KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011

KAJAANIN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginhallitus 3.4.2012 Kaupunginvaltuusto 12.6.2012

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset... 6 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 6 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 9 1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 14 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 19 1.2.5 Kaupungin henkilöstö... 20 1.2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 24 1.2.7 Ympäristötekijät... 25 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 27 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 30 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 30 1.4.2 Toiminnan rahoitus... 35 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset... 39 1.6 Kokonaistulot ja menot... 43 1. 7 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 31.12.2011... 44 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 45 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 45 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 46 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 46 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 48 1. 8 Keskeiset liitetiedot... 52 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 52 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 52 1.9.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 53 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 56 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 56 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 62 2.2.1 Tarkastustoimi... 63 2.2.2 Kaupunginhallituksen toimiala... 64 2.2.2.1 Kaupunginhallitus tulosalue... 66 2.2.2.2 Työllisyyden hoito tulosalue... 69 2.2.2.3 Keskushallinto tulosalue... 71 3

2.2.3 Sivistystoimiala... 75 2.2.3.1 Sivistyslautakunta tulosalue... 81 2.2.3.2 Varhaiskasvatus tulosalue... 83 2.2.3.3 Perusopetus tulosalue... 86 2.2.3.4 Kaupunginkirjasto Kainuun maakuntakirjasto... 87 2.2.3.5 Kulttuurilaitokset tulosalue... 88 2.2.3.6 Liikuntapalvelut... 91 2.2.4 Ympäristötekninen toimiala... 94 2.2.4.1 Ympäristötekninen lautakunta tulosalue... 98 2.2.4.2 Ympäristö ja maankäyttö tulosalue... 99 2.2.4.3 Kunnallistekniikka tulosalue... 100 2.2.4.4 Tilapalvelu tulosalue... 101 2.2.5 Kainuun pelastuslaitos toimiala... 104 2.2.5.1 Kainuun pelastuslaitos... 104 2.2.6 Kaupungin tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 109 2.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 118 2.3.1 Peruskunnan käyttötalouden toteutuminen... 118 2.3.2 Peruskunnan tuloslaskelmaosan toteutuminen... 119 2.3.3 Peruskunnan investointien toteutuminen... 122 2.3.4 Peruskunnan rahoitusosan toteutuminen... 125 2.3.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 127 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 128 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet... 128 3.2 Tuloslaskelma... 129 3.3 Rahoituslaskelma... 130 3.4 Tase... 131 3.5 Konsernilaskelmat... 133 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 137 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 137 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 138 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 139 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot... 143 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 149 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 150 4

5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 151 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 151 5.1.1 Kajaanin Ammattikorkeakoulu liikelaitos... 151 5.1.2 Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos... 178 5.1.3 Kajaanin Mamselli liikelaitos... 201 5.1.4 Kajaanin Vesi liikelaitos... 222 5.1.5 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos... 249 5.1.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen... 265 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot... 267 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy... 267 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy... 268 5.2.3 Measurepolis Development Oy... 269 5.2.4 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari... 271 5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus... 273 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 274 7 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 276 5

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kaupungin toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kaupungin toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupungissa ja kaupunkikonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kaupungin ja kaupunkikonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, josta ei ole tehtävä selkoa kaupungin tai kaupunkikonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kaupunginhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kun kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteuttamisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitosten tilinpäätösten laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Kuntalain mukaan kaupungin liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat sekä talousarvion toteuttamisvertailu ja toimintakertomus. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Suomen talous elpyi vuoden 2010 ajan maailmanlaajuisen finanssikriisin aiheuttamasta taantumasta. Hyvää kehitystä jatkui aina vuoden 2011 kesään saakka. Tuolloin ilmaantui Euroopan taivaan ylle uusia synkkiä pilviä julkisen talouden velkakriisin muodossa. Euroalueen maista Portugali ja Kreikka ajautuivat tilanteeseen, joka vaati muiden maiden tukitoimia. Espanjan ja Italian talouskehitystä alettiin myös seurata tuskan hiki otsalla. Kriisin oireet hiipivät hitaasti Suomeenkin ja talouden kasvu hyytyi nopeasti loppuvuodesta. Orastava elpymisvaihe näytti loppuneen yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Työpaikat ja hyvä työllisyyskehitys ovat entistä tärkeämmässä roolissa maassamme tällä hetkellä. Hyvinvointivaltion toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan vähintään muutaman prosentin vuotuinen talouskasvu, ja se on paljolti sidoksissa työllisyyskehitykseen. Vientiteollisuuden kasvunäkymät, kotimaisen kulutuskysynnän kasvu sekä teollisuuden ja asuinrakentamisen investointien kasvu korreloivat suoraan työllisyyteen. Näiden mittareiden pysyminen hyvällä tasolla on välttämätön edellytys meidän selviämiselle tulevaisuudessa. Muita kriittisiä asioita ovat Suomen kilpailukyvyn säilyminen ja globaali rakennemuutos. Suomalainen teollisuussektori on joutunut kovaan saneeraukseen jo menneinä vuosina, ja nyt on edessä raju rakennemuutos myös niin sanotun korkean teknologian sektorilla. Suomessakin on uskottava se tosiasia, että perinteisillä keinoilla ei enää voi selvitä tulevaisuudessa. Impivaaralainen ajattelutapa ei enää riitä, koska elämme ja hengitämme maailmantalouden sykkeen tahdissa. Kuntatalous on keskeinen osa julkista sektoria, joten kaikki myllerrykset näkyvät myös yksittäisten kuntien taloudessa. Kestävyysvajeen selättämistalkoissa kunnilla on iso rooli. Valtion toimenpiteet heijastuvat välittömästi kuntien talouteen. Valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin velkaantumiskierteensä katkaisemiseksi ja kuntien osalta se näkyy ensimmäisenä siten, että valtionosuudet eivät enää kasva totuttuun malliin. 6

