MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA

4.9.2009 1 TEKSTILUONNOS KAINUUN SEURANTARYHMÄN VÄLIRAPORTIKSI 2009 MAAKUNNAN TALOUS JA LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA JOHDANTO TALOUS Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä on julkistanut vuosittain virkatyönä tehdyn raportin hallintokokeilun etenemisestä. Raporttien tarkoituksena on kuvata hallintokokeilun ja siihen liittyvien toimenpiteiden ja asioiden etenemistä; varsinaisten tulosten esittely ja arviointi tapahtuu loppuraporteissa ja riippumattoman arvioijan raporteissa. Seurantaryhmän raporttien vakioaiheena ovat olleet maakunnan ja kokeilualueen kuntatalouden muutokset ja luvut. Tässä raportissa taloutta käsitellään sekä hallintokokeilun mittaisena kehityskaarena, että vuoden 2008 osalta. Väliraportti on tavallista suppeampi, koska koko kokeilun loppuarviointi on käynnistynyt ja kattavampia arvioita saadaan jo ensi vuoden keväällä. Talouden ohella seurantaryhmän vuosiraporteissa on käsitelty jotain maakuntahallinnon toiminnan olennaista kokonaisuutta. Käsittelyssä ovat olleet kokeilun käynnistämis- ja valmisteluvaiheet, vaalit, koulutustoimiala, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhus- ja vammaispalvelut erillisenä ja alueen kehittäminen. Tässä raportissa on katsaus lukiokoulutukseen hieman syvemmällä tasolla kuin sitä on aikaisemmin voitu käsitellä. Raportti perustuu maakuntahallinnon toiminnassa syntyneisiin tietoihin ja sen koonnut ja käsitellyt hallintokokeilun seurantaryhmä. Kainuun hallintokokeilusta annetaan laajat loppuarvioinnit ensi vuoden keväällä ja päätöksiä kokeilun jälkeisestä ajasta tehdään niin, että hallitus antaa tarvittavat lainsäädäntöesitykset syksyllä 2010. Maakunnan talouden kehitys 2005-2008 Maakuntakokeilun alussa yleiseksi talouden tavoitteeksi asetettiin ehto, että menojen kasvu ei saa olla tulojen kasvua suurempaa. Lisäksi ensimmäiselle valtuustokaudelle vuosille 2005 2008 asetettiin tiukempi tavoite eli menojen kasvun puolittaminen aiempaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun verrattuna. Pyrkimyksenä oli helpottaa kuntien aiempina vuosina syntyneiden alijäämien kattamista. Maakunta -kuntayhtymän toimintakulujen kasvu on ollut vuosilta 2005 2008 yhteensä keskimäärin 4,4 prosenttia vuosittain. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on ollut alustavien tietojen mukaan noin 6,3 prosenttia. Näin maakunnan toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 prosenttia alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien sosiaali- ja terveysmenojen kasvu vuosina 2002-2004 ennen kokeilun alkua oli keski-määrin 6,9 prosenttia vuodessa. Euromääräisinä lukuina ero kokeilun ajalta verrattuna vanhaan kasvutasoon merkitsee vuoden 2008 loppuun mennessä noin 70 miljoonaa euroa pienempiä menoja.

2 Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.4 % 2,0 1,0 0,0 Kuva 1 2002 2003 2004 2002-2004 ka. 2005 2006 2007 2008 2005-2008 ka. Maakunnan tulopohjan perusteena oleva laskennallinen verorahoitus on kasvanut vuosina 2005 2008 keskimäärin 5,9 prosenttia vuosittain. Vastaavasti kuntien maksuosuus maakunnalle on kasvanut vuosina 2005 2008 keskimäärin 5,6 prosenttia. Koska maakunnan saama rahoitusosuuden kasvu oli vuosina 2005 2006 menojen kasvua pienempää, maakunnalle syntyi rahoitusvajetta eli alijäämää, joka oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Vuodelle 2008 kuntien maksuosuusprosenttia nostettiin 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tässä onnistuttiin ja ylijäämää syntyi vuodelta 2008 yhteensä 6,3 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa maakunnan kattamattomia alijäämiä oli jäljellä yhteensä 11.1 milj. euroa. Yhteenvetona voidaan todeta, että hallintokokeilun neljänä ensimmäisenä vuotena on pystytty leikkaamaan maakunnan tehtäväksi siirrettyjen menojen kasvua keski-määrin enemmän kuin samana aikana tapahtunut tulojen kasvu on ollut. Samanaikaisesti on syntynyt alijäämää, mikä kertoo enemmin rahoitusosuuden riittämättömyydestä vuosina 2005-2007 kuin menojen kasvun hallitsemattomuudesta. Menojen kasvun puolittamisessa sen sijaan ei onnistuttu. Menojen kasvu oli keskimäärin 70 prosenttia valtakunnan kasvusta ja menojen kasvu on ollut tulojen kasvua pienempää. Kainuun kuntien talouden kehitys 2005-2008 Kainuun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet vuosina 2005 2007 ja niiden yhteenlaskettu määrä on 2,8 kertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2007. Vuonna 2004 Kainuun kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 91 /as ja vuonna 2007 274 /as. Jos maakunnan alijäämää ja poikkeusvuotta 2002 ei huomioida, kuntien vuosikate yhteenlaskettuna oli ensimmäisen kerran vuoden 1997 jälkeen koko Kainuussa riittävä suhteessa poistopohjaan. Maakunnan vuosikate oli vuonna 2005 + 10 euroa asukasta kohden, vuonna 2006-25 euroa asukasta kohti ja vuonna 2007-35 euroa asukasta kohti. Vuonna 2008 kuntien vuosikate heikkeni -50 euroa asukasta kohti mutta samanaikaisesti maakunnan vuosikate nousi 169 euroon asukasta kohti ja näin Kainuun yhteenlaskettu vuosikate

oli selkeästi poistoja suurempi. Kainuun yhteenlaskettua alijäämää pystyttiin pienentämään 14 milj. eurolla. 3 Kainuun kuntien ja maakunnan yhteenlaskettu alijäämä bruttona oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 41,3 miljoonaa euroa ja vuoden 2008 lopussa vastaava summa oli 27,3 euroa. Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu: kunnat + maakunta 500 450 400 +169 /as 350 300-35 /as 250 200-25 /as +10 /as 150 100 50 0 1995 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 E 08 Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Vuosikate, kunnat (6000-10000) Kuva 2

4 Kuva 3 Vanhojen alijäämien kattaminen Maakuntahallinnon perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan. Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Maakunnalla on samanlainen velvollisuus alijäämien kattamisesta. Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa 26.5.2008 on sovittu vanhojen alijäämien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän 17 413 895,01 euroa vuosina 2009-2012 vuosien 2005-2007 rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

