Työkokous käsiteltiin esiarviointi Työkokous tarkennettiin esiarviointi - käsiteltiin varsinainen arviointi ja korvaushoitopäätös
|
|
- Jere Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työkokous käsiteltiin esiarviointi Työkokous tarkennettiin esiarviointi - käsiteltiin varsinainen arviointi ja korvaushoitopäätös Työkokous hyväksyttiin mennessä tehdyt muutokset Työkokous tarkennettiin missä hoitoa missäkin korvaushoidon vaiheessa, potilaan kokonaistilanne ja kuntoutuminen huomioiden, on hyvä toteuttaa Työkokous käsiteltiin korvaushoito- ohjeistus alusta loppuun joitain asioita tarkentaen - keskusteltiin paikkakunnalle muuttavien korvaushoitopotilaiden hoitopolusta ja hoidon järjestelyistä, Hannu Pentikäinen kirjoitti keskustelun pohjalta ensimmäisen version tähän kappaleeseen Sähköpostikierros kesä KYS/ päihdepsykiatria toimittanut pyydettyjä tarkennuksia korvaushoidon aloitusvaiheeseen, lisäksi ehdottanut joitain muutoksia ja lisäyksiä. Nämä huomioitu. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtoryhmä Kuopion terveyskeskuksen henkilökunta Sähköpostikierros helmikuu 2013
2 Korvaushoidon lainsäädännöllinen perusta 1 Tärkeimmät opioidiriippuvaisten korvaushoitoa ohjaavat säädökset ovat sosiaali- ja terveys- ministeriön asetus 33/2008, päihdehuoltolaki (41/1986) sekä kansanterveys- ja erikoissairaan- hoitolaki (66/1972, 1062/1989) ja terveydenhuoltolaki ( /1326). STM:n asetuksessa painotetaan korvaushoitojen joustavaa aloittamista, tavanomaista hoidon porrastusta (muiden sairauksien tapaan), avohoidon osuutta arvioinneissa ja hoidon aloituksissa sekä kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitelmaan perustuvaa hoitoa ja kuntoutusta. Kansanterveys- laki, erikoissairaanhoitolaki ja terveydenhuoltolaki määrittelevät määräajat tutkimuksen ja hoi- don järjestämiselle (hoitotakuu). Päihdehuoltolain perusteella kunnan on järjestettävä päihderiippuvaisten ja heidän omaisten hoito siinä laajuudessa kuin tarve vaatii. Asetuksen mukaan korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna pelkkää buprenorfiinia, buprenorfiinia ja naloksonia tai metadonia sisältäviä lääkevalmis- teita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys (kuntouttava korvaushoito) tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämänlaadun parantaminen (haittoja vähentävä korvaushoito). Asetus koskee myös opioidiriippuvaisen vierotushoitoa em. lääkevalmisteilla, vierotushoidon tavoitteena on alusta alkaen lääkkeettömyys ja päihteettömyys. Asetuksen mukaisesti opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellai- sessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoidon vaativuuden sitä edellyttäessä hoidon tarve tulee arvioida ja hoito aloittaa ja toteuttaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai valtion mielisairaalassa. Hoi- toa voidaan jatkaa yhteistyössä hoidon aloittaneen yksikön kanssa sellaisessa terveyskeskuk- sessa, päihdehuollon yksikössä taikka vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jolla hoidon aloittaneen toimintayksikön käytettävissä olevien tietojen mukaan on siihen riittävät edellytykset. Korvaushoito tulee hoidon pitkäkestoisuuden vuoksi pyrkiä toteuttamaan mahdollisimman lähellä potilaan asuinpaikkaa. Asetuksen mukaan korvaushoitoon kuuluu lääkehoidon lisäksi tavoitteellinen psykososiaalinen hoito ja kuntoutus. Asetus ei kuitenkaan määrittele hoidon ja kuntoutuksen sisältöä tarkemmin. Yleinen ymmärrys kuitenkin on, että tällä tarkoitetaan hoitosuhdetyötä sekä verkostoituvia kuntouttavia toimenpiteitä, joiden yhtenä tavoitteena on auttaa potilasta ensin selviytymään arkipäivästä haasteista ja myöhemmässä kuntoutumisen vaiheessa tukea häntä opiskelussa ja työllistymisessä.
