Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Samankaltaiset tiedostot
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta Mikko Savolainen

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

WWF Suomen lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsälain muutokset 2014

LAUSUNTO luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain muuttamisesta

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Esityksen sisältö. Alkuperäiset dokumentit

Metsätalouden kannustejärjestelmä suometsien ilmastokestävän hoidon näkökulmasta Marja Hilska-Aaltonen/MMM

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Metsäohjelman seuranta

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Uudet metsänhoidon suositukset

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Eriävä mielipide Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän loppuraporttiin ja esitykseen metsälaiksi

Monimuotoisuuden suojelu

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmän muistio

Juurikäävän torjunta

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

WWF Suomen lausunto esityksestä metsälaiksi ja valtioneuvoston asetukseksi metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsäpolitiikkaa puun myyjän näkökulmasta. Päättäjien Metsäakatemia Jan Slotte

MUISTIO. Maastokatselmus kiinteistöllä Jara

Metsäohjelmien seuranta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Suomen avohakkuut

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Muuttuva metsälaki ja sen vaikutukset

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Riistametsänhoito Tausta ja työohjeet

Metsäohjelman seuranta

Riistametsänhoito mistä on kyse?

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Metsäohjelman seuranta

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Metsäohjelman seuranta

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Transkriptio:

Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta, selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti.

Metsälakiesityksen valmistelu Metsälain muutosta valmisteltiin kahden peräkkäisen, laaja-alaisen työryhmän toimesta. Valmistelun aikana toteutettiin kolme asiantuntijaselvitystä sekä kuultiin laajasti eri alojen asiantuntijoita. Jälkimmäinen työryhmä luovutti metsälakiesityksensä 17.8.2012. Työryhmän esitystä kannatettiin lähes yksimielisesti. Työryhmän vahva enemmistö oli lakiehdotuksen takana. Ympäristöministeriö, SLL ja WWF Suomi jättivät esityksestä eriävät mielipiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamiseksi laitetaan laajalle lausuntokierrokselle 8.2.2013. Esitys noudattaa keskeisiltä osin metsälain muuttamista valmistelleen työryhmän esitystä. Hallituksen esitys on tarkoitus käsitellä eduskunnassa kevätistuntokaudella.

Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät; metsien kestävä käyttö ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen säilyvät Kestävyystavoite säilytetään: uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite ja kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus Muutoksia: Metsälakiesityksen keskeiset periaatteet ja muutokset Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuvat - kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetään: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa jää metsänomistajan harkintaan (ala- /yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallitaan Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätään Uudistamisvelvoite ehdotetaan poistettavaksi vähätuottoisilta ojitetuilta soilta (kitu- ja joutomaat) ja ennallistettavilta soilta Luontaisen uudistamisen edellytyksien parantaminen pidentämällä aikarajoja Valvontaa selkiytetään määrittämällä esim. kasvatuskelpoiselle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat

Metsälakiesityksen vaikutusten arviointi Työryhmän esityksestä toteutettiin vaikutusten arviointi. Arviointi on otettu huomioon hallituksen esityksessä siltä osin kuin esiin nostetut epäkohdat olivat perusteltuja ja johdonmukaisia. Vaikutusten arvioinnissa ei onnistuttu tekemään kokonaisvaltaista analyysiä metsälakiesityksen ympäristövaikutuksista, koska mm. tunnistettujen vaikutusten laajuuksia ei onnistuttu suhteuttamaan niiden kokonaisvaikuttavuuteen, ja koska arviointiraportti sisälsi epäjohdonmukaisuuksia. Lisäksi arviointi ei kattanut kaikkia metsien monimuotoisuutta edistäviä muutosehdotuksia, kuten: Metsälain soveltamisalaan esitetyt muutokset Perinneympäristöjen ja alun perin avoimien tai vähäpuustoisten soiden ennallistaminen Yläharvennusten salliminen tasaikäisen metsän kasvatuksessa Taimikon perustamistoimenpiteisiin esitetyt muutokset, kuten maanmuokkausvelvoitteen poistaminen Erityisen tärkeän elinympäristön ennakkotiedon maksuttomuus

Työryhmän esitykseen tehtyjä muutoksia Työryhmän esitykseen tehtiin teknisten ja muodollisten muutosten lisäksi mm. seuraavia sisällöllisiä muutoksia: Luontaisen uudistamisen osalta aikarajoja tarkennettiin. Uudistamisvelvoitteeseen liittyvää aikarajaa pidennettiin suojametsäalueella 25 vuoteen (työryhmän esitys; 7-20 v.). Lisäksi aikarajan sisällä (7-25 v.) taimikon tulee saavuttaa 30 cm keskipituus (työryhmän esitys; 50 cm). Tavoitteena luoda hyvät edellytykset luontaisen uudistamisen käyttöön. Uudistamisvelvoite muodostuu puunkorjuun seurauksena, jos käsittelyalueelle syntyy yli 0,3 hehtaarin avoin alue (työryhmän esitys; 0,5 ha). Soveltamisalaa muutettiin siten, että oikeusvaikutteisilla yleiskaavaalueilla virkistyskäyttöön osoitetuilla alueilla ei sovelleta metsälakia. Metsäsuunnitelman määritelmä sisältyy esitykseen, koska se katsottiin tarkoituksenmukaiseksi muun lainsäädännön kannalta.