Julkisen talouden alijäämien kasvun hillitseminen pakottaa kuntien palvelurakenteiden kehittämiseen ja palvelutasojen tarkasteluun. Myös kuntarakenteen hallintorajoihin on pakko tehdä muutoksia. Nykyisellään kuntapalveluja tuotetaan liian sirpaloituneissa yksiköissä ja monien pienten kuntien tulevaisuus on käytännössä riippuvainen niiden saamista valtionosuuksista. Kuntatalouden haasteista vaikein ja nopeinta ratkaisua vaativin on palvelutarpeen kasvu suhteessa aidosti käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Erityisesti ikäsidonnaisten menojen nopea kasvu luo kovia paineita Suomessa lähimmän kahdenkymmenen vuoden aikana. Meillä Kainuussa tämä kehitystrendi otettiin vastaan ikävän konkreettisella tavalla Kainuun maakunta-kuntayhtymän talouden romahtaessa yli 11 miljoonan euron tappiolliseen tulokseen. Kajaanissa oli monia ilonaiheita vuonna 2011. Kaupunkimme perustamisen 360-vuotisjuhlaa vietettiin pitkin vuotta eri tavoin. Kajaanin ammattikorkeakoulun tulevaisuuteen liittyviä asioita ratkesi meille myönteisellä tavalla ja näyttää, että selviämme vähillä vaurioilla rakenneuudistuksesta. Kajaanin ammattikorkeakoulu valittiin myös Suomen parhaimmaksi alallaan. Transtechin vaunutilaukset saivat jatkoa. Renforsin Rannan yritystoiminnan kehittyminen jatkui hyvää vauhtia ja sinne on tulossa mm. CSC:n supertietokone. Petäisenniskan teollisuusalueen infran ja yritystoiminnan kehittäminen sai jatkoa. Myös erilaisten palvelukeskusten työpaikkoja on syntynyt edelleen runsaasti lisää Kajaaniin. Muualla Kainuussa kaivosteollisuus ja puurakentaminen kasvoivat hyvää vauhtia. Talvivaarasta kuului sekä hyvää että huonoa ja täytyy todella toivoa, että kaivosyhtiö saa ympäristöasiansa uskottavalle tolalle. Raskain yksittäinen menetys Kajaanin kannalta oli Suomi-Soffan noin 100 työpaikan häviäminen. Mikesin mittaustekniikan yksikön avaaminen Kajaaniin toi tervetullutta uutta osaamista meille. Kokonaisuutena työllisyyskehitys oli myönteistä ja taantuman vaikutukset elinkeinosektorille varsin vähäisiä. Kaupunki päätti juhlavaltuustossaan uuden uimahallin rakentamisen aloittamisesta. Isojen kouluyksiköiden korjaus jatkui Keskuskoulun peruskorjauksen aloittamisella. Vuoden 2012 alkupuolen asioista isoja ilonaiheita ovat lentoyhteyksien jatkuminen ja jopa paraneminen ja Kainuun Prikaatin vahvistuminen valmiusyksikkönä. Kajaanin kaupungin talouden parantamiseen on käytetty runsaasti voimavaroja viime vuosien aikana. Talouden tasapainottamisohjelman avulla olemme saaneet hahmotettua talouden strategiset linjaukset. Tasapainottamisohjelmaa täydentävän henkilöstösuunnitelman avulla on saatu merkittävästi hillittyä henkilöstön määrän kasvua. Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että joiltakin osa-alueita henkilöstöä on vähentynyt ja tällä on paikattu henkilöstön lisäämistä vaativien sektoreiden (mm. varhaiskasvatus) tarpeita. Talouden tasapainottamisohjelma vaatii perkaamista ja päivittämistä ja se pitää viedä yhä syvemmälle toimintaprosesseihin ja palveluiden tuottamistapoihin. Kaupungin talouden kehitys vuonna 2011 oli voimakkaasti kahtiajakoinen. Alkuvuodesta näytti olevan lähes vääjäämätöntä, että päädytään noin 3-4 miljoonan euron ylijäämään. Loppuvuodesta verotulokehitys hiipui ja jäi yli miljoona euroa alle vuoden 2010 tasosta. Tämä trendi on näkynyt läpi koko Suomen kuntakentän, eikä Kajaanin kehitys poikkea siitä mitenkään olennaisesti. Tilinpäätös vuodelta 2011 on kaupungin osalta noin 1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mikä on varsin tyydyttävä saavutus loppuvuodesta tapahtuneeseen verotulojen kasvun hiipumiseen nähden. Kaupunki on myös tehnyt vapaaehtoisen alaskirjauksen (0,55 miljoonaa euroa) Elokuvakeskuksen taseen tervehdyttämiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä teki vuonna 2011 alijäämää 11,1 miljoonaa euroa. Nämä ja aiemmin kertyneet alijäämät on nähty järkevimmäksi alaskirjata täysimääräisesti jo vuoden 2011 tilinpäätöksessä. Hallintokokeilu päättyy joka tapauksessa vuoden 2012 lopussa. Kajaanin osuus alijäämistä on 5,3 miljoonaa euroa. Kun tästä vähennetään talousarviossa huomioitu osuus näistä ja eräiden yksiköiden ylijäämät, jää lopullista alaskirjattavaa noin 3,5 miljoonaa euroa. Tällä muutoksella vuoden 2011 kirjanpitoon merkittävä tulos painuu 2,4 miljoonaa alijäämäiseksi. Näin menetellen saadaan nollattua Kajaanin vastuulla olevat kuntayhtymän alijäämät vuoden 2011 loppuun saakka. Maakunta kuntayhtymän osalta näin isoihin alijäämiin ei ole pystytty varautumaan. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisen arvioinnissa oikea vertailupohja on kaupungin oma toiminnallinen tulos ja siksi olen sen tässä yhteydessä tuonutkin selvästi esiin. 7

Kaupungin oman toiminnan tuloksena syntynyt ylijäämäinen tulos (hieman yli 1 miljoonaa euroa) antaa uskoa siihen, että hankalissakin oloissa kaupungin peruslinjaukset taloudenpidossa ovat varsin kestävällä pohjalla. Erityisen myönteistä on se, että varsinkin sivistystoimiala ja myös ympäristötekninen toimiala pysyivät talousarvioissaan. Budjettikurin pitävyydestä on syytä kiittää niin poliittisia toimielimiä kuin henkilöstöä. Lisätalousarviota ei tarvinnut laatia vuonna 2011. Kaupungin yhteenlasketut alijäämät ovat vuoden 2011 jälkeen 15,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi hieman (88 euroa/asukas) ja oli tilinpäätöksessä 1880 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa noin 20 miljoonaa euroa vuosien 2012-2013 suunniteltujen investointien seurauksena. Se, että joudummeko tarkastelemaan näiden investointien toteuttamiskelpoisuutta, riippuu muun muassa hallituksen kevään budjettiriihen linjauksista. Talouden hallinta on haaste myös jatkossa. Suurin riskitekijä lähitulevaisuudessa on vuoden 2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän lopullinen tulos, sarkastisemmin todettuna lopullisen alijäämän suuruus. Vuosikate oli noin 8,5 miljoonaa euroa (223 euroa/as) ja kattoi noin 76 prosenttia poistoista. Kaupungin (liikelaitosten kanssa) bruttoinvestoinnit olivat noin 27 miljoonaa euroa. Niistä merkittävä osa oli rakennusten ja kunnallistekniikan peruskorjausta. Investointitaso pysyy korkeana myös tulevina vuosina. Kaupungin rakennuskannasta valtaosa on rakennettu 1960 1970-luvuilla ja vaatii mittavia peruskorjausja uusinvestointeja. Kuluneen vuoden keskeisimpiä asioita oli Kainuun mallin tulevaisuuden suunnittelu. Riittävää yksimielisyyttä hallintokokeilulain mukaiselle jatkolle ei löytynyt ja malli nykymuodossaan päättyy 2012 vuoden lopussa. Uutta palvelumallia perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon valmistellaan seitsemän kunnan yhteistyömallilla. Entinen Kainuun liitto palaa omaksi kuntayhtymäkseen, lukiot palautuvat kunnille ja Kainuun ammattioppilaitos Kajaanin kaupungille. Uusittu tulonjakopohjainen rahoitusmalli on Kajaanille nykyistä edullisempi ja lähes sellainen, jota kaupunki rahoitusneuvotteluissa tavoittelikin. Kuntarakenneuudistuksen osalta Kainuuseen esitetty ns. kolmen kunnan malli on Kajaanin osalta hyväksyttävissä sellaisenaan. Kokonaisuutena tarkastellen vuosi 2011 jää kaupungin historiaan varsin hyvänä vuotena. Monia pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia asioita saatiin ratkaistua ja suuntaviivat kaupungin kehittämiselle ovat kohtalaisen selkeät. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 8