5 Koska maakunnan tilinpäätös vuodelta 2008 oli ylijäämäinen 6 270 463,08 euroa, katettava alijäämä on pienentynyt vastaavalla summalla. Mikäli maksuohjelma muilta osin säilytetään entisenlaisena, uusi maksuohjelma on oheisen taulukon mukainen. Alijäämän kattaminen rahoitusosuuksien 2005-2007 keskiarvon suhteessa Maakunta KAO Työterveys YHTEENSÄ Alijäämä 31.12.2007 17 413 895,01-1 059 294,65-142 721,21 16 211 879,15 Ylijäämä 2008-6 270 463,08-2 439 559,78-511 032,90-9 221 055,76 Kertynyt alijäämä 31.12.2008 11 143 431,93-3 498 854,43-653 754,11 6 990 823,39 Vaala ei mukana Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus 2009 15 Laskutus 2010 Laskutus 2011 Laskutus 2012 Yhteensä Alijäämä Kunta suhteessa /as % 20 % 30 % 35 % 2009-2012 26.5.2008 ERO Hyrynsalmi 484 916,68 169 72 737,50 96 983,34 145 475,00 169 720,84 484 916,68 757 781,64-272 864,96 Kajaani + V.joki 4 858 943,94 127 728 841,59 971 788,79 1 457 683,18 1 700 630,38 4 858 943,94 7 593 095,21-2 734 151,27 Kuhmo 1 487 437,20 152 223 115,58 297 487,44 446 231,16 520 603,02 1 487 437,20 2 324 425,30-836 988,11 Paltamo 615 301,13 154 92 295,17 123 060,23 184 590,34 215 355,39 615 301,13 961 534,05-346 232,92 Puolanka 602 221,71 189 90 333,26 120 444,34 180 666,51 210 777,60 602 221,71 941 094,78-338 873,07 Ristijärvi 290 037,80 187 43 505,67 58 007,56 87 011,34 101 513,23 290 037,80 453 243,48-163 205,68 Sotkamo 1 364 450,36 127 204 667,55 272 890,07 409 335,11 477 557,62 1 364 450,36 2 132 233,17-767 782,82 Suomussalmi 1 440 123,12 153 216 018,47 288 024,62 432 036,94 504 043,09 1 440 123,12 2 250 487,37-810 364,25 Vaala 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 11 143 431,93 140 1 671 514,79 2 228 686,39 3 343 029,58 3 900 201,18 11 143 431,93 17 413 895,01-6 270 463,08 Kuva 4 Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys Kuntien rahoitusosuuteen laskettavat kunnallisverot ja yhteisöverot ovat talousarviovuotta edeltävän vuoden maksuunpanon mukaiset verotulot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakunnalle tuleva osuus vuoden 2009 verotuloista vaikuttaa vasta vuoden 2010 rahoitusosuuteen ja vuoden 2010 verotulot vaikuttavat vuoden 2011 rahoitusosuuteen. Vuoden 2008 maksuunpanotilitys valmistuu lokakuussa 2009 ja vaikuttaa lopulliseen vuoden 2009 rahoitusosuuteen. Alustavan verohallinnon tulokehitystilaston mukaan palkkatulot kasvoivat vuonna 2008 koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna. Vastaava luku Kainuussa on 5,0 prosenttia. Yhteisöveron ennustetaan pienentyvän vuodelta 2008 yli 20 prosenttia. Kainuun kuntien kunnallisverotulojen ei odoteta veronkevennyksistä johtuen kasvavan lainkaan tänä vuonna. Kiinteistöverotulot kasvavat tänä vuonna koko maassa yli 4 prosenttia ja 2010 niiden ennustetaan kasvavan verotuksessa tapahtuvien alarajojen korotuksen vuoksi yli 8 prosenttia. Kainuussa kiinteistöverotulojen ei odoteta kasvavan yhtä paljon, koska vain muutamassa kunnassa kiinteistöverolajit ovat lain mukaisilla alarajoilla. Yhteisöveron ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 30 prosenttia. Tilanteen helpottamiseksi kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotetaan väliaikaisesti kymmenellä prosentilla (22,03 32,03) vuosiksi 2009 2011. Tästä huolimatta yhteisöveron kasvu jää vuonna 2009 negatiiviseksi. Tämän vaikuttaa maakunnan rahoitusosuuteen 2010. Yhteisöveron kehitykseen liittyvä epävarmuus on erityisen suuri myös tulevina vuosina.

Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 KUNNALLISVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu 1,4 1,5 4,3 6,0 5,0 0,0 0,0 2,0 2,0 Koko maa 2,6 4,2 6,2 7,6 5,8 0,1 1,0 4,5 4,2 KIINTEISTÖVERO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu (maakunnan osuus) -0,6 7,7 4,0 7,4 3,0 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 8,3 2,6 1,8 1,8 YHTEISÖVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu 7,6 24,5 22,1 13,8-20,0-5,0 0,0 5,0-25,0 Koko maa -1,0 12,3 14,6 19,1-21,2-2,4 0,8 Kuva 5 10,6-26,5 6 Kainuun yhteenlaskettu yleinen valtionosuus pienenee hieman vuosittain väkiluvun vähenemisen vuoksi. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien ennustetaan kasvavan vuonna 2010 alustavien tietojen mukaan n. 5 prosenttia ja sitä seuraavina vuosina kustannustason nousua vastaavasti. Valtionosuudet kasvavat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vuoksi vuosittain noin prosentin verran. Kainuun keskimääräiset verotulot ovat n. 79 prosenttia koko maan keskiarvosta, joten Kainuu saa verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta. Koska tuloero on koko maahan verrattuna kasvanut, odotetaan myös tasauksen kasvavan vuosittain vähintään 3 prosenttia. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu -1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0-2,0 Koko maa 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 5,0 5,0 5,0 5,0 Koko maa 10,2 6,6 6,9 17,0 10,5 5,0 5,0 5,0 5,0 TASAUS 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kainuu -7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuva 6 Kainuun maakuntahallinnon tilinpäätös vuodelta 2008 on julkaistu maakunnan verkkosivulla osoitteessa http://maakunta.kainuu.fi/tilinpaatos. Sen mukaan maakunnan vuoden 2008 taloudellinen tilanne oli tyydyttävä. Verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja vuodelta kertyi ylijäämään niin, että katettavien alijäämien määrä laski 17,4 miljoonasta eurosta 11,2 miljoonaan euroon. Toimintatuotot kasvoivat vuonna 2008 edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 %, mikä merkitsee 35,3 miljoonan euron kasvua. Kasvusta rahoitusprosentin nosto vastasi 5,6 miljoonaa euroa ja kasvuun vaikuttivat myös valtionosuuksien ja verotulojen kasvu. Toimintamenot kasvoivat yhteensä 7,1, %, mutta kun tästä vähennetään koulutustoimialan laajeneminen Kuusamoon, jää kasvuksi 5,4 %. Koko hallintokokeiluajan menojen keskimääräinen vuotuinen kasvu on ollut 4,3 %, mikä on noin kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvoa alempi. Toimintakulujen määrä vuonna 2008 oli 284 788 000 euroa.

