SONKAJÄRVI. (Kylä 424 Ryhälänmäki) TILOJEN VENÄKKI 4:24 JA KANKARE 18:1 RANTA-ASEMAKAAVA. Näkymä Ala-Venäänjärvelle

SONKAJÄRVI (Kylä 424 Ryhälänmäki) TILOJEN VENÄKKI 4:24 JA KANKARE 18:1 RANTA-ASEMAKAAVA Näkymä Ala-Venäänjärvelle 2.6.2015

Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi ja tavoite... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 SUUNNITTELUALUE JA MAANOMISTUS... 2 3 KAAVASUUNNITTELUN TAVOITE... 2 4 SUUNNITTELUTILANNE... 3 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)... 4 6 LUONNONYMPÄRISTÖ... 4 6.1 Tausta... 4 6.2 Tutkimusmenetelmät... 5 6.3 Luontoinventointi... 5 6.3.1 Topografia ja geomorfologia... 5 6.3.2 Vesialueet ja vesistöt... 6 6.3.3 Kasvillisuus... 6 6.3.4 Maisema... 12 6.3.5 Linnusto ja eläimistö... 13 6.4 Suojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000-verkosto... 13 6.5 Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset kohteet... 13 6.6 Direktiivi- ja uhanalaislajisto... 14 6.7 Suositukset... 15 7 MUINAISMUISTOT... 16 8 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET... 17 8.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 17 8.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 17 8.2.1 Osalliset... 17 8.2.2 Vireille tulo... 17 8.2.3 Viranomaisyhteistyö... 17 8.2.4 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 18 8.2.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset... 19 9 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 19 9.1 Kaavan rakenne... 19 9.2 Rantarakentamisen mitoitus... 20 9.3 Aluevaraukset... 20 9.4 Kaavan vaikutukset... 21 9.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 9.4.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 21 9.4.3 Vaikutukset talouteen... 21 9.4.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja matkailuun... 22 9.4.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen... 22 9.5 Ympäristön häiriötekijät... 22 10 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 22 Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Liito-oravatarkastus 15.5.2015 5. Ranta-asemakaava 1:5000

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite 1.2 Alueen sijainti Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava koskee Sonkajärven kuntaan (kylä 424 Ryhälänmäki) sijoittuvia tiloja Venäkki 4:24 ja Kankare 18:1 Ala- Venäänjärven ja Venäänkosket välisellä ranta-alueella. Aloite ranta-asemakaavan laadinnalle on tullut alueen maanomistajilta. Tavoitteena on osoittaa loma- ja majoitusrakentamisen alueet ranta-alueella. Uuden rakentamisen myötä mahdollistetaan myös marjatilaan liittyvän yritystoiminnan monipuolistaminen. Suunnittelualue sijaitsee Sonkajärven kunnassa Sukevanjärven ja Sonkajärven välisen Matkusjoen vesireitin varrella. Matkusjoelta on edelleen vesireittiyhteys aina Iisalmen Porovedelle saakka. Alueelta on matkaa Sukevan taajamaan noin 8 km, Sonkajärven kirkonkylään noin 15 km ja Iisalmen kaupunkialueelle noin 30 km. KUVA 1: Kaava-alueen sijainti Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 1 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava 2 Suunnittelualue ja maanomistus Suunnittelualue (tilat Venäkki 4:24 ja Kankare 18:1) on yksityisten maanomistajien omistuksessa. KUVA 2: Suunnittelualueen alustava ja likimääräinen rajaus 3 Kaavasuunnittelun tavoite Kaavan laatimisaloite on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan tavoitteena on osoittaa loma- ja asuinrakentamisen alueet. Uuden rakentamisen myötä mahdollistetaan myös marjatilaan liittyvän yritystoiminnan monipuolistaminen. Nykyistä elinkeinoa (marjatila) monipuolistavia toimintoja voivat olla esim. marjojen itsepoiminta, kalastus, melonta ja näitä palvelevat majoitustilat. Sivu 2 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Maakuntakaavamerkinnät ranta-asemakaava-alueella tai sen läheisyydessä: VIITOSTIEN KEHITTÄMISVYÖHYKE Suunnittelumääräys: Valtatien 5 kehittämisvyöhykettä kehitetään kansainvälisenä kehitysja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota yritystoiminnan edistämiseen, liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristön laatuun. Liikennekäytävän suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon lentoliikenteen, korkealuokkaisen maantie- ja rautatieliikenteen sekä energia- ja tietoliikennelinjojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Vyöhykkeellä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset sekä edellytykset taajamajunaliikenteen kehittämiselle. Valtatien 5 ja Savonradan kehittämistarpeiden selvitys Kuopion ja Iisalmen välillä olisi tehtävä yhteishankkeena. Liikenneväylien kehittämisessä on otettava huomioon, että valtatie 5 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN -tieverkkoon ja on osa suunniteltua valtakunnallista runkotieverkkoa. MATKAILUPALVELUIDEN KOHDE (rm1) Merkinnällä osoitetaan pienialaiset matkailupalvelukohteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota matkailullisesti vetovoimaisen yksikön muodostamiseen sekä ottaa huomioon eri toimintojen ja rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. - rm1 330 Keskikosken lomamökit - rm1 332 Lohiranta MUINAISMUISTOKOHDE (sm) Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltu tiedossa oleva valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä esihistoriallinen tai historiallinen suojelukohde tai alue. Kaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Rauhoitus koskee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat muinaismuistot. Suojelumääräys: Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. - sm 581 Hiekkapakka - sm 585 Venäjänjärvi LAIVA- TAI VENEVÄYLÄ KUVA 3: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 3 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asema- tai ranta-asemakaavaa. Lähin laadittu ranta-asemakaava on laadittu vastarannalle (Hotelli -tilan ranta-asemakaava, kv hyväksynyt 4.2.2008). Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa. Rakennusjärjestys Sonkajärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 14.11.2011 ja on tullut voimaan 1.1.2012. 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). 6 Luonnonympäristö 6.1 Tausta Luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonarvoiltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet sekä muut kaavoituksessa huomioon otettavat kohteet sekä esittää suosituksia maankäytölle. Lähtökohta on, että kaavassa voidaan ottaa huomioon luonnonsuojelun kannalta arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt sekä edistää kasvillisuudeltaan merkittävien alueiden sekä eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilymistä. Suunnittelualueeseen ei kohdistu aluevarauksia maakuntakaavassa eikä maakuntakaavoituksen kannalta alueella ole erityisiä vaatimuksia. Luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta Ekotoni Ky:stä. Sivu 4 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 6.2 Tutkimusmenetelmät 6.3 Luontoinventointi Luontoselvitys toteutettiin maastotöiden osalta 4.6 2014. Alueen kasvillisuuden ja muun luonnon inventointiin käytettiin aikaa 7 tuntia. Maastoinventoinnissa huomio kiinnitettiin alueen kasvillisuuteen, geomorfologiaan ja maisemakuvaan. Päähuomio maastossa kiinnitettiin ns. lakikohteiden esiintymiseen, ja myös muiden, huomioarvoisten luontotyyppien ja lajiston, esiintymiseen suunnittelualueella. Selvityksen perusteella on arvioitu hankkeen vaikutuksia ja annettu suosituksia tulevan uudisrakentamisen sijoitteluun. Koko ranta-asemakaava-alue käveltiin rantoja pitkin pihapiiristä etelään ja paluu tapahtui etäämpänä rannasta. Maastossa oli käytettävissä alustava kaavaluonnos, jossa oli hahmoteltu potentiaalisia rakennuspaikkoja. Inventoinnissa käytettiin apuna sanelukonetta, muistikirjaa, kasviopasta, kiikaria ja karttoja mm. alueen ilmakuvaa (vuodelta 2010). Inventoinnin tulokset on kerätty sanalliseksi raportiksi ja kartalliseksi esitykseksi. Maastotyössä löydetyt arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet arvotettiin luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Kartoitusalueesta on laadittu joitain kasvilajikuvauksia, jotta saatiin yksityiskohtaisempi käsitys ko. alueen lajistosta ja sen vaihtelusta. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioitiin metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Erityisesti huomioitiin lehtipuuston määrää. Kasvilajien yleisyyttä arvioitiin eräillä alueilla seuraavasti kuusiportaisella asteikolla, jossa: 1 = yksittäinen havainto kasvilajista 2 = kasvia kasvaa niukasti siellä täällä 3 = kasvia niukasti jokseenkin koko näytealalla 4 = kasvia on runsaasti koko alalla, mutta ei laajaa, yhtenäistä kasvustoa (peittävyys 10 50 %) 5 = kasvilaji esiintyy massalajina (peittävyys 50 75 %) 6 = kasvilaji esiintyy erittäin runsaana massalajina (peittävyys yli 75 %) Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni- tai jäkälälajistoja. Myöskään alueen eläimistöä ei inventoitu systemaattisesti. 6.3.1 Topografia ja geomorfologia Suunnittelualueen topografia vaihtelee suunnittelualueen eri osissa runsaasti, mutta relatiiviset korkeuserot ovat kuitenkin aina vähintään 10m. Tasainen topografia on suunnittelualueen pohjoisosassa, jossa viljelyalueen korkeuserot jäävät em. noin 10 m. Suurimmillaan relatiiviset korkeuserot ovat suunnittelualueen eteläosassa, jossa joen ja suunnittelualueen länsiosan korkeuserot yltävät yli 25 m. Relatiivisilta korkeussuhteiltaan aluetta voidaan luonnehtia jyrkäksi mäkimaaksi. Erityisesti jokitörmä on paikoin hyvinkin jyrkkä; jopa kulku rinteen jyrkimmillä osilla on vaikeaa (ks. kuva 4b). Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 5 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Geomorfologisesti ehkä kaikkein kiintoisin alue on Matkusjoessa esiintyvä kynnäs suunnittelualueen eteläosassa. Maaperä lienee suunnittelualueen keski- ja eteläosassa moreenia, joka rinnealueilla lienee jossain määrin lajittunutta. Viljelyalueet lienevät lajittunutta hienoa hiekkaa tai silttiä (ks. kuva 4a alla). Kuvat 4ab. Vasemmalla suunnittelualueen pohjoisosan relatiivisilta korkeuseroiltaan vähäistä tasanko- tai kankare maata. Oikealla jyrkkää rinnealuetta suunnittelualueen eteläosasta. Vasemmasta reunassa Matkusjoki, jota on uiton loppumisen jälkeen kunnostettu. Kuvat 5ab. Vasemmalla Matkusjoen vuolasta virtausta suunnittelualueen eteläosasta. Oikealla on kuva suunnittelualueen keskiosasta. Joki on suosittu melontareitti. 