Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Transkriptio

1 Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto

2 Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma 4. Metsien käsittelyn muutokset

3 1800-luku / luvun alku luku - Metsäpolitiikan tulokset puhuvat puolestaan

4 Suomalaisen metsäpolitiikan instrumentit Metsälaki Metsätalouden reunaehdot Kestävyyden periaate - monimuotoisuus Ohjaus ja valvonta Taloudelliset insentiivit Kestävän metsätalouden rahoitus 80 M /a Metso-ohjelma; luonnonhoito 11,3 M /a Pienpuun energiatuki 13 M /a Verotuet Neuvonta ja metsävaratiedot Alueellinen ja tilakohtainen metsäsuunnittelu Neuvonta ja koulutus, Metsänhoitoyhdistykset 105 kpl Maa- ja metsätalousministeriö 13 metsäkeskusta fuusioitumassa yhdeksi valtakunnalliseksi Metsäntutkimuslaitos Metla Metsähallitus - valtion metsät Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus

5 Metsäpolitiikan haasteet

6 LÄHDE: Metla Suomen metsäteollisuuden viennin arvo ei ole noussut samassa suhteessa kokonaistavaraviennin kanssa

7 Metsäteollisuuden rakennemuutos sulkenut tehtaita - Metsäteollisuus kattaa kuitenkin koko Suomen Paperitehtaat Kartonkitehtaat Sellutehtaat Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistajat Paperin ja kartongin jalostetehtaat Vaneri-, lastu- ja kuitulevytehtaat Sahat Puusepänteollisuus LÄHDE: Metsäteollisuus ry

8 Metsiemme puuston kasvu nyt noin 100 milj. m3/a Puunkäyttö on vähentynyt, kasvu on nousussa, joten hakkuumääriä voitaisiin kasvattaa milj. m3/a Lähde: Metla

9 Kansallinen metsäohjelma

10 Metsäalan kehittämisstrategiat: Kansallinen metsäohjelma (KMO) ja Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) KMO (MMM) keskittyy pääosin arvoketjun alkupäähän ja MSO (TEM) sen loppupäähän Ohjelmilla on yhteinen osuus ketjusta Ohjelmat täydentävät toisiaan Metsät KMO MSO Lopputuotemarkkinat METSO

11 Kansallinen metsäohjelma 2015 Kansallinen metsäohjelma 2015 on metsäalan yhteisesti kokoama ja valtioneuvoston hyväksymä metsäalan kokonaisvaltainen kehittämisohjelma, jonka päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen hyödyntämällä metsiä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

12 Kansallisen metsäohjelman rakenne

13 Kansallisen metsäohjelman keskeiset tavoitteet Metsä- ja puutuoteteollisuuden tuotannon ja viennin arvo kasvavat 20 % - Kotimaisen ainespuun hakkuut nousevat milj. kuutiometriin vuodessa - Metsähakkeen vuotuinen käyttö kaksinkertaistuu milj. kuutiometriin - Metsänhoidolliselta tilaltaan hyvien taimikoiden ja nuorien kasvatusmetsien määrä kaksinkertaistuu ollen vähintään 40 % - Puuston vuotuinen kasvu nousee milj. kuutiometriin - Yksityismetsien liiketulos nousee vähintään 110 euroon/ha - Liikenneverkot ja terminaalit vastaavat kuljetustarpeita - METSOn toimenpiteillä on saavutettu ha lisää eriasteista suojelua (sisältäen luonnonhoitohankkeet) - Hiilen sidonta metsäekosysteemeihin on milj. tn CO2 ekv./v - Julkinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus kohoaa 200 milj. euroon/v - Eri koulutusasteilta valmistuu osaavaa työvoimaa rekrytointitarvetta vastaavasti - Kansainvälisten ja EU-asioiden tavoitteellinen koordinaatio on vahvistunut

14 Suomen metsäsektorin yhteiset haasteet Metsälain uudistaminen v Metsähallinnon uudistaminen (metsäkeskukset, Tapio, Metsähallitus) v Uudistetun KMOn toteuttaminen - tavoitteet käytäntöön ja toteutukseen alueellisten metsäohjelmien kautta v Sähköisten palvelujen käyttöönotto (Metsään.fi) metsänomistajille v Uusiutuvan energian kasvavan käytön varmistaminen (pienpuun energiatuki) v Puumarkkinan toiminnan kehittäminen (puumarkkinatyöryhmä) Investointien vauhdittaminen kotimaahan