LUKIOT HALLINTOKOKEILUSSA 7 Lukioverkon kehitys Vuoden 2004 lopussa Kainuussa oli kahdeksan lukiokoulutuksen tulosyksikköä. 1.8.2004 toimintansa oli aloittanut Kajaanin lukio ja aikuislinja, joka syntyi Kajaanin lyseon lukion ja aikuislinjan sekä Linnan lukion fuusioituessa. Kainuun kaikilla paikkakunnilla oli oma lukionsa Ristijärveä lukuun ottamatta. Lukiokoulutus siirtyi 1.1.2005 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämäksi. 1.8.2005 toimintansa aloitti Kainuun filiaaliverkko, johon liittyivät alusta saakka mukaan Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. 1.1.2007 myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan Filiaaliverkkoon. Verkko toimii yhtenä tulosyksikkönä ja sillä on yhteinen rehtori. Syksyllä 2006 Vuolijoen lukioon ei enää otettu uusia opiskelijoita. Lakkauttamiseen päädyttiin, koska Kajaani-Vuolijoki -kuntaliitoksen seurauksena Vuolijoen lukion rahoituspohja romahti. Opiskelijakohtainen valtionosuus määräytyi liitoksen jälkeen Vuolijoen ja Kajaanin lukion yhteisen opiskelijapohjan mukaan. Keväällä 2008 lukiosta valmistuivat viimeiset ylioppilaat. Hallinnollisesti Kainuussa on nykyään neljä lukiokoulutuksen tulosyksikköä: Kainuun filiaalilukioiden verkosto, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Kainuun lukiokoulutuksen koulutusyksiköiden sijainti vuonna 2009 Lukio - alle 100 opiskelijaa - yli 100 opiskelijaa. Kuva 7 Lukioiden erityistarjonta Kajaanin lukiolla on erityinen koulutustehtävä musiikki- ja kuvataidepainotteisessa opetuksessa. Nämä erityistehtävät myönnettiin vuonna 1985 silloiselle Linnan lukiolle. Erityisen koulutustehtävän perusteella korotettuun yksikköhintaan oikeutettu opiskelijamäärä saa olla enintään 100 opiskelijaa eli kuvataide- että musiikkipainotteisessa opiskelussa voi olla lukuvuosittain 100 opiskelijaa. Kuvataiteessa ryhmä on tullut aina täyteen, musiikissa on viime vuosina jäänyt paikkoja täyttämättä.

8 Sotkamon lukiolla on erityinen koulutustehtävä liikunnassa. Valmennuksen painopistealueina ovat olleet ampumahiihto, maastohiihto, lumilautailu, jääkiekko ja pesäpallo. Lukuvuonna 2008-2009 uutena lajina on ollut tyttöjääkiekko, josta on saatu hyviä kokemuksia. Alkavan lukuvuoden 2009-2010 uutena lajina on uinti. Oulun kaupungilla on opetusministeriön myöntämä englanninkielisen IB-opetuksen järjestämislupa Oulun lyseon lukiossa ja siihen liittyvä oikeus järjestää monimuotoopetusta Sotkamon lukiossa. Lukuvuonna 2009-2010 IB-linjan opiskelijoita on Sotkamon lukiossa yhteensä 22. Kuvataide-, musiikki- tai urheilupainotteisessa opinto-ohjelmassa opiskelija voi jättää pois yhteensä kahdeksan pakollista kurssia, ei kuitenkaan yli puolta minkään aineen pakollisista kursseista eikä myöskään minkään aineen ainutta pakollista kurssia. Pakollisia kursseja ei voi myöskään jättää opiskelematta sellaisissa aineissa, joiden ylioppilaskokeeseen opiskelija aikoo osallistua. Kuvataide- tai musiikkilinjalaiset opiskelevat myös joko kaksi pakollista kuvataiteen ja yhden pakollisen musiikin kurssin tai kaksi pakollista musiikin ja yhden pakollisen kuvataiteen kurssin. Käytännössä opiskelija voi kuitenkin jättää toisen pakollisen kurssin opiskelematta yllämainituista kahdesta ja lukea sen yhdeksi valitsemistaan kahdeksasta poisjätettävästä kurssista. Kuhmon yhteislukiolla on ilman Opetusministeriön myöntämää erillisrahoitusta toimiva musiikkilinja, jossa opiskelee joka neljäs kuhmolainen lukiolainen. Profiloituminen musiikkiin toteutettiin Kuhmon kaupungin sivistyslautakunnan päätöksellä vuonna 2000. Kainuun maakunta -kuntayhtymän koulutuslauta-kunta on hyväksynyt Kuhmon toisen asteen tulevaisuuspolku - asiakirjan loppuraportin, jonka mukaan Kuhmon yhteislukion kivijalka on jatkossakin musiikkipainotteisuus. Filiaaliverkko on usean lukuvuoden ajan kehittänyt monimuoto-opetusta ja saanut aikaan toimivat ratkaisut opetuksen turvaamiseksi pienillekin opiskelijamäärille. Aloituspaikat, ensisijaiset hakijat ja koulutuksen aloittaneet ja suorittaneet Lukioiden aloituspaikkamääriä on kokonaisuudessaan vähennetty vuosien 2005-2009 aikana samassa suhteessa kuin ikäluokka ja kysyntä on pienentynyt. Kainuun lukioihin ensisijaisesti hakeneiden kokonaismäärä on laskenut neljän vuoden aikana noin sadalla. Vuosien 2005-2009 aikana kainuulaisista 16-vuotiaista lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut 55 prosentista 47 prosenttiin. Lukioon hakeneiden määriin on vaikuttanut valtakunnallisen trendin mukainen ammatillisen koulutuksen suosion kasvu.

Kainuun lukioiden aloituspaikat 2005-2009. 9 Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Hyrynsalmen lukio 32 32 32 32 32 Kajaanin lukio 224 288 256 270 256 Kuhmon lukio 96 80 68 68 64 Paltamon lukio 64 38 36 32 32 Puolangan lukio 32 32 32 32 32 Sotkamon lukio 110 125 135 135 135 Suomussalmen lukio 70 70 70 68 64 Vuolijoen lukio 32 32 - - - Yhteensä 660 697 629 637 615 Taulukko 1 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen ensisijaiset hakijat ja 16-vuotiaiden ikäluokka 2004-2009. 2005 2006 2007 2008 2009 ensisijaiset hakijat 607 603 528 565 508 16-vuotiaiden ikäluokka 1098 1156 1075 1140 1092 ensisijaisten hakijoiden %- osuus ikäluokasta 55 % 52 % 50 % 50 % 47 % Taulukko 2 Lähde: Koulutustoimialan tilastot Lukioiden aloituspaikkojen tarjonta ylittää ensisijaisten hakijoiden ja aloittaneiden opiskelijoiden kokonaismäärän eli kokonaisuudessaan aloituspaikkoja on jopa liikaa. Aloituspaikkoja on jäänyt vapaaksi kaikissa muissa lukioissa, mutta Kajaanin ja Sotkamon lukioissa opiskelijoita on aloittanut joinakin vuosina enemmän kuin aloituspaikkoja on ollut. Kajaanin lukiossa aloituspaikkojen täyttöasteet ovat olleet yli 100 prosenttia kaikkina muina vuosina paitsi vuonna 2008. Sotkamon lukiossa sen sijaan täyttöaste ylitti 100 prosenttia vuonna 2008. Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimiala pystyy vastaamaan koko ikäluokan koulutustarpeeseen, vaikka ammatillisen koulutuksen täyttöaste on 100% juuri tällä hetkellä. Lukiokoulutuksen aloittaneet Kainuussa vuosina 2005-2008. Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Hyrynsalmen lukio 21 15 23 8 17 Kajaanin lukio 234 251 238 262 221 Kuhmon lukio 59 60 66 51 34 Paltamon lukio 46 38 27 30 32 Puolangan lukio 21 21 12 21 27 Sotkamon lukio 108 111 132 133 118 Suomussalmen lukio 65 63 55 38 40 Vuolijoen lukio 14 - - - - Yhteensä 568 559 553 543 489 Taulukko 3 Lähde: Koulutustoimialan tilastot ja OPH:n WERA web-raportointipalvelu.