6.3.2 Vesialueet ja vesistöt Matkusjoki on vedenlaadultaan hyvä, ja se on lievästi sameavetinen. Jokiosuuksia on kunnostettu, uiton lopettamisen jälkeen, muutama vuosi sitten kevyesti asettamalla kiviä ja lohkareita uomaan (ks. kuvat 5ab yllä). Osa kivistä on vielä rannalla. Maanomistajan ranta-aluetta ovat läheisen lomakylän asukkaan käyttäneet kalastukseen ja jokirantaan on syntynyt kulku-ura. 6.3.3 Kasvillisuus Sonkajärvi luetaan kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen, missä kohtaavat sekä eteläiset, pohjoiset että itäiset lajit. Alueen kasvillisuus ei yleensä ole kovinkaan monipuolista, mutta alueelle ovat tyypilliset laajat suoja turvealueet ja suoluontoa voidaan pitää monipuolisena. Kaavoitettava alue on pohja- ja osin keskiosastaan viljelyaluetta ja metsämaata on suunnittelualueen eteläosassa. Metsät ovat pääosin kuusta, mäntyä ja jonkin verran koivua kasvavaa sekakangasta. Sivu 6 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Inventointi aloitettiin tilan päärakennuksen luota, josta siirryttiin eteläosan metsäiselle alueelle. Pihapiirin kasvillisuus on tyypillistä kulttuuri- tai puolikulttuurikasvillisuutta. Heinälajiston osuus on kenttäkerroksessa vallitseva. Rannassa kulkee kapeahko vadelmamesiangervo-heinä vyöhyke, joka erottaa pellot vesialueesta. Myös etäämpänä rannasta (rannan ja päärakennuksen välissä) on kapea pensaikkoinen saareke, jolla kasvaa raitaa, tuomea, harmaaleppää koivua ja pihlajaa. Metsäalueelle siirryttiin peltoalueen eteläosasta. Metsän reunavyöhykkeessä on verraten paljon nuorta lehtipuuta: koivua ja harmaaleppää; puut ovat noin säären vahvuisia tai ohuempia. Nuorehkoa kuusta on sekä mäntyä on sekapuuna aika runsaasti ja kuusten osuus kasvaa kun mennään edemmäs kohti etelää (ks kuvat 6ab). Kenttäkerroksessa ehdoton valtalaji on mustikka. Sen ohella esiintyy mm iso- ja pikkutalvikkia, metsätähteä, metsäkurjenpolvea, oravanmarjaa, suoputkea, metsäalvejuurta, puna-ailakkia, metsälauhaa jne. Kenttäkerroksen lajisto on aika tyypillinen tuoreelle kankaalle. Kun maasto alkaa nousta, kuusi ja mustikka runsastuvat ensin ja tultaessa pienelle kallio-moreeniselänteelle muuntuu puusto noin 50-60 -vuotiaaksi tasaikäiseksi männiköksi (ks kuva 7 seur.sivu). Maapuita tai pystykeloja ei esiinny ja nuorta koivua on jonkin verran sekapuuna. Samalla metsätyyppi muuntuu puolukka (mustikka) tyypin kuivahkoksi kankaaksi. Jopa kanervaa esiintyy kenttäkerroksessa lakialueella. Kuvat 6ab. Vasemmalla metsäalueen pohjoisreunaa. Puusto on kuusivaltaista tuoretta kangasta. Oikealla vanha maa-aineksen tai turpeen ottopaikka, joka nykyisin soistunut. Metsäkasvillisuus ympärillä kuusivaltaista kangasta. Inventointia jatkettiin nyt kulkemalla mainitulta selänteeltä toiselle pohjoisemmalle selänteelle. Selänteiden välissä kasvillisuus muuntuu uudelleen tuoreempaan suuntaan ja kuusi runsastuu selvästi. Samalla mustikka runsastuu ja samoin puustossa nuori pihlaja ja koivu ilmaantuvat sekapuuksi. Puusto on moreeniselänteiden välissäkin verraten nuorta ja maapuita ei rinteellä esiinny. Kenttäkerroksessa esiintyy mustikan ohella mm metsätähteä, kieloa, metsäkurjenpolvea, metsälauhaa, käenkaalta, metsämaitikkaa, metsäimarretta jne. (ks kuva 8). On mahdollista, että selänteiden välinen uoma on ollut geologisen kehityksen aikaisemmissa vaiheissa myös jokiuomana. Kohti selänteiden välistä alinta kohtaa laskeuduttaessa, yhä selvemmin alkaa maaperän soistumista ilmaantua ja pohja-alueet ovat kuusi-koivu korpimaista. Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 7 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Kuva 7. Eteläisemmän kallio-moreeniselänteen puusto on harvaa männikköä. Kuva 8. Selänteiden välissä on nuorta kuusta ja lehtipuuta kasvava korpimainen juotti. Pohjoisemmalla selänteellä kasvaa melko järeää (hakkuuvalmista) kuusta ja kenttäkerroksen kasvillisuus on tyypillistä tuoreelle kankaalle. Mustikka on kenttäkerroksen valtalaji. Mustikan ohella esiintyy käenkaalta, metsätähteä, oravanmarjaa ja metsälauhaa. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Lehtipuustoa ei juuri esiinny. Puusto on noin 80-100 -vuotiasta. Calamagrostis arundinace, metsäkastikka 1 Equisetum sylvaticum, metsäkorte 1 Linnea borealis, vanamo 1 Agrostis capillaris, nurmirölli 1 Deschampsia flexuosa, metsälauha 1 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Empetrum nigrum, variksenmarja 3-4 Vaccinium vitis-idaea, puolukka 2 Melampyrum pratense kangasmaitikka 1 Ledum palustre, suopursu 2 Calluna vulgaris, kanerva, 1-3 Trientalis europpaea, metsätähti 1 Sivu 8 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Kuva 9. Pohjoisemman selänteen tuoretta kuusikangasta. Tällä alueella tarkastettiin useita kuusia liito-oravan jätösten löytämiseksi, mutta niitä ei löydetty. Kuva 10. Matkusjokeen viettävää rinnettä. Kasvillisuus on rinteellä kuusivaltaista tuoretta kangasta. Kelopuuta ei juuri esiinny. Puusto on verraten tasaikäistä Seuraavaksi lähdettiin kulkemaan rinnettä kaakkoon joen suuntaisesti. Rinteen yläosaan asti, on kasvillisuus järeää kuusikkoa, jossa kenttäkerros on edellä kuvatun kaltainen. Metsätyyppi jatkuu samanlaisena etelään noin 400-500 m käsittäen lähinnä rinnealueen joen ja lakialueen välillä. Lakialueella puusto on lähinnä mänty-koivu sekapuustoa ja iältään huomattavasti nuorempaa. Jonkin verran on harmaaleppää ja pihlajaa sekapuuna. Rinnealue on morfologialtaan niin jyrkkä että rinteen suuntainen käveleminen on paikka paikoin hankalaa. Kenttäkerroksen lajisto pysyy samanlaisena; mustikan ohella esiintyy puolukkaa, lillukkaa, metsäalvejuurta, metsätähteä, oravanmarjaa, metsäkurjenpolvea, metsäimarretta, korpi-imarretta, kieloa jne. Kun kuljetaan rinteen yläosaa kohti aluetta, jossa joen kulkusuunta muuttuu kohti etelää, säilyy rinteen