Miksi teksti ja kielenkäyttö on ajankohtaista juuri nyt? Tekstit ja tekstien tuottaminen tärkeä osa asiantuntijatyötä Tekstien parissa kuluu yli 70 % työajasta EU:n jäsenmaat sitoutuneet Open Government Partnership hankkeeseen avoin hallinto = selkeä kieli Työ ja tekstit muutoksessa Kansainvälisten, kansallisten ja paikallisten toimijoiden välillä vallitsee yhä suurempi riippuvuus Rajat muuttuvat ja murtuvat
Tavoitteena 1. Laajentaa kielitietoisuutta=vaikuttaa taustatekijöihin ja - lukijoihin mikä kaikki toiminnassa on kieli- ja tekstityötä? mikä kaikki vaikuttaa kielenkäyttöön ja tekstien laatuun? 2. Vaikuttaa työkäytäntöihin 3. Pyrkiä tekemään olemassa olevia merkityksiä näkyväksi 4. Pyrkiä saamaan muutoksia kieliyhteisössä ja yhteiskunnassa
Käsiteltävät näkökulmat 1. Minkälaisia 1. identiteettejä 2. sosiaalisia ja 3. kulttuurisia merkityksiä juridisissa teksteissä rakennetaan? 2. Laadun arviointi ominaispiirteiden ja tavoitteiden näkökulmasta 3. Minkälaisena toimintana oikeudellinen työ/viranomaistyö näyttäytyy tekstien valossa, mitä tekstit itsessään tekevät?
1. näkökulma: Minkälaisia olioita juridiset tekstit ovat? Miten tekstejä analysoidaan? Tarkastellaan tekstejä kielellisten ja tekstuaalisten valintojen valossa Tekstin valinnat kuvaillaan Mahdollisia merkityksiä tulkitaan Selitetään näkyviä ja näkymättömiä kytköksiä muihin käytäntöihin Arvioidaan tekstin tarkoitusta Arvotetaan tekstiä mm. suhteessa valtakysymyksiin ja ideologisiin merkityksiin
Tekstin/kielen valinnat Kielellinen taso Sanavalinnat, ilmaisutavat (subjektit, verbi, objekti) Kielelliset muodot (esim. aikamuoto ja modukset) Sisällöllinen taso Oletukset ja itsestäänselvyydet Informaation merkityksellisyys intertekstuaalisuus Vastaanottamisen taso Metateksti (rakenne, lukuohjeet) Sisällölliset valinnat
Valintojen valossa voidaan kysyä Kenelle teksti tarkoitettu? Kuka on päässyt tekstissä ilmaisemaan näkemyksensä? Mitä tekstissä oletetaan lukijalta? Mihin tekstien joukkoon tämä teksti kuuluu, mihin ei? Mitä tekstillä pyritään tekemään? Tarvitaanko tätä tekstiä oikeasti? Mihin? Mitä valintoja tekstissä näkyy, mitä ei? Miten valinnoista rakentuu merkityskokonaisuus? Missä järjestyksessä asiat esitetään? Miten niitä kytketään toisiinsa? Kenen näkökulmasta todellisuutta tarkkaillaan? Kuka vuorovaikutusta ohjaa ja suuntaa?
Tekstiä ympäröivä maailma Tekstiä ympäröivä maailma Teksti Teksti
Tulkinnan lähtökohdat= tulkintavinkkien tunnistaminen 1. Teksti muiden tekstien joukossa 2. Teksti rakenteena 3. Teksti vuorovaikutuksena
Valinnat analysoinnin kohteina Kielelliset ja tekstuaaliset valinnat Valintojen perusteella tehtävät tulkinnat Kenelle? Miksi? Miten? Seuraukset?