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Jäsenet Kaikkonen Vesa, pj. VAS Majuri Jenni KOK Karjalainen Aki, I vpj. KESK Matero Vuokko SDP Kemppainen Hannu T, II vpj. SDP Mikkonen Ritva VAS Enroth Paavo KOK Myllylä Raili VAS Haataja Minna VAS Nissinen Matti KESK Hakkarainen Eija PS Oikarinen Markku SDP Halonen Auli KOK Okkonen Arto KESK Halonen Markku KESK Ovaska Jukka-Pekka VIHR Haukipuro Airi KESK Parviainen Heikki KESK Heikkinen Jukka KESK Patronen Kaija KESK Hurskainen Timo KESK Peittola Minna KESK Huusko Vesa, KV 15.3.2011 ero VAS Piirainen Raimo SDP Hynynen Evelyn KD Rissanen Maija KESK Hyyryläinen Mauno KESK Ronkainen Tauno VAS Immonen Kauko VAS Rytkönen Timo VAS Vapauspuolue Immonen Marjatta KESK Räisänen Aki VAS Juntunen Hannu KOK Rönkkö Tommi, VAS KV 15.3.2011 valittu Karppinen Veli-Matti Kaj.Sit. Rönty Markku KOK Kemppainen Hannu S Hannu K. Kesk. Sankilampi Jaana PS Kettunen Pentti PS Sistonen Toivo KOK Kiljunen Ella SDP Suutari Eero KOK Koistinen Pekka KESK Tolonen Markku KESK Krogerus Timo Kaj.Sit. Tornberg Raimo KESK Kuutti Päivi KOK Törrö Leena SDP Kyllönen Toivo PS Vatula Anneli Kaj.Sit. Lämpsä Jouni VAS Väisänen Sanni VIHR 15.3.2011 saakka 15.3.2011 lähtien Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Okkonen Arto, pj. Myllylä Raili, I vpj. Sistonen Toivo, II vpj. Hyyryläinen Mauno Immonen Marjatta Rissanen Maija Kyllönen Sari Oikarinen Markku Kuutti Päivi Kyllönen Toivo Väisänen Sanni Henkilökohtaiset varajäsenet Koistinen Pekka Immonen Tyyne, KV 15.3.2011 valittu Kyllönen Erja, KV 15.3.2011 ero Juntunen Hannu Halonen Markku Peittola Minna Immonen Maarit Räisänen Aki Leinonen Niilo Heikkinen Seija Tihinen Ari, KV 13.6.2011 valittu Kettunen Pentti, KV 13.6.2011 ero Heiman Eva 9

Tarkastuslautakunta Jäsenet Enroth Paavo, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Tolonen Markku Törrö Leena Ahlqvist Pertti Henkilökohtaiset varajäsenet Rantakurtakko Maarit Haataja Minna Alasalmi Aila, KV 7.11.2011 valittu Autio Johanna, KV 7.11.2011 ero Hekkala Heikki Elfving Seppo Keskusvaalilautakunta Jäsenet Väyrynen Pentti, KV 12.12.2011 valittu, pj Majava Eino, kv15.3.2011 valittu, KV 12.12.2011 ero Huotari Vesa, KV 15.3.2011 ero Karjalainen Maija, vpj. Petrovic Stevo Latvakangas Osmo Jaanus-Nykänen Elvi Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Vatula Anneli 2. Väisänen Antero 3. Moilanen Riitta 4. Kettunen Jonas 5. Ohinmaa Onerva Sivistyslautakunta Jäsenet Tornberg Raimo, pj. Lämpsä Jouni, vpj. Heikkinen Jukka, KV 18.1.2011 valittu Hyyryläinen Mauno, KV 18.1.2011 ero Peittola Minna Hynynen Evelyn Sarr Kerttuli, KV 18.1.2011 valittu Kyllönen Sari, KV 18.1.2011 ero Majuri Jenni Käsmä Jouko Hekkala Heikki Vatula Anneli Heiman Eva, KV 19.9.2011 valittu Ovaska Jukka-Pekka, KV 19.9.2011 ero Henkilökohtaiset varajäsenet Hurskainen Timo Puskala Pasi Aittamaa Janne, KV 18.1.2011 valittu Karjalainen Aki, KV 18.1.2011 ero Parviainen Tuula, KV 7.11.2011 valittu Autio Johanna, KV 7.11.2011 ero Seppänen Irja Jestola Satu KV 18.1.2011 valittu Sarr Kerttuli, KV 18.1.2011 varsinaiseksi jäseneksi Ojala Katriina Väinölä Aki Leinonen Paula Kyllönen Mika Hirvilahti Marja, KV 19.9.2011 valittu Luak Samuel, KV 19.9.2011 ero Kyllönen Sari, kaupunginhallituksen edustaja Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Heikkinen Jukka, pj. Patronen Kaija Komulainen Tuomas Kyllönen Tuija Puskala Pasi Korhonen Hannu Kivilahti Ritva Viiru Kunto Kallinen Matleena Henkilökohtaiset varajäsenet Schroderus Antti Parviainen Tuula Karjalainen Jonna Pelkonen Sisko Saarinen Mauri Valtanen Leena Pesonen Mikko Kuvaja Risto Kallunki Antti Väisänen Sanni, kaupunginhallituksen edustaja 10

Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Kyllönen Antero, pj. Halonen Markku, vpj. Haukipuro Airi Patronen Kaija Parviainen Heikki Lindgren Seppo Väyrynen Tuula Leinonen Voitto Kiljunen Ella Tihinen Ari, KV 15.3.2011 valittu Kyllönen Toivo, KV 15.3.2011 ero Heikkinen Sirpa, KV 19.9.2011 valittu Leinonen Tarja, KV 19.9.2011 ero Henkilökohtaiset varajäsenet Rytkönen Timo Nissinen Matti Ronkainen Minna Mulari Eeva-Liisa Jokelainen Esa Järvelä Matti Jestola Satu Surma-aho Timo Järvelin Matti Suutari Janne, KV 15.3.2011 valittu Tihinen Ari, KV 15.3.2011 vars.jäseneksi Huusko Päivi Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Surma-aho Timo, pj. Halonen Markku, vpj. Kyllönen Antero Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi Immonen Marjatta, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Leinonen Voitto Parviainen Heikki Väyrynen Tuula Kemppainen Maarit Vesala Iiris, kv 19.9.2011 valittu Leinonen Tarja, KV 19.9.2011 ero Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Romppainen Mirja Hyrynsalmen kunta Keränen Taisto Hyrynsalmen kunta Koistinen Pekka, pj Kajaanin kaupunki Halonen Markku Kajaanin kaupunki Halonen Auli Kajaanin kaupunki Majuri Jenni Kajaanin kaupunki Kyllönen Mika Kajaanin kaupunki Kuvaja Risto Kajaanin kaupunki Kinnunen Anneli, vpj. Kuhmon kaupunki Piipponen Eira Kuhmon kaupunki Moilanen Heli Paltamon kunta Karppinen Irma M. Paltamon kunta Peltola Harri Puolangan kunta Moilanen Erkki Puolangan kunta Heikkinen Mauno Ristijärven kunta Oikarinen Olavi Ristijärven kunta Hyvönen Timo Sotkamon kunta Mustonen Juha Sotkamon kunta Holappa Veijo Suomussalmen kunta Kemppainen Risto Suomussalmen kunta Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunta Kyllönen Helinä Vaalan kunta Leinonen Niilo, kaupunginhallituksen edustaja 11

Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunta Jäsenet Piippo Esko, pj. Halonen Auli, vpj. Käsmä Jouko Karjalainen Aki Immonen Maarit Rissanen Maija Nissinen Matti Kunnas Karl Sankilampi Jaana Salonen Eero Soikkeli Maija Henkilökohtaiset varajäsenet Matero Vuokko Rantakurtakko Maarit Korhonen Hannu Kauppinen Juha Peittola Minna Karjalainen Maija Komulainen Tuomas Pääskylä Esko Hakkarainen Eija Kortelainen Janne Kilpeläinen Eeva, KH 1.3.2011 valittu Kyllönen Erja, KH 1.3.2011 ero Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupunginteatteri-oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Myllylä Raili, pj. Krogerus Timo, vpj. Heikkinen Seija Ovaska Pekka Vatula Esko, henkilökunnan edustaja Kemppainen Mikko, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvottelukunnan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Palm Riitta Karppinen Veli-Matti Heikkinen Mikko Kivilahti Ritva Lipponen Satu Siltala Tiina Manner Leena Rissanen Maija, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Hurskainen Timo, pj. Melakari Jaana, vpj. Räisänen Aki Huotari Tellervo Närhi Pirkko Karppinen Sirkka, henkilökunnan edustaja Aapakari Marjaana, palveluiden käyttäjien edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Moilanen Erkki Tolonen Maria Leinonen Kaija Latvakangas Osmo Turunen Anne Leikkainen Tarja Niemi Pekka Kuutti Päivi, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kettunen Pentti, puheenjohtaja Koskensalmi Leila, varapuheenjohtaja Leinonen Voitto Immonen Maarit Juutinen Eero Vimpari Jouni, henkilöstön edustaja Hyyryläinen Mauno, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Elfving Seppo Tartia-Jalonen Aila Käsmä Jouko Hurskainen Timo Pelkonen Sisko Halonen Jarmo 12

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Järvinen Reijo, puheenjohtaja Määttä Anneli, varapuheenjohtaja Melakari Jaana Valovaara Rainer Soininen Timo Tuominen Anssi Mäkinen Merja Henkilökohtaiset varajäsenet Koskelo Juha Kauppinen Juha Käsmä Jouko Tolonen Iikka Karjalalainen Tommi Kovalainen Pirjo Kilpeläinen Turo Myllylä Raili, kaupunginhallituksen edustaja Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kansliapäällikkö Tietohallintopäällikkö Vastaanottokeskuksen johtaja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinto- ja talousjohtaja Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Tolonen Jari Aarnio Tuija Sivonen Pekka Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Kemppainen Erkki 31.8.2011 saakka Hyvönen Kari, 1.9.2011 alkaen Kilpeläinen Turo Mäkinen Merja Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen tulosalueen johtaja Kaukametsän johtaja Liikunta- ja nuorisotyön tulosalueen johtaja Saari Mikko Kurkinen Osmo Kemppainen Sirpa Niemi Martti Saari Mikko Kinnunen Jarmo Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Tilapalvelupäällikkö Kaupungininsinööri Rakennustarkastaja Soininen Timo Haverinen Markku Nousiainen Matti Leskinen Hannu Kainuun pelastuslaitos -toimiala Pelastusjohtaja Parviainen Anssi 13

