AJANKOHTAISTA YLEISSIVISTÄVÄSTÄ JA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA 22.4.2013 Opetusneuvos Jussi Pihkala
AJANKOHTAISIA TEEMOJA Valmistellaan laki varhaiskasvatuksesta sekä tehdään selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta Valmistellaan uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen Kehitetään sairaalaopetusta ja huostaan otettujen lasten opetusta Laaditaan selvitys kolmiportaisen tuen toimeenpanosta. Uudistetaan lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet sekä tuntijako Kehitetään lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta Valmistellaan lukiokoulutuksen rahoituksen porrastusperusteet Kehitetään ylioppilastutkintoa Valmistellaan oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Toimeenpannaan nuorisotakuu-ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet
1. Varhaiskasvatusta koskevat toimenpiteet KESU 2011-2016 Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014. Tiivistetään varhaiskasvatuksen yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Vuoden 2012 loppuun mennessä selvitetään mahdollisuudet muuttaa esiopetus velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistumisen varmistamiseksi. Varhaiskasvatus otetaan säännöllisen arvioinnin piiriin. Turvataan opettajien saatavuus lisäämällä luokanopettajien, erityisopettajien ja lastentarhanopettajien koulutusta sekä ammatillista opettajankoulutusta erityisesti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Toteutetaan varhaiskasvatuksen henkilöstötilannetta koskeva valtakunnallinen selvitys tulevien henkilöstö- ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi.
1.Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmä asetettu Toimikausi 7.12.2012-28.2.2014 Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset Työryhmän tulee ottaa huomioon säädösehdotusten valmistelussa muun muassa hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, päivähoidon kokonaisuus, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat. Esitys tulee valmistella valtion talouden kehysten puitteissa
1.Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutetaan vuosina 2012-2013 Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointi Arviointi kohdentuu yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja toisella asteella toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen Julkistaminen 31.10.2013 19.4.201 Etunimi Sukunimi
1...Selvitys esiopetuksen velvoittavuudesta Opetusministeri Jukka Gustafsson on 8.1.2013 asettanut dosentti Jarmo Kinoksen ja dosentti Tuire Palosen laatimaan selvityksen esiopetuksen muuttamisesta velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen esiopetukseen. Esiopetuksen osalta selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat esiopetuspalveluiden käyttämättä jättämiseen. Selvityshenkilöt esittävät toimenpiteet, joita esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi edellyttäisi. Lisäksi selvityshenkilöt arvioivat työssään keskeiset esiopetuksen velvoittavuuteen liittyvät vaikutukset. Raportti luovutetaan toukokuun lopussa
2. Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen Kasvatuskeskustelusta uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen yksilöidään toimenpiteeseen johtanut käyttäytyminen, selvitetään käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot käyttäytymisen parantamiseksi kirjataan ja ilmoitetaan oppilaan huoltajalle tavoitteena varhainen puuttuminen häiriökäyttäytymiseen sekä kasvatuksellisten keinojen käyttäminen oppilaan käyttäytymisen parantamiseksi Jälki-istunnon toteuttamistavasta säädetään tarkemmin kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten teettäminen mahdolliseksi tehtävien ja/tai harjoitusten tulee olla oikeasuhtaisia sekä kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia tulee järjestää siten, että oppilaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen toteutuu, enimmäispituus edelleen 2 tuntia
2...Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen Kurinpito- ja ojentaminen sekä kasvatuskeskustelut tulee suunnitella Perusopetuslakiin viittaus vahingonkorvauslakiin yhdenvertaisen laintulkinnan varmistamiseksi Vahingonkorvausvastuu koskee kaiken ikäisiä oppilaita. Korvaamisesta voidaan tapauskohtaisesti sopia Määritellään opetuksen järjestäjän velvollisuutta ilmoittaa huoltajille koulussa ja koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä ja väkivallasta
2...Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen Opettajalle ja rehtorille toimivalta aineen tai esineen haltuun ottamiseen: Esineet, joilla häiritään opetusta sekä laissa (esim. alkoholi- ja, järjestyslaki) kielletyt tai muutoin vaaralliset esineet tai aineet, joiden kouluun tuomiseen ei ole hyväksyttävää syytä. Tarkemmat ohjeet koulujen järjestyssäännöissä Opettajalle ja rehtorille toimivalta tarkastaa oppilaan tavarat ja päällisin puolin vaatetus vaarallisten esineiden/aineiden haltuun ottamiseksi. Palauttaminen oppilaalle, huoltajalle tai poliisiviranomaiselle esineestä tai aineesta riippuen Tarvittaessa poisottamiseen (mutta ei tarkastukseen) voidaan käyttää välttämättömiä, puolustettavia ja oikeasuhteisia voimakeinoja Noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle
2...Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen Erikoissairaanhoidossa olevien oppivelvollisten asemaa selkeytetään Säädetään selkeämmin erikoissairaanhoidon avopotilaiden kokonaiskuntoutumista tukevasta opetuksesta huomioiden oppilaan terveydelliset, hoidolliset ja kuntoutukselliset syyt erityisesti tilanteissa, joissa oppilaan oman koulun tukitoimenpiteet eivät ole riittäviä Oppilaan omalla koululla ja sairaalakoululla velvollisuus yhteistyöhön siirryttäessä sairaalaopetukseen ja sieltä pois Sijoitettujen lasten kotikuntien maksuvelvollisuutta opetuksesta aiheutuviin kustannuksiin täsmennetään Opetuksen järjestäjälle korvataan aiheutuneet todelliset kustannukset, mikä parantaa opetuksen järjestämisedellytyksiä
2 Uusia keinoja koulujen työrauhan edistämiseen Oppilaan ja opiskelijan osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan Opetuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta mm. järjestämällä mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännön valmisteluun Jokaisessa koulussa ja oppilaitoksissa tulee olla oppilaskunta Toiminta tulee suunnitella sekä juurruttaa osaksi koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria
3. KOLMIPORTAINEN TUKI - Seurataan, miten oppilaan oikeudet tehostettuun ja erityiseen tukeen toteutuvat ja annetaan Eduskunnan edellyttämä selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2013 loppuun mennessä - Tutkimusta tulossa
4. Oppilas- opiskelijahuoltolain valmistelun keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa ja henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä ja salassapitoa koskevat säännökset. Vahvistetaan opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä Painopistettä siirretään nykyisestä yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön ja korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön Psykologi- ja kuraattoripalvelut laajennetaan toiselle asteelle. Vähennetään tarvetta turvautua lastensuojelun toimenpiteisiin Tavoitteena tarjota oppilaille ja opiskelijoille matalan kynnyksen tukea Helpotetaan opettajan työtä
4... Yhteisöllinen ja yksilökohtainen opiskeluhuolto Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimia, joilla edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä edistetään opiskeluympäristön terveellisyyttä Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle järjestettäviä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyä ryhmässä
4... OPISKELUHUOLLON HYVINVOINTISUUNNITELMA Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulisi kirjata opiskeluhuollon keskeiset tiedot mm. oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet, arvio kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista palveluista sekä tiedot hyvinvointisuunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Laadittaisiin yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Voisi olla useamman oppilaitoksen yhteinen
4... Opiskeluhuollon ohjausryhmä Voisi olla usean koulutuksen järjestäjän yhteinen tai sen tehtävät voi hoitaa muu soveltuva ryhmä Monialainen ohjausryhmä vastaisi yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Monialainen asiantuntijaryhmä Voitaisiin koota tapauskohtaisesti käsittelemään yksittäisen opiskelijan tai opiskelijoiden asiaa
4... Oikeus saada psykologi- ja kuraattoripalveluja Oppilaalla ja opiskelijalla oikeus keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemäntenä päivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana arkipäivänä Mahdollisuus keskusteluun järjestettävä myös muun henkilön aloitteen perusteella, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta Tehdyn arvion perusteella oppilaalla ja opiskelijalla oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus
4... Yhteydenotto psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi Oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijän on viipymättä otettava yhdessä opiskelijan kanssa yhteyttä psykologiin, sosiaalityöntekijään tai kuraattoriin, jos hän arvioi opiskelijan olevan palvelujen tarpeessa Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä opiskelijan kanssa, on opiskelijalle annettava tieto yhteydenotosta sekä mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä Myös esim. koululääkäri tai nuorisotyöntekijä voi ottaa yhteyttä psykologiin, sosiaalityöntekijään tai kuraattoriin Huoltajalle on annettava tieto yhteydenotosta
4... Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös aikaa varaamatta. Oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.
