Lausunto 1 (7) Ympäristöministeriö Kirjaamo kirjaamo.ym@ymparisto.fi YM8/500/2014 LAUSUNTO: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN (MRL) MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta Taustaksi (Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidystä esityksestä. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asuntoosakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli 24 000 asuntotai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry, jossa on jäseninä yli 8 000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Euroopan Unionin neuvosto on 6.7.2012 hyväksynyt Eurooppa 2020 strategian (Eurooppa 2012 strategia). Suomea koskevan suosituksen mukaan kilpailua tulee parantaa erityisesti vähittäiskaupassa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma sisältää useita toimenpiteitä kilpailun edellytysten parantamiseksi. Valtioneuvoston rakennepoliittinen kannanotto (22.3.2012) edellytti kilpailun tehostamista erityisesti kotimarkkinasektoreilla. Tähän haasteeseen vastaamiseksi laadittiin työ- ja elinkeinoministeriön toimesta terveen kilpailun edistämisohjelma (edistämisohjelma). Tämä ohjelma on osa niistä kansallisista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty Eurooppa 2020 strategian Suomen ohjelman toteuttamiseksi.
Lausunto 2 (7) Ohjelma jakautuu kolmeen osaan Päivittäistavarakaupan keskittyneestä rakenteesta aiheutuvien epäkohtien lieventäminen. Kilpailuneutraliteetti julkisen sektorin elinkeinotoiminnassa. Lainsäädännöstä johtuvat kilpailun esteet ja rajoitukset. Edistämisohjelmassa on nostettu esiin se seikka, että Suomessa päivittäistavarakauppa on poikkeuksellisen keskittynyt ja markkinan rakenne luo suurimmille toimijoille edellytyksiä entisestään vahvistaa asemaansa. Päivittäistavarakaupan valvontaa on tarpeen terävöittää siten, että kaupan menettelyjä voitaisiin arvioida kilpailulain määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellon kannalta. Edistämisohjelman mukaan myös Alkon myymälöiden sijoittuminen vahvistaa käytännössä kahden suurimman kaupparyhmän kilpailuasemaa. Edistämisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi kilpailulakiin säädettiin uusi 7 a, joka tuli voimaan 1.1.2014. Kilpailulain noudattamista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Alko Oy:n omistajaohjauksen keinoin vaikutetaan siihen, että Alkon myymälöiden sijoittelupäätösten tekemisessä huomioitaisiin myös päätösten vaikutukset päivittäistavarakaupan kilpailuun. Alkon myymälöitä onkin alettu sijoittamaan myös pienempiin kauppaketjuihin kuuluvien liikkeiden kylkeen (käytännössä Lidl ja Siwa). Edistämisohjelmassa on tuotu esiin myös se seikka, lainsäädännössämme on runsaasti kilpailua rajoittavaa sääntelyä. Tarkasteltaessa kaavoitus- ja rakentamismarkkinaa, kuntien maapolitiikalla, tonttitarjonnalla ja kaavoituskäytännöillä luodaan käytännössä edellytykset asuntotuotannolle ja liikepaikkarakentamiselle sekä vaikutetaan terveen kilpailun edellytyksiin rakentamisen markkinoilla sekä sellaisilla palvelumarkkinoilla, joilla sijainti on keskeinen kuluttajien valintoja ohjaava tekijä. Edistämisohjelman mukaan markkinan toimivuutta heikentää erityisesti rakennuspaikkojen puute useimmissa kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toisaalta yksityiskohtaiset kaava- ja rakentamismääräykset lisäävät tarpeettomasti rakentamisen kustannuksia erityisesti kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa. Määräysten vaihtelevat tulkintakäytännöt saattavat toimia alalle tulon esteinä ja heikentää esimerkiksi rakentamisen kilpailua. Hallitus sopi 29.8.2013 budjettiriihessään rakenneuudistusohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi (rakennepoliittinen ohjelma). Ohjelmaa edelsi valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla työskennelleen työryhmän valmistelutyö.
