Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Transkriptio

1 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1) tekstit, jotka ovat samaa tekstilajia 2) tekstit, joiden tavoite on sama kuin tulkittavan tekstin 3) tekstit, jotka käsittelevät samaa aihetta kuin tulkittava teksti 4) tekstit, jotka esiintyvät samassa yhteydessä kuin tulkittava. Mitä teksteistä tulkitaan? 1. Sävy 2. Rivien välinen viesti 3. Asia 4. Tavoite 5. Kirjoittajayhteisön imago HALLITSEEKO TEKSTI MINUA VAI MINÄ TEKSTIÄ Kirjoittamisprosessin teksti syntyy vaiheittain 1. Ideointi: työelämän teksti syntyy tarpeen täyttämistä varten 2. Luonnostelu: listaus, miellekartta, tekstikatkelmat, sanelu 3. Kirjoittaminen: aloita helpoimmasta kohdasta 4. Muokkaus: tarkista vielä kerran tekstin rakenne 5. Viimeistely: nipota kielestä vasta nyt Palaute on tekstin muokkauksen väline 1. Pyydä palautetta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 2. Sano, haluatko palautetta rakenteesta, kielestä, näkökulmasta. 3. Päätä, mitkä kommentit otat huomioon ja mitkä vievät harhateille. VIESTINTÄTILANTEEN ANALYYSI 1) lähettäjän tilanne + vastaanottajan tilanne tausta, tavoitteet, tiedot velvollisuudet, rajoitukset tausta, tiedot kiinnostus, odotukset 2) tekstilaji Mikä on oikea tekstilaji? Mitä tekstiä vastaanottaja odottaa? TEKSTIN SUUNNITTELUN AVUKSI 1) Mikä on tekstisi asia? - Mitä haluat sanoa asiasta lukijalle?

2 2 - Mitä sinun pitää kertoa lukijalle? - Mitä et voi kertoa? 2) Mikä on sen tavoite? - Välitätkö ensi sijassa tietoa? - Annatko ohjeita? - Selitätkö ja perusteletko jotakin? 3) Mitä lukijan pitäisi tietää, haluta tai osata lukemisen jälkeen? - Mitkä asiat hänen ainakin pitää tietää tai osata? - Haluatko hänen haluavan tietää lisää? 4) Kenelle kirjoitat? - Mitä lukija tietää ennalta? - Mikä lukijaa kiinnostaa? - Mihin hän voi samastua? 5) Miten lukija suhtautuu asiaasi? - Onko hän jo odottanut tietoa? - Vastustaako hän muutosta? TEKSTIN RAKENTAMISEN AVUKSI Mikä on tärkein asiasi Mieti, mikä on perustelujesi ja vasta-argumenttien tärkeysjärjestys? Käytä tärkeysjärjestyksessä 3 5:ä ensimmäistä. Mikä on tärkein asiasi? Mitkä seikat ovat siihen johtaneet? Valitse niistä tärkeimmät. Mitkä seikat ovat siitä seurausta? Valitse tavoitteesi mukaan huonoimmat tai parhaat. Miten ratkaisisit asian? Perustelua vai päätelmiä? Tekstin kappale voi alkaa hyvin monella tavalla. Tavallista on, että tietoa välittävässä tekstissä kappaleen tärkein asia on alussa. Kyse on siis eräänlaisesta perusteluretoriikasta: Väite x, koska faktat 1 ja 2. Kun teksti etenee faktoista päätelmään, kappaleen tärkein asia on yleensä lopussa: On olemassa faktat 1 ja 2, joten päätelmä on x.