10 Lukiokoulutuksen suorittaneet Kainuussa vuosina 2005-2008. Vuosi 2005 2006 2007 2008 Hyrynsalmen lukio 26 15 24 19 Kajaanin lukio 258 269 282 243 Kuhmon lukio 76 66 64 58 Paltamon lukio 40 35 49 34 Puolangan lukio 7 13 24 21 Sotkamon lukio 93 79 88 93 Suomussalmen lukio 47 56 48 48 Vuolijoen lukio 10 17 - - Yhteensä 557 550 579 516 Taulukko 4 Lähde: OPH:n WERA web-raportointipalvelu. Huom. Sotkamon lukion IB-linjan opiskelijat siirtyvät ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Oulun lyseon lukion kirjoille, eivätkä kyseiset opiskelijat näy siten lukiokoulutuksen suorittaneissa. Kokonaisopiskelijamäärät, opiskelijoiden jakautuminen ja aikuisten lukiokoulutus Opiskelijamäärät Kainuun lukioissa ovat laskeneet yhteensä lähes 200 opiskelijalla vuodesta 2005 vuoteen 2008 ja lasku jatkuu edelleen. Tarkasteltaessa lukioita yksittäin opiskelijamäärät ovat laskeneet tasaisesti kaikissa muissa lukioissa paitsi Puolangan, Suomussalmen ja Sotkamon lukiossa. Puolangan ja Suomussalmen lukioissa opiskelijamäärät ovat vaihdelleet tai pysyneet samalla tasolla, mutta laskeneet lopulta vuonna 2008. Sotkamon lukiossa sen sijaan opiskelijamäärät ovat nousseet joka vuosi. Sotkamon lukion opiskelijamäärät selittyvät sillä, että lukiossa on urheilulinja ja IB-lukio, joihin hakeutuu opiskelemaan nuoria myös Kainuun ulkopuolelta. Myös Kajaanin lukioon hakeutuu opiskelemaan nuoria Kainuun ja Kajaanin ulkopuolelta, vaikkakaan ei yhtä merkittävässä määrin kuin Sotkamon lukioon. Muutoin maakunnan sisällä lukioissa on liikkuvuutta lähinnä vain Paltamon lukion osalta, sillä sinne hakeutuu jonkin verran opiskelijoita Kajaanista. Myös ristijärveläiset nuoret hakeutuvat Kajaanin ja Sotkamon lukioiden ohella Paltamon lukioon, sillä Ristijärvellä ei ole omaa lukiota. Kainuun lukioissa oli noin 1600 opiskelijaa syyslukukauden alkaessa. Kainuun lukioiden kokonaisopiskelijamäärät 2005-2008. Lukio 2005 2006 2007 2008 Hyrynsalmen lukio 64 62 58 49 Kajaanin lukio 840 809 807 789 Kuhmon yhteislukio 234 212 195 181 Paltamon lukio 151 151 127 100 Puolangan lukio 56 64 61 53 Sotkamon lukio 313 319 339 358 Suomussalmen lukio 176 177 177 163 Vuolijoen lukio 48 40 - - Yhteensä 1882 1834 1764 1693 Taulukko 5 Lähde: Koulutustoimialan tilastot Vuodesta 2005 alkaen Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärä on ollut laskeva. Kainuun ammattiopiston ICT- ja medialukiolaiset suorittavat lukio-opintonsa Kajaanin

11 lukion aikuislinjan järjestäminä. Aikuisten lukio-opetuksessa siirryttiin puhtaasti verkkopohjaiseen opettamiseen syksyllä 2009. Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys vuosina 2004-2009. Kajaanin lukion aikuislinja Opiskelijamäärät ICT- Media aikuislinja 20.9.2004 67 113 20.9.2005 74 122 20.9.2006 62 133 20.9.2007 53 138 20.9.2008 49 138 20.1.2009 44 137 Taulukko 6 Lähde: Kajaanin lukion aikuislinjan tilastot. Opetuksen tukipalvelut ja oppilashuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pidetään yllä tai parannetaan opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. Opiskelijahuolto tukee oppilaanohjausta seuraamalla opiskelijan koulunkäyntiä. Toteutuksen keskeisinä periaatteina ovat tarvelähtöisyys, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Hallintokokeilun aikana opiskelijahuollon taso on parantunut - esimerkiksi kaikille lukioille on saatu kuraattoripalvelut. Samanaikaisesti opiskelijahuollon palveluiden tarvitsijoiden määrä on kasvanut ja ongelmien kirjo monipuolistunut. Lukiokoulutuksen suosion lasku on johtanut siihen, että lukioon on tullut entistä heterogeenisempää opiskelija-ainesta ja erityisen tuen tarve on kasvanut. Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä kasvaa myös, mikä näkyy tuen tarpeena suomen kielen opiskelussa. Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti eri ongelmatilanteissa elämänkaariperiaatetta noudattaen. Ryhmän muodostavat koulun rehtori/apulaisrehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, opintoohjaajat ja tarvittaessa opettajien/ryhmänohjaajien edustajat. Tarvittaessa ryhmään voivat ottaa yhteyttä opiskelijat, vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta. Ryhmä kokoontuu työvuoden aikana jokaisessa jaksossa 1-2 kertaa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmää sitoo vaitiolovelvollisuus käsiteltävien asioiden suhteen. Rehtori/apulaisrehtori vastaa, suunnittelee ja koordinoi opiskelijahuoltotyötä. Opiskelijahuolto-ryhmien maakunnallinen yhteistyö käynnistyi Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut (ESR) hankkeen aikana 2006-2007. Opetushallitus on myöntänyt Kainuun lukioille opiskelijahuollon kehittämisrahaa keväällä 2009, jonka avulla toimintaa kehitetään maakunnallisesti. Erityisopetus ja opinto-ohjaus Kajaanin ja Sotkamon lukioissa on tarjolla erityisopettajan antamaa tukea. Lukiossa tuetaan opiskelijoita, joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä, sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia.

12 Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on muihin opiskelijoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Lukion erityinen tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Opiskelijoille on tarjolla opintojen alkuun tarkoitettu, erityisopettajan pitämä opiskelutekniikkakurssi. Myös yksilöllistä ja pienryhmäohjausta annetaan tarvittaessa. Opiskelija saa lukiossa opinto-ohjausta opiskelunsa ja oppimisensa tueksi. Se auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opinto-ohjelmaa ja tukee opiskelun eri vaiheissa sekä auttaa jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevissa suunnitelmissa ja valinnoissa. Ohjaukseen osallistuvat rehtori, apulaisrehtorit, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja eri aineiden opettajat sekä opiskelijahuoltoryhmä. Ohjausjärjestelmää tukevat ja täydentävät lukion toimistosihteerit. Kaikilla Kainuun lukioilla on omat opinto-ohjaajat. Filiaaliverkon toimipaikkojen opintoohjaajat ovat yhteisiä peruskoulujen kanssa. Opinto-ohjaajien maakunnallinen yhteistyö on ollut monipuolista jo ennen hallintokokeilun alkua. Eri ylläpitäjät peruskouluilla ja lukioilla (kunnat / maakunta) on aiheuttanut yhteistyölle ongelmia kuntien sisällä. Kouluterveydenhuolto ja -kuraattorit Lukioiden opiskelijat kuuluvat 1.1.2005 alkaen maa-kunnallisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Yhteisen ylläpitäjän myötä koulutustoimialan ja kouluterveydenhuollon keskusteluyhteys on parantunut ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ on tehostunut. Kajaanissa opiskelijaterveydenhuolto on järjestetty omassa Vital-yksikössään, muilla paikkakunnilla opiskelijat asioivat paikallisessa terveyskeskuksessa. Kullekin lukiolle on oma nimetty terveydenhoitajansa. Lääkäripula näkyy myös opiskelijaterveydenhuollossa. Terveydenhoitaja toimii opiskelijahuoltoryhmässä. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan ja kutsuu vastaanotolleen sopimaan tutkimuksiin lähettämisestä tai muista jatkotoimenpiteistä. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastukset lukuvuoden aikana. Koulukuraattori oppilaitoksen sosiaalityöntekijänä tukee psykososiaalisen työn avulla opiskelijan toimintakykyisyyttä ja auttaa selvittelemään opiskelijan kehitykseen, elämäntilanteeseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia. Yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa kuraattori järjestää tarpeenmukaisen oppilaitoksen sisäisen ja moniammatillisen viranomaisverkoston tuen sekä muut tarpeelliset toimenpiteet sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Kainuun filiaaliverkko ja Kajaanin lukio saivat omat koulukuraattorit 1.8.2006 alkaen. 1.8.2008 alkaen Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukiolla on ollut yhteinen kuraattori Kainuun ammattiopiston (KAO) kanssa. Lisäksi KAO:ssa on viisi kuraattoria ja kaikki edellä mainitut muodostavat keskinäisen yhteistyöverkoston. Ruokahuolto ja kiinteistöt Lukiot ostavat ruokahuoltopalvelunsa sijaintikunniltaan. Hankittavan palvelun tasoa on hallintokokeilun alun jälkeen yhtenäistetty lukioiden välillä, mutta palvelun hinnoissa on vielä eroja. Opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ruokailuun koulupäivinään. Ns. lukuloman aikana abiturientit voivat ruokailla koululla niinä päivinä, jolloin opiskelu edellyttää läsnäoloa koululla.