4... Oppilas-opiskelijahuoltolain valmistelu Esitysluonnoksesta pyydettiin lausunto 53 taholta, niitä saatiin 50. Lisäksi se oli okm:n internet-sivuilla Kaikki pitivät tärkeänä esityksen yleisiä tavoitteita sekä tavoitetta koota lait yhteen. Kiinnitettiin huomiota lain voimaantuloon ja perusteluihin, terminologian yhdenmukaisuuteen ja järjestämisvastuun määrittelyyn Kaikki pitivät tärkeänä esityksen yleisiä tavoitteita sekä tavoitetta koota lait yhteen. Kiinnitettiin huomiota lain voimaantuloon ja perusteluihin, terminologian yhdenmukaisuuteen ja järjestämisvastuun määrittelyyn
4... Oppilas- opiskelijahuoltolain valmistelu Myös palvelujen saavutettavuuteen, mitoitukseen ja tehtäväkuviin, oppilas- opiskelijahuollon organisointiin, yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilas- opiskelijahuoltotyön määrittelyihin, oppilaiden ja opiskelijoiden osallistamiseen ja yhteistyöhön kotien kanssa, tietosuojakysymyksiin ja kirjaamiskäytänteisiin, valvontaan, arviointiin ja rahoitukseen kiinnitettiin huomiota. Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnokseen on tehtyä useita korjauksia ja täsmennyksiä saatujen lausuntojen pohjalta.
5. Lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä tuntijaon uudistaminen Tehtävänä valmistella esitys valtioneuvoston asetukseksi lukiokoulutuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja lukion tuntijaoksi sekä arvioida esitysten taloudelliset sekä muut vaikutukset Toimikausi päättyy 2.12.2013. Ehdotuksen tulisi vahvistaa erityisesti koulutuksellista tasa-arvoa sekä yhden vertaisuutta koko maan alueella Valmistelussa tulee ottaa huomioon mm. hallitusohjelman asiaan liittyvät tavoitteet, käytettävissä oleva tutkimus- ja arviointitieto sekä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön muutokset ja kehityssuunnat Työryhmän esitys tulee valmistella valtion talouden kehysten puitteissa
5 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Tarkoituksena parantaa maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten mahdollisuuksia hakeutua lukio-opintoihin. Opinnot painottuisivat suomen/ruotsin kielen opiskeluun sekä opiskeluvalmiuksien parantamiseen. Koulutuksen laajuus olisi yksi vuosi ja se alkaisi syyslukukaudella 2014.
5 Lukiokoulutuksen rahoituksen porrastusperusteen valmistelu -Tavoitteena turvata ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laatu ja alueellinen saavutettavuus myös etäopetusta hyödyntäen -Rahoituksen perusteisiin tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä.
5 Ylioppilastutkinnon kehittäminen Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ylioppilaskirjoituksissa
6. Nuorisotakuun toimeenpano ammatillisen koulutuksen keskeiset toimet Ammatillisen peruskoulutuksen riittävän tarjonnan turvaaminen Opiskelijavalintojen ja sähköisten hakupalveluiden uudistaminen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Nuorten tuettu oppisopimuskoulutus Läpäisyn tehostamisohjelma Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen Nivelvaiheen valmistavien koulutusten kehittäminen Kuntien ohjausvastuun vahvistaminen
6 Koulutustarjonta nuorille Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä lisättiin 1.8.2012 lukien noin 1200 opiskelijalla (II LTAE 2012) Lisäksi opiskelijamäärää lisättiin vuoden 2013 alusta vielä 500 opiskelijalla Opiskelijamääriä lisättiin yhteensä 29:lle koulutuksen järjestäjälle pääasiallisesti Metropolialueelle (70 %) Osana ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähentämis- ja uudelleenkohdentamisprosessia opiskelijamäärää tullaan lisätään Metropolialueella ja eräissä kasvukeskuksissa