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa. Vastaavasti perinteissä teollisuusmaissa kasvu hiipuu tai kääntyy taantumaan. Kasvun hidastumisen taustalla ovat epäluottamus eräiden valtioiden kykyyn hoitaa velvoitteensa, hallitusten tuki- ja elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttaminen sekä yksityisen kysynnän hauraus useissa teollisuusmaissa. Euroalueen ja EU:n kasvu on pysähtynyt. Vuonna 2012 aktiviteetti jää viime vuoden tasolle. EU:ssa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti. Viime vuonna yksityisen kulutuksen kasvu oli verrattain vahvaa. Yksityisen kulutuksen määrä lisääntyi lähes 3,3 prosenttia. Kasvua tukevat myönteinen työllisyyskehitys sekä alhainen korkotaso. Vuonna 2012 edellytykset yksityisen kulutuksen kasvun jatkumiselle heikkenevät selvästi. Yksityisen kulutuksen kasvu määräytyy pitkälti kotitalouksien reaalitulojen kehityksen perusteella. Merkittävin yksittäinen kuluttajien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttava tekijä ovat palkat. Yritysten sopeuttaessa toimintaansa aiempaa heikompiin kasvunäkymiin työllisyystilanne heikkenee. Hintojen nousu hidastuu mutta jatkuu edelleen nopeana. Tämä seurauksena kotitalouksien ostovoima lisääntyy vain hieman. Yksityisen kulutuksen kasvu jää vuonna 2012 noin puoleen prosenttiin. Vuonna 2011 kuluttajahinnat nousivat 3,5 prosenttia. Vuoden 2012 inflaation odotetaan hieman hidastuvan 2,7 prosenttiin, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa 2011 sovittu palkkaratkaisu on tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä kustannuspaineita. Koko maan työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,9 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Työikäisen väestön (15-64 v) supistuminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaan lähivuosina. Työikäisen väestön määrä laski viime vuonna noin 10 000 ja vuonna 2012 se vähenee noin 17 000 hengellä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 2012. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012. Menoaste ja velkasuhde nousevat runsaan prosenttiyksikön pelkästään siitä syystä, että BKT:n arvo on vuonna 2012 runsas 4 mrd. euroa alhaisempi mitä aiemmin arvioitiin. Suomen julkista velkaa tulee kasvattamaan myös Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen pysyy kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua 60 prosentin viitearvoa pienempänä. Valtiontalouden ennakoidaan olevan vuonna 2012 noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen, mikä on noin 3,8 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalouden lähiaikojen kuva on haasteellinen: kuntien toimintamenojen kasvuksi ennakoidaan neljää prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuonna 2012. Vuodelle 2012 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on enää 31,42 %. Taloustilanne on heikkenemässä ja ainakin vuoden 2012 alkupuoli näyttäisi painuvan jopa taantuman puolelle. Tuotannon kasvuksi arvioidaan viime vuodelta 2,6 prosenttia. Vuonna 2012 tuotannon arvioidaan lisääntyvän vain hieman eli 0,4 prosenttia ja kasvu tulee painottumaan loppuvuodelle. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle. Ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. 14

Vuonna 2011 kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet, Kela-maksun poisto, yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottaminen ja kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikuttivat positiivisesti täysimääräisesti vielä 2011 kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset sekä säästötoimenpiteet vaikuttivat siihen, että useimmissa kunnissa taloustilanne säilyi verraten vakaana. Lainakanta kasvoi kuitenkin edelleen merkittävästi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 noin 0,57 miljardia euroa positiivinen. Vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, mikä jäi lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2010. Vuoden 2007 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden sekä tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on kertynyt tulorahoitusvajetta vuosina 2007-2011 yhteensä yli 10 miljardia euroa, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Ennakkotietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat viime vuonna nelisen prosenttia. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkea palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja kuntien lisääntyneet velvoitteet. Verotulojen tilitysten ja valtionosuuksien kasvu oli niin ikään neljä prosenttia edellisvuodesta. Kuntaliiton ja VM:n verotuloennusteissa on lähdetty siitä, että veronalaiset ansiotulot kasvavat 3,7 prosenttia vuonna 2012. Vähennysten voimakas lisääntyminen murentaa kuitenkin kuntien veropohjaa. Maksettava kunnallisvero kasvaneekin korkeintaan 2 3 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen nopeasti. Kuntien lainakanta oli vuonna 2011 yhteensä 11,2 miljardia euroa, mikä oli 2 085 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna kunnilla oli lainaa 1 956 euroa asukasta kohti. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 19,16 vuonna 2011. Vuodelle 2012 tuloveroprosenttia nosti 91 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 19,25 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi vuotta 2011 hitaammin, vaikka kunnat nostivat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna 2012. Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Kuntatalouden näkymiä kiristävät yleisen talouskehityksen heikkenemisen lisäksi valtiontalouden kuntiin kohdistuvat mahdolliset lisäleikkaukset. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja taloustilanteen säilyessä epävakaana todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Vaikean taloustilanteen lisäksi kunnilla on edessään hyvin suuret haasteet, joista merkittävimmät liittyvät väestön ikääntymiseen, väestön keskittymiseen, työvoiman saatavuuteen ja julkisen talouden kestävyysvajeen hallintaan. Kestävyysvaje on myös kuntien ongelma: ikääntymisestä aiheutuvista julkisten menojen nousupaineista noin puolet kohdistuu pääosin kuntien järjestämisvastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntatalouden keskeisin haaste on ikäsidonnaisten menojen kasvun hillintä. Lähivuosina kunnissa tarvitaan sopeuttamistoimia sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Kunnan koko sekä sosiaalisen ja taloudellisen rakenteen erot luovat eri kunnille erilaiset mahdollisuudet vastata talouden haasteisiin ja itse rahoittaa säädetyt, lähtökohtaisesti samat palveluvelvoitteet kohtuullisella kunnallisveron tasolla. Kuntarakenteen uudistamisen rinnalla tarvitaan kuntien palvelujen tuotantotapojen uudistamista sekä kuntien tehtävien ja tulorahoituksen saattamista kestävään tasapainoon. 15

Keskeiset tunnusluvut Suomi 2008 2009 2010 2011 Määrän muutos, prosenttia BKT 1,0-8,2 3,6 2,6 Yksityinen kulutus 1,8-3,1 2,7 3,4 Julkinen kulutus 1,7 0,9 0,6 1,0 Kuluttajahinnat 4,1 0,0 1,2 3,5 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 2,8 Työttömien osuus työvoimasta, % 6,4 8,2 8,4 7,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 4,2-2,7-2,8-1,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % 33,9 43,3 48,3 49,4 BKT:sta Kuntatalous Vuosikate euroa/asukas 362 337 461 390 Lainakanta euroa/asukas 1629 1838 1956 2085 Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,54 18,59 18,97 19,16 Lähde: Valtiovarainministeriö, Suhdannekatsaus, joulukuu 2011 Tilastokeskus, Suomen Kuntaliitto Oman talousalueen kehitys Kainuun väestön määrä oli vuoden 2011 lopussa 81 298 (82 073 vuonna 2010). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 775 hengellä eli 0,9 prosentilla, mihin vaikutti kuntien välinen nettomuutto, joka oli negatiivinen 673 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli positiivien 204 henkilöä ja syntyneiden määrä oli 324 pienempi kuin kuolleiden määrä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2011 noin 13 900 henkeä oli 870 henkeä vuodessa. Huolestuttavaa väestökehityksessä on, että ainoastaan Kajaanissa syntyvyys on kuolleisuutta suurempaa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Kainuussa on 79 063 asukasta. Kajaanin asukasluku oli vuoden 2011 lopussa 38 045. Asukasluku väheni 112 hengellä. Syntyneisyyden enemmyys (+64) ja nettomaahanmuutto (+154) eivät pystyneet korvaamaan kuntien välistä nettomuuttoa (-341). Kajaanissa syntyi 441 lasta eli 60,2 prosenttia koko Kainuun syntyneiden määrästä (59,2 % vuonna 2010) Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut viime vuosina seuraava (tilanne 31.12.): 2009 2010 2011 Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % 0-14 6 362 16,6 6 301 16,5 6 262 16,5 15-64 25 351 66,4 25 186 66,0 24 897 65,4 65-6 498 17,0 6 670 17,5 6 886 18,1 Yhteensä 38 157 100,0 38 157 100,0 38 045 100,0 16