15 Metsänkäsittelyn muutokset

16 Taustalla yhteiskunnan ja metsänomistuksen muutokset: Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa myös virkistyksellisiä, luonnonsuojelullisia ja maisemallisia näkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen nykyistä suurempaa taloudellista tuottoa. Myös yhteiskunnan muut arvot ja tavoitteet, jotka liittyvät uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen ja muihin ekosysteemipalveluihin, ovat muuttuneet. Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys osana Suomen kansantaloutta on edelleen merkittävä, vaikka metsäteollisuuden suhteellinen merkitys onkin vähentynyt. Metsätaloutta koskevaa sääntelyä voidaan vähentää uusiutuvia puuvaroja käyttävän teollisuuden ja palveluiden toimintaedellytyksiä tai metsävaroja vaarantamatta.

17 Metsänkäsittelyn säätelyn uusia linjauksia: Työryhmä esittää, että metsälaki ja sen pohjalta annetut säädökset ja suositukset tulee uudistaa yhteiskunnassa ja metsänomistajien tavoitteissa ja arvoissa tapahtuneiden muutosten takia. Metsätalous on elinkeinotoimintaa, suhtautumista metsänomistukseen ja metsätalouden liiketoimintaan tulee työryhmän mielestä vapauttaa nykyisestä. Lainsäädännön tulisi ohjata metsä-elinkeinon harjoittamista nykyistä vähemmän. On luotettava aikaisempaa enemmän metsäomistajien omaan harkintaan, tavoitteiden asettamiskykyyn, päätöksentekoon sekä vastuuseen omien metsävarojensa hoidossa ja arvon säilyttämisessä. Metsänomistajille suunnattavaa neuvontaa ja palveluja tulee monipuolistaa, ja erityisesti palvelujen markkinointia on kehitettävä. Säädösten sisältöä, rajoja ja tulkintaa sekä niiden valvontaa on tarpeen tarkastella uudelleen ja selkiyttää nykyisestä. Myös metsien hoitoa ja käyttöä koskevien suositusten periaatteita ja niiden vaikutuksia metsätalouden kannattavuuteen on tarkasteltava ja arvioitava uudelleen. Metsänkäsittelymenetelmien uudistamisen tavoitteena tulee olla metsänomistajien erilaisten tavoitteiden painoarvon kasvattaminen ja metsänkäsittelyvaihtoehtojen lisääminen säädöksissä ja suosituksissa, yksityiskohtaisen säätelyn vähentäminen ja selkiyttäminen, metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen sekä metsätalouden ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistaminen ja tarkoituksenmukainen lisääminen.

18 Metsänkäsittelyn säätelyn uusia linjauksia mm: uudistetaan ja selkiytetään metsälaki ja -asetus sekä suositukset tavoitteena ottaa paremmin huomioon metsänomistajien metsien hoidolle asettamat tavoitteet ja samalla lisätä metsänomistajien päätösvaltaa, vähennetään metsälakiin ja -asetukseen sisältyvää metsien käsittelyä koskevaa yksityiskohtaista säätelyä, metsän uudistamisvelvoite säilytetään ja tarkistetaan, uudistamisvelvoite kuitenkin poistetaan suometsissä, joissa investoinnit uuden puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia (ml. kunnostusojitus) tai jotka ennallistetaan tai joissa tavoitteena on ennallistaminen uudistamiskypsyyttä koskevaa säätelyä väljennetään tai siitä luovutaan ja muutoksen vaikutuksia taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen arvioidaan ja seurataan tiiviisti, kasvatushakkuissa jätettävälle puustolle säilytetään vähimmäisvaatimus, jonka alittamisesta seuraa uudistamisvelvoite metsänkäsittelytavasta riippumatta ja kasvamaan jäävän puuston määrää täsmennetään mm. eri-ikäisrakenteisen metsätalouden mahdollistamiseksi, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus ja pienaukkohakkuut hyväksytään metsänkäsittelymenetelminä, metsälakia koskevia valvonnan periaatteita ja mittareita yksinkertaistetaan,

19 Kiitos