Lausunto 3 (7) Lakiehdotuksen pääasiallinen sisältö Rakennepoliittisen ohjelman mukaan koko talouden tuottavuutta sekä uusiutumis- ja kilpailukykyä voidaan edistää toimilla, jotka kohdistuvat verotuksen rakenteeseen sekä markkinoiden ja tuotannon puitteiden sääntelyyn. Rakennepoliittinen ohjelma sisältää mm. seuraavia MRL:in liittyviä toimenpiteitä: 1. Puretaan kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. 2. Lisätään rakentamisen kilpailua purkamalla markkinoille pääsyn esteitä. Vähennetään rakentamisen sääntelyä rakentamisen laatua heikentämättä meneillään olevan rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä. Hallitus päätti 29.11.2013 rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta (toimeenpano-ohjelma). Hallitus velvoitti ministeriöt panemaan toimeen terveen kilpailun ohjelman. Lisäksi hallitus täydensi yllä viitattuja, rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteitä seuraavasti: Puretaan kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. - Kuntien tulee edistää kaavoitusta tiivistämällä jo rakennettuja alueita, lisäämällä rakennusten tiheyttä ja korkeutta erityisesti lähellä keskustaa ja rakentamalla alueille, joiden sijainti on hyvä. Täydentäminen ja tiivistäminen hyvissä sijaintikohteissa lisäävät tuottavuutta. - Kehitetään MRL:in riittävät kannustimet täydennysrakentamiselle sekä lisärakentamisen hyötyjen ja haittojen korvaamiselle. Lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se tukee kiinteistönomistajien ja muiden osapuolten keskinäistä neuvottelua, kaupankäyntiä ja sopimista. Kaavoituksen tulee reagoida joustavasti yritysten ja asukkaiden tarpeisiin ja kansantalouden muutoksiin. Hallituksen esitys sisältää seuraavat pääasialliset ehdotukset: 1. Kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulma sisällytetään MRL:n mukaisiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin ja kaavojen vaikutusten arviointiin kaikilla kaavatasoilla sekä asemakaavan laatimisharkintaa koskeviin säännöksiin. 2. MRL:in sisällytetään yleiskuvaus kunnan harjoittamisesta maapolitiikasta sekä kirjataan jo nykyisin kunnan tehtäviin kuuluva maapolitiikan harjoittaminen julkilausutusti lakiin.
Lausunto 4 (7) 3. Kunnan hallintopakkoa koskevassa asiassa otetaan käyttöön valituslupa korkeimmassa hallinto-oikeudessa (Huom! ei arviomme mukaan liity rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon). 4. Pidennetään siirtymäaikaa, jonka kuluessa paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa tulee MRL:n vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn piiriin. Siirtymäaikaa ehdotetaan pidennettäväksi kahdella vuodella 15.4.2017 saakka. Kiinteistöliiton lausunto Yleistä Nyt lausunnolla oleva lakiehdotus liittyy pääosin rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon. Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä sitä, että rakennepoliittisen ohjelman mukaisiin, kilpailuneutraliteettia vahvistaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyvän lakimuutosehdotuksen tavoitetta eli kilpailun toimivuuden edistämistä voidaan sinällään pitää erittäin kannatettavana tavoitteena. Kilpailun toimivuuden edistämisen kannalta on olennaista, että kaavoituksella luodaan mahdollisuudet uusien liikeideoiden kehittämiseen ja edellytykset uusien toimijoiden alalle tulolle. Lakimuutosehdotus sisältää pääsääntöisesti yleispiirteistä ja tavoitteita asettavaa sääntelyä yksityiskohtaisen ja tarkkarajaisen oikeuksia tai velvoitteita asettavan sääntelyn sijasta. Lakiehdotus ei kuitenkaan nähdäksemme sisällä sellaisia merkittäviä konkreettisia uudistuksia, joiden avulla tosiasiassa voitaisiin parantaa kilpailuneutraliteettia lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Saatammekin ympäristöministeriön tietoon seuraavat näkökulmat: Kilpailun toimivuuden edistäminen Korostamme, että kilpailun toimivuuden kannalta on kriittistä saada sijoittumispaikkoja riittävästi. Sijoittelupaikkojen saatavuuteen vaikuttaa olennaisesti ensinnäkin kaavoitusprosessin vireillepanomahdollisuudet. Kaavoitusmonopoli asemakaavan ja yleiskaavan osalta kuuluu MRL:n mukaan kunnalle. Pidämme merkittävänä epäkohtana sitä, että nykyinen MRL ei sisällä säännöksiä kiinteistönomistajalle annettavasta ehdottomasta yleis- ja asemakaavaa koskevan muutoksen vireillepano-oikeudesta. Viranomaisille MRL:ssa taattu kaavoitusmonopoli tulisi Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan rajata koskemaan kaavaa koskevaa päätöksentekoa. Kiinteistönomistajalle tulisi lakimuutoksella taata kaavamuutoksen vireillepano-oikeus sekä oikeus halutessaan huolehtia kaavamuutoksen edellyttämistä selvitys-, tutkimus- ja kaavoitustoimista, toki