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kajaanin väestön ikärakenne muuttuu 2015-2030 seuraavasti: 2015 2020 2030 Ikäryhmä lkm % lkm % lkm % 0-14 6 390 16,7 6 585 17,1 6 481 16,7 15-64 23 913 62,5 22 699 59,1 21 680 55,9 65-7 963 20,8 9 126 23,8 10 615 27,4 Yhteensä 38 266 100,0 38 410 100,0 38 785 100,0 Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0-14-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 4,5 prosentilla ja työikäisen väestön määrä vähenee lähes 10 prosentilla. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 37 prosentilla. Huoltosuhteen (ei-aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti. Vuonna 2010 huoltosuhde oli noin 58, kun sen arvioidaan olevan vuonna 2015 60 ja vuonna 2020 jo 69. Kajaanin kokonaispinta-ala oli 2 264,00 km2 ja maapinta-ala 1 835,09 km2. Asukastiheys oli 20,7 asukasta/maakm2. Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuudennäkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Työpaikkojen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan. Vuosi 2011 oli Kainuussa historiallisen hyvä työllisyysvuosi. Työttömyys painui keskimäärin 516 henkilöä eli 11 prosenttia edellisvuotta alemmaksi. Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita keskimäärin 4 551 (5 067 vuonna 2010) ja työttömien osuus työvoimasta 12,5 prosenttia. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. Kajaanin seudulla työttömyysaste oli selvästi alempi kuin muualla Kainuussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä hieman kasvoi ja nuorisotyöttömyys hieman väheni. Rakenteelliseen työttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen liittyvät toimenpiteet säilyvät keskeisenä haasteena myös lähivuosina. Koko maan työttömyysprosentti oli 9,7 prosenttia eli lähes kolme prosenttiyksikköä alempi kuin Kainuussa. Kajaanissa oli työttömiä työnhakijoita viime vuonna keskimäärin 2 225 henkilöä eli 12,6 prosenttia työvoimasta (2 402 vuonna 2010). Pitkäaikaistyöttömiä oli 454 ja nuorisotyöttömiä 337. Kajaanin seudun elinkeinoelämän kehitys oli vuoden aikana hyvä. Kaivannaisteollisuus jatkoi kasvuaan. Talvivaaran nikkelikaivoksella työskentelee lähes 600 henkilöä ja kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukseksi on arvioitu kerroinvaikutukset mukaan lukien lähes 2 000 henkilötyövuotta. Talvivaarassa suunnitellaan muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa nykyisten kaivostoimintojen yhteydessä. Talvivaaran kaivos vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä Kainuun lisäksi seitsemässä muussa jalostusketjun maakunnassa. Myös Sotkamon Taivaljärven hopeakaivos hanke luo uskoa tulevaisuuteen. Kaivospiirin muodostaminen alueelle on aloitettu. Kaivoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012 ja tuotanto vuonna 2014. Metallialalla Transtech Oy:n menestys VR:n ja Helsingin liikennelaitoksen (HKL) hankinnoissa turvaa pitkäksi aikaa kaupungin suurimman alan yrityksen toiminnan ja ison työllistävän vaikutuksen. Transtech Oy ja VR Group ovat sopineet 12 ohjausvaunun ja 15 ravintolavaunun toimittamisesta vuosina 2013 ja 2014. Lisäksi sopimuksiin sisältyvät optiot 13 ohjausvaunun ja 11 ravintolavaunun toimittamisesta. Lisäksi kaksikerroksisten Intercity-vaunujen toimitukset jatkuvat kesään 2012 saakka. Transtech Oy ja HKL ovat sopineet 40 raitiovaunun toimittamisesta. Sopimus sisältää lisäksi option 90 lisävaunusta. Vaunujen sarjatuotanto alkaa vuonna 2014 ja toimitukset vuonna 2015. Muu metalliteollisuus pohjautuu pitkälti alihankintaan ja kamppailee kireässä kilpailussa. 17

