KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖTOIMIKUNTIEN TYÖKOKOUS 20.2.2014 Kuopio Nuorisotakuu sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirasto Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 1
MIKÄ ON NUORISOTAKUU? http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/info Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 2
Lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus lainsäädännössä Terveydenhuoltolaki (1326/2010) (2,4,8,12,15,16,17,24,27,32,33,34,35,53,69 ja 70 ) VNA (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (4,11 ja17 ) Mielenterveyslaki (1116/1990) (3, 4 ja 5 ) Mielenterveysasetus (1247/1990) (6a, 6c ja 6d ) Lastensuojelulaki (2,3a,7,8,9,10,12,14,15,16 ja 17 ) Nuorisolaki 72/2006 (7a ja 7b ) Perusopetuslaki (16a, 17 ja 31a ) Itä-Suomen aluehallintovirasto, Paula Ollonen, PEOL 26.2.2014 3
THL:n KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄ-SUOMESSA 2013 Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 4
Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen: Maksuttomat tulokset: www.thl.fi/kouluterveyskysely www.sotkanet.fi Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 5
KUNTAPAKETIN SISÄLTÖ Kuntaraportti KOLME PAKETTIA KUNTA- JA KOULUKOHTAISIA IND. KYSYMYSKOHTAISET TAULUKOT KUNTA- JA KOULUKOHTAISESTI YHTEENSÄ 100 INDIKAATTORIA ILON JA HUOLEN AIHEET KYSYMYSKOHTAISET TAULOKOT MIHIN KOULUTERVEYSKYELYN TULOKSIA TARVITAAN VAIKUTTAVAN HYVINVOINTITYÖN TEKEMINEN + NUORTEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINTIJOHTAMISEN TUKENA Huom. Myös SOTKANET, HYVINVOINTIKOMPASSI, SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 6
HYÖDYNTÄMINEN TEHOKASTA KUN KUNNASSA > TOIMINTASUUNNITELMA MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ SUUNNITELMA TIEDOTTAMISESTA OH-TYÖ TERVEYSTIEDON OPETUS NUORET IDEOIMAAN TULOKSISTA TIEDOTTAMINEN VANHEMPAINILLAT TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN Mihin tartutaan? Mitkä meillä korostuvat? Eri tahojen sitouttaminen Toimenpiteiden vaikutuksen arviointi MITEN TARTTUA TULOKSIIN? Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 7
HAASTEITA, JOIHIN VOI TÖRMÄTÄ MAKSULLISUUS OMISTAJUUS YHDELLÄ HALLINTOKUNNALLA HYÖDYNTÄMINEN TEOTONTA VANHEMMAT, OPPILAAT, 3. SEKTORI JNE. UNOHDETAAN PROSESSISTA KOKONAAN HALU JEMMATA TULOKSIA KOULUYHTEISÖN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN NÄHDÄÄN VAIN TERVEYDENHUOLLON TEHTÄVÄNÄ VINKKEJÄ HYÖDYNTÄMISEEN www.thl.fi/kouluterveyskysely Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 8
Kaksi vuosikymmentä lapsiperheiden peruspalveluissa Neuvolan perhevalmennusta on karsittu vanhemmuuskoulutuksella on osoitettu olevan ongelmia ehkäisevä vaikutus (Drugli ym 2009) Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys ja käytösongelmia (Aronen, Arajärvi 200) Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas tuen saanti avun tarpeen herätessä parantaa vanhemmuutta (Counts ym 2010, Häggman-Laitila A. 2002 ) vahva vanhemmuus tukee lasten kehitystä Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty lapset, nuoret ja vanhemmat toivovat apua ongelmiinsa juuri kouluissa (Sourander ym 2008) 9 Jukka Mäkelä
Miksi ehkäisevään työhön ei sijoiteta tarpeeksi? 1.Ei uskota sen mahdollisuuksiin ehkäiseväisyyttä itsessään pidetään hyvänä, mutta yhtäkään ratkaisua ei nähdä tehokkaana 2.Uskotaan, että sen hyöty tulee liian myöhään 3.Arvellaan, että joku muu siitä saa hyödyn monialainen johtaminen tuo hyödyn näkyviin 4.Syrjäytymisen polkuja ei tunneta ehkäisy alkaa liian myöhään tai jatkuu liian vähän aikaa ehkäisy on väärin suunnattua tai liian kapea-alaista 10 Jukka Mäkelä
Pekka Myrskylän/ TEM/ EVA raportit tärkeitä: Sitä, mitä ei tehdä näkyväksi sitä ei ole. > V.2010 syrjäytyneitä 15-29-v. oli yhteensä 51 300 > 5 % kaikista tämänikäisistä nuorista > syrjäytymisen kovassa ytimessä 32 500. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella (TEM 24.3.2011) Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet? (EVA nro 19; 1.2.2012) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin takaamiseksi sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 3. art. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 11