2. Näkökulma: Laadun arviointi ominaispiirteiden ja tavoitteiden näkökulmasta Laatukriteerit: Hallintolaki: asiallisuus, selkeys ja ymmärrettävyys Virkakielen toimintaohjelma kielitietoisuus, koulutus ja tekstityön merkityksen ymmärtäminen Rovaniemen hovioikeuden laatuhanke: Vakuuttavuus, avoimuus, seikkaperäisyys ja johdonmukaisuus, ymmärrettävyys, rakenteen selkeys ja ulkoasun huolittelu
Oikeudellisen tekstin ominaispiirteitä täsmällisyys > termit, vakiintuneet ilmaukset, teknistyneet merkitykset informatiivisuus > intertekstuaalisuus, moniaineksisuus, tekstin uusiokäyttö yleispätevyys ja etäisyys > persoonattomuus, passiivin käyttö, institutionalisointi systeemisyys > ristiviittaukset, kontekstointi jäsentyneisyys ja kaavamaisuus > konventionaalinen rakenne, hierarkkisuus lyhennepitoisuus > lähdeviittaukset, instituutiot substantiivipitoisuus > abstraktius, institutionalisointi vanhahtavuus ja arvokkuus > monikerroksisuus, tekstikäytänteet (Heikki Mattila, Vertaileva oikeuslingvistiikka 2002)
Miten ominaispiirteet vastaavat laatukriteereitä? Laatukriteerit asiallisuus ymmärrettävyys demokraattisuus norminmukaisuus vakuuttavuus avoimuus seikkaperäisyys johdonmukaisuus ymmärrettävyys selkeys ulkoasun huolittelu Ominaispiirteet: termit, vakiintuneet ilmaukset, teknistyneet merkitykset moniaineksisuus, tekstin uusiokäyttö persoonattomuus, passiivin käyttö, institutionalisointi ristiviittaukset, kontekstointi konventionaalinen rakenne, hierarkkisuus lyhenteet abstraktius, institutionalisointi monikerroksisuus
Ominaispiirteet suhteessa erilaisiin lukijoihin Ketä/mitä ominaispiirteet palvelevat? Minkälaista lukutapaa ne edellyttävät/olettavat? Mitä muita etukäteisoletuksia / itsestäänselvyyksiä ominaispiirteisiin sisältyy? Mikä ominaispiirteiden näkökulmasta on tekstien tavoite? termit, vakiintuneet ilmaukset, teknistyneet merkitykset moniaineksisuus, tekstin uusiokäyttö persoonattomuus, passiivin käyttö, institutionalisointi ristiviittaukset, kontekstointi konventionaalinen rakenne, hierarkkisuus lyhenteet abstraktius, institutionalisointi monikerroksisuus
Avoimuutta? Perustetaan Euroopan puolustusmateriaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaravirasto, joka määrittää operatiiviset vaatimukset, myötävaikuttaa niiden täyttämistä edistäviin toimiin, pyrkii osaltaan määrittämään ja tarvittaessa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi, osallistuu voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskevan eurooppalaisen politiikan määrittelyyn sekä avustaa ministerineuvostoa sotilaallisten voimavarojen parantamisen arvioinnissa.
Selkeyttä? Edellä 8 :n 1 momenttia sovellettaessa vastaavan uuden pakettiauton ja muun vastaavan uuden ajoneuvon verotusarvo on alennetulla verokannalla verotettavan 23 :n 1 momentissa tarkoitetun pakettiauton, huoltoauton, jonka oma massa on vähintään 1 875 kilogrammaa ja M1-luokan ajoneuvon, jonka oma massa on 4 500 5 999 kilogrammaa, osalta 46 prosenttia vastaavan uuden ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta ja muun ajoneuvon osalta 33 prosenttia vastaavan uuden ajoneuvon yleisestä vähittäismyyntiarvosta.