Lausunto 5 (7) MRL:n säätämin tavoin. Viranomaisen tehtäväksi jäisi kaavamuutosprosessin läpivienti muilta osin, toki sisältäen edelleen monopolin kaavoitusta koskevan päätöksentekoon. Sijoittelupaikkojen saatavuuteen vaikuttaa toisekseen olennaisesti kaavoitusprosessin nopeus. Tiedossa on, että kaavoitusprosessiin vaikuttaa olennaisesti kaavan vaikutusten selvittäminen. Kaavoituksen tulee perustua voimassa olevan MRL:n 9 :n mukaan riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Laki edellyttää selvittämään suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset tarpeellisessa määrin. Selvitykset on lain mukaan tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Käsite riittävät tutkimukset ja selvitykset on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi ja käytännössä johtanut monissa tilanteissa tarpeeseen nähden liian laajamittaisten tai yksityiskohtaisten selvitysten vaatimiseen. Tätä seikkaa voidaan tietysti osaltaan pitää merkittävänä kaavoitusprosesseja hidastavana tekijänä. Pidämmekin hyvänä lakiehdotuksen 9 :ä koskevaa muutosta, jonka mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lisäksi ehdotuksen mukaan kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Jouheva kaavoitusprosessi edellyttää, että kaavoitukseen liittyvät selvitykset kohdennetaan tavoitellun kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin ja että vältetään päällekkäisten selvitysten tekoa. Kiinteistöliitto kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että kilpailuneutraliteettinäkökulman lisääminen MRL:in johtaa toisaalta juuri tätä näkökulmaa koskevaan uuteen selvitystarpeeseen, joka osaltaan tulee hidastuttamaan kaavoitusprosesseja entuudestaan. Lisäksi on ennakoitavissa, että kilpailuneutraliteettinäkökulmasta tulee uusi kaavamuutosprosesseja hidastava valitusperuste. Maapolitiikkaa koskeva sääntely MRL:in ehdotetaan lisättäväksi 5a, joka sisältää yleiskuvauksen kunnan harjoittamasta maapolitiikasta. Lakiehdotuksen 20 asettaa kunnan velvoitteeksi myös maapolitiikan harjoittamisen. Viimeksi mainitun osalta kyse ei kuitenkaan ole kunnille osoitettavasta uudesta tehtävästä vaan kunnille vanhastaan kuuluneen toimialan lainsäädännöllisen aseman selventämisestä. Jää nähtäväksi, toimiiko tämä laadultaan lähinnä säädöstekninen muutos kannustimena aktiivisen maapolitiikan harjoittamiseen kunnissa.
Lausunto 6 (7) Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä Lakiehdotus sisältää myös muutoksenhaun rajoittamista koskevan ehdotuksen. Lakiehdotuksen 190 :n mukaan uhkasakkoa koskevassa asiassa hallinto-oikeuden tutkimatta jättämistä koskevaan päätökseen tai päätökseen, jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisen päätöstä voidaan hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Hallituksen esityksen mukaan lakiehdotuksen tavoitteena on jouduttaa rakennusvalvontaviranomaisten pakkotoimien täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa rakennuksen omistaja tai haltija laiminlyö MRL 166 :n mukaisen rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapidon: Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.(v: 1.1.2008 M, A: 13.4.2007, SK: 488/2007 HE:2006/170) Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla suojellun rakennuksen käytössä ja kunnossapitämisessä on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus.(v: 1.7.2010 M, A: 4.6.2010, SK: 499/2010 HE:2009/101) Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. Ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden tai turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Kiinteistöliitto ei pidä lakimuutosehdotusta tältä osin perusteltuna. Valitusluvan saanti korkeimpaan hallinto-oikeuteen on hallintolainkäyttölain mukaan mahdollista vain erittäin rajoitetuilla perusteilla (ennakkotapausperuste, ilmeinen virhe prosessissa tai muu painava syy). Rakennuksen ja sen ympäristön kunnossapitoon liittyvillä toimilla sekä niihin kohdistettavilla pakkokeinoilla on säännöksen soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa yleensä taloudellisestikin siten olennainen merkitys, että muutoksenhaun rajoittamista ei voida pitää hyväksyttävänä. Perustuslain 21 :ssä säädetty oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin suojaa myös oikeushenkilöitä. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen edellyttää ehdottomasti sitä, että kiinteistönomistajalla ja haltijalla tulee olla rajoittamaton oikeus saattaa valituksensa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Lausunto 7 (7) Siirtymäajan pidentäminen paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan osalta Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tuloa MRL:n vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevan sääntelyn piiriin koskevaa siirtymäaikaa ehdotetaan pidennettäväksi päättymään 15.4.2017. Pidämme siirtymäajan pidentämistä koskevaa ehdotusta perusteltuna. Siirtymäkauden pidentäminen antaa kunnille ja maakuntien liitolle lisäaikaa uudistaa maakunta- ja asemakaavoja nykyisillä paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueilla. Annamme tarvittaessa lisätietoja tästä lausunnosta. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Jenni Hupli päälakimies, varatuomari Jukka Kero pääekonomisti