3 Jatkoehdotukset korvaushoidon toteuttamiselle Kuopiossa 2 Esiarviointi Tavoitteena on saada alustava käsitys potilaan elämäntilanteesta, fyysisestä ja psyykkisestä voinnista sekä päihteiden ajankohtaisesta ja elämänaikaisesta käytöstä, jotta pystytään arvioi- maan huumehoidon tarvetta (erityisesti suhteessa opioidien käyttö korvaushoito). Esiarvioin- nin avulla voidaan myös vahvistaa potilaan hoitoon sitoutumista ja luoda pohjaa mahdolliselle jatkohoidolle. Missä? 1 Tehdään perusterveydenhuollossa ja soveltuvin osin myös muissa hoitopaikoissa, kun potilas hakeutuu hoitoon hakien apua huumeiden käyttöön tai tämä tulee esille muiden sairauksien hoidon yhteydessä. Arviointi tehdään haastattelemalla potilasta ja mahdollisesti hänen läheisiään vastaanottokäyn- neillä. Haastattelun lisäksi käytetään päihderiippuvaisen tutkimuslomaketta ("KUOPIO"- lomake) ja laboratoriokokeita. Esiarviointi tehdään työparityöskentelynä (omalääkäri ja omahoitaja) ja se toteutetaan 3-4 vastaanottokäynnin puitteissa. Arviointi on syytä toteuttaa rauhallisissa oloissa (ei päivystysvastaanotolla). Jo tässä vaiheessa on pidettävä mielessä lastensuojelun tarpeen huomioiminen. Laboratoriokokeet: U- huume- O (kaikilla käynneillä), PVK, ALAT, GT, CDT, hepatiitti- ja HIV- serologia (S- HAVAb, S- HCVAb, S- HBsAb, S- HBcAb, S- HBsAg, S- HIVAg/Ab) Esiarvioinnin tarkempi ohjeistus ja KUOPIO lomake viedään Kuopion kaupungin Sinetti järjestelmään, josta se on helposti lääkäreiden ja omahoitajien käytössä Minne lähetetään? 2 Lähete varsinaiseen korvaushoidon tarpeen arviointiin tehdään päihdepalvelusäätiölle, jonka tutkimuksen perusteella potilas voidaan ottaa sinne hoitosuhteeseen, osastovieroitukseen tai ohjata edelleen jatkoarvioon päihdepsykiatrialle (erityisesti, jos kyseessä vaikuttaa olevan kaksoisdiagnoosipotilas, jolla on huumeriippuvuuden lisäksi vaikea mielenterveyshäiriö). 1 Perusterveydenhuolto tarvitsee koulutusta toiminnan toteutumiseksi 2 KSPS tarvitsee lisäresursseja pystyäkseen suoriutumaan täysipainoisesti tästä arviointiprosessin hoidonporrastukseen liittyvästä uudesta toiminnasta. Lisäksi tarvittaneen uudenlaisia konsultatiivisia yhteistyömuotoja päihdepalvelusäätiön ja päihdepsykiatrian välille.