3 3 OTSIKOIJAN AVUKSI 1. Onko pääotsikon aiheena tekstin tärkein asia? 2. Onko otsikko tarpeeksi lyhyt? 3. Tunteeko lukija otsikon nimet, termit, koodit ja lyhenteet? 4. Kuvaako otsikkoni asian lukijan näkökulmasta? 5. Sopivatko otsikkoni yrityksen tyyliin? 6. Onko väliotsikoita tarpeeksi? 7. Vastaavatko otsikot tekstiä? MILLAINEN ON HYVÄ TIEDOTE? Muista, että tiedote on yleensä liuskan mittainen: Otsikko, ingressi ja kolmesta viiteen kappaletta asiasta. Lopuksi tiedotteissa on yleensä yhteystiedot. Muutamia asioita tiedotteista: Tiedottavan tekstin rakenne 1. Tärkein otsikkoon 2. Tärkein lihotettuna ingressiin. 3. Etene kohti historiaa, jonka paikka on viimeisenä. 4. 5M + 1K = Mitä, missä, milloin, miten ja miksi sekä kuka Lehdistötiedotteen monet tavoitteet: 1. Tiedottamista, vaikuttamista 2. Mitä on tapahtunut, tapahtuu tai on tapahtumassa? 3. Millaisin seurauksin? 4. Kuka, mitä, missä, milloin, miten ja miksi? 5. Tärkein alkuun rakenne 6. Hyvä otsikko: informatiivinen, aktiivinen (= verbi), lyhyt, kiinnostava 7. Ensimmäinen kappale toistaa otsikon asian täydennettynä. MILLAINEN ON HYVÄ LAUSUNTO Kenelle lausunto kirjoitetaan? Mitä lukija tietää asiasta? Mistä lukija on asiassa kiinnostunut? Mitä lukija odottaa asialta? Millaisia uskomuksia ja asenteita lukijalla on? Onko lukija tottunut lukemaan tekstejä? Kuinka kiireellisessä tilanteessa teksti luetaan? ONKO LUKIJOITA YKSI VAI USEAMPIA? MIKÄ YHDISTÄÄ MONET LUKIJAT TOISIINSA? Lukija etsii kannanottoja 1. Mikä on tekstisi pääasia? 2. Keskitytkö pääasiaan ja erottuuko se tekstistäsi? 3. Liittyvätkö tekstisi asiat toisiinsa? 4. Kumoatko vastakkaiset argumentit? 5.Mihin pyrit tekstilläsi?

4 4 Täsmällisyys, luotettavuus ja riittävä tieto 1. Pitävätkö kaikki varmana esittämäsi asiat paikkansa? 2. Käytätkö liikaa varauksia? 3. Korostatko asiakkaan hyötyä? 4. Erottuuko asiakkaalle tärkein? 5. Ovatko perustelusi johdonmukaisia asiakkaan näkökulmasta? 6. Mitä perustelukeinoja olet käyttänyt? 7. Mitä asiakkaasi jo tietää? 8. Mitä asiakkaasi todella tarvitsee? 9. Mitä sellaista tiedät, mikä ei tarjoukseen kuulu? Vaikuttamaan pyrkivän tekstin perusrakenne 1. Teesi otsikossa 2. Ajankohtainen esimerkki 3. Teesi 4. Perustelut 5. Kokoava teesi MILLAINEN ON HYVÄ MUISTIO JA RAPORTTI? Muista, että eri tavoite vaatii erilaista rakennetta. Raportin tunnusmerkkejä: argumentointi vetoamalla aiempiin tutkimuksiin, tietoihin tms. ammattialan ja tieteenalan oman erikoiskieli tiedon varmuuden asteen ilmaiseminen sanonnan täsmällisyys tekstin rakenteen johdonmukaisuus Raportin vakuuttavuus: sisältää tarvittavat argumentit edustava ja sopiva määrä tietoa selkeästi ja täsmällisesti Muistio kirjoittajalla oma näkemys tekstin rakenne kirjoittajan näkemysten mukainen tekstin käytettävyys KANKEASTA JA ABSTRAKTISTA TEKSTISTÄ SUJUVAAN SUOMEEN Miten kertoa lukijalle tekstin etenemisestä? 1) Onko tekstissä seuraavanalaisia ilmauksia: - seuraavista syistä tms. - ensiksi, toiseksi 2) Käytätkö numerointeja, väliotsikoita jne.? 3) Muistatko kokoavat virkkeet?

