Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017

Transkriptio

1 Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät

2 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja kysyntäshokit 2

3 Kokonaistarjonta (aggregate supply, AS) Johdettu aikaisemmin Okunin laki: yhteys työttömyyden ja tuotannon välillä Phillips käyrä: yhteys inflaation ja työttömyyden välillä AS: yhteys inflaation ja tuotannon välillä 3

4 Kokonaiskysyntä (aggregate demand, AD) kiinteillä valuuttakursseilla Avotaloudessa yhteys inflaation ja tuotannon välillä kysyntäpuolella tulee reaalisen valuuttakurssin kautta Kotimainen inflaatio π yli kansainvälisen inflaation π* (A ) reaalinen valuuttakurssi = SP/P* nousee kilpailukyky heikkenee ja nettovienti alenee IS käyrä siirtyy vasemmalle ja tuotanto alenee Kun kotimainen inflaatio alle kansainvälisen inflaation (A ), alenee, nettovienti ja tuotanto kasvavat AD on negatiivinen yhteys inflaation ja tuotannon välillä 4

5 AD kiinteillä valuuttakursseilla Interest rate i* A A A Y Y IS Y IFM IS IS Output Inflation * A A A LAD line AD Y Y Y Output 5

6 AS AD pitkällä aikavälillä AS pystysuora: LAS (long run aggregate supply) potentiaalisen tuotannon / tasapainotuotannon tasolla, kun tuotantokuilu=0 Potentiaalisen tuotannon voidaan ajatella kasvavan trendimäisesti; tuotantokuilu on poikkeama siitä LAS ei rajoita inflaatiota AD vaakasuora: LAD (long run aggregate demand) ulkomaisen inflaation tasolla Jotta valuuttakurssi pysyisi vakioisena pitkällä aikavälillä, kotimaisen ja ulkomaisen inflaation pitäisi olla samat (suhteellinen ostovoimapariteetti) Kuvioissa nyt inflaatio ja tuotantokuilu (eikä tuotanto) 6

7 AS ja AD pitkällä tähtäimellä, kiinteät valuuttakurssit Inflation * Long run: * LAS A Any inflation rate is sustainable along the output trend. LAD Long run: output gap equals zero Assumption: real exchange rate is unchanged 0 Output gap 7

8 Kysynnän muutosten vaikutus lyhyellä ja pitkällä aikavälillä kiinteillä valuuttakursseilla Alkutilanne A Kysynnän muutos (esim. julkisten menojen lisäys tai muu kysyntäshokki) siirtää lyhyen aikavälin ADkäyrää oikealle (AD ) Tuotanto kasvaa ja inflaatio kiihtyy; koska inflaatio yli ulkomaisen inflaation, kilpailukyky heikkenee mikä rajoittaa tuotannon kasvua Siirtymä A B Inflaation kiihtyessä perusinflaatio nousee (esim. inflaatio odotukset nousevat), joten AS siirtyy vasemmalle (AS ) Siirtymä B C 8

9 AS käyrän siirtyessä inflaatio kiihtyy edelleen, mikä heikentää kilpailukykyä ja alentaa vientiä, joten AD siirtyy vasemmalle, kunnes se on alkuperäinen AD Siirtymä C D Inflaatio hidastuu ja inflaatio odotukset alenevat, joten AS siirtyy oikealle, kunnes se on alkuperäinen AS Siirtymä D A Johtopäätös: kun ulkomainen korko ja inflaatio rajoittavat kotimaista korkoa ja inflaatiota, kysyntäshokkien vaikutus vaimenee yli ajan Talous palaa kasvu uralleen, jolla tuotantokuilu=0 9

10 Finanssipolitiikka kiinteiden valuuttakurssien tilanteessa 10

11 11

12 Devalvaation vaikutus: nimellisen valuuttakurssin aletessa reaalinen valuuttakurssi alenee ja kilpailukyky paranee, AD siirtyy oikealle; tuotanto ja inflaatio nousevat Inflaation kiihtyessä perusinflaatio (odotukset) nousee ja AS siirtyy vasemmalle Sopeutuminen samaan tapaan kuin kysyntäshokin tapauksessa takaisin alkuperäiseen tilanteeseen Johtopäätös: devalvaatioilla saadaan vain väliaikaista hyötyä Inflaatiota kiihdyttää myös devalvaatiosta aiheutuva tuontihintojen nousu Elinkustannusten nousu lisää palkkavaatimuksia Helposti ajaudutaan uuteen devalvaatioon, esim. Suomen devalvaatiosyklit 12