13 Lukioiden käyttämät kiinteistöt ovat sijaintikuntien omistuksessa ja lukiot maksavat niistä vuokraa. Kiinteistöjen kunto on erinomainen; Kuhmon yhteislukio pääsi syksyllä 2008 aloittamaan peruskorjatuissa tiloissa Piilolan kampuksella, joka sijaitsee ammatillisen koulutuksen välittömässä läheisyydessä, Kajaanin lukion Vuorikadun kiinteistöä on saneerattu kesäisin vuodesta 2004 alkaen ja lukio pääsi siirtymään kokonaisuudessaan samaan kiinteistöön syksystä 2006 alkaen. Filiaaliverkon Paltamon toimipaikka pääsi uusiin Korpitien koulun tiloihin syksyllä 2008. Suomussalmen toimipaikan peruskorjaus valmistuu elokuussa 2009. Puolangan toimipaikan tilat sijaitsevat hyväkuntoisessa vuonna 2004 rakennetussa Puolankajärven koulun kiinteistössä. Sotkamon lukion tilat ovat myös erittäin hyväkuntoiset ja ne on remontoitu vuonna 2002. Filiaaliverkon Hyrynsalmen toimipaikka on omassa erillisessä kiinteistössä, mutta osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille. Kiinteistöjen hyvä kunto on aiheuttanut opiskelijakohtaisten vuokrakustannusten nousun valtakunnallisen keskitason yläpuolelle. Kainuun lukioiden vuokrakustannukset ovat noin 1,6 milj. euroa ja niistä peruskorjausten synnyttämiä pääomavuokria on yli 1,1 milj. euroa. Kiinteistöjen huollosta vastaa sijaintikuntien tekninen toimi. Henkilöstö Lukiokoulutuksen palveluksessa työskentelevien opettajien määrä on pudonnut vuosien 2005-2009 välillä 179:stä 162:een. Luvussa ovat mukana sekä pää- että sivutoimiset ja yhteiset opettajat peruskunnan ja/tai ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhteisiä opettajia peruskunnan kanssa on kaikilla Filiaaliverkon toimipaikoilla. Yhteisten opettajien käyttö ammatillisen koulutuksen kanssa on vielä ollut vähäistä, mutta suuntaus on kasvava. Lukiokoulutuksen henkilötyövuodet vuosina 2005-2008. 2005 2006 2007 2008 Vakinainen henkilöstö 123 117 119 118 Määräaikainen henkilöstö 52 56 57 50 Taulukko 7 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Toimistosihteereille järjestettiin TYKES-hankkeen rahoituksen turvin työyhteisökoulutusta lukuvuonna 2007-2008. Lukuvuonna 2006-2007 toimistosihteerien yhteistyötä ja kollegiaalista tukea edistettiin Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut hankkeessa, joka edisti myös ATK-tukihenkilöiden verkottumista. Näiden hankkeiden aikana ja jälkeen yhteistyö on vakiinnuttanut muotonsa. Kokoontumisissa ovat olleet vaihdellen mukana koulutustoimialan, taloushallinnon ja hankintatoimen edustajat. Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen omat tukipalveluhenkilöt ovat toimistosihteereitä, Hyrynsalmella, Paltamossa ja Puolangalla toimistosihteerit ovat yhteisiä kunnan perusopetuksen kanssa. Kajaanin viisi omaa henkilöä ovat olleet kuluneina lukuvuosina kaksi toimistosihteeriä, atk-tukihenkilö, kuraattori ja vahtimestari lukuvuoden 2008 2009 loppuun saakka. Lukiokoulutuksen tähänastiset kehittämishankkeet ovat olleet kansainvälisyyshankkeita, joita kv-vastuuhenkilöt ovat vetäneet (NordPlus-, Comenius- ja OPH-avusteiset hankkeet). ESR-hankkeet Monimuoto-opetuksen vakinaistaminen ja Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut vuonna 2006-2007 olivat koulutustoimialan ja KAO:n hallinnoimia hankkeita.

Lukuvuonna 2009-2010 käynnistyy kaksivuotinen ESR-rahoitteinen KIVI Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke. Opetushallitus on myös myöntänyt lukiokoulutukselle opiskelijahuollon kehittämisrahaa. Kehittämistä suunnittelee ja koordinoi toimialan toimisto. Kehittämistoiminnassa lukiokoulutus saa arvokasta tukea ja kokemusta KAO:n kehittämisyksiköltä. KAO:n hanketiimissä on mukana lukiokoulutuksen edustaja. Kehityskoordinaattorin työajasta 30% käytetään lukiokoulutuksen kehityshankkeisiin. Tukipalveluissa ja kehittämishankkeissa työskennelleet henkilöt (100 % omat / yhteiset peruskoulu, KAO, muut lukiot, sijaintikunta) vuosina 2004-2009. 2004-05 2005-06 2006-07 2007-08 2008-09 Laskelmassa ovat mukana kanslia-, ATK-, talonmies-/vahtimestari- ja kuraattoripalvelut. Hyrynsalmi 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Kajaani 4 / 0 4 / 0 5 / 0 5 / 0 5 / 0 Kuhmo 1 / 1 1 / 1 1 / 2 1 / 2 1 / 3 Paltamo 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Puolanka 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Sotkamo 1 / 2 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 Suomussalmi 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 1 / 3 Vuolijoki 0 / 2 0 / 2 0 / 3 0 / 3 Taulukko 8 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Maakunnallinen yhteistyö Kainuun maakuntakokeilun suunnitteluvaiheessa alueen lukiokoulutuksen tulevaisuudelle hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja, joita olivat pitäytyminen entisessä, pienten yksiköiden lakkauttaminen ja filiaalimallisen toimintatavan kehittäminen. Koulutustoimialan ohjausryhmä valitsi viimeisen vaihtoehdon ja filiaalilukioverkosto syntyi Kainuun maakunta-kuntayhtymän koulutustoimialalle vapaaehtoisena pienten lukioiden liittymänä. Mukaan lähtivät vuonna 2005 Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. Vuonna 2007 myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan verkostoon. Vuolijoen lukion toiminta päättyi kevätlukukauden 2008 lopussa. Pienten lukioiden filiaalimallinen toimintatapa on ollut ainutlaatuinen Suomessa. Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen lukiot muodostavat yhden tulosyksikön, jolla on yhteinen rehtori. Lisäksi kullakin verkostoon kuuluvalla lukiolla on oma apulaisrehtori. Verkoston tarkoituksena on turvata pienten lukioiden toimintaedellytyksiä opiskelijapalveluiden tarjoamisessa, opiskelijoiden kurssivalintamahdollisuuksien lisäämisessä ja uudenlaisten etäopiskelun muotojen kehittämisessä. Verkoston järjestämän videoneuvotteluopetuksen avulla voidaan laajentaa lukioiden kurssitarjontaa ja opiskelijoiden valintamahdollisuuksia erityisesti vieraiden kielten ja reaaliaineiden syventävien kurssien osalta. Verkosto mahdollistaa myös pätevän opettajan opiskelun tueksi. Yhteistyön mahdollistamiseksi verkoston lukiot toimivat yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti ja ne ovat yhdenmukaistaneet aikataulunsa ja oppikirjansa. Verkostolla on myös yhteiset opiskelijahuollolliset ja kuratiiviset palvelut. Videoneuvotteluopetuksen piirissä on jo yli 50 prosenttia yksisarjaisen lukion kurssitarjottimesta. Määrä on jatkuvasti kasvanut ja uusia aineita tulee opetuksen piiriin - ainoastaan musiikki ja liikunta eivät ole vielä soveltuneet videoneuvotteluopetukseen. 14