Ennalta ehkäisevä hyvinvointityö ei MYY Suomessa. > Päättäjät ja kamreerit kannattaa motivoida hintalaputtamalla pahoinvoinnin ja syrjäytymisen seuraukset esim.: yksi hoitopäivä lasten ja nuorten psykiatrisella osastolla 630 / hoitovuorokausi > yksi 3 viikon hoitojakso 13 230 > mielenterveydeltään häiriintyneen lapsen hoito- ja lääkekulut ovat runsaat 1 milj., kun psykiatrisia hoitoja on 10 vuotta. 1 syrjäytynyt nuori hoitokodissa = 100 000/ vuosi > Kriminalisoituneen lapsen 5 vuoden koulukoti ja 10 vuoden vankilajaksot maksavat n. 1 milj. > Käytöshäiriöiset maksavat yhteiskunnalle 10 kertaa enemmän kuin ei-käytöshäiriöiset 1 syrjäytynyt yhteiskunnalle kaikkinensa = 1 000 000 Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 12
> REAKTIIVISUUDESTA PROAKTIIVISUUTEEN vrt. esim. Himanen, Castells & co (2012). SININEN KIRJA: Suomen kestävän kasvun malli, viimeiset 50 v. vähennetty pahoinvointia (sairaudenhoito) - seuraavat 50 v. edistetään hyvinvointia (terveydenhoito) a New Deal or No Deal, F.D. Roosevelt > UUSI KOULU UUSI OPETTAJUUS > UUSI OPS (dia 13) IHMISEN KOKO KASVUN JA OPPIMISEN POLUN TUKEMINEN > Sateessa ei kannata kuivata paitaa: Lapsen ja perheen tuki > katkeamaton, monitoimijainen palveluketju Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 13
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Lastensuojelun keskusliiton julkaisu 2012: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät Korjaava hyvinvointityö on kymmenen (10) kertaa kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä hyvinvointityö. Esimerkiksi jos päihde- ja rikoskierteeseen ajautunutta poikaa pystyttäisiin auttamaan lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen erityisnuorisotyön, päihdepsykiatrisen poliklinikan ja koulun yhteistyön avulla, maksaisi se 5 500 euroa. Kriisiytynyt tilanne, joka johtaa kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon nostaa kustannukset moninkertaisiksi. Vuoden sijoituksen jälkeen kustannukset olisivat jo yli 110 000 euroa. Vertaamalla vaihtoehtoisten palvelupolkujen kustannuksia, voidaan nähdä kuinka suuriksi kustannukset muodostuvat, jos ongelmien ennusmerkkejä ei tunnisteta ja tukea anneta silloin, kun se olisi kustannuksiltaan maltillista. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 14
Hyvinvointityötä tehdään Suomessa paljon mutta kaikki työ ei ole vaikuttavaa: osa on, osa ei. Myrskylän / tilastokeskuksen esittämistä syrjäytyneet 15 29 vuotiaat kannattaisi tehdä vuosittain tilasto jokaiseen kuntaan (prosenttiosuus + absoluuttinen määrä)! > nähdään, ONKO HYVINVOINTITYÖ OLLUT VAIKUTTAVAA > löydetään vaikuttavat keinot, jotka purevat. 2010 2014 Kunta x 6,5 % 3,8 % Kunta y 6,5 % 6,3 % MIKSI? Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 15
ITÄ-SUOMEN SEUTUKUNTIEN SYRJÄYTYNEET 15-29-VUOTIAAT 2010 (vain perusaste, ei opiskele, ei töissä, ei eläkeläinen, ei varusmies, naisilla ei alle 7-v. lapsia) Yhteensä Miehet Naiset SYRJÄSSÄ Miehet Naiset SYRJÄYTYMIS YHTEENSÄ PROSENTTI Mikkeli 12 036 6 415 5 621 571 352 219 4,7 % Pieksämäki 4 136 2 126 2 010 204 119 85 4,9 % Savonlinna 7 966 4 134 3 832 380 245 135 4,8 % Koillis-Savo 2 470 1 361 1 109 128 80 48 5,2 % Kuopio 25 770 12 809 12 961 993 627 366 3,9 % Sisä-Savo 1 993 1 072 921 101 64 37 5,1 % Varkaus 5 052 2 706 2 346 318 202 116 6,3 % Ylä-Savo 9 145 4 785 4 360 458 302 156 5,0 % Joensuu 24 417 12 616 11 801 942 575 367 3,9 % Keski-Karjala 2 461 1 398 1 063 130 90 40 5,3 % Pielisen-Karjala 3 185 1 774 1 411 181 113 68 5,7 % Itä-Suomi yht. 98 631 51 196 47 435 4 406 2 769 1 637 5,0 % Koko maa 1 005 927 514 751 491 176 52 411 32 871 19 540 5,2 % - Itä-Suomessa syrjäytyneitä ikäluokasta on hivenen vähemmän (5,0 %) kuin koko maassa (5,2 %) keskimäärin - Itä-Suomen seutukunnista eniten syrjäytyneitä (prosentuaalisesti) on Varkauden (6,3 %) ja Pielisen-Karjalan (5,7 %) seutukunnissa; vähiten Kuopion ja Joensuun seutukunnissa (molemmissa 3,9 %) Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 16