ala- ja keskiosan puusto ja Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 9 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava kenttäkerros lajistollisesti samantyyppisenä. Aivan joen törmällä on paikoitellen muutamia järeitä puuyksilöitä. Esimerkiksi kohdassa, jossa vastarannalla on laaja suvanto ja joen laajentuma, on muutama järeä kuusi ja yksittäinen haapa. Tällä alueella ja pitkin edellä kuvattua rinnealuetta tarkastettiin noin 20 ison kuusten ja jokusen haavan tyvi liitooravien havaitsemiseksi, mutta jätöksiä ei havaittu (ks kuva 11a alla). Kuvat 11ab. Vasemmalla tuoretta kuusikangasta. Kuva otettu jo melko läheltä Matkusjoen mutkaa. Oikealla kuva aivan eteläosan lahdelman eteläreunalta, jossa mainitun hiekkakynnäksen kohdalla nuorta lehtomaista metsää. Kun tullaan joen mutkaan, säilyy puusto samantyyppisenä kuin edellä. Rannassa ja sen läheisyydessä (selänteen aletessa kohti Maskusjokea) on puusto hyvinkin 80 100 vuotiasta kuusta. Sekapuuna on selvästi nuorempaa pihlajaa, koivua ja harmaaleppää. Rannassa on havaittavissa muinainen rantavalli, jota ei jyrkän rinteen osuudella havainnut. Mainitun vallin alapuolella on nuorta lehtipuustoa vielä hivenen runsaammin, mutta tälläkään alueella se ei ole kovin iäkästä muutamia poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta. Kasvillisuus on jo lehtomaisen rehevää. Kohti niemen kärkeen tultaessa, puusto uudelleen nuorenee. Rantaan on muodostunut polustoa ja leiri- ja nuotiopaikkoja vastarannan hotelli-lomakylän asukkaiden kalastaessa alueella. Vaccinium vitis-idaea, puolukka 1 Empetrum nigrum, variksenmarja 1 Maianthemum bifolium, oravanmarja 1 Melampyrum pratense, kangasmaitikka 2 Thelypteris phegopteris, korpi-imarre 2 Vaccinum myrtillus, mustikka 3 Rubus idaeus, vadelma 1 Luzula pilosa, kevätpiippo 1 Fragaria vesca, ahomansikka 1 Rubus saxatilis, lillukka 2 Calamagrostis arundinace. metsäkastikka 1 Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri 2 Deschampsia flexuosa, metsälauha 3 Trientalis europaea, metsätähti 3 Sivu 10 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Niemen kärjessä on pieni lahdelma (luonnoksessa LV), jonka rannan kenttäkerroksessa esiintyy mm mustikka, metsäkorte, oravanmarja, käenkaali, mansikka, lillukka, kielo, metsäkurjenpolvi jne. Puusto muodostuu nuoresta lehtipuusta (koivu, harmaaleppä, pihlaja ja kookkaasta kuusesta (ks kuva 10b). Vyöhyke on melko kapea rannan tuntumassa ja hieman ylempänä se muuntuu nuorehkoksi koivikoksi, jossa on kuusta alus- ja sekapuuna. Kenttäkerros on heinittynyttä. Lahdelmassa on myös kaunis hiekkakynnäs (ks geomorfologia 6.3.1 edellä ja kuvat 12ab alla). Kuvat 12ab. Eteläosan pienen lahdelman hiekkakynnäs. Hiekkakynnäät syntyvät joki- ja aaltotoiminnan tuloksena. Kynnäs ja sen lähialue muodostavat paikallisesti huomionarvoisen kohteen. Seuraavaksi inventoitiin suunnittelualueen eteläisin osa ja täällä kuusi, koivu, pihlaja, koivu, harmaaleppä muodostavat puukerroksen ja kenttäkerroksessa on tuoreen mustikkatyypin kangasta. Paikoin on metsäkortetta melko runsaasti, mutta pääosin kenttäkerros koostuu jo edellä mainitusta lajeista ja metsätyyppiä voidaan pitää tuoreena kankaana. Lopuksi inventointia jatkettiin kulkemalla lähellä suunnittelualueen lounais-länsirajaa luoteeseen takaisin viljelyalueelle. Ensin puusto on ensin nuorehkoa kuusi-koivu sekapuustoa ja vähitellen hieman kookkaampaa. Kun edelleen kuljetaan kohti luodetta, maasto alkaa kohota ja moreeniselänteen puusto muuntuu vähitellen tasaikäiseksi mäntyvaltaiseksi tuoreeksi osin jo kuivahkoksi kankaaksi. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Selänteen pohjois-luoteispuolella kuusi alkaa runsastua ja tuoreelle kuusikankaalle tyypillinen lajisto runsastuu. Puusto on osapuilleen 50-60 -vuotiasta. Maapuita tai pystykeloja ei esiinny. Kasvillisuus jatkuu samanlaisena kunnes saavutaan alueelle, josta metsäosuuden inventointi aloitettiin. Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 11 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Kuvat 13ab. Vasemmalla jo aikaisemmin kuvatun kallio-moreeniselänteen kasvillisuutta. Kuva läheltä suunnittelualueen lounaisrajaa. Oikealla näkymä kohti Venäjänjärveä. 6.3.4 Maisema Suunnittelualueen maisemakuvasta voidaan todeta, että pohjoisen viljelyalueen maisemakuva on avoin. Viljelyalueelta avautuu kauniita näkymiä Venäjänjärvelle (ks kansikuva ja kuvat 13b ja 14). Viljelyalueen eteläpuolella maisemakuva on sulkeutunut tai puoliavoin. Jokiosuudelle ja sen suvannoille ja koskipaikoille avautuu kauniita näkymiä. Erityisen huomionarvoisia näkymät ovat suunnittelualueen eteläosan koskiosuudella. Sisempänä metsäalueella maisemakuva on sulkeutunut. Eteläisellä osa-alueella maisemakuva on suljettu tiheän puuston takia. Matkusjoki erottuu vain läheltä rantaa mutta näkymät joelle ovat tosin paikka paikoin kauniit. (ks. esim. kuvat 5ab) Tekstissä mainituilta, viljelyalue eteläpuolella sijaitsevailta kallio-moreeniselänteiltä avautuu kauniita näkymäsuuntia puuston lomasta pohjoiselle viljelyalueelle. Kuva 14. Kaunis joki- ja järvinäkymä viljelyalueelta. Rannan ja viljelyksen välinen heinikko pidetään matalana säännöllisellä niitolla. Myös puustoa karsitaan tarvittaessa. Sivu 12 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 6.3.5 Linnusto ja eläimistö Inventointiajankohta ei ollut linnustokartoituksen kannalta kovinkaan otollinen. Yleispiirteenä voidaan todeta, että vesilinnustohavainnot olivat melko vaatimattomia; laulujoutsen pesii viljelyaluetta vastapäätä olevalla ruovikkolahdella, samoin naurulokkikolonia. Jokiosuudella uiskenteli telkkänaaras. Kuovi lähti lentoon samoin jokiosuuden keskivaiheilta. Punajalkaviklo lehahti lentoon hieman etelämpää. Haapana uiskenteli etelässä suunnittelualueen ulkopuolisella suvantoalueella. Huomionarvoisena tietona voidaan pitää sitä, että useita koskikaroja kalastelee talvisaikaan suunnittelualueen koskipaikoilla. Metsäpuolen lajeista alueella tavattiin metso, peippo, laulurastas, räkättirastas, hömötiainen (?), metsäkirvinen, pajusirkku, pajulintu, kiuru, harmaasieppo, västäräkki ja talitiainen. Pohjoispuolen peltoalueelle lensi ja pesii myös alueen rakennuksissa haarapääsky. 