Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto
Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti Tutustumiskäynnit, kehittämispäivät, yhteistyökokoukset ja kirjalliset kyselyt sekä kaksi asiantuntijahaastattelua Tavoitetutkimus potilaille (n=70)
Korvaushoito eri näkökulmista Haittoja vähentämään pyrkivä kansanterveysajattelu Ihmisoikeusnäkökulma korostaa yksilöön kohdistuvien haittojen vähentämistä Hoitamaan pyrkivä normalisointipolitiikka Rankaiseva kontrollipolitiikka
Korvaushoitopotilas Palveluja käyttävä asiakas Sairas potilas Moraaliton rikollinen Ongelman määrittely ohjaa ongelman ratkaisuun käytettäviä keinoja.
Hoitokäytäntöjen eroja Käytännön hoidon toteutus vaihtelee sääntöjä painottavista, (kontrolloivista käytännöistä), yksilöllisyyttä korostaviin hoitokäytäntöihin Molempien käytäntöjen toteutusta perusteltiin usein saman hoitoja säätelevän asetuksen (289/2002) kohdilla.
Korvaushoitojen tavoitteet ja käsitteet Työntekijöiden kokemusten mukaan korvaushoitojen tavoitteet ja hoidossa käytettävät käsitteet ovat osittain epäselviä Vaikeuttaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken: hoitoyksikön ja hoidon maksajan välillä, hoitoyksiköiden ja muiden yhteistyötahojen välisissä neuvotteluissa ja myös työyhteisöjen sisällä sekä hoitosuhteessa.
Korvaus-, vieroitus-, ja ylläpitohoito Sitaatti työntekijöiden vastauksista: Käsitteiden epäselvyys näkyy hoitomallien rakenteiden puutteellisuutena. Joka yksiköllä erilaiset näkemykset ylläpitohoidosta, tavoitteista ja käytännöistä. STM:n asetus on epäselvä.
Kontrollia vai motivointia? Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät työskentelevät jatkuvassa määrittelyprosessissa
Tavoitekysely potilaille (N=70): 1. Mitkä ovat potilaiden omat tavoitteet kuntoutumiselle? 2. Mitkä ovat olleet omaa kuntoutumista tukevia hoitokäytäntöjä?
Taustatiedot Sukupuolijakauma: miehiä 71%, naisia 29% Ikäjakauma: 21-53v, 54% vastaajista alle 30 v. Hoidon kesto: 27 % oli ollut hoidossa alle vuoden, 39 % oli ollut hoidossa 1-3 vuotta ja 34% yli 3 vuotta. Pisin hoitoaika oli yli 6 v.
Kuntoutumiselle asetettuja tavoitteita Haluan palata takaisin normaaliin elämään. Nainen 25 v. Säilyä hengissä. Nainen 33 v.
Tavoitteena korvauslääkkeestä vieroittautuminen Kyllä Ei En osaa sanoa N 41 9 20 70 % 59 13 29 100
Hoitoyksiköissä tehdyt vieroitussuunnitelmat: Vieroitussuunnitelmia oli tehty yhteensä 12 potilaalle Heistä 8 ilmoitti tavoitteekseen vieroittautumisen 4 vieroittautumissuunnitelmaa oli tehty potilaille, jotka olivat epävarmoja tai tavoitteena ei ollut vieroittautua
Vuorovaikutus hoitosuhteessa Heikentäviä tekijöitä: käytäntöjen epäjohdonmukaisuus tai epäoikeudenmukaisuus Kontrolloivat hoitokäytännöt tai sanktiot vaikeuttavat luottamuksen syntymistä
Yhteenveto Hoidon tavoitteiden selkiytymättömyys vaikuttaa siihen, että erilaiset näkökulmat ja ideologiat heijastuvat käytännön työn toteutukseen Työntekijät kuormittuvat jatkuvassa tilannekohtaisessa määrittelyprosessissa Vuorovaikutus ja luottamus hoitosuhteessa vaikeutuu, jolloin kuntoutumisprosessi hidastuu
Kehittämisehdotuksia: 1. Avoin dialogi korvaushoitojen tavoitteista ja keinosta poliittisella ja hallinnon tasolla 2. Tavoitteita on hyvä selkeyttää työyhteisötasolla 3. Tavoitteita tulisi asettaa yhteistyössä potilaan kanssa ja niistä tulisi käydä yhä enemmän avointa dialogia
Kehittämisehdotuksia: 4 Tavoitteiden tueksi olisi hyvä saada mukaan kirjalliset toimeenpanosuunnitelmat 5 Hoitosuhteen vuorovaikutuksen laatuun on hyvä panostaa entistä enemmän 6 Yhteistyötä olisi hyvä lisätä lääkkeettömien ja lääkkeellisten hoitopaikkojen kesken
Porrastettu hoitojärjestelmä: Toiminnan eriyttäminen tavoitteiden mukaan Lääkehoitoja aloitettaisiin tällöin matalalla kynnyksellä Lääkehoitoihin tulisi liittää huolellisesti suunniteltu hoito- ja palveluohjaus motivoimaan ja ohjaamaan potilaita kohti kuntouttavampaa lääkkeellistä tai lääkkeetöntä psykososiaalista hoitoa
Porrastettu hoitojärjestelmä: Hoitojärjestelmän porrastus tavoitteiden mukaan edistäisi potilaiden ohjautumista omia tavoitteitaan vastaaviin hoitoyksiköihin Hoitojen kohdentaminen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti vähentäisi mahdollisesti kontrollin tarvetta, ristiriitatilanteita ja edistäisi myönteistä vuorovaikutussuhdetta sekä auttaisi resurssien kohdentamisessa.
Lisätietoja : Mia-Veera Koivisto: Mihin opiaattiriippuvaisten korvaushoidoilla pyritään? Järvenpään sosiaalisairaalan julkaisuja Nro 38