13 Devalvaatio 13

14 Devaluation ( S 0) Real exchange rate * } } Periodic realignments of the exchange rate Time 14

15 15

16 Saksa/Ranska, kiinteä valuuttakurssi : Ranskan korkeampi inflaatio nostaa reaalista valuuttakurssia; ajoittain nimellinen kurssi devalvoitu 1999 ensin muuntokurssi, sitten Euro: Ranskan inflaatio edelleen korkeampi kuin Saksan 16

17 AS AD kelluvilla valuuttakursseilla Kun keskuspankin ei tarvitse keskittyä valuuttakurssin pitämiseen vakaana, sen käyttäytymistä kuvataan Taylor säännöllä Pitkän tähtäimen tavoitekorko Tavoitekorko = pitkän tähtäimen reaalikorko + inflaatiotavoite Käyttäen tätä yhtälöä tavoitekorolle, TR sääntö voidaan kirjoittaa muodossa Inflaatiotavoitteen nouseminen johtaa alempaan korkoon kaikilla tuotannon (tuotantokuilun) tasoilla Oletus 1ja siten

18 Rahapolitiikan linjaa voidaan siksi kuvata inflaatiotavoitteella Inflaatiotavoitteen nouseminen johtaa alempaan korkoon kaikilla tuotannon (tuotantokuilun) tasoilla IS TR kuviossa TR siirtyy oikealle Vallitsevan inflaation nouseminen johtaa korkeampaan korkoon kaikilla tuotannon (tuotantokuilun) tasoilla IS TR kuviossa TR siirtyy vasemmalle 18

19 Lyhyen aikavälin tasapaino: Alkutilanne: inflaatio =, tuotantokuilu = 0 Kotimainen inflaatio kiihtyy, Inflaation kiihtyessä rahapolitiikka kiristyy IS TR kuviossa TR siirtyy vasemmalle (TR ) Kotimainen korko i yli ulkomaisen koron i* nimellinen ja reaalinen valuuttakurssi vahvistuvat Kilpailukyky heikkenee, nettovienti alenee IS siirtyy vasemmalle kunnes korkoero häviää Tuotanto alenee, syntyy negatiivinen tuotantokuilu, AD negatiivinen yhteys inflaation ja tuotannon välillä 19

20 Inflaation kiihtymisen vaikutus kelluvilla valuuttakursseilla Interest rate i* IS IS A A IFM TR TR Higher inflation triggers higher interest rate via Taylor rule: TR shifts up to TR. Now suppose domestic inflation increases to. Rate of inflation A 0 0 A AD Output gap Real exchange rate appreciates, reducing demand (point A ). Output gap 20

21 Inflaation ja tuotannon yhteys AD käyrällä sama kuin keskuspankin Taylor säännössä IFM TR * i i i a b Y gap Rate of inflation A * i i a b Y 0 A AD AD slope gap b Ygap a 0 Output gap 21

22 Lyhyen ja pitkän aikavälin AS ja AD 22

23 Rahapolitiikan vaikutukset kelluvilla kursseilla Kun inflaatiotavoite nousee (rahapolitiikka kevenee): IS TR kuviossa TR siirtyy oikealle AS AD kuviossa AD siirtyy oikealle (kullakin tuotannon tasolla keskuspankki sallii korkeamman inflaation Sen sijaan, kun vallitseva inflaatio nousee, siirrytään siirrytään AD käyrää pitkin, mutta se ei muutu TR siirtyy kuitenkin tässäkin tapauksessa (vasemmalle, ks. edellä) 23

24 Alkutilanne A Rahapolitiikkaa kevennetään, tavoiteinflaatio AD siirtyy (AD ) Korko laskee alle ulkomaisen koron, jolloin valuutta heikkenee ja vienti kasvaa, tuotanto kasvaa, inflaatio nousee Siirtymä A B Inflaation noustessa perusinflaatio nousee ja AS siirtyy vasemmalle (AS ) Pitemmällä aikavälillä tuotantokuilu = 0, mutta inflaatio jää aiempaa korkeammalle, uuden tavoiteinflaation tasolle Siirtymä B C Jos inflaatio (ja tavoite) korkeampi kuin ulkomailla, valuuttakurssi kuitenkin heikkenee jatkuvasti 24

25 Sama IS TR kuviossa: Kun tavoiteinflaatio nousee, TR siirtyy oikealle (TR ) Korko laskee alle ulkomaisen koron, jolloin valuutta heikkenee ja vienti kasvaa IS siirtyy oikealle (IS ) Siirtymä A B Pitemmällä aikavälillä inflaatio kiihtyy, joten Taylorsäännön mukaan korkoa nostetaan TR siirtyy takaisin (TR) Ei näytetty kuvassa 25