6.4 Suojelualueet, suojeluohjelmat ja Natura 2000-verkosto Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai alueellisissa luontoinventoinneissa mainittuja alueita. 6.5 Luonnonsuojelu-, vesi- ja metsälain mukaiset kohteet Luonnonsuojelulain 29 :ssä on lueteltu 9 luontotyyppiä, joiden luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia kohteita ei saa muuttaa niin, että niiden ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojeltuja luontotyyppejä ovat: Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt Pähkinäpensaslehdot Tervaleppäkorvet Luonnontilaiset hiekkarannat Merenrantaniityt Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset dyynit Katajakedot Lehdesniityt Avointa maisemaa hallitsevat suuret puut ja puuryhmät Suunnittelualueella ei ole LSL:n tarkoittamia elinympäristöjä. Metsälain 10 velvoittaa säilyttämään arvokkaita elinympäristöjä, jos ne ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia. Niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Tällaiset elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat: Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot Rehevät lehtolaikut Pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla Rotkot ja kurut Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 13 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat Suunnittelualueella ei esiinny metsälain mukaisia elinympäristöjä. Vesilain muutoksen mukaan (1105/1996, 15a ja 17a ) alle hehtaarin suuruiset fladat, kluuvijärvet ja lähteet muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet, järvet ja vesistöä pienemmät uomat tulee säilyttää luonnontilaisena. Suunnittelualueelta ei löydetty edellä mainittuja luontotyyppejä Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt mm Meriluoto ja Soinisen (1998) mukaan: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat Suunnittelualueella ei löydetty edellä mainitun listauksen mukaisia muita huomionarvoisia luontotyyppejä, mutta tässä yhteydessä voidaan huomioida peltoalueen eteläpuolella sijaitseva soistunut pitkäomainen painanne, jossa korpimaisia piirteitä. Alueelle on istutettu (väärin) mäntyä, mutta alueelle ilmaantunut myös kuusta ja lehtipuustoa. Toinen huomionarvoinen kohde on (ilmeisesti) vanha maa-aineksen ottopaikka, joka on soistunut. Kolmas kohde, joka ansaitsee huomion, on kaunis kynnäs -muodostuma ja lähialueen kasvillisuus. Uhanalaiset kasvillisuustyyppit Raunion et al (2008) mukaan Suunnittelualueelta ei löydetty uhanalaisuusarvioinnissa (Raunio ja muut 2008) mainittuja luontotyyppejä. 6.6 Direktiivi- ja uhanalaislajisto Maastokäynnillä pyrittiin kiinnittämään myös huomiota luonnonsuojelulaissa mainittujen eläinlajien esiintymiseen alueella sekä luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V mahdollisen esiintymiseen alueella Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat (LSL 49 ) Sivu 14 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaisluokituksen mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät LC= runsaana esiintyvät Taulukko 1: Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittu laji, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji (VU: vaarantunut, NT: silmälläpidettävä), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji DIR UHEX EVA naurulokki (alueen ulkopuolella) koskikara (joella) L. ridibundus C.cinclus VU NT laulujoutsen (vastarannalla) C.cygnus X LC Yhteensä 1 2 6.7 Suositukset Taulukko 2: Luontoselvityksen perusteella on annettu joitain suosituksia alueella havaituista kohteista. Kohde 1. Kapea korpimainen painanne (vanha jokiuoma?) Maankäyttösuositus Soistuva painanne tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle (luo-rajaus) 2. Maa-aineksen ottoalue; nyt soistunut luo-rajaus 3. Eteläosan kynnäs-muodostuma ja lähialue luo-rajaus 4. Avoimet peltoalueet Avoin viljelymaisema tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle; maatalouteen tai matkailuun liittyvä rakentaminen mahdollista; MT Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 15 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Luontoselvityksessä ei tullut esiin sellaisia ympäristöön liittyviä arvoja, jotka edellyttäisivät varsinaisen luonnonsuojelualueen perustamista. Pääosa suunnittelualueesta voidaan luonnehtia kasvillisuudeltaan ja luonnonympäristöltään tavanomaiseksi ja ihmistoiminnan vaikutus ilmenee lähes kauttaaltaan. Paikoin eteläosan metsäisellä alueella on melko järeääkin puustoa. Suunnittelualueiden luokittelussa olemme käyttäneet jakoa viiteen luokkaan luontoarvojen perusteella. Luokkajako on jossain määrin subjektiivinen, mutta pyrkimyksenä