysynnästä Kuvio 7 kokonaiskysyntä heikkenee: LD LD 1 palkat eivät muutu työttömyys N-L 1 = rakenteellinen N-L E + tahaton L E -L 1 Työttömyyden vähentäminen elvytetään kokonaiskysyntää kansantaloudessa esim. julkisia menoja lisäämällä 21
Kuvio 7. Keynesiläinen teoria Reaalipalkka w E LS Työvoima Työttömyys N-L 1 : vapaaehtoinen eli rakenteellinen N-L E + tahaton L E -L 1 tahaton vapaaeht. LD LD 1 0 L 1 L E N Työllisyys työttömyys 22
Moderni teoria Uusimman teorian mukaan työttömyydessä on sekä klassisia että keynesiläisiä piirteitä Lyhyellä aikavälillä työttömyys voi olla keynesiläisittäin tahatonta Esimerkiksi vuoden 2009 taantumassa Suomen vienti ja teollinen tuotanto romahtivat ja työvoiman kysyntä heikkeni Pitkällä aikavälillä työttömyys on rakenteellista Suomen työttömyysaste ei pudonnut alle 6 prosentin edes voimakkaan kasvun vuosina 2000-luvun puolivälissä rakenteellinen eli luonnollinen työttömyysaste lienee meillä 7-8 % 23
5. Rakenteellinen työttömyys Käytännössä täystyöllisyyttä siinä mielessä, että työttömyysaste = 0, ei koskaan saavuteta Rakenteellinen työttömyys on tasapainotila sillä tavoin, ettei kenelläkään ole tarvetta muuttaa tasapainoa tahatonta työttömyyttä ei ole kaikki, jotka haluavat tehdä työtä vallitsevalla palkkatasolla, saavat työtä (kuvio 3) Työttömyys tasapainottaa työntekijöiden palkkavaatimukset (LS) ja yritysten palkanmaksukyvyn (LD) Karl Marx oli ensimmäinen taloustieteilijä, joka tulkitsi työttömyyden tällä tavoin: reserve army of labour 24
Rakenteellisen työttömyyden taso vaihtelee kussakin massa yli ajan ja myös maiden kesken työmarkkinoiden instituutiot ovat erilaisia Seuraavaksi voimme harjoitella tällä kehikolla yksinkertaista politiikka-analyysiä Mitä työttömyydelle tapahtuu jos...? Tarkastellaan kolmea politiikkatoimenpidettä a) Työttömyysturvan muutos b) Työn verotuksen muutos c) Työn jakaminen työvoimaa vähentämällä Mietitään ensin, mikä kolmesta käyrästä LS, LD vai N muuttuu, miten se muuttuu ja mikä on muutoksen vaikutus tasapainotyöttömyyteen tämä on tasapainotilojen vertailua komparatiivista statiikkaa (comparative statics) 25
a) Työttömyysturvan muutos Oletetaan, että työttömyysturva paranee, esimerkiksi työttömyyskorvauksen taso nousee Mihin käyrään ja miten se vaikuttaa? Työn tarjontakäyrä LS kuvaa työnhakijoiden palkkapyyntöjä eli sitä, millä ehdoin he haluavat ottaa työtä vastaan Sen voi kuvitella nousevan ylöspäin, koska työttömäksi jäämisen kustannuksen vähenevät työttömyyskorvauksen kasvun vuoksi Suomessa palkkaan sidotun työttömyysturvan korvaussuhde on ensimmäisenä vuonna keskimäärin 70 % ja kesto noin 2 vuotta Kuvio 8 näyttää, miten tasapaino muuttuu palkkataso nousee vapaaehtoinen eli rakenteellinen työttömyys kasvaa 26
Työttömyyspäivärahan korvaussuhde Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 27
Kuvio 8. Paremman työttömyysturvan vaikutus Palkka LS 2 LS 1 Työvoima w 2 w 1 1. Palkkavaatimukset vahvistuvat työttömyysturvan parantuessa... 2.... mikä nostaa palkkoja LD L 2 L 1 N 3.... ja vähentää työllisyyttä eli lisää työttömyyttä Työllisyys 28