15 Filiaalilukioverkosto on sitoutunut tarjoamaan opiskelijoillensa kaikki valtakunnan pakolliset ja syventävät lukion kurssit. Pienet opetusryhmät kootaan yhteen ja opetus järjestetään videoneuvotteluyhteyden välityksellä jostakin filiaalilukion toimipisteestä. Pieniä ryhmiä pyritään välttämään ja käytännössä niitä jää vain lyhyisiin kieliin. Opetusryhmien koon kasvattamisen myötä taloudellisuus on noussut merkittäväksi tekijäksi ja Filiaalilukioverkostosta on tullut edullinen lukioyksikkö, jos menot suhteutetaan nyt käytössä olevaan yksikköhintaan. Filiaalilukioverkoston yksi toiminnan sujuvuutta haittaava tekijä on se, että lukiot ovat eri koulutuksen järjestäjän (Kainuun maakunta kuntayhtymä) alla kuin perusopetuksen koulut (Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen kunnat). Verkoston lukiot tekevät tiivistä opetusyhteistyötä perusopetuksen kanssa, sillä pelkkiä lukion opettajia on vain muutama. Paltamolla ja Puolangalla perusopetus ja lukio ovat konkreettisesti samoissa tiloissa. Eri koulutuksen järjestäjät aiheuttavat toimintaan hallintoja johtamisongelmia, jotka kulminoituvat moninkertaiseen byrokratiaan. Videoneuvotteluopetuskurssit, -ryhmät, -oppiaineet ja -opettajat lukuvuosina 2006-2009. lukuvuosi kurssit ryhmät oppiaineet opettajat lukuvuosi 2006-2007 54 72 11 19 lukuvuosi 2007-2008 65 155 20 20 lukuvuosi 2008-2009 77 116 18 18 Taulukko 9 Lähde: Filiaalilukio KAO:n ja Kajaanin lukion yhteistyönä toteutettavissa ICT- ja media-alan kahden tutkinnon opinnoissa ( ICT- ja Medialukio ) suoritetaan aikuislukion OPS:n mukainen oppimäärä sekä elektroniikka-asentajan / media-assistentin tutkinto. Muissa kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen tutkinto sekä lukio-opinnot neljässä pakollisessa yo-kirjoitusaineessa, jotka ovat yleisimmin äidinkieli, pitkä vieras kieli (englanti), matematiikka (MAA tai MAB) ja yksi reaaliaine. Sotkamon lukiossa tällaisia opiskelijoita on KAO:n matkailualalta, Kajaanin lukiossa kulttuuri-, tekniikan ja liikenteen, luonnonvara-, hyvinvointi- sekä hallinnon ja kaupan alalta. Näiden opintojen suosio on kasvanut vuosittain, joskin keskeyttäminen on ollut varsin yleistä: joillakin aloilla jopa puolet aloittaneista on keskeyttänyt lukio-opintonsa ja jatkanut pelkkiä ammatillisia opintojaan. Yhteisten opintojen tarjonta on ollut hyvin vähäistä ja lukiolaisten kiinnostus KAO:n tarjoamia kursseja kohtaan on ollut vähäistä. Syynä lienevät lukion laaja valinnaisuus ja omat mahdollisuudet tarjota myös käytännönläheisiä kursseja. Lukiokoulutuksen lisääntyvä hanketoiminta saa tukea KAO:n hankeorganisaatiolta henkilöresurssina: kehityskoordinaattorin työajasta 30% käytetään lukiokoulutuksen hanketoimintaan. Koulutustoimialan kehittämispäällikkö edustaa lukiokoulutusta KAO:n hanketiimissä, joka tekee yhteistyötä hanketoiminnan tukemiseksi ja monipuolistamiseksi.

Maakunnan ulkopuolelle suuntautuva yhteistyö 16 Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat olleet mukana Isoverstaassa (ent. Isoverkosto) Itäsuomalainen oppimisverkosto projektin aiesopimuksella vuodesta 2003 alkaen. Kainuun koulutustoimiala ja lukiot osallistuivat erillissopimuksella yhteistyötahona hankkeeseen vuosina 2005 2006, minkä jälkeen sopimus on uusittu niin, että sopimus koskee myös Kainuun ammatillista koulutusta, joka lähti mukaan ISOverstaan toimintaan lukiopuolelta saamiensa kokemusten innostamana. Lukuvuonna 2008 2009 Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijat ovat abiturientteja lukuun ottamatta suorittaneet kaikki opintonsa verkossa. Opiskelijat ovat suorittaneet opintonsa sekä Isoverstaan (191 ilmoittautumista) että Kajaanin lukion opettajille (64 ilmoittautumista). Verkoston koulujen kursseille Kainuun muista lukioista ilmoitettujen opiskelijoiden määrä ei ole Kajaanin lukion aikuislinjan käytössä. Kajaanin lukiossa on aloitettu itsenäisten kurssisuoritusten siirtäminen verkkoon. Siirtymiselle on asetettu kolmen vuoden määräaika. Mikäli kaikki itsenäiset kurssisuoritukset siirretään verkkoon tulevan kahden lukuvuoden aikana, on mahdollista samalla lisätä verkostolle tarjottavien omatahtisten kurssien määrää. Erityisesti reaali-, taito- ja taideaineiden sekä kielten syventäviä kursseja tarjoamalla olisi mahdollista lisätä Kainuuseen muualta Suomesta kursseille ilmoittautuvien määrää. Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat toimineet Itä-Suomen virtuaaliverkko hankkeessa vuosina 2000 2003. Projektin toiminta jatkui Itä-Suomen etälukioverkkona kuntien välisellä sopimuksella vuonna 2004. Paltamon lukio erosi verkostosta 31.12.2006, jolloin verkoston nimi muuttui Itä-Suomen aikuislukioverkoksi. Virtuaaliverkkoprojektin aikana etäopetus vakiinnutettiin projektikoulujen toiminnaksi ja kehitettiin verkostokoulujen välinen maksullinen, opiskelijoille omatahtinen (lukuvuoden aikana suoritettava) kurssitarjonta. Lisäksi verkoston koulut avasivat jaksottaisen opetustarjontansa verkoston koulujen keskinäiseen maksuttomaan käyttöön vaihtoperiaatteella. (Itä-Suomen virtuaali-/etälukioverkko 2000 2003 loppuraportti) Kajaanin lukion aikuislinja on tarjonnut jaksotetun kurssitarjontansa verkoston käyttöön lukuvuoteen 2008-2009 saakka. Tarjottavien kurssien määrä on vähentynyt, koska lukuvuonna 2007 2008 aikuislinjalla järjestettiin opetusta 2. ja 3. vuosikurssille ja lukuvuonna 2008 2009 vain 3. vuosikurssille. Oulun kaupungilla on opetusministeriön myöntämä englanninkielisen IB-opetuksen järjestämislupa Oulun lyseon lukiossa ja siihen liittyvä oikeus järjestää monimuotoopetusta Sotkamon lukiossa. Lukuvuonna 2009-2010 IB-linjan opiskelijoita on Sotkamon lukiossa yhteensä 22. Kuhmon yhteislukion ja Kuusamon lukion yhteistyö alkoi elokuussa 2007, jolloin B3- venäjän kielen opetusta lähetettiin videoneuvottelulaitteiden välityksellä Kuhmon yhteislukiosta Kuusamon lukioon. Opetusta toteutetaan vuorovuosiopetuksena, jolloin molemmilta kouluilta kerätään kahden vuosikurssin opiskelijat yhteiseen ryhmään. Tämä mahdollistaa opetuksen toteuttamisen kohtuullisen edullisesti ja samalla se varmistaa sen, että kontaktiopetusta voidaan toteuttaa myös syventävissä, ylioppilaskokeisiin valmentavissa kursseissa. Lukuvuoden 2007-2008 aikana venäjän kieltä opetettiin jokaisessa jaksossa yksi kurssi ja lukuvuoden 2008-2009 aikana opetusta tarjottiin venäjän kielessä 1.-3. jakson aikana syventävissä kursseissa ennen neljännessä jaksossa toteutettavia ylioppilaskirjoituksia.