Lakiesityksen vaikutuksia metsänomistajiin Uudistushakkuun ajoitus ja käytetty kiertoaika olisivat metsänomistajan päätettävissä (uudistusrajat; ikä- ja läpimitta poistuvat). Se mahdollistaisi, kasvattaa yhtenäisten käsittelyalueiden kokoa silloin kun siitä on taloudellista etua. Metsänomistajien päätösvaltaa metsiensä käsittelyssä lisätään ja mahdollistetaan mm. poimintaluonteiset kasvatushakkuut, pienaukkohakkuut ja yläharvennukset. Näin voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon heidän monipuoliset tavoitteensa metsäomaisuuden hoidossa. Metsänomistajat voivat hyödyntää kitu- ja joutomaaksi jääneet ojitetut suot ilman uudistamisvelvoitetta ja saada tuottoa tehdyille investoinneille. Samalla suoluontoa ennallistetaan. Metsänomistajan oikeusturva paranisi erityisen tärkeän elinympäristön ennakkotiedon maksuttomuuden vuoksi. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohdeluettelon laajentamisesta muodostuisi uusia taloudellisia vaikutuksia osalle metsänomistajista. Metsänomistajien omaisuuden suoja turvattaisiin jatkossakin.

Lakiesityksen vaikutuksia alan yritystoimintaan ja teollisuuteen Esitetyt muutokset todennäköisesti lisäisivät puun tarjontaa ja aktivoisivat metsänomistajia. Metsänkäyttöilmoituksen jättöajan lyhennys lisäisi joustavuutta ja kustannustehokkuutta puunkorjuuseen (ei vaikutusta ympäristöviranomaisten toimintaan). Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteiden poistaminen mahdollistaisi kasvattaa yhtenäisten käsittelyalueiden kokoa silloin, kun siitä on taloudellista etua. Hakkuuoikeuden omistajan oikeusturva paranisi, koska tieto tunnetuista metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä varmistuisi.

Lakiesityksen positiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen Uudistamisvelvoitteeseen esitetyt muutokset ojitetuille kitu- ja joutomaan soille ja ennallistettaville perinneympäristöille - alkuperäisen luonnon palautuminen laajoilla ja pinta-alaltaan suurilla alueilla Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus - positiivisia vaikutuksia kerroksellista ja jatkuvasti peitteistä metsää vaativille metsälajeille Puulajivalintaan liittyvän sääntelyn vähentäminen - monimuotoisuuden lisääntyminen laajoilla alueilla sekametsien yleistymisen kautta Muutokset soveltamisalassa - mahdollistaisi tulevilla suojelualueilla erityiskäsittelyt, joiden tavoitteena on luontoarvojen lisääminen Yläharvennuksen salliminen - kiertoaikojen pidentyminen ja peitteisyyden säilyminen tältä osin Maanmuokkausvelvoitteen poistuminen - vaikutuksia mm. kenttäkerroksen lajistolle Esitetyt uudet erityisen tärkeät elinympäristöt ja maksuton ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä - elinympäristöjen täydentäminen ja tahattomien hakkuiden välttäminen

Lakiesityksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia monimuotoisuuteen Kiertoaikojen mahdollinen lyhentyminen joissakin tapauksissa uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteerien poistamisen seurauksena. Merkittävät muutokset eivät ole todennäköisiä, vastaavasti yläharvennusten salliminen pidentää käytettäviä kiertoaikoja. Erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritteleminen pienialaisiksi tai taloudellisesti vähämerkityksellisiksi. Vaikutukset eivät olisi merkittäviä, koska kohteet tulkitaan pienialaisiksi jo nykyisin.

Yhteenveto Uudistuksen tavoitteena on: parantaa metsätalouden kannattavuutta, motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti, selkiyttää lainsäädäntöä ja vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla. Suomalaiset metsänomistajat toimivat vastuullisesti ja haluavat hoitaa metsäomaisuuttaan hyvin ja pitkäjänteisesti. Esityksellä edistettäisiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista laajoilla alueilla.

Kiitos matti.makela@mmm.fi