b) Työn verotuksen muutos Oletetaan seuraavaksi, että työnantajan maksamat palkan sivukulut (esimerkiksi sosiaaliturvamaksut) nousevat Mihin käyrään ja miten se vaikuttaa? Työvoiman kysyntäkäyrään LD Sen voi kuvitella siirtyvän alaspäin, koska nyt työn rajatuottavuuden arvo = palkka + sivukulut, jolloin kuviossa palkka = rajatuottavuuden arvo sivukulut tämä vastaa aiemmin opittua asiaa verotuksen vaikutuksesta työttömyyteen (kuvio 5) Kuvio 9 näyttää miten tasapaino muuttuu palkkataso laskee työttömyys kasvaa 29
Kuvio 9. Palkan sivukulujen nousun vaikutus Palkka LS Työvoima w 1 w 2 1. Palkkojen sivukulut vähentävät työvoiman kysyntää 2.. mikä alentaa palkkoja LD 2 LD 1 L 2 L 1 3.... ja vähentää työllisyyttä eli lisää työttömyyttä L S Työllisyys 30
c) Työn jakaminen työvoimaa vähentämällä Usein kuulee, että työttömyys poistuisi, jos rajoitettaisiin esimerkiksi työajan pituutta työtä riittäisi kaikille Mihin käyrään ja miten tämä vaikuttaa? Työvoiman määrää kuvaavaan suoraan N. Tulkitaan se nyt työvoimaksi tunteissa mitattuna Sen voi kuvitella siirtyvän vasemmalle, koska kaikki työntekijät tekevät nyt lyhyempää työpäivää Kuitenkin myös työn tarjontaa kuvaava käyrä siirtyy vasemmalle samassa suhteessa, se kuvaa halukkuutta ottaa työtä vastaan Kuvio 10 näyttää miten tasapaino muuttuu palkkataso nousee, työllisyys vähenee...mutta työttömyys ei välttämättä alene! Työajan lyhentäminen on siis tehoton keino vähentää työttömyyttä. 31
Kuvio 10. Työn jakamisen vaikutus Palkka LS 2 N 2 N 1 w 2 w 1 1. Työn tarjonta Vähenee ja LS-käyrä siirtyy myös vasemmalle... 2.... mikä nostaa palkkoja LS 1 LD L 2 L 1 N 2 N 1 3.... ja vähentää työllisyyttä mutta ei välttämättä vähennä työttömyyttä Työn määrä 32
6. Ammattiliitot ja tehokkuuspalkat Edellä esitetylle rakenteellisen työttömyyden teorialle voidaan esittää ainakin 2 mikrotaloustieteellistä perustetta: ammattiliitot ja tehokkuuspalkat Ammattiliitot ajavat jäsenistönsä etua ja neuvottelevat palkoista työantajien kanssa työttömyysaste kuvaa sitä todennäköisyyttä, jolla ammattiliiton keskimääräinen jäsen joutuu työttömäksi työttömyysasteen laskiessa palkkavaatimukset kasvavat, koska työttömyyden todennäköisyys on pienempi => LS-käyrä on nouseva työntekijöiden järjestäytymisasteen nousun voi ajatella siirtävän LSkäyrää vasemmalla ja kasvattavan rakenteellista työttömyyttä Suomessa ja Pohjoismaissa palkansaajien järjestäytymisaste on noin 70, muualla Euroopassa 10-20, Yhdysvalloissa runsaat 10 % 33
Palkansaajien järjestäytymisaste, % Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 34
Työehtosopimustoiminnan kattavuus Lähde: Vesa Vihriälä, ETLA 35
Tehokkuuspalkat Toinen mikroteoria palkkavaatimuksia kuvaavalle LS-relaatiolle on tehokkuuspalkkojen (efficiency wages) teoria Se perustuu siihen tosiasiaan, ettei työtä voi irrottaa ihmisestä eikä työnantaja saa omistaa työntekijäänsä Työnantajan ongelma: Miten saa työntekijän tekemään töitä? kannustinjärjestelmät valvonta Tehokkuuspalkkateorian perusidea työntekijälle on maksettava hyvää palkkaa, jotta hän tekisi työnsä hyvin Pinnaamisen (shirking) malli Kun työttömyys on suurta, ei uskalleta pinnata töissä, vaikka palkka on alhainen, koska potkujen kustannukset ovat suuret, sillä todennäköisyys löytää uutta työtä on pieni Kun työttömyys on vähäistä, niin on maksettava suuria palkkoja, jotta pinnaus estyisi, koska potkujen kustannukset ovat pienet => LS-käyrä on nouseva 36