Y H T E I S T Y Ö T Ä!!! huutaa lainsäädäntö (soster-opetus-nuoriso-työhallinto) > edelleen voimakkaasti sektoroituneet hallintokunnat KATKEAMATON JA YHTENÄINEN PALVELUKETJU: Äitiys- ja lastenneuvola > kasvatus- ja perheneuvola > lapsiperheiden kotipalvelu > varhaiskasvatus / päivähoito > peruskoulu > II aste > työvoimahallinto > korkea-aste > > kasvun polkua tukee koko ajan sosiaalipalvelut- perusterveydenhoito-erikoissairaanhoito-mielenterveyspalv.- päihdepalvelut 3. sektori vahvasti mukana. KOKO KYLÄ KASVATTAA! Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 17
Miten kasvatus- ja opetusjärjestelmä voi ehkäistä syrjäytymistä? Mikä on opettajan perustehtävä? > Se ei ole opettaminen opettaminen on perustehtävän tärkein työkalu VAAN: Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 18
Opettajan perustehtävä on > oppilaan oppimisen ja kasvun tukeminen. > haaste opettajankoulutukselle (perus-, täydennys-), etenkin aineenopettajapuolella. Vastuun ottaminen nuoren oppimisesta ja terveestä kasvusta > reflektoidaan omaa opetustyötä oppiiko oppilas? > kehitetään itseä vaikuttavana pedagogina. Oppilas oppii; oppilas kokee onnistumisen elämyksiä / oppimisen ilo MINÄ OSAAN! > Yhteistyöosaaminen. Tieto ja kyky hyödyntää TUKEA. > Monelta opettajalta puuttuu KASVATTAJAIDENTITEETTI. OPETTAJAN PROFESSIO? Kasvatusalan ammattilainen? > jokaisen opettajan pitää tänä päivänä olla (lainsääd. + OPS + VES) myös OPO ja ERITYISOPETTAJA (PoL uud. 2011). > yhteistoimijuus; vastuu koko kouluyhteisön kehittämisestä ja hyvinvoinnista (oma perinteinen luokkatyö ei riitä). Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 19
2004 OPS: > KOKO KOULU OHJAA! OHJAUS ON YHTEISTYÖTÄ NUORISOTAKUU (Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 TEM/ STM / OKM; sis. KOULUTUSTAKUUN): Koulutus työllistyminen nuorten osallisuus Mukaan ohjaukseen lisäksi > TE-tstot työvoiman palvelukeskukset (työllistymissuunnitelma; amm.valinta ja uraohjaus) > ELY-keskukset kokoavat alueellisen verkoston ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinoinnin > Etsivä nuorisotyö; työpajatoiminnan laajentaminen; nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (nuorisolaki 2006 ja 2011) YKSILÖLLISET KOULUTUSPOLUT Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 20
Mitä koulu tänään sitä Suomi huomenna Kehittämisen välttämättömyys ja OPS Opettajan professio; ydintehtävä vkehittämis- ja kokeilutoiminnan kannustaminen ja vahvistaminen > oppimisen ja kasvun tukemisen tieto-taidon jatkuva karttuminen (vrt. Yhteiskuntatakuu) PISA-tuloksista tullut JARRU kehittämiselle vkoulu- ja opettajakohtainen OPS-prosessi itsessään tärkein juttu. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 21
ü Lasten ja nuorten (/> kansalaisten) hyvinvointi-, ohjaus- ja palveluverkostot ovat levällään ja pirstaloituneina kunnissa ja alueilla Syö tekemisen voimaa ja tehoa. (Kovat ja tekniset alat jyräävät.) Uusi lastensuojelulaki edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LSL 12 ). Hyvinvointiryhmä tekee. Suunnitelma on hyväksyttävä valtuustossa ja tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Hyvinvointisuunnitelma on otettava huomioon joka vuosi laadittaessa kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa. + Nuorisolain vaatima verkosto + alueelliset ohjaus- ja neuvontapalveluverkosto + muut oppilashuolto-, kelpo-, päihde-, turvallisuusverkostot STOP! Kuntaan (ja alueelle) kannattaa tehdä yksi, vaikuttava ja toimivaltainen (voi olla jaostoja, mutta systeeminen, selkeä arkkitehtuuri) LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIRYHMÄ. Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 22
V Ä L I T E T Ä Ä N: `ammattiylpeys` Yhteiskunta/ kasvattaja TEKEE itse sen, mistä puhuu / mitä vaatii muilta. Tässä luokassa/ koulussa / kunnassa/ maakunnassa/ valtiossa KETÄÄN lasta tai nuorta EI JÄTETÄ. (Jokainen lapsi nähdään yksilönä, hänen arvo tunnustetaan ei hukuteta massaan tai pidetä `tilastotappiona`) Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 23
Otetaan jokainen nuori mukaan - takuulla! Kiitos! Kari Lehtola sivistystoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto kari.lehtola@avi.fi puh. 040 505 0740 www.avi.fi/ita Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 C 80101 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12-14 70101 Kuopio Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja 24