Metsäklusterin vaikutus on edelleen suuri ja bioenergia on mahdollisuus myös Kainuulle. Matkailun kasvu lähiseudulla, erityisesti Vuokatissa ja Ukkohallassa, vaikuttaa Kajaanin myönteisesti monilla tavoin. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen jälkihoito on jatkunut tuloksellisena. Renforsin Ranta yritysalueelle on syntynyt runsaasti korvaavia työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa. Yritysalueesta on tullut kaupungin elinkeinopolitiikan keskeinen vahvuus. Keskeistä on ollut UPM:n pitkäjänteinen panostus jälkihoitoon. CSC:n supertietokoneen sijoituspäätöksen myötä käynnistynyt datacenter liiketoiminnan laajempi kehityskulku yritysalueella voimistui. UPM ja CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy ovat sopineet palvelinkeskuksen rakentamisesta Renforsin Rannan yritysalueelle. CSC:n modulaarisen Datapuiston (Data Center Park) tarpeisiin on varattu 3000 neliömetrin alue, jonne sijoitettava ensimmäinen kokonaisuus riittää tuhansille palvelimille. Palvelinkeskus aloittaa toimintansa syksyllä. Ensin alueelle sijoitetaan CSC:n supertietokone ja muita CSC:n asiakasjärjestelmiä. Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) luo uusia mahdollisuuksia. Cemis on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittaustekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittausja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. Cemis on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Mittaustekniikan keskus (MIKES) on perustanut Renforsin Rannan yritysalueelle voima- ja virtauslaboratorion. MIKES-Kajaani vastaa voiman, vääntömomentin, suurten massojen sekä nestevirtausten mittaus- eli metrologiatoiminnasta. Tavoitteena on vahvistaa Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä. MIKES toimii osana mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus CEMIS:iä. IBM ja teknologiayhtiö Herman IT (HIT) rakentavat Renforsin Rannan yritysalueelle ekotehokkaan konesalin, joka toimii pääasiassa uusiutuvalla energialla. Sopimus IBM:n kanssa on merkittävä alueen konesaliliiketoiminnalle. Sopimus täydentää aiemmin CSC:n kanssa tehtyä sopimusta. On arvioitu, että hankkeisiin sijoittuviin yrityksiin syntyisi lähivuosina pari sataa työpaikkaa. Myös palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on kasvanut Kajaanissa. SOK:n perustamaan palvelukeskukseen on sijoittunut S-ryhmää palvelevia, keskitettyjä tukitoimintoja mm. taloushallinnosta. Palvelukeskus palvelee S-ryhmää valtakunnallisesti. Petäisenniskan yritysalueen kehittäminen jatkui, ja alueelle on syntynyt uutta liikerakentamista. Alueen kaavan vahvistuminen mahdollistaa kaupan palvelujen kasvun tulevaisuudessakin. Kielteistä kaupungin elinkeinoelämässä oli Suomi-Soffan konkurssi, jonka myötä menetettiin paljon alan osaamista ja työttömäksi joutui noin 120 henkilöä. Palvelutoimialan kasvu on jatkunut. Sosiaali- ja terveysalan merkitys kasvaa väestön ikääntyessä, työllisyys paranee ja ala laajenee myös yksityissektorille. Uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet terveydenhuollossa ja sosiaalialalla jo pitkään. Aluekehityksen kannalta merkittävä menetys oli päätös Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamisesta. Opettajakoulutuksen lakkauttamispäätöksen jälkeen Kainuun korkea-asteen konsortiossa toteutetaan yhteistä strategiaa, jonka ensimmäiset kokonaisuudet ovat AIKOPA (aikuiskoulutuspalvelut) ja CEMIS. Korkea-asteen seuraava kehittämiskohde on matkailualan koulutus. Rakennustuotanto Kajaanissa 2010 ja 2011 2010 2011 Muutos, lkm Muutos, % Valmistuneet rakennukset 315 302-13 -4,1 Kerrosala (k-m2) 29 543 28 862-681 -2,3 Asuntojen lkm 62 140 78 125,8 Myönnetyt rakennusluvat 352 353 1 0,3 Kerrosala (k-m2) 32 367 54 573 22 206 68,6 Asuntojen lkm 114 183 69 60,5 Lähde: Luvut perustuvat rakennusvalvontarekisteriin vietyyn aineistoon 18

Uudis- ja lisärakennuksia valmistui Kajaanissa vuonna 2011 yhteensä 302 ja niiden yhteenlaskettu kerrosala oli 28 862 m2. Vähennystä edelliseen vuoteen oli noin neljä prosenttia kerrosalalla mitattuna. Uusia asuinhuoneistoja valmistui 140, mikä oli 78 enemmän kuin edellisvuonna. Asunnoista valmistui kaava-alueille 84 % ja haja-asutusalueille 16 %. Rakennuslupia myönnettiin 353, mikä oli edellisvuoden tasoa. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat Kajaanissa viime vuoden aikana keskimäärin 4,1 prosenttia. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 393 euroa. Rivitaloasunnon neliöhinta oli 1 530 euroa ja kerrostaloasunnon 1 292 euroa. Lähteet: Suomen kuntaliitto TEM ja ELY-keskukset: Alueelliset talousnäkymät keväällä 2012 Tilastokeskus Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 2/2011 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Tulosperusteissa ja tuloissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna 2011. Verotulokehitys pysähtyi edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisverotulot olivat 121,8 milj. euroa ja ne laskivat n. 1,1 milj. euroa (-0,9 %). Kunnallisverotuotto oli 107,4 milj.euroa (-1,5 %). Koko maan kunnallisverotuotto kasvoi 2,9 %:ia. Yhteisöverotuotto oli 5,9 milj.euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 7,1 %:ia. Koko maan vastaavan luvun kasvu oli 18,1 %:ia. Kiinteistöveroja kertyi 8,5 milj.euroa (1,8 %), ja koko maassa kasvua 2,6 %:ia. Valtionosuuksia kertyi 71 milj.euroa, jossa kasvua 1,7 milj.euroa (2,5 %). Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden 2011 toimintaa leimasi voimakkaasti keskustelu Kainuun hallintokokeilun jatkosta. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen, koska Puolangan kunta ei hyväksynyt neuvoteltua perussopimusta. Kainuun maakunta kuntayhtymän talous heikkeni huomattavasti vuonna 2011. Kuntayhtymä teki alijäämää 11,1 miljoonaa euroa vuonna 2011. Tästä summasta Kajaanin kaupunki kirjasi vuodelle 2011 pakollista varausta 3,5 milj.euroa. Vuoden 2011 alkupuoliskolla tehtiin myös päätös uuden vesiliikuntakeskuksen rakentamisesta. Investointi on erittäin merkittävä ja muiden investointien kanssa nostaa Kajaanin kaupungin investointitason merkittävästi tulorahoitusta korkeammaksi. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2011 tilinpäätös olisi Kajaanin kaupungin osalta ollut talousarviota parempi ilman tehtyä pakollista varausta. Taseessa olevat alijäämät lisääntyivät 2,4 milj.eurolla ollen tilinpäätöksessä 15,7 milj.euroa. Vuoden 2012 talousarvio jouduttiin laatimaan alijäämäiseksi, jonka lisäksi alijäämän kasvun pelkoa lisää maakunnan heikko tulos vuodelta 2011. Julkisen talouden tasapainottamisen uusista toimenpiteistä päätetään maaliskuun 2012 loppupuolella. Tämän jälkeen pystytään paremmin arvioimaan tarvittavien uusien kaupungin talouden sopeuttamistoimien laajuus. Vaikka Kaupungin talouden tila näyttääkin haastavalta on toisaalta mm. elinkeinoelämän osalta saatu viime aikoina myös hyviä uutisia. 19