7. Havaintoja työttömyydestä ILO (International Labour Organization) määrittelee työttömän ihmisen näin: Henkilö, joka on työtä vailla, etsinyt työtä viimeisen 4 viikon aikana ja on valmis ottamaan vastaan työtä noin 2 viikon kuluessa Tilastokeskuksen julkaisema työttömyysaste mittaa tällä tavoin määriteltyjen työttömien työnhakijoiden prosenttiosuutta työvoimasta tehdään haastattelemalla 15-74 vuotiaita ihmisiä on kansainvälisesti vertailukelpoinen vuonna 2016 työttömänä oli keskimäärin 237 000 henkilöä työttömyysaste oli 8,8 % http://www.stat.fi/til/tyti/index.html 37
Suomessa myös työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee työttömien määrää koskevia lukuja ne kertovat työvoimatoimistossa asioivien määrästä eivät ole kansainvälisesti vertailukelpoisia tätä työnvälitystilastoa käytetään työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohdentamiseen ja seuraamiseen viime vuosina työministeriön luvut ovat olleet vuositasolla lähes 100 000 henkilöä suuremmat kuin Tilastokeskuksen luvut Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luetaan työvoiman ulkopuolelle henkilö, joka ei ole hakenut aktiivisesti työtä neljän viime viikon aikana Joulukuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 358 000 työttömyysasteen ollessa 13,6 % www.temtyollisuuskatsaus.fi 38
Taantumassa TEM:n ja Tilastokeskuksen lukujen erotus kasvaa: kertoo työttömien työnhakijoiden passivoitumisesta Työttömyysaste, % 22 20 TEM 18 Tilastokeskus 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 39
Bkt:n kasvu ja työttömyysaste euroalueella 40 Helsingin Sanomat 1.2.2017
Työttömyysaste eri maissa Kuvio 11 näyttää työttömyysasteen kehityksen eräissä maissa viime vuosisadalla työttömyys oli vakava ongelma 1930-luvulla koska ei ollut nykyisiä suojajärjestelmiä työttömyys oli alhainen 1950- ja 1960-luvuilla...mutta korkea jälleen 1970-luvun alussa koetun ensimmäisen öljykriisin jälkeen Työttömyydellä ei näytä olevan kasvavaa trendiä se ei 1990-luvulla ollut suurempi kuin 1930-luvullakaan Teknologia ei siten aiheuta työttömyyttä, koska työn tuottavuus teollisuusmaissa on nyt kymmenkertainen 1900-luvun alkuun verrattuna, mutta työttömyys ei ole suurempi Kuviossa 11 on mielenkiintoista myös se, että työttömyysaste oli Yhdysvalloissa korkeampi kuin Euroopassa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla tilanne muuttui 1980-luvun puolivälin jälkeen mutta vuoden 2009 taantumassa työttömyysasteet olivat lähellä toisiaan näissä maissa Suomessa työttömyys on nyt taas kasvussa, muualla laskussa! 41
Kuvio 11. Työttömyysaste (%) eräissä maissa 1920-2014/15 25 20 15 Yhdysvallat Suomi Ruotsi Iso-Britannia Saksa 10 5 0 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 42