17 Lukuvuonna 2009-2010 Kuhmon yhteislukion ja Kuusamon lukion yhteistyö jatkuu siten, että venäjän kielen 4. ja 5. kurssin opetusta lähetetään videoneuvottelulaitteiden välityksellä Kuhmon yhteislukiosta Kuusamon lukioon. Lukuvuonna 2009-2010 tehdään etäopetusyhteistyötä Kuhmon yhteislukiosta Kuusamon lukioon videoneuvottelulaitteiden välityksellä myös A-ranskan kielen kursseissa. Kainuun koulutusyhteistyö on lisääntynyt Kuusamon kanssa myös ammatillisen koulutuksen osalta ja Kainuun maakunta -kuntayhtymästä tuli ammatillisen koulutuksen järjestäjä Kuusamossa 1.1.2008. Neuvottelut ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä Kainuun ja Kuusamon välillä aloitettiin vuonna 2005. Kainuun lukioiden rehtorikokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös Kuusamon lukion edustaja. Hallintokokeilun vaikutuksia lukiokoulutukseen Yhteinen koulutuksen järjestäjä on mahdollistanut erilaisia toimenpiteitä talouden ja toimintojen sopeuttamiseksi. Ammatillisen koulutuksen vahvuus nähtiin yhä useammin mahdollisuutena kuin uhkana. Lukioiden keskinäinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet. Toiminnalliset prosessit ovat systematisoituneet ja toimintojen seuranta on parantunut. Oppilaitokset ovat paremmin pystyneet keskittymään omaan perustehtäväänsä, koska koulutuksen järjestäjälle kuuluvaa roolia ja yleistä kehittämistoimintaa on voitu siirtää koulutustoimialan tasolle. Koulutustoimialan molempien tulosalueiden omia vahvuuksia on kehitetty ja osaamista on siirretty vuorovaikutuksessa koko koulutustoimialan käyttöön. Ammatillisen koulutuksen kehittämis- ja järjestäjähistoriasta johtuen on sen tukitoimintoja pystytty siirtämään myös lukiokoulutuksen tulosalueen käyttöön kustannusvastaavasti. Lukioiden opiskelijamäärien kehitys on suuresti riippuvainen ikäluokkakehityksestä. Suppenevan ikäluokkakehityksen alueella olisi sopeuttamistoimien toteuttaminen äärimmäisen vaikeaa yksittäisen oppilaitoksen tasolla, koska valtakunnallisten opetussuunnitelmien laaja valinnaisuus edellyttää riittävää opetustarjontaa. Keskinäisen yhteistyön kautta on onnistuttu turvamaan resursseja juuri opetukseen, koska hallinto- ja tukipalveluja on onnistuttu keskittämään ja kehittämistoimintoja kokoamaan yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Opetusprosessin osalta on noudatettu selkeästi ns. duaalimallia, mutta kaikkia muita koulutuksen tukitoimintoja on pyritty kehittämään ja tekemään yhteistyössä. Näitä toimintoja ovat olleet: talous- ja henkilöstöhallinto, opiskelijapalvelut, tietojärjestelmät, tilat ja välineet, toimintakäytännöt ja laatujärjestelmä, tukipalvelu- ja opetushenkilöstön yhteistyö, yhteiset kehittämishankkeet, ennakointi- ja strategiatyö sekä edunvalvonta. Koulutustoimiala on kiinnittynyt vahvasti maakunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin. Koulutustoimialan johtoryhmän työskentely on syventynyt ja päätökset ovat keskittyneet konkreettisiin koulutuksen järjestämiseen liittyviin kysymyksiin. Peruskoulunsa päättäneet opiskelijat ovat saaneet Kainuussa hyvin toisen asteen jatkoopintopaikat ja käytännössä kukaan ei ole jäänyt vaille koulutuspaikkaa. Opintojen keskeyttämisprosentit ovat myös olleet alle valtakunnallisen keskitason. Kainuun yhden koulutuksen järjestäjän mallissa kukaan ei voi siirtää yhteiskuntavastuuta opiskelijoista jonkin toisen järjestäjän vastuulle. Rahoitus ja kustannukset Lukiokoulutuksen järjestäjän valtiolta saama rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määräytyvän yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Lukiokoulu-