4 Korvaushoidon tarpeen varsinainen arviointi Tavoitteena on saada luotettava käsitys potilaan päihteiden (huumeet ja alkoholi) käytöstä, riippuvuushäiriön vaikeusasteesta, muusta sairastavuudesta sekä yleisestä toimintakyvystä ja elämäntilanteesta. Näihin tietoihin pohjautuen tehdään hoitosuositus joko opioidikorvaushoi- toon tai muuhun päihdehoitoon. Missä? Hoidon tarvetta arvioidaan päihdepalvelusäätiön ja päihdepsykiatrian tutkimusjaksoilla joko polikliinisesti tai osastohoidossa Korvaushoidon tarvetta arvioidaan osana huumeriippuvaisen potilaan tutkimusta ja hoidon suunnittelua ja se tehdään moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Tutkimuksessa käytetään apuna aiemmista hoitopaikoista tilattuja sairauskertomustietoja, rakenteista haastatteluloma- ketta sekä erilaisia alkoholin ja huumeiden käyttöä ja riippuvuuden vaikeusastetta mittaavia kyselylomakkeita. Näiden lisäksi arvioidaan potilaan terveydentilaa ja päihdekäyttöä laboratoriokokein. Erityinen huomio kohdistetaan huumeiden käyttöä mittaaviin laboratoriokokeisiin, joista tärkein ja yleisimmin käytetty on virtsan huumeseula. Huumeseuloja otetaan myös ns. yllätysseuloina. 3 Korvaushoitopäätös Missä? Päätös korvaushoito- ohjelmaan ottamisesta tehdään päihdepsykiatrialla tai päihdepalvelusää- tiöllä. Potilaat kutsutaan korvaushoitoon korvaushoitojonosta. Edellytykset? Todettavissa ICD- 10 tautiluokituksen mukainen ajankohtainen opioidiriippuvuus. Potilas on ollut päihdehoidossa, mutta ei ole pystynyt vieroittumaan opioidien käytöstä. Tätä arvioitaessa otetaan huomioon osastovieroitukset ja / tai päihdehoidon avohoi- tosuhde (tavoitteellinen pyrkimys vieroittautumiseen) ja niiden aikana todetut opioidivieroitusoireet. Potilaan toimintakyky on todettu sellaiseksi, että hän todennäköisesti pystyy sitoutu- maan vaativaan ja pitkäaikaiseen korvaushoitoon (joko kuntouttavaan tai haittoja vähentävään). Toimintakykyä arvioitaessa huomioidaan mm terveydentila, sosiaalinen kokonaistilanne ja sitoutuminen tarvittaviin tutkimus- ja hoitokäynteihin. Raskaana olevalle opioidiriippuvaiselle suositetaan aina korvaushoitoa.
5 Korvaushoidon aloitus; lääkkeen aloittaminen ja hoitoon sitoutuminen (< 3 kk) Tavoitteena on aloittaa korvauslääke turvallisesti ja löytää potilaalle sopiva korvauslääkeannos sekä sitouttaa häntä korvaushoito- ohjelmaan ja aikataulutettuihin käynteihin hoitoyksikössä. Tämän myötä potilas pystyy vähentämään oheiskäyttöä tai lopettamaan sen kokonaan. Missä? Korvaushoitolääkitys aloitetaan KYSin päihdepsykiatrian poliklinikalla tai osastolla. Buprenorfiini- naloksoni - lääkitys aloitetaan polikliinisesti, elleivät erityiset syyt edellytä osastolla tehtävää hoidon aloittamista. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi raskaus, merkittävästi heikentynyt elämänhallinta, todettu hallitsematon monipäihdekäyttö, monimuotoinen lääkitys sekä vaikea somaattinen tai psykiatrinen oheissairaus. Kaikki metadonihoidot aloitetaan KYSin päihdepsykiatrian osastolla. Korvauslääkitys pyritään saamaan viiveettä hoitoannokseen huomioiden kuitenkin hoi- don turvallisuus. Annoksen riittävyyttä arvioidaan potilaan kliinisen tilanteen perusteella ja siinä käytetään apuna COWS- lomaketta. Aloitusvaiheessa jatketaan jo aiemmin aloitettua potilaan muun lääkityksen tarpeellisuuden arviota erityinen huomio kiinnitetään opioidilääkkeisiin, pregabaliiniin ja bentsodiatsepiineihin. Kahden ensin mainitun osalta tavoitteena on