26 Rahapolitiikan keventämisen vaikutukset kelluvilla valuuttakursseilla 26

27 Kysyntä ja tarjontashokkien analyysi AS AD mallilla AS: Tarjontashokit s siirtävät AS käyrää Haitallinen (negatiivinen) shokki: esim. energian hinnan nousu nostaa inflaatiota Myönteinen (positiivinen) shokki: esim. tuottavuusshokki alentaa inflaatiota Huom.: negatiivinen shokki: s > 0, positiivinen shokki: s <0 Tarjontashokit ovat vaikeita talouspolitiikan kannalta Oletetaan haitallinen tarjontashokki: AS siirtyy vasemmalle (AS ), tuotanto alenee ja inflaatio kiihtyy (A B): stagflaatio = stagnaatio + inflaatio Stagflaatio merkitsee sitä, ettei liikuta Phillips käyrää pitkin, vaan käyrä on siirtynyt ylöspäin Sekä inflaatio että työttömyys nousevat 27

28 Haitallinen tarjontashokki 28

29 i) Ulos stagflaatiosta kysyntää elvyttämällä AD käyrä siirtyy oikealle (AD ), tuotanto kasvaa (tuotantokuilu eliminoituu) ja inflaatio kiihtyy edelleen (B C) Elvyttävän politiikan kustannuksena inflaatio ii) Ulos stagflaatiosta inflaatiota alentamalla Vähennetään kysyntää, AD käyrä siirtyy vasemmalle (ei kuvassa), tuotanto ja inflaatio alenevat (B D) Kiristävän politiikan kustannuksena työttömyys Kun inflaatio alenee, AS siirtyy takaisin (AS) (D A) 29

30 Jos valuuttakurssi on kiinnitetty, inflaatio ei viime kädessä voi poiketa ulkomaisesta inflaatiosta lyhyellä tähtäimellä piste D, pitkällä tähtäimellä piste A LAD suoralla Jos kelluva valuuttakurssi, keskuspankki voi määrittää tavoiteinflaation; piste C mahdollinen; inflaatio jää kuitenkin korkealle Jos haitallinen tarjontashokki on pysyvä, potentiaalinen tuotanto voi laskea (esim. matalampi kasvutrendi); siten tuotantokuilu = 0 aiempaa alemmalla tuotannon tasolla 30

31 Haitallinen kysyntäshokki: AD käyrä siirtyy vasemmalle (AD ), tuotanto ja inflaatio alenevat Perinteinen elvyttävä kysynnän säätelypolitiikka (finanssipolitiikka, rahapolitiikka) mahdollinen, AD siirtyy takaisin Sopeutuminen ilman elvytystä? Kiinteiden kurssien tilanteessa sopeutuminen toiseen suuntaan kuin edellä: inflaatio alenee, reaalinen valuuttakurssi alenee, vienti kasvaa Kelluvien kurssien tilanteessa nimellinen kurssi alenee, vienti kasvaa Kysyntää säätelevällä talouspolitiikalla on viime vuosikymmeninä ollut pienempi rooli kuin esim luvuilla 31

32 Kysyntäshokki 32

33 Disinflaatio on kiristävä raha tai finanssipolitiikka, jolla pyritään saamaan inflaatio alas Päädytty pisteeseen (A) jossa inflaatio yli tavoitteen kun tuotantokuilu = 0 Kiristetään kysyntää, AD siirtyy vasemmalle (AD ), tuotanto ja inflaatio alenevat, ja työttömyys kasvaa (A B) Inflaation aletessa odotukset inflaatiosta heikkenevät ja AS siirtyy alas (AS ), tuotanto kasvaa ja inflaatio heikkenee, ja työttömyys alenee (B C) 1970 luvun energiakriisien jälkeen inflaatio oli korkea; useissa maissa kiristävällä politiikalla se saatiin alas USA: Volker disinflation 33

34 Disinflaatio 34

35 Eri tapoja ajatella AS AD mallia Edellä AS AD ajateltu yhteytenä inflaation (hintatason muutoksen) ja tuotannon (tai tuotantokuilun) välillä Usein se esitetään myös yhteytenä hintatason ja tuotannon välillä (esim. Blanchardin kirja) Myös se tapa, jolla AS ja AD johdetaan, voi vaihdella Periaatteessa AS on kuitenkin aina toisaalta yhteys tuotannon ja työttömyyden välillä (esim. Okunin laki) ja yhteys työttömyyden ja hintatason/inflaation välillä (Phillips käyrä, hintapalkka malli jne.) 35