18 tuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen ja se lasketaan valtion talousarviossa hyväksytyn lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan suuruuteen vaikuttaa lukiokoulutuksen opiskelijamäärä sekä opetusministeriön järjestäjälle myöntämä erityinen tehtävä. Lukioiden yksikköhintaa varten jokaiselle lukiolle määritellään tunnusluku opiskelijamäärän perusteella. Perustunnusluku on 100 ja se on kaikilla niillä koulutuksen järjestäjillä, joiden opiskelijamäärä on 200 opiskelijaa tai enemmän. Jos opiskelijamäärä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa niin tunnuslukua korotetaan luvulla joka saadaan kaavasta 0,4* (200 - lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alla 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1*(60-lukiossa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kainuun lukioissa yksikköhintaa on korotettu kaikkien muiden paitsi Kajaanin ja Sotkamon lukioiden osalta. Vuoden 2012 jälkeen yksikköhintaa ei enää koroteta opiskelijamäärän perusteella, mikäli maakunta toimii koulutuksen järjestäjänä. Nykyinen yksikköhinnan taso Kainuussa on poikkeus edelliseen koulutuksenjärjestäjäkohtaiseen laskentaan ja se perustuu maakuntahallinnon kokeilulain rahoitusosaan. Yksikköhintaa korotetaan lisäksi jos lukiolle on myönnetty erityinen koulutustehtävä. Tällainen erityinen koulutustehtävä on Kainuun lukioihin myönnetty Kajaanin lukiolle musiikin ja taideaineiden järjestämiseksi sekä Sotkamon urheilulukiolle. Kajaanin lukion yksikköhintaa korotetaan opiskelijaa kohden erityistehtävän perusteella 2,4 % ja Sotkamon lukion yksikköhintaa korotetaan erityistehtävän perusteella 10,9 %. Lukioiden yksikköhintaan on voinut lisäksi anoa harkinnanvaraista korotusta. Anomus korotuksesta on tehtävä vuosittain. Vuodelle 2009 harkinnanvaraista korotusta on myönnetty Suomussalmen, Paltamon, Sotkamon ja Kajaanin lukioille. Korotus on ollut suuruudeltaan 1 2 %. Kainuun lukioiden toiminnan rahoitus muodostuu yksikköhintarahoituksesta, erilaisista toiminnan kehittämiseen saaduista avustuksista (esim. projekteihin ja kansainväliseen toimintaan liittyvät tuet ja avustukset), koulutuspalveluiden tuottamisesta perus- ja ammattiopetukselle sekä kuntarahasta. Yksikköhintarahoitus on luonnollisesti tärkein tulo lukiokoulutuksessa. Yksikköhintarahoituksen osuus kaikista tuotoista TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 Toimintatuotot 9 480 903 9 545 475 9 504 570 10 964 148 Yksikköhintarahoitus 8 773 755 8 771 708 8 586 749 9 913 779 Yksh.rah/toimtuotot % 92,5 91,9 90,3 90,4 Taulukko 10 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Lukiokoulutuksessa henkilöstökulut ovat suurin kuluerä, joihin on vaikutettu tehokkaalla opetuksen järjestämällä. Tehokkuutta on saatu luopumalla pienistä ryhmistä, mikä on ollut mahdollista mm. aloittamalla opetusta vuorovuosina aineissa, joita opiskelijat valitsevat vähän. Tämä järjestely on kuitenkin turvannut opiskelijoille monipuolisen kurssitarjonnan. Monipuolista kurssitarjontaa on turvannut myös video-opetus, jota alun perin toteutettiin vain Filiaalilukiossa. Video-opetusta on laajennettu koko Kainuun lukioverkkoon.

19 Palveluiden ostojen osuus toimintatuotoista on myös jonkin verran laskenut. Tähän on vaikuttanut opiskelijamäärän vähentyminen, mikä näkyy mm. ruokahuollon kokonaiskustannuksien pienentymisenä. Muiden toimintakulujen osuus kaikista toimintatuotoista on lisääntynyt. Muut toimintakulut sisältävät suurimmalta osin kiinteistöjen vuokrakustannuksia. Lukiokoulutus toimii sijaintikunnilta vuokratuissa tiloissa. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset kuten sähkö ja lämmitys ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Kiinteistökustannusten hallinta edellyttää lukiokoulutuksen, että kun tilantarpeen vähetessä opiskelijamäärien pienenemisen myötä tiloja on vuokrattava vähemmän. Kustannuskehitys on ollut hyvä kun sitä verrataan käytettävissä oleviin tuloihin. Vuonna 2005 kaikki kulut olivat 21,3 % suuremmat kuin toiminnasta saadut tuotot. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä kulut olivat 9,3 % suuremmat kuin toimintatuotot. Eri kulujen %-osuus toimintatuotoista TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 Henkilöstökulut 81,3 82,7 83,6 71,5 Palveluiden ostot 25,2 22,4 22,9 20 Aineet 1,6 2,7 1,6 1,3 Muut toimintakulut 12,1 12,3 14,4 14,5 Poistot 1,1 1,8 2,1 2 Kaikki kulut 121,3 121,9 124,6 109,3 Taulukko 11 Lähde: Koulutustoimialan tilastot Ennen maakuntakokeilun alkua kunnat rahoittivat lukiokoulutusta 2,9 miljoonalla eurolla. Kunta-rahan osuus on vuoden 2008 tilinpäätöksessä pudonnut kolmannekseen hallintokokeilun ensimmäisen neljän vuoden aikana. Myönteistä kehitystä on tapahtunut kaikissa Kainuun lukiossa. Nettomeno opiskelijaa kohden TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 Filiaali 1 107,00 784,01 1 068,28 338,60 Kajaani 660,85 623,78 900,70 220,34 Kuhmo 1 058,72 1 755,61 1 275,96 851,37 Sotkamo 1 828,78 1 513,43 2 253,73 1 386,78 Yhteiset kulut 58,61 188,82 88,37 57,60 Taulukko 12 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Yllä olevassa taulukossa on tulosyksiköittäin nettomeno eli kuntarahan osuus opiskelijaa kohden. Filiaalilukiossa, joka muodostuu pienistä yksiköistä, on video-opetuksen avulla voitu toteuttaa opetusta kustannustehokkaasti yhteistyössä eri yksiköiden kanssa. Sotkamon lukiossa on korkeimmat opiskelijakohtaiset kustannukset. Sotkamon lukiossa IB-lukio ja korkeat kiinteistökustannukset nostavat opiskelijakohtaista kustannusta. Kuhmon lukio on muuttanut vuoden 2008 syyslukukauden alusta pienempiin tiloihin joten sielläkin kuntarahan tarve tulee pienenemään. Opetushallituksen tilaston mukaan vuonna 2007 Kainuun lukioiden keskimääräinen opiskelijakohtainen kustannus oli 6280 euroa opiskelijaa kohden ja keskimääräinen yksikköhintaan perustuva rahoitus oli 4947 euroa. Kuntien järjestämän lukiokulutuksen keskimääräinen opiskelijakohtainen kustannus vuonna 2007 oli 5616 euroa ja keskimääräinen yksikköhintarahoitus oli 4787. Kainuussa kuntarahaa käytettiin 1333 euroa

20 opiskelijaa kohden kun Suomen kunnissa opiskelijakohtainen kuntaraha oli 829 euroa. Kainuussa lukiokoulutuksen kustannukset ovat lähestyneet rahoitusta mutta vuonna 2007 kuntarahaa käytettiin kuitenkin 504 euroa opiskelijaa kohden enemmän kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Kainuussa tuki on ollut aikaisemmin vieläkin suurempaa, koska yksittäisissä ja pienenevissä yksiköissä ei sopeuttamistoimille ole nähty mahdollisuuksia. Syksyllä 2009 Kainuun lukioiden rahoituspohja on verrannollinen valtakunnalliseen tilanteeseen. Pienten lukioiden filiaalimalli tulee toimimaan nykymuodossaan kevääseen 2013 asti, mikäli koulutuslautakunnan asettama vähimmäishakijamäärä (16 ensisijaista hakijaa) yhteishaussa täyttyy keväällä 2010, 2011 ja 2012. Syksyllä 2010 aloittavat uudet opiskelijat ovat kouluissa vielä keväällä 2013, mutta silloin ei ole enää lukiokoulutuksessa käytettävissä hallintokokeilulain turvaamia korotettuja yksikköhintoja. Tämä näkökulma tulee huomioida hallintokokeilun jatkosta päätettäessä. Kainuun pienten kuntien perusopetuksen aineenopettajajärjestelmä on rapautumassa mahdollisten lukioratkaisujen takia. Maakunnan koulutustoimialan ja peruskuntien tulee tiivistää yhteistyötään aineenopettajajärjestelmän turvaamisessa.