Demokraattista? Sitten kun on menetelty niin kuin 99 :ssä sanotaan, ja 91 :ssä sallittu erottaminen puolison vaatimuksesta on tapahtunut, annetaan kumpaisellekin puolelle, tälle 93, 94 tai 95 :n nojalla ehkä tulevan vastikkeen lisäksi, puolet siitä, mitä on jäljellä sellaisen omaisuuden arvosta, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus, mikäli muuta ei johdu siitä, mitä 59 :ssä tai 103 :n 2 momentissa on säädetty tai toinen puoli ole saava lisää 101 tai 102 :n nojalla. Avioliittolain100 (16.4.1987/411)
ristiviittaukset ja intertekstuaalisuus? Mitä ne kertovat juridisesta tekstistä, sen kontekstista, tekijöistä, viestinnän kohteista ja niiden vuorovaikutussuhteista? vahva traditioon tukeutuminen, jolla turvataan vakiintuneen viestinnän perillemeno, hyvässä ja pahassa institutionaalisuus ja instituutioiden hierarkkisuus
Intertekstuaalisuus? Instituutioiden hierarkkisuudesta, jolloin tekstejä arvotetaan monin eri tavoin viittaamisen tavalla toisia tekstejä kyseenalaistetaan, toiset tekstit otetaan annettuina verbivalinnoilla ja muilla sanavalinnoilla
Jotta laadun kriteerit voisivat toteutua on pohdittava primäärilukijan näkökulmasta Itsestäänselvyydet: mitä argumentoidaan, mitä määritellään ja miten? Poisjätetty informaatio Oletetut luku- ja ymmärtämisstrategiat Miten aikaisemmat tiedot ja kokemukset kirjautuvat tekstiin? Metatekstit: kokonaisuuden ymmärtäminen edellyttää osien tulkintaa
Tekstin laadun parantamiseksi on myös pohdittava Mihin tarkoitukseen tekstiä tuotetaan? Miten tekstit sijoittuvat työn prosesseihin? Miten tekstejä tuotetaan?
Oikeudellisen kielen ja tekstin dilemmat Onko mahdotonta päättää primäärilukijasta ja sekundäärilukijasta? Onko mahdotonta yhdistää lähettäjän ja vastaanottajan tarpeet? tottumus ja palvelu? ymmärrettävyys ja oikea informaatio?
Onko asiantuntijakielestä tullut rasite myös asiantuntijalle?
Minkälaisia ovat neutraalit, objektiiviset ja oikeudenmukaiset sanavalinnat? pesän ilmoittajana oli toiminut leski B. Hänen ilmoituksensa mukaisesti Korkeimmassa oikeudessa pesänselvittäjä on vedonnut pesänselvittäjä on ilmoittanut kappaleessa 2 mainitulla tavalla ne perusteet, joiden nojalla hän on katsonut saatavan perimisen olevan Koska A ei kertomansa mukaan ole syyllistynyt pahoinpitelyyn, vaan lievään pahoinpitelyyn on kertomansa mukaan saanut virheellisen haasteen.
Mutta Hovioikeus, jonne A ja B valittivat, totesi, että perintökaaren 19 luvun 12 ja 16 :ien mukaan vrt. X:n kuolinpesän pesänselvittäjä asianajaja A lausui, että X oli kuollut vuonna 1994 ja Käräjäoikeus, joka lausumillaan perusteilla katsoi selvitetyksi, että Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Kalske lausui, että pesänselvittäjällä oli oikeus ajaa pesän puolesta velkomiskannetta
Minkälaisia ovat neutraalit, objektiiviset ja oikeudenmukaiset sisällölliset valinnat? Kuka pääsee ilmaisemaan kantansa? Prostituution kriminalisointiin on havaittu liittyvän erityisesti prostituoitujen aseman kannalta merkittäviä ongelmia eikä sitä olekaan täällä toteutettu. sukupuoliyhteyden harjoittamista korvausta vastaan on Suomessa perinteisesti pidetty hyvän tavan vastaisena toimintana
Erilaisia valintoja samassa tekstistä, samasta asiasta; heijastavatko erilaiset valinnat yhtäläisiä tavoitteita, arvoja? oli saanut elantonsa harjoittamalla prostituutiota, / A oli ansainnut Suomessa elantonsa seksipalvelujen tarjoajana / palkkion lupaaminen esimerkiksi sukupuoliyhteyden myöntämisestä / sukupuoliyhdyntäpalkkioiden menetykseen perustuvan ansionmenetyksen. / asiakkailta sukupuoliyhteydestä perityistä palkkioista / palkkion lupaaminen sukupuoliyhteyden myöntämisestä