on ollut huomioida luonnontilaisuutta, puusto ikärakennetta ja lajivalikoimaa, geomorfologiaa ja maisemakuvaa ja näiden yhteisvaikutusta. Käytetyt luokat ovat: arvoluokka 0: ympäristövaurioalueet, kasvillisuus tuhoutunut ainakin osittain arvoluokka 1: tavanomainen maisema ja luonnonympäristö arvoluokka 2: huomioitavia tai jokseenkin merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen taso) arvoluokka 3: jokseenkin merkittäviä /merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja (paikallinen-seudullinen taso) arvoluokka 4: hyvin merkittäviä luontoarvoja (seudullinen valtakunnallinen taso) 1. kapea korpimainen painanne arvoluokka 2 MUU (kasvillisuus & geomorfologia) 2. vanha ottoalue arvoluokka 2 MUU (kasvillisuus) 3. kynnäs arvoluokka 2 MUU (geomorfologia) 7 Muinaismuistot Pääosa suunnittelualueesta sisältyy arvoluokkaan 1; tavanomainen luonnonympäristö.). Myöskään pysyviä maisema- tai luontovaurioalueita ei esiinny. Mainittujen arvoluokkaan kaksi (2) sijoitettujen kohteiden lisäksi suunnittelussa tulisi välttää uudisrakentamisen ohjaamista jyrkälle koillisrinteelle sekä viljelymaisemaan. Viime mainitulle alueelle voidaan sijoittaa maanviljelyä tai matkailua palvelevaa rakentamista. Kaava-alueen läheisyydessä, tiedossa olevien muinaismuistokohteiden takia, alueella tehtiin täydentävä muinaismuistokartoitus marraskuussa 2014 (FT Samuel Vaneeckhout, Aura OK). Tutkimuksessa ei havaittu mitään mikä viittaisi kiinteään muinaisjäännökseen nyt kaavoitettavalla alueella. Vaikka kaava-alueen ulkopuolisten tunnettujen asuinpaikkojen laajuus jää edelleen hieman epäselväksi, se on varmaa, etteivät muinaisjäännösalueet ylety nyt asemakaavassa osoitetuille rakennettaviksi suunnitelluille alueille. Varsinaiselta tutkimusalueelta ei löydetty muinaisjäännöksiä. Alueen ulkopuolella paikannettiin kaksi muinaisjäännöstä: tervahaudan ja röykkiön. Sivu 16 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 8 Ranta-asemakaavan suunnitteluvaiheet 8.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa loma- ja asuinrakentamisen alueet. Uuden rakentamisen mahdollistamisella mahdollistetaan myös marjatilaan liittyvän yritystoiminnan monipuolistaminen. Nykyistä elinkeinoa (marjatila) monipuolistavia toimintoja voivat olla esim. marjojen itsepoiminta, kalastus, melonta ja näitä palvelevat majoitustilat. 8.2 Osallistuminen ja yhteistyö 8.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kuopion museo Pohjois-Savon liitto Sonkajärven kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat Alueen asukkaat ja rajanaapurit 8.2.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Tässä yhteydessä laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 8.2.3 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 5.2.2014 todettiin, että alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontokohteita. Alueelle tulee kuitenkin tehdä riittävä luontoselvitys. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella tai sen läheisyydessä on kaksi muinaismuistoa. Museovirastolta ja/tai Kuopion museolta pyydetään lausunto näihin liittyen. Kuopion museolta saadun lausunnon mukaisesti alueella on tehty täydentävä muinaismuisto kartoitus (katso kohta 7 Muinaismuistot). Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristöjohtajan antamassa luonnosvaiheen lausunnossa todetaan, että kaava tulee toteuttaa siten, että sillä ei vaikeuteta Matkusjoen virkistyskäyttöä, mikä edellyttää yleisessä käytössä olevia polkuja rantavyöhykkeellä. Rakentamisen mitoituksessa tulee huomioida maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 17 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnosvaiheen lausunnon mukaisesti kaavaan on lisätty kortteleiden numerointi, korttelikohtaista rakennusoikeutta täsmennetään lauseella; Lisäksi saa rakentaa talousrakennuksia ja rakennelmia kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Lisäksi ELY-keskus esittää, että lomarakennusten etäisyys määritellään kauemmaksi joen rannasta tai kortteleiden ja joen välistä MY-aluetta levennetään. Esitetään myös harkittavaksi ohjeellista ulkoilureitti-merkintää joen ja RM-kortteleiden väliin. Näiden osalta todetaan vastineena, että olevat polkuyhteydet sijoittuvat luonnoksen mukaiselle MY-alueelle ja ohjeellinen reittimerkintä voidaan kaavakartalle lisätä. MY-alueen leveyttä ei ole tarvetta leventää. Kaikki rakennukset tulevat sijoittumaan kaavamääräysten ja aluerajausten perusteella riittävän kauaksi rantaviivasta. Pohjois-Savon liiton lausunnossa asemakaavan todetaan edistävän maakuntakaavan toteutusta. Savon Voima Verkko Oy:n esityksen mukaisesti kaavakartalla osoitetaan aluevaraukset nykyiselle 20 kv ilmajohdolle ja muuntoasemalle sekä esitetyille uudelle 20 kv ilmajohdolle ja muuntamolle (luonnos- ja ehdotusvaiheen lausuntojen mukaisesti). Ranta-asemakaava ehdotuksessa em. lausunnot on otettu tarvittavilta osin huomioon. Ehdotusvaiheessa viranomaislausunnoissa ei esitetty oleellisia muutoksia kaavaehdotukseen. 