1.2.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstö Kajaanin kaupungin tavoitteena on olla hyvä ja arvostettu työnantaja. Kajaanin kaupungilla on voimassa Kajaani sopimus, jonka mukaan kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt toimivat yhteistyössä henkilöstöstrategian, talouden sopeuttamisohjelman, rakenteellisten muutosten ja henkilöstösuunnitelman toteuttamiseksi. Lisäksi sopimus sisältää tuottavuuden kasvuun, palvelujen parantamiseen ja työhyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä kohtia. Tämä yhteinen näkemys ja tahtotila poliittisten päätöksentekijöiden, virkamiesjohdon ja henkilöstön kesken on tuottanut hyvää tulosta. Vuosi 2011 oli turvallisen muutoksen vuosi. Työyhteisön toimivuustutkimus toteutettiin 2011 syksyllä. Kyselyyn vastasi 69 % henkilöstöstä. Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1-4. Kysymyksiä oli yhteensä 50, jotka jakaantuivat neljään aihealueeseen. Kyselyn yhteenveto: Tavoitteellisuus ja strateginen ajattelu 3,32 Johtamis- ja esimiestyö 3,30 Viestintä ja vuorovaikutus 3,28 Osaaminen 3,30 Kyselyitä on toteutettu vuosina 2005, 2007, 2009 ja 2011. Kaikissa neljässä aihealueessa on tapahtunut vuosi vuodelta tasaista kehitystä. Kehitys on tulos onnistuneesta päätöksenteosta ja johtamisesta sekä työntekijöiden hyvästä yhteistyötaidosta. Työyhteisön pelisäännöt -luento päätti luentojen sarjan, johon kuului myös koulutustilaisuudet teemoista Esimies työnantajan edustajana ja Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden johtaminen. Henkilöstösuunnittelutyöryhmä on vakiinnuttanut asemansa. Kaikilla toimialoilla on toteutettu toiminnan, talouden ja henkilöstön mitoitus samanaikaisesti ja jokaista uutta rekrytointia harkitessa. Menettely on ollut parasta henkilöstömenojen hallintaa. Merkittävää henkilöstömäärän kasvua on ainoastaan varhaiskasvatuksessa, jossa henkilöstön määrä määräytyy käytännössä lapsiluvun mukaan (ks. henkilöstötilasto), sekä uusi Kettukallion päiväkoti aloitti elokuussa 2011. Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on toteutettu henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työnantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä pienistä näkemyseroista huolimatta. Järjestelyeräneuvottelut (kymmenen neuvottelua) on viety yksimielisinä päätökseen. Asiassa on auttanut yhteistoiminnallisesti laaditut työn vaativuuden arviointijärjestelmät. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työn vaativuuden arviointijärjestelmä uusittiin toimintakertomusvuonna. Kajaanin kaupungilla palveluksessaan hyvä ja työhönsä motivoitunut henkilöstö. Noudatettavat virka- ja työehtosopimukset Palkantarkistukset 2011 Keskusjärjestötasolla sovitut palkankorotukset vuonna 2011 KVTES Tehtäväkohtaisen palkan korotus 1.5.2011 oli 1,2 % sekä henkilökohtaisen lisän korotus 1,2 %. Kertaerä 1.5.2011 oli 100 henkilöille, joiden palvelussuhde on alkanut viimeistään 1.2.2011. Paikallinen järjestelyerä 0,8 % 1.5.2011 alkaen. 20

OVTES Yleiskorotuksen (1,2 %) ja järjestelyerän (0,8 %) vaikutukset työvoimakustannuksiin vuonna 2011 opetusalalla oli keskimäärin 1,3 %. Tämän lisäksi palkkakustannuksia nostivat toukokuussa 2011 maksettu kertaerä. Tuntipalkat Tuntipalkkaisten palkkoja korotettiin 1.5.2011 100 euron kertaerällä. Korotukset olivat senttikorotuksia tuntipalkkoihin ja olivat suuruusluokaltaan KVTES:n mukaisia prosentuaalisesti laskettuna. Tekninen sopimus Teknisen sopimuksen tehtäväkohtaista palkkaa sekä henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotettiin 1,2 % 1.5.2011. Lisäksi toukokuussa korotuksiin kuului 100 euron kertaerä. 1.5.2011 järjestelyerä TS:n puolella oli 0,8 %. Kokonaisuudessaan kaikilla sopimusaloilla toteutettu kertaerä oli noin 0,3 prosentin suuruusluokkaa. Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut Kaupungin henkilöstökulut 2011 2010 euroa Palkat ja palkkiot 40 134 478,16 38 734 506,41 * Henkilöstökorvaukset -534 729,41-541 187,52 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 39 599 748,75 38 193 318,89 Henkilösivukulut * Eläkekulut 12 304 501,23 12 442 643,22 * Muut henkilösivukulut 2 300 621,07 2 354 111,59 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 54 204 871,05 52 990 073,70 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 595 689,25 616 975,69 Henkilöstökulut yhteensä 54 800 560,30 53 607 049,39 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin ammattikorkeakoulu -liikelaitos 2011 2 010 Palkat ja palkkiot 9 892 083,49 8 908 641,83 * Henkilöstökorvaukset -81 628,35-44 236,05 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 9 810 455,14 8 864 405,78 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 809 101,66 1 499 974,95 * Muut henkilösivukulut 568 529,27 483 884,52 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 12 188 086,07 10 848 265,25 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 12 188 086,07 10 848 265,25 21

Kajaanin Vesi -liikelaitos 2011 2 010 Palkat ja palkkiot 887 182,01 905 129,25 * Henkilöstökorvaukset -8 767,25-9 990,03 Palk at ja palk k iot vähennettynä henk.k orvauk silla 878 414,76 895 139,22 Henkilösivukulut * Eläkekulut 260 217,27 425 119,87 * Muut henkilösivukulut 51 088,81 49 039,15 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 189 720,84 1 369 298,24 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 4 006,07 3 086,49 Henkilöstökulut yhteensä 1 193 726,91 1 372 384,73 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 2011 2 010 Palkat ja palkkiot 5 086 478,78 4 948 065,45 * Henkilöstökorvaukset -98 589,30-119 677,78 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 4 987 889,48 4 828 387,67 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 453 934,66 1 458 161,13 * Muut henkilösivukulut 294 449,93 271 053,89 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 6 736 274,07 6 557 602,69 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 6 736 274,07 6 557 602,69 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2011 2 010 Palkat ja palkkiot 1 787 894,63 1 800 719,10 * Henkilöstökorvaukset -18 134,40-48 101,31 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 1 769 760,23 1 752 617,79 Henkilösivukulut * Eläkekulut 355 910,72 323 417,01 * Muut henkilösivukulut 101 494,19 94 882,33 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 227 165,14 2 170 917,13 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 227 165,14 2 170 917,13 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä 2011 2010 euroa Palkat ja palkkiot 57 788 117,07 55 297 062,04 * Henkilöstökorvaukset -741 848,71-763 192,69 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 57 046 268,36 54 533 869,35 Henkilösivukulut * Eläkekulut 16 183 665,54 16 149 316,18 * Muut henkilösivukulut 3 316 183,27 3 252 971,48 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 76 546 117,17 73 936 157,01 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 599 695,32 620 062,18 Henkilöstökulut yhteensä 77 145 812,49 74 556 219,19 22