5 5 Millaisia asioiden välisiä suhteita teksti heijastaa? 1. Luetteloiva ja, myös, lisäksi, samoin, ensiksi, toiseksi 2. Vertaileva kuin, ikään kuin, verrattuna 3. Vastakkain asettava mutta, vaan, kuitenkin, sen sijaan 4. Syistä kertova koska, sillä, siksi, sen tähden, sen takia 5. Aikasuhteista kertova kun, sitten, tällöin, sen jälkeen kun 6. Ehtoja asettava jos, mikäli 7. Päättelevä joten, siten, niinpä, siis, näin ollen, -han 8. Tavoitteita ilmaiseva jotta, -miseksi Uuden asian tuominen tekstiin 1. Yksi asia kerrallaan. 2. Predikaatin jäljessä 3. Ei paljoa määritteitä. 4. Painota tärkeää asiaa omalla lauseella. 5. Pääasia yleensä päälauseessa, sivuasiat sivulauseisiin. 6. Tekstin asioita arvottavat lauseet ja sanat. Tieto tasaisesti lauseisiin 1. Lyhyitä pää- ja sivulauseita. 2. Ei pelkkiä päälauseita. 3. Unohda lauseenvastikkeet. 4. Karta substantiivityyliä. 5. Huomaa tapaa ilmaisevat malla/-mällä-rakenteet. KÄSITTEELLISEN KIELEN TUNTOMERKKEJÄ Teonnimet ja teon tuloksen nimet, esim. työllistäminen, laajentaminen, seuranta, rahoitus Ominaisuudennimet, esim. köyhyys, suuruus, poikkeuksellisuus, työkykyisyys Sanat joiden loppuna on -aste, -taso, -toiminta, -työ, -prosessi, -aktiviteetti Abstraktit verbit, esim. toteuttaa, suorittaa, tehdä, tapahtua, merkitä, edellyttää, johtua, aiheuttaa Termit, esim. ulkoiluintensiteetti, asukastyytyväisyys, integraatio Passiivimuoto, esim. suoritetaan, toteutetaan Tilastokielen sanat, esim. kohdalla, nousta, laskea, korkea Lauseiden subjekteina muut kuin ihmiset tai muut konkreettiset olennot. SUJUVAN JA TÄSMÄLLISEN KIELEN TUNNUSMERKKEJÄ 1. Tekstin kappaleiden pituudet vaihtelevat. 2. Tekstin virkkeet ovat vaihtelevan mittaisia: yksilauseisia virkkeitä ja virkkeitä, joissa on päälause ja sivulauseita. 3. Virkkeiden predikaatit vaihtelevat: aktiivia ja passiivia, eri persoonia. 4. Verbit ovat kuvailevia ja havainnollisia. 5. Lauserakenteet ovat yksinkertaisia. 6. Sanavalinnat ovat osuvia. 7. Sanat ovat yleiskielisiä

6 6 Muista seuraavat perusasiat: Väliotsikollinen 3 6 kappaletta Kappale 1 5 virkettä Virke 1 4 lausetta Lause 1 3 sanaa + predikaatti sanaa MITEN TUNNISTAA LUKIJALLE VAIKEAT KOHDAT? 1. Tarkista, onko yksittäisessä lauseessa useita seuraavanlaisia verbimuotoja (esimerkkinä koskeaverbi): koskea koskiessa koskien koskeva, koskenut, koskettu koskemalla, koskemaan, koskematta jne. koskenta, koskeminen. 2. Etsi ammattisanasto Ovatko termit tarpeen? Selitätkö ne? Käytätkö synonyymeja? TEKSTIN SÄVY JA KOHTELIAISUUS Suomalaisessa kohteliaisuudessa on tärkeää toisen itsenäisyyden kunnioittaminen ja vaikutusmahdollisuuksien korostaminen. Tekstin sävyn arviointi 1) Vaikuttaako teksti yhtenäiseltä? Jos ei, mikä kohta poikkeaa muusta tekstistä? 2) Onko kirjoittaja tekstissä läsnä? 3) Missä muodossa verbit ovat? 4) Mitä on virkkeiden alussa? 5) Miten kirjoittaja nimeää asian? 6) Käyttääkö hän synonyymeja? 7) Käyttääkö hän termejä? 8) Ovatko sanat arkikieltä vai yleiskieltä? 9) Muuttuuko tekstin sävy tekstin myötä? Tekstin kohdentamiskeinot 1) Tekstin näkökulma lukijan mukaan 2) Lukija predikaattiverbin tekijänä 3) Lukija omistusliitteissä ja pronomineissa 4) Lukija voi samastua meihin. 5) Esimerkit lukijan maailmasta. KIINNOSTAVAN TEKSTIN OMINAISUUKSIA 1 Tekstin kappaleiden pituudet vaihtelevat. 2 Tekstin virkkeet ovat vaihtelevan mittaisia: yksilauseisia virkkeitä ja virkkeitä, joissa on päälause ja sivulauseita. 3 Virkkeiden predikaatit vaihtelevat: aktiivia ja passiivia, eri persoonia. 4 Verbit ovat kuvailevia ja havainnollisia.

7 7 5 Lauserakenteet ovat yksinkertaisia. 6 Sanavalinnat ovat osuvia. 7 Sanat ovat yleiskielisiä TEKSTIMASSA VAI HARKITTU VIESTI Tarkista lopuksi tekstin pääasiasta seuraavat: 1. Alleviivaa kappaleista pääasia. 2. Hahmottuuko pelkistä pääasioista selkeä kokonaisuus? 3. Mihin kohtaan kappaleita pääasiat sijoittuvat? 4. Jos pääasia kappaleen alussa, etenetkö perustellen? 5. Jos pääasia kappaleen lopussa, etenetkö päätellen? Muista, että muiden asioiden pitää tukea pääasiaa: 1. Onko kappaleissa pääasiaa tukevia seikkoja? 2. Käytätkö konkreettisia esimerkkejä? 3. Toisto ei aina ole pahasta.