8.2.4 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta annettiin viisi yksityistahojen mielipidettä. Kolme mielipidettä on sisällöltään yhteneviä. Näissä väitetään, että kunnanhallituksessa on käsitelty erilainen kaava kuin kaavaluonnoksena on nähtävillä ollut. Lisäksi pyydetään ottamaan huomioon mm. seuraavaa; kaavaluonnos on ristiriidassa maakuntakaavan mtalueen kanssa, mielipiteenä todetaan, että ko. alueella on jo riittävästi matkailuyrittäjiä ja kosken rannoilla liikkujia, näin suurella rakentamisella tuhotaan koskialue ja estetään vapaa liikkuminen rannoilla, ainoana järkevänä ja riittävänä pidetään kaavan pohjoisosaan osoitettua rakennuspaikkaa. Yhdessä mielipiteessä todetaan, että kaava-alue koskineen on esihistoriallista asuinaluetta, metsästys- ja kalastusseutua. Tämän nähdään loppuvan kokonaan kaavan toteutumisen myötä. Miten turvataan jatkossa asukkaiden tasapuolinen kohtelu? Kestääkö vesistö samantasoista rakentamista? Vastineena em. mielipiteisiin todetaan seuraavaa; Kunnanhallitus on kokouksessaan 18.8.2014 päättänyt asettaa laaditun ranta-asemakaavaluonnoksen nähtäville. Käsittelyssä ja nähtävillä ollut kaavaluonnos ovat olleet samat. Mitään muutoksia tässä yhteydessä ei ole tehty. Nyt laadittu ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Päinvastoin Pohjois-Savon liiton lausunnossa asemakaavan todetaan edistävän maakuntakaavan toteutumista. Kaavassa esitetty uusi rakentaminen mahdollistaa maatilaan liittyvän elinkeinotoiminnan laajentamisen. Lisäksi matkailu- ja vapaa-ajan rakentaminen monipuolistaa alueellista majoitustarjontaa sekä edistää alueellisten matkailupalvelujen käyttöä. Matkailu tukee välillisesti myös lähialueiden palveluja ja niiden säilymistä. Sivu 18 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Esitetty rakentaminen ei estä koskialueen käyttöä esim. kalastukseen ja ulkoiluun. Uusi rakentaminen mahdollistaa matkailuun ja virkistykseen liittyvien palvelujen monipuolistamisen ja lisääminen. Kaava-alueella on tehty muinaisjäännösten osalta tarkentava inventointi; alueelta ei ole löydetty muinaismuistokohteita, joiden olemassa oloa kaava tulisi vaarantamaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maanomistajalla on oikeus laatia omistamalleen alueelle maankäyttöä ohjaava ranta-asemakaava. Tällaisen kaavan lähtökohtana on perustua nimenomaan kyseisen alueen ominaisuuksiin ja maanomistajan oikeuteen, ko. kaava ei lähtökohtaisesti vaikuta muiden maa-alueiden ja maanomistajien oikeuksiin. Ehdotusvaiheessa jätetyt muistutukset Ranta-asemakaavaehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta (Pertti Karinen, Juha Karinen). Muistutukset ovat sisällöltään samanlaisia. Muistutuksissa vastustetaan rakentamisen määrää esitetyssä laajuudessaan; perusteluina pidetään mm. seuraavia; alueella oleva vanha polku, liito-oravat kortteleissa 2-4, joen tulvat. Vastineena em. muistutuksiin todetaan seuraavaa; Muistutuksessa mainittu polkuyhteys on mahdollista säilyttää ranta-alueella. Ko. alueella rakentamisalueet eivät ulotu rantaviivaan saakka. Muistutuksessa esitettyjen liito-oravaväitteiden takia alueella tehtiin ns. liito-oravatarkistus P-S ELY-keskuksen toimesta 15.5.2015 (Liite 4). Tarkastuksen perusteella alueella ei ole havaintoja liito-oravista. Rakennuslupien myöntämisen yhteydessä tulee huomioon otettavaksi mahdolliset joen tulva-alueet siten, että rakentamista ei tulla osoittamaan liian alaville korkeustasoille. 8.2.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 5.2.2014 Kunnanhallitus 18.8.2014 156, päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja ranta-asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta Ranta-asemakaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen valmisteltiin ranta-asemakaavaehdotus Kunnanhallitus, kokouksessaan 16.3.2015 65, käsitteli kaavaehdotusta ja päätti asettaa ranta-asemakaavaehdotuksen yleisesti nähtäville Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä 25.3. 24.4.2015 Täydennetään prosessin edetessä. 9 Ranta-asemakaavan kuvaus 9.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavassa on osoitettu neljä erillistä rakentamiseen tarkoitettua korttelialuetta (RM-1). Pohjoisin korttelialue Ala-Venäänjärven rannalla rajautuu rantaviivaan. Muiden kolmen korttelialueen ja joen välissä säilyy maaston muodot ja jokiympäristön arvot huomioon ottava noin 20 40 metrin levyinen metsäalue (MY). Tällä alueella sijaitsevat myös jokivarren kinttupolut (kaavaan on ohjeellisena merkitty ulkoilureitti). Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 19 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Venäänkoskien suvantoalueelle on osoitettu aluevaraus (LV) palvelemaan vesiliikenteen tarpeita. Muilta osin maatilaan liittyvät viljelysalueet (MT), metsät (M) ja ranta-alueet säilyvät nykytilassaan rakentamiselta vapaina. Edellä mainittujen rakentamisalueiden tarkoitus on tavoitteiden mukaisesti mahdollistaa maatilaan liittyvän yritystoiminnan monipuolistaminen. Maatilan nykyistä elinkeinoa (marjatila) monipuolistavia toimintoja voivat olla esim. marjojen itsepoiminta, kalastus, melonta ja näitä palvelevat majoitustilat. 9.2 Rantarakentamisen mitoitus 9.