6 Ammatillisen koulutuksen tarjonnan sopeuttaminen ja uudelleensuuntaaminen Tavoitteena on tarjonnan mitoittaminen työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeiden perusteella huolehtien samalla nuorisoikäluokan kehityksen ja aikuisväestön osaamistason kannalta riittävästä alakohtaisesta ja alueellisesta tarjonnasta. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa vähennetään ammatillisessa koulutuksessa noin 2200 aloittajalla vuoteen 2016 mennessä 16-18-vuotiaiden ikäluokka pienenee noin 7800:lla vastaavana ajankohtana opiskelijamääränä tarkoittaisi noin 7350 opiskelijan vähennystä vuoden 2013 tasoon verrattuna Koulutuksen alakohtainen tarjonta Tarjonnan lisäämistarvetta sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla Tarjonnan vähentämistarvetta kulttuurialalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Koulutustarjonnan alueellinen tasapaino tarjonnan lisäämistarvetta Metropolialueella, eräissä kasvukeskuksissa Merkittävin tarjonnan supistamistarve Itä- ja Pohjois-Suomessa, Pohjanmaalla, Keski- Suomessa
6 Opiskelijamäärävähennysehdotuksen valmistelu Opiskelijamääräesityksen valmistelun pohjana OKM:n 9.11.2012 julkistama suunnitelma opiskelijamäärien alue- ja alakohtaisen tarjonnaksi vuosille 2013-16 Koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien suunnitelmasta antama palaute (n. 170 tahoa antoi palautetta) Koulutuksen järjestäjäkohtaista indikaattoritietoa, mm. koulutuksen läpäisy, tuloksellisuus, opiskelijavirrat alueiden välillä, koulutuksen kohdentuminen eri maakuntiin, lukiokoulutuksen tarjonta yms. nuorisotakuun toimeenpano yksi keskeinen kriteeri Palautteen ja muun aineiston pohjalta täsmennettiin koulutustarjonnan jakautumista alueiden välillä valmisteltiin koulutuksen järjestäjäkohtaiset opiskelijamääräesitykset maakuntakohtaisen tarjontaehdotuksen pohjalta
6 Palautteiden keskeiset viestit Koulutustarjonnan vähentämisen aikataulu liian kireä vaarantaa koulutuksen järjestämisedellytykset Nuorisotakuun toimeenpano vaarantuu leikkausten myötä Ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähentäminen heikentää työllisyyskehitystä Toisen asteen koulutuksen tarjontaa tarkasteltava kokonaisuutena Työvoiman poistuma ammatillista koulutusta edellyttävissä työtehtävissä Koulutuksen saavutettavuus heikkenee Aikuiskoulutuksen tarpeet suuria Koulutuksen läpäisy ja tuloksellisuus otettava huomioon Valtakunnallinen koulutustarjonta otettava huomioon
6 Opetus- ja kulttuuriministeriön esitys Opiskelijamääriä esitetään vähennettäväksi 3151 opiskelijapaikalla vuoteen 2016 mennessä (vuoden 2013 tasosta) 9.11.2012 ehdotuksen mukainen vähennystarve oli 7351 opiskelijaa vähennys on noin 4200 opiskelijaa (57 %) pienempi kuin 9.11.2012 esitys Koulutustarjontaa suhteessa nuorisoikäluokkaan tasapainotetaan alueiden välillä Tarjonnan suhde ikäluokkaan vaihtelee 78 99,5 % välillä vuonna 2016 (vuonna 2009 vaihteluväli oli 63-99 %) Tarjonta suhteessa nuorisoikäluokkaan paranisi etenkin Uudellamaalla (63 % -> 78 %) Tavoitteena on, että vuonna 2019 vaihteluväli olisi pienempi (78-91 %) Koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen välttämätöntä monilla alueilla koulutuksen palvelukyvyn, järjestämisedellytysten ja saavutettavuuden turvaamiseksi
6 Valmistelun eteneminen Koulutuksen järjestäjien kuulemiset viikoilla 16-17 Päätökset koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääristä kesäkuun loppuun mennessä
6 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijaksi ottamisen perusteiden ja sähköisten hakujärjestelmien kehittäminen HO: Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. OKM:n ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskeva asetus uudistettiin 20.12.2012 Uudet opiskelijaksi ottamisen perusteet tulivat voimaan vuoden 2013 alussa ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa, samassa yhteydessä kun uudistettuja koulutuksen haku- ja valintapalveluita pilotoidaan.
