Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tikkurila Tikkurilan kirkko; kortteli 61204 sekä katualueet Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 2.5.2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro 001964. Selostusta on tarkistettu 10.10.2011.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 1/62 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: 61 kaupunginosa, Tikkurila Kortteli 61204 sekä katualueet. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 61204 sekä liikenne- ja katualueet.) Tonttijako ja tonttijaon muutos: Kortteli 61204. Kaavamuutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Merja Häsänen, p. 8392 2127, etunimi.sukunimi@vantaa.fi Ilmoitus vireille tulosta 16.1.2007. Vantaan Sanomissa oli ilmoitus kaavoituksen alkamisesta 21.1.2007. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kala 2.5.2011, kh 9.5.2011, 10.10.2011, tarkistettu. Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan keskustassa kaupungintalon eteläpuolella Kielotien ja Vehkapolun välissä. Alue käsittää korttelin 61204, yleisen pysäköintialueen, osan Unikkotietä ja osan Asematietä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksella tehdään mahdolliseksi Tikkurilan uuden kirkon rakentaminen Asematien varteen, pysäköintihallin rakentaminen Unikkotien alle sekä täydennetään ja eheytetään Tikkurilan keskustan kaupunkirakennetta.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 2/62 1.4 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 Tiivistelmä 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2 Asemakaavan muutos 6 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 6 3 Lähtökohdat 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 7 3.1.2 Luonnonympäristö 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö 8 3.1.4 Maanomistus 13 3.2 Suunnittelutilanne 13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 13 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 17 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve 17 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 18 4.3.1 Osalliset 18 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 18 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 19 4.5 Asemakaavallisen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 22 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu 22 4.5.4 Asemakaavallisen ratkaisun valinta ja perusteet 36 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 38 5 Asemakaavan kuvaus 39 5.1 Kaavan rakenne 39 5.1.1 Mitoitus 39 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 40 5.3 Aluevaraukset 40 5.3.1 Korttelialueet 40 5.3.2 Muut alueet 43 5.4 Kaavan vaikutukset 44 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 44 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 46 5.4.3 Muut vaikutukset 47 5.5 Ympäristön häiriötekijät 47 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 47 6 Asemakaavan toteutus 50 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 50 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 50 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet 51
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 3/62 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Selostuksen liitteet: - tilastolomakkeet - asemakaavakartta määräyksineen - vesihuollon ja sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma. Erillinen liite: - Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus. Rakennusinventointi. 4.6.2008, Verstas Arkkitehdit Oy. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 1979, Amanda Eskola. Inventointiraportti. Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen hankesuunnitelma. Vantaan seurakunnat. Tikkurilan seurakunnan kirkon hankeryhmä hyväksynyt 14.12.2004. Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Tikkurilan kirkko, laajennus / uudisrakennus. Alustava perustamistapaselvitys. Optiplan Korjausrakentamispalvelu, 19.4.2005. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen arkkitehtuurikilpailu 22.5.2006 19.9.2006. Kilpailuohjelma. Vantaan seurakuntayhtymä. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen arkkitehtuurikilpailu. Arvostelupöytäkirja 30.1.2007. Vantaan seurakuntayhtymä. Tikkurilan keskustapuiston ja kävelykadun maisema-arkkitehtuurikilpailu 1.7. 31.10.2006. Arvostelupöytäkirja. Vantaan kaupunki. Suomen maisema-arkkitehtiliitto ry. 2007. Perustamisolosuhteet, lausunto. Tikkurilan kirkon korttelin 61204 asemakaavamuutos. Vantaan kaupunki, Maankäytön ja ympäristön toimiala, Geotekniikka / Matti Holtari 24.9.2007. Sosiaali- ja terveyden toimiala: Kannanotto kirkon korttelin 61204 asemakaavamuutokseen. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen liikenne-, huolto- ja pysäköinnin järjestelyistä 9.10.2007 neuvottelussa esitelty luonnos Sito/SK 5.10.2007 Kiinteistö Oy Bethanian kannanotto korttelin 61204 pysäköintiin sekä liikennejärjestelyihin sekä yhteisen jätehuollon toteuttamiseen. Kiinteistö Oy Bethanian hallituksen pöytäkirjan ote 7.1.2008. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen korttelin liikennesuunnitelma. Sito Oy 11.6.2008. Tikkurilan keskusta, pysäköinti. Vaihtoehtojen taloudellinen vertailu. kaupunki / Heikki Virkkunen 6.8.2009. Vantaan Tikkurilan keskustan katu- ja viheralueiden yleissuunnitelma 28.8.2009. Maisemasuunnittelu Gretel Hemgård, Vantaan kaupunki.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 4/62 Vantaanaukion pysäköintilaitos. Hankesuunnitelma. Tikkurilan keskuspysäköinti Oy, Vantaan kaupunki. Luonnos 28.8.2009. Sito Oy, Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, Projectus Team Oy. Väliraportti. Tikkurilan kirkko, tutkimukset. 4.3.2010 Vahanen Oy. Yhteenveto. Tikkurilan kirkko, kuntotutkimus peruskorjauksen hankesuunnittelua varten. 31.5.2010 Vahanen Oy. [Tikkurilanaukion] Maanalaisen pysäköinnin suunnitelmat. YIT Rakennus Oy, FCG Finnish Consulting Group, Infra ja ympäristö 24.9.2010. Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus. Luonnospiirustukset L1. Verstas Arkkitehdit Oy 1.11.2010. Asemakaavamuutos nro 002068 (kaupungintalo). Kv 13.12.2010. Maankäytön ja ympäristön toimialan ilmasto- ja ympäristöohjelma 2010-2012. Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.3.2010 8, ympäristölautakunta 24.2.2010 27. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vantaan seurakuntayhtymä järjesti Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen arkkitehtuurikilpailun 22.5.2006 19.9.2006. Kilpailu ratkaistiin 6.2.2007 ja sen voitti Verstas Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan "Liitto". Vantaan seurakuntayhtymä jätti kaavamuutoshakemuksen 14.12.2006. Tarkoituksena oli muuttaa tontin 61-204-2