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaava-alueen rantarakentamisen mitoitus on seuraava: Ranta-alueen rakentamisalueet Ala-Venäänjärven rantaviivaa Jokiosuutta (rantaviivaa 0.9 km) Yhteensä mitoittavaa rantaa Rantamitoitukseksi muodostuu 4 RM -aluetta 0.3 km 0.45 km 0.75 km 5.3 rp/km Kun otetaan huomioon, että em. RM-1 rakentamisalueista (kustakin voi muodostaa enintään yhden erillistilan) kolme ei rajaudu rantaviivaan, voidaan rakentamisen määrää pitää määrällisesti kohtuullisena. Matkailu- ja loma-asuntojen alue (RM-1) Alue varataan yritystoimintaa, matkailua ja loma-asutusta palvelevan majoituksen ja muun rakentamisen tarpeeseen. RM-1 kortteleiden kokonaisrakennusoikeudeksi on osoitettu 800 k-m2 pohjoisinta korttelia (400 k-m2) lukuun ottamatta. RM-1 -alueille on osoitettu ohjeelliset rakennusten paikat. Erillisten rakennusten määrä kullakin korttelialueella voi olla enintään ohjeellisena osoitettujen rakennusten paikkamäärä. Yksittäisen rakennuksen enimmäiskoko voi olla enintään 200 k-m2. Rakennuksen kerrosluku saa olla enintään I ½. Lisäksi saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia (kokonaisrakennusoikeuden puitteissa) ja rakennelmia. Rantaviivan rajautuvan RM-1 -korttelin osalta rakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden määrittämästä rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m, lukuun ottamatta enintään 30 m2 suuruista saunaa, jonka etäisyyden em. rantaviivasta tulee olla vähintään 20 m. Rantaviivaan rajautumattomien RM-1 -korttelialueiden osalta, kaikkien rakennusten etäisyyden korttelialueen rajoista tulee olla vähintään 5 m. Muut etäisyysvaatimukset rantaviivaan nähden eivät koske näitä korttelialueita. Kunkin RM-1 -korttelialueen voi muodostaa enintään yhdeksi erillistilaksi. Rakennuslupaprosessin yhteydessä tulee laatia korttelikohtainen asemapiirros ohjaamaan alueen yksityiskohtaisen rakentamisen, piha-alueiden ja muiden toimintojen sijoittumista. Sivu 20 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx

SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 9.4 Kaavan vaikutukset Jätevesien käsittelyssä noudatetaan talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun voimassaolevan valtioneuvoston asetuksen säännöksiä, ympäristönsuojelumääräyksiä, jätehuoltomääräyksiä ja yleisiä määräyksiä. Tässä määrittelemättömien asioiden osalta noudatetaan voimassa olevaa rakennusjärjestystä. Metsätalousalueet (M, MT, MY) Rakentamisalueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu nykytilanteen mukaisesti joko metsätalous (M) tai maatalous (MT) -alueiksi. Rakentamattomina säilyvät maisemallisesti arvokkaat joen ranta-alueet ja maatalousalueeseen kytkeytyvät järven ns. puolikulttuurikasvillisuutta omaavat ranta-alueet on osoitettu metsätalousalueiksi, joilla on ympäristöarvoja (MY). Vesiliikenteen alue (LV) Joen suvantoalueelle on osoitettu vesiliikennettä palveleva aluevaraus (LV). 9.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaava mahdollistaa nykyiselle metsätalousalueelle loma-asumiseen ja matkailuun liittyvää rakentamista. Uusi rakentaminen tukee lähiympäristön olevaa rakennetta. Ranta-asemakaavan mukainen rakentaminen täydentää maatilatoiminnan rakennuskantaa. Vesihuolto ja jätevesien käsittely toteutetaan kiinteistökohtaisesti kunnan rakennusjärjestyksen ja vesihuoltomääräysten mukaisesti. 9.4.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueen metsäkasvillisuus on luontoselvityksessä mainittujen luontokohteiden ulkopuolella verraten tavanomaista ihmistoiminnan muovaamaa tuoreehkoa kangasmetsää. Osaksi metsäkasvillisuus on taimivaiheen tai nuoren puusto metsää. Jokiosuuden ranta (viljelyalueen ja joen mutkan välissä) on jyrkkä, ja rakentaminen tälle alueelle aiheuttaisi laajoja vaikutuksia topografiaan, rinnemorfologiaan ja jopa jokiuomalle. Tälle alueelle ei ole osoitettu rakentamista. Mikäli rakentaminen toteutetaan esitetyn kaavaratkaisun mukaan, ei se merkittävästi lisää haitallisia ympäristövaikutuksia jokiympäristöön ja alueelta huomioituun kasvillisuuteen ja elinympäristöön. 9.4.3 Vaikutukset talouteen Maanomistajat voivat toteuttaa maatilatoimintaan liittyvät rakentamishankkeensa kaavan mukaisilla reunaehdoilla. Mahdollisen maatilaan liittyvän matkailun ja majoituksen myötä tilaan ja laajemminkin lähiympäristöön liittyvät matkailutulot lisääntyvät. Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx Sivu 21 / 22

Maankäytönsuunnittelu SONKAJÄRVI Venäkin ja Kankareen ranta-asemakaava 9.4.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja matkailuun Uusi rakentaminen mahdollistaa maatilaan liittyvän elinkeinotoiminnan laajentamisen. Lisäksi matkailu- ja vapaa-ajan rakentaminen monipuolistaa alueellista majoitustarjontaa sekä edistää alueellisten matkailupalvelujen käyttöä. Matkailu tukee osaltaan lähialueiden palveluja ja niiden säilymistä. 9.4.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Maatilatoiminnan vahvistumisen ohella matkailijoiden lisääntyminen monipuolistaa kylämäisten alueiden sosiaalista elämää, vaikutuksien ollessa kuitenkin varsin vähäisiä ja kausiluonteisia. Laajemmassa määrin rakentaminen kuitenkin voi luoda myös uusia elinkeinollisia mahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja siten olla turvaamassa alueiden säilymistä ainakin osittain asuttuina. Terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähinnä rakentamiseen liittyviä ja ne ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. 9.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueille uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. 10 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaava tullaan hyväksymään Sonkajärven kunnanvaltuustossa. Ranta-asemakaavan saatua lainvoimaisuuden rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamisalueille, kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen ja ajankohta on maanomistajan päätettävissä. Kuopiossa 2.6.2015 Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sivu 22 / 22 Venäkki Kankare_rak_selostus_02062015.docx