6 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen keskeiset uudistukset Yhteishaku suunnataan ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille sekä perusasteen jälkeistä tutkintoa suorittamattomille ja vailla koulutuspaikkaa oleville (poikkeuksena lukion oppimäärän suorittaneet) Tutkinnon jo suorittaneiden koulutukseen hakeutuminen tapahtuu jatkossa yhteishaun ulkopuolisten aikuiskoulutuksen hakupalveluiden kautta (kehitetään osana oppijan verkkopalvelukokonaisuutta) Oikeutta hakeutua ammatilliseen koulutukseen ei ole rajattu mitenkään Opiskelijaksi ottamisen perusteissa muutettiin valintapisteitä siten, että ne antavat perusopetuksen hakeutumisvuonna päättäneille ja valmistaviin koulutuksiin osallistuneille, sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa oleville merkittävästi suuremman edun verrattuna muihin kohderyhmiin. Pääsy- ja soveltuvuuskokeita (ml. kielikokeet) yhtenäistetään ja niitä kehitetään tukemaan nykyistä vahvemmin heikolla koulumenestyksellä hakevien koulutukseen pääsyä (esim. yksilöllistettyjä arvosanoja saaneet, maahanmuuttajat)
6 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kehyspäätös 4.4.2012: Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelma 2013 16 kohderyhmä: 20-29 v vailla toisen asteen tutkintoa olevat tavoitteena: 36 000 koulutukseen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisäys 4 000 aloittajalla/v oppilaitosmuotoinen 2 500 oppisopimus 1 500 ammatillisen peruskoulutuksen kohdentaminen kohderyhmälle, 5000 aloittajaa/v ohjaus- ja neuvonta/hakeva toiminta Valmistelun lähtökohdat lisärahoituksen kohdennuttava täysmääräisesti kohderyhmälle lisärahoituksen lisättävä kohderyhmän opiskelua (= osuus ei saa vähentyä normaalirahoitteisessa koulutuksessa)
6 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kehyskaudelle 2013 2016 varattu yhteensä 183 M Vuodelle 2013 27 M, josta oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen 20 M oppisopimuskoulutuksena toteutettavaan ammatilliseen lisäkoulutukseen 5 M hakevaan ja tukevaan toimintaan tarkoitettuja valtioavustuksia 2 M Tuettu oppisopimuskoulutus Osana yhteiskuntatakuuta korotetaan oppisopimuskoulutuksessa työnantajille osoitettavaa koulutuskorvausta vuoden 2013 alusta lukien koulutustakuun piirissä olevien, peruskoulun päättävien tai 10. luokan päättävien nuorten osalta. Koulutustakuun piirissä olevat oppisopimusopiskelijat, joilla koulutus tähtää perustutkinnon osan suorittamiseen, ilmoitetaan oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksen opiskelijoiksi vuoden 2013 alusta.
6 Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittäminen Hallitusohjelman puolivälitarkistuksen kannanotto: Hallitus tukee nuorten työssä oppimista oppisopimuskoulutusta laajentamalla ja kehittämällä oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua joustavampaa koulutusta ja työtä yhdistävää mallia. Ministeri asettanut 5.3.2013 työryhmän valmistelemaan oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattua, joustavasti koulutusta ja työtä yhdistävää mallia. Työryhmän on tehtävä ehdotus toimenpiteistä, joilla luodaan tuetun oppisopimuksen malli käynnistämällä kokeiluhanke tutkinnon osaan johtavan tuetun oppisopimuksen toteutusvaihtoehdoista sekä luomalla nuorten oppisopimukseen ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua työnantajan toimialaan ja työpaikkaan sekä työnantajalla nuoreen tuetaan joustavia siirtymiä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulutukseen edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista kokonaisuutena sekä työn ja koulutuksen joustavaa yhdistämistä esimerkiksi luomalla erilaisia malleja, joissa yhdistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja oppilaitosmuotoista koulutusta.
6 Läpäisyn tehostamisohjelma Kehittämishankkeiden painopisteet Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittämiseen (tehostamaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisvaihetta, koko opiskeluaikaa ja työelämään/jatko-opiskeluihin siirtymistä, ml. henkilökohtaisen työllistymis- tai jatko-opintosuunnitelman laatiminen). Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi. Asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnan tukeminen erityisesti silloin kun nuori on muuttanut kotoa opiskelun takia. Koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen. Kodin, huoltajien, perheiden ja oppilaitoksen välisen yhteistyön edistäminen opiskeluun sitouttamisessa ja keskeyttämisen ennaltaehkäisyssä. Läpäisyn edistäminen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ratkaisu- tai toimintamallien avulla, joilla pyritään parantamaan opiskelijoiden aktiivista osallisuutta, hyvinvointia ja työkykyä.
6 Joustavat koulutuspolut Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina joustavuutta yli tutkintorajojen tapahtuvassa opintojen suorittamisessa lisätään Ammatillisten tutkintojen joustavuutta lisätään siten, että yksilölliset valinnat ja tutkintojen suorittaminen myös osa kerrallaan on mahdollista silloin kun se on työelämän ja yksilön tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaista. Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja mm. yhdistämällä erilaisia ammatillisen koulutuksen järjestämismuotoja Perusopetuksen lisäopetuksen, ammatillisen peruskoulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään siten, että ne tukevat tehokkaasti jatko-opintoihin siirtymistä.
KIITOS KAIKILLE! jussi.pihkala@minedu.fi