nopea vieroittuminen korvauslääkitystä aloitettaessa ja bentsodiatsepiinien osalta pitkäkestoi- sempi vieroittautumisohjelma. Psykososiaalisessa hoidossa ja kuntoutuksessa painotetaan yleisen elämänhallinnan kehittämistä sekä sovittuihin asioihin sitoutumista. Hoidon alussa korvauslääke annetaan valvotusti 8-12 viikon ajan. Hoitoa aloitettaessa tehdään alustava päätös hoito- ohjelmasta. Potilaat otetaan kuntouttavan hoidon piiriin, elleivät erityiset syyt edellytä haittoja vähentävän hoito- ohjelman valitsemista heti alusta alkaen. Tehdään kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jolla tuetaan potilasta hoitoon sitoutumisessa ja varmistetaan hoidon turvallisuutta ja jatkuvuutta. 4
6 Korvaushoitoon sitoutuminen ja kuntoutumisen suunnittelu (2 9 kk) Tavoitteena on potilaan hoitoon sitoutumisen vahvistuminen ja oheiskäytön loppuminen tai olennainen väheneminen. Hoitoon sitoutumisen myötä voidaan antaa korvauslääkkeen kotiannoksia yhdessä sovittujen kotilupakäytäntöjen mukaisesti. Tässä vaiheessa saadaan kokonaisvaltaisempi käsitys potilaan hoidon tarpeesta sekä kuntoutumiskyvystä ja pystytään suunnittelemaan potilaalle yksilöllinen kuntouttava tai haittoja vähentävä hoito- ohjelma. Aloitetaan ammatillisen kuntoutumisen suunnittelu tai ainakin arvioidaan sen mahdollisuutta. Missä? 3 KYSin päihdepsykiatrian poliklinikka 3706 o vakavasti oireilevat kaksoisdiagnoosipotilaat ja kolmoisdiagnoosipotilaat o raskaana olevat korvaushoitopotilaat (poikkeus: jos jo ennen raskautta on ollut toimiva hoitosuhde toisessa hoitopaikassa, jatketaan korvaushoitoa siellä päihdepsykiatriaa konsultoiden) o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein (esim. HIV- poti- laat) Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö o monipäihderiippuvaiset korvaushoitopotilaat, jotka tarvitsevat tehokasta ja laaja- alaista päihdetyön osaamista kuntoutumisen tueksi o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein Perusterveydenhuolto o potilaat, joiden hoidossa on tehty ennen korvaushoidon aloittamista tiivistä yhteistyötä eikä potilas tarvitse tai todennäköisesti hyödy tiiviistä terapiatyyppi- sestä päihdehoitosuhteesta o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat Tehdään päätös kuntouttavasta tai haittoja vähentävästä hoito- ohjelmasta Tarkistetaan kirjallista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti varsinaisen korvaushoidon lisäksi muiden sairauksien hoito/kuntoutus sekä sosiaaliset ja ammatilliset näkökulmat o korvaushoidon osalta sovitaan korvauslääkeannoksesta, kotiluvista sekä psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta / intensiteetistä o o tarkennetaan psykiatrista diagnostiikkaa ja hoidontarvetta tehdään alustavia suunnitelmia ammatillisen kuntoutumisen käynnistämiseksi (TYP- yhteistyö) tai näitä viedään jo käytäntöön (työ, opiskelu) Kotiannoksia voidaan antaa, jos se arvioidaan turvalliseksi ja ne katsotaan hoidollisesti / kuntoutumisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Kotiannosten antamisessa noudate- taan yhteisesti sovittuja kotilupakäytäntöjä. Motivoidaan potilasta kiinnittymään valittuun korvaushoito- ohjelmaan sekä kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen ja toipumiseen Tarkennetaan bentsodiatsepiinilääkityksen vähennys- /vieroitussuunnitelmaa 5 3 Päihdepalvelusäätiön rajoitettu korvaushoitopotilaiden määrä (20 potilasta) vaikeuttaa olennaisesti tämän vaiheen hoidonporrastuksen toteuttamista.
7 Kuntoutumisvaihe (3 9 kk à ) Tavoitteena on vahvistaa potilaan hoitoon sitoutumista ja kuntoutumisen etenemistä. Käynnistetään kuntouttavia ammatillisia toimia tai vaihtoehtoisesti arvioidaan työkyvyttömyyttä oheissairauksien perusteella. Haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa tarjotaan turvallista lääkehoitoa ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja kykyjen mukaan suunniteltuja kuntouttavia toimenpiteitä. Kuntouttavassa hoidossa olevilla potilailla on jo korvauslääkkeiden koti- annoksia, haittoja vähentävässä ohjelmassa turvataan korvauslääkityksen jatkuminen hoidollisin periaat- tein. Missä? 4 Perusterveydenhuolto o kuntouttavan korvaushoidon potilaat, joiden psykososiaalinen kuntoutus on järjestetty ryhmäkuntoutuksena (ryhmien ohjaajat: TK, KPSP, KYS) o kuntouttavan korvaushoidon potilaat, jotka eivät tarvitse tiivistä terapiatyyp- pistä yksilöpäihdehoitosuhdetta vaan heidän kuntoutuminen ja toipuminen ete- nee vähäisemmän tuen turvin o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat o lääkejakeluun terveyskeskukseen siirtyvät kuntouttavan hoidon potilaat, joiden tiivis yksilöhoitosuhde (psykososiaalinen hoito- ja kuntoutus) on järjestetty toi- saalle (KSPS, Kuopion psykiatrian keskus, KYSin päihdepsykiatrian pkl) Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö o monipäihderiippuvaiset korvaushoitopotilaat, jotka tarvitsevat tehokasta ja laaja- alaista päihdetyön osaamista kuntoutumisen tueksi o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein KYSin päihdepsykiatrian poliklinikka 3706 o vakavasti oireilevat kaksoisdiagnoosipotilaat ja kolmoisdiagnoosipotilaat o raskaana olevat korvaushoitopotilaat (poikkeus: jos jo ennen raskautta on ollut toimiva hoitosuhde toisessa hoitopaikassa, jatketaan korvaushoitoa siellä päihdepsykiatriaa konsultoiden) o tiivistä ja tavoitteellista yksilöhoitosuhdetta tarvitsevat ja siitä todennäköisesti hyötyvät kuntouttavan korvaushoidon potilaat erityisperustein o haittoja vähentävässä hoito- ohjelmassa olevat erityisperustein (esim. HIV- poti- laat) Edetään tavoitteellisen ja kokonaisvaltaisen kirjallisen hoito- ja kuntoutumissuunnitel- man mukaisesti 6 4 Hoidonporrastus edellyttää riittävää nopeutta potilaiden siirtymisessä seuraavaan hoitoyksikköön. Terveyskeskuspotilaiden hoidon onnistuminen edellyttää riittävän kattavan ryhmäkuntoutuksen luomista, koska kaikille ei pystytä järjestämään yksilöhoidosuhdetta.
8 Korvauslääkityksestä vieroittautumisvaihe Tavoitteena on turvallinen korvauslääkityksen lopettaminen siten, että potilaan toimintakyky säilyy riittävän hyvänä koko vieroitusvaiheen ajan. Vieroitusvaihe suunnitellaan potilaan kanssa yhdessä ja se sovitetaan yhteen potilaan elämäntilanteen kanssa. Tilanteet, jossa joudutaan turvautumaan ns. pakkolopetukseen, on yhteisesti määritelty ja niissä tapauksissa noudate- taan erikseen sovittuja periaatteita. Missä? Hoitoa tähän asti toteuttaneessa hoitoyksikössä o vieroittautumismahdollisuutta arvioidaan hoitosuunnitelman mukaisissa hoitoneuvotteluissa o terveyskeskuksessa tapahtuvaa vieroitusvaiheen hoitoa tuetaan erityistason konsultaatioilla Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö / KYSin päihdepsykiatria o päätös siirtymisestä erityistason yksikköön tehdään hoitoneuvottelussa Pääsääntöisesti avohoidossa o osastohoitoa on mahdollista käyttää loppuvaiheen vieroittautumisessa tai aiemminkin kriisitilanteissa / intervallityyppisesti Vieroitussuunnitelman aloittamisesta päätetään yhdessä potilaan kanssa hänen elämäntilanteensa huomioiden ja toteutumista arvioidaan vieroituksen edetessä Jos vieroittautuminen ei näytä onnistuvan, voidaan korvauslääke nostaa takaisin korvaushoitotasolle ja jatkaa korvaushoitoa Hoitosuhdetta /- kontaktia jatketaan vielä korvauslääkityksen loppumisen jälkeen Jos onnistuneen korvauslääkkeen lopettamisen jälkeen tapahtuu retkahdus opioidien käyttöön, tarkennetaan potilaan hoitosuunnitelmaa hoitoneuvottelussa. Tällöin arvioi- daan erityisesti onko edellytyksiä / tarvetta aloittaa korvaushoito uudelleen vai suunna- taanko hoitoa vieroitukseen ja sen jälkeiseen tiiviimpään lääkkeettömään hoitoon ja kuntoutukseen. 7
9 Korvaushoidon siirto toiseen hoitopaikkaan Jatkohoitopaikan määrittämisessä noudatetaan hoidonporrastusta edellä esitettyjen periaatteiden mukaan. Kaikissa hoitopaikoissa voi olla potilaita, jotka saavat korvauslääkkeensä valvotusti päivittäin tai joilla on kotiannoksia 1-6 pv/vk Pääasiallinen hoitovastuu eli vastuu hoidon toteuttamisesta ja seurannasta on siinä hoitoyksikössä, joka huolehtii potilaan korvauslääkityksestä joko jakamalla lääkkeet tai kirjoittamalla reseptit. Terveyskeskuspotilaiden korvaushoitoon liittyvät päätökset teh- dään hoitosuunnitelman mukaisissa erikseen sovittavissa konsultatiivissa hoitoneuvotte- luissa. Potilaan siirtyessä terveyskeskukseen, yhteyshenkilönä toimii terveyskeskuksen korvaushoidon vastuuhoitaja. Potilaskohtaisesti hoidon siirtymisen käytännön järjestelyistä sovitaan hoitoneuvotte- lussa (siirtoneuvottelu), johon osallistuvat potilas, molempien hoitoyksiköiden lääkäri ja hoitaja sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Hoidon siirtyessä terveyskeskukseen mu- kana on myös terveyskeskuksen korvaushoidon vastuuhoitaja. Siirtoneuvottelussa o käydään läpi pääpiirteissään potilaan aiempi päihdekäyttö, hoitohistoria, oheissairastavuus ja yleinen elämäntilanne sekä nykyisen korvaushoidon toteutuminen ja tuloksellisuus o päivitetään kokonaisvaltainen, kirjallinen hoito- ja kuntoutumissuunnitelma, jossa huomioidaan varsinaisen korvaushoidon lisäksi muiden sairauksien hoito/kuntoutus sekä sosiaaliset ja ammatilliset näkökulmat o korvaushoidon osalta sovitaan korvauslääkeannoksesta, kotiluvista, laboratoriokokeista (mm. huumeseulat) sekä psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta ja siitä miten ja missä sitä toteutetaan o sovitaan yleisistä linjauksista poikkeavat toimintatavat ja ne kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan Hoidon palautus edelliseen hoitopaikkaan o hoidon siirron vaihtoehtona suositaan hoidon tiivistämistä hoitoa toteuttavassa yksikössä, johon liittyen erityistasolta annetaan tehostettua konsultaatioapua ja tuetaan hoitosuhdetta o hoidollisin perustein voidaan arvioida määräaikaisen hoidon siirron tai osastohoitojakson mahdollisuutta o em. toimenpiteistä päätetään hoitoneuvottelussa hoidollisin perustein 8
10 Paikkakunnalle muuttavan korvaushoitopotilaan hoidon järjestäminen Toistaiseksi korvaushoitopotilaiden muuttoliike Kuopion suuntaan on ollut vain muutamia poti- laita vuodessa. Korvaushoitopotilaiden määrän lisääntyessä on kuitenkin oletettavaa, että paikkakunnalle muuttavien potilaiden määrä tulee lisääntymään ja muutto ei välttämättä jat- kossa ole yhtä hyvin hoitopaikkojen koordinoimaa ja niiden hallinnassa kuin tähän saakka. Sen vuoksi on tärkeää, että näiden potilaiden hoitoon ohjautuminen on etukäteen suunniteltua eikä potilaan muutosta aiheutuva hoitojärjestelmän rasitus kohdistu pelkästään yhteen hoitoyksik- köön vaan jakautuu tasaisemmin. 9 Missä? 5 Kuopioon toistaiseksi muuttavan, jo korvaushoidossa olevan potilaan alkuselvittelyn te- kee vastaava hoitoporras, jossa potilas oli hoidossa entisessä kotikunnassaan. Tämän alkuselvittelyn tarkoituksena on määrittää, mihin hoitoyksikköön potilas siirtyy Kuo- pioon muuttaessaan. o Siis erikoissairaanhoidossa olleen potilaan jatkohoidon selvittelystä vastaa KYSin päihdepsykiatria, A- klinikalla tai vastaavassa päihdehuollon erityisyksikössä hoi- dossa olleen alkuselvittelystä taas Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiö ja perusterveydenhuollossa hoidossa olleesta potilaasta Kuopion terveyskeskus. Kuntien erilaisista korvaushoidon järjestelyistä johtuen on huomioitava, että jatkohoi- dosta Kuopiossa ei aina vastaa sama hoitoporras kuin aiemmassa kotikunnassa 5 Joissain kunnissa kaikki tai lähes kaikki korvaushoitopotilaat hoidetaan päihdehuollon erityisyksiköissä. Tämä voi aiheuttaa kuormitusta Päihdepalvelusäätiön hoitorakenteeseen, vaikka kaikki näistä potilaista eivät jäisikään sinne jatkohoitoon.
11 Kotiannokset Hoidon alussa potilaat saavat korvauslääkkeensä valvotusti 8-12 viikon ajan Hoitoon sitoutumisen myötä kotiannoksia annetaan yhteisten, ennalta yhdessä sovittu- jen kotilupakäytäntöjen mukaan Kotilupakäytännöissä on sovittu myös kotilupien menettämisestä ja takaisinsaamisen periaatteista 10 Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Tällä hetkellä ei minkään hoitoyksikön potilastietojärjestelmässä ole mahdollisuutta luoda asianmukaista helposti päivitettävää hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa Hoitoyksiköt päättävät hoito- ja kuntoutussuunnitelman otsikot. Hoitoneuvottelutekstit kirjoitetaan jatkossa näitä otsikoita käyttäen. Näin eri hoitoyksiköiden sairauskertomus- ten hoitoneuvottelutekstit saadaan samanmuotoisiksi ja muodostavat kirjallisen päivitettävän hoito- ja kuntoutumissuunnitelman. Koulutus Terveyskeskuksen korvaushoitopotilaita hoitavan henkilökunnan koulutuksessa keskitytään toisaalta esiarviointiin ja toisaalta korvauslääkityksen toteutukseen, psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen periaatteisiin sekä kriisitilanteiden ratkaisutapoihin. Koulutuksen järjestämistä selvitetään KYSin jäsenkuntarahoitteisen työryhmän kautta. Liitteet Korvaushoitosopimus Kotilupakäytännöt Hoidon pakkolopetus käytännöt Hoito- ja kuntoutussuunnitelman rakenne (otsikot) KUOPIO - lomake
Opiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotSeinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja
Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian
LisätiedotApteekkisopimukset. Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille
Apteekkisopimukset Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille Suomen Apteekkariliitto 2013 APTEEKKISOPIMUKSET OHJEISTUS LÄÄKÄREILLE JA APTEEKEILLE 1 Yleistä apteekkisopimuksesta Apteekkisopimuskäytäntö on osoittautunut
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA JA SOPIMUKSET, HOIDON TAVOITTEET
Korvaushoidon käytännöt, asiakasohje 5.3.2019 Taivalkosken terveyskeskuksen korvaushoitomalli pohjautuu Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin malliin korvaushoidosta. Malli edellyttää
LisätiedotOPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE
1 OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjaosto on sisällyttänyt toimintasuunnitelmaansa ( 3, 1.2.2008
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotPäihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä
Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotLapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi
Lapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi Helena Rännäli Kehittäjätyöntekijä Hyvinvointi hakusessa-riippuvuus riskinä -hanke 2013-2015 Pohjois-Suomen Sosiaalialanosaamiskeskus Lapin toimintayksikkö
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) antoi asiassa lausunnon 27.2.2012 (liitteenä).
31.1.2013 Dnro 3426/2/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARTIJOIDEN OSALLISTUMINEN LÄÄKKEIDEN ANTAMISEEN VANKILOISSA 1 ASIA Erään vankien
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotPsykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa
Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotKorvaushoidon käytännöt vankiterveydenhuollossa. Jukka Voutilainen, osastonylilääkäri Psykiatrinen vankisairaala Turku
Korvaushoidon käytännöt vankiterveydenhuollossa Jukka Voutilainen, osastonylilääkäri Psykiatrinen vankisairaala Turku 4.6.2019 Korvaushoitopotilaiden määrä vankiloissa 1.3.17 86 potilasta, joista metadonilla
LisätiedotPILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut
PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut 8.3.2019 8.3.2019 KUURNE 2 PILOTIN TAUSTAA STM C-hepatiitti strategia XI/16 Pilotin suunnittelu
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotOpioidikorvaushoito Helena Rännäli 20.2.2015
Opioidikorvaushoito Hoitoon pääsyn kriteerit ehdoton edellytys hoitoon pääsylle on ICD 10- tautiluokituksen kriteerit täyttävä opioidiriippuvuus aiempien vierotusyritysten epäonnistuminen kyky sitoutua
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotMitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka
Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa
LisätiedotKela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi
Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet
LisätiedotKorvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen
Korvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen Irina Köntti 15.6.2017 Korvaushoito Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:
Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS
LisätiedotPÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi
PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 236/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain ja päihdehuoltolain 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia
LisätiedotValtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien korvaushoidon palvelupisteen lopettamista Raisiossa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 14 29.1.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 127 22.8.2018 Asianro 203/05.15.00/2018 219 Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
LisätiedotLääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista
Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä
LisätiedotTerveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta
HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKorvaushoito Addiktiopoliklinikalla
Korvaushoito Addiktiopoliklinikalla Opiaattiriippuvaisen potilaan hoitopolku Päivän n päihdetilannep ihdetilanne-koulutus 11.5.2007 Ilkka Helamo TYKS 723 TYKS Addiktiopoliklinikka Toiminnan painopisteenä
LisätiedotPäivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset
Päivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset Jorma Penttinen, JYL 9.5.2018 1 1. Hoidon keskittämisasetus 2. Päivystysasetus 3. SOTE 18 maakuntaa? Golden hour 1. Vaikea vamma (kolarit) 2. Vaikea
LisätiedotJohdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl
Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan
LisätiedotHaasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotKorvaushoito vuonna 2007
Korvaushoito vuonna 2007 Korvaushoito ja ylläpitohoito perusterveydenhuollossa Työkokous Raisio 26.10.2007 Antti Holopainen Järvenpään sosiaalisairaala Teemoja Mistä olemme tulleet Mitä olemme oppineet
LisätiedotAPTEEKKI- SOPIMUKSET. Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille
APTEEKKI- SOPIMUKSET Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille Suomen Apteekkariliitto, päivitys 7.11.2017 APTEEKKISOPIMUKSET OHJEISTUS LÄÄKÄREILLE JA APTEEKEILLE 1 Yleistä apteekkisopimuksesta Apteekkisopimuskäytäntö
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotOpioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen
Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotYKSIKÖN PERUSTIEDOT. sh/yrittäjä/tj Ammatillinen perus- ja erityiskoulutus: Sairaanhoitaja
PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO LAITOSHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN Täyttöpäivämäärä 3.3.2007 YKSIKÖN PERUSTIEDOT Yksikön tiedot Nimi: Olivia-Hovi Oy/ Karvoshovin päihdekuntoutuskeskus Palvelumuoto
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotMoniammatillinen kipuselvitys
Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan
LisätiedotHCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen
HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät 12.11.2018 LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen Sidonnaisuudet A-klinikka Oy, laitoshoitopalveluiden ylilääkäri Päihdelääketieteen yhdistys ry Koulutusvaliokunnan
LisätiedotOpioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta
Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-
LisätiedotAsiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet
Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotPäihdepotilaan C-hepatiitin hoito ja hoitomalli A-klinikassa. LKT Margareeta Häkkinen Päihdelääketieteen päivät, Hepatiitti C symposium
Päihdepotilaan C-hepatiitin hoito ja hoitomalli A-klinikassa LKT Margareeta Häkkinen 8.3.2019 Päihdelääketieteen päivät, Hepatiitti C symposium Sidonnaisuudet LKT, päihdelääketieteen erityispätevyys A-klinikka
LisätiedotPitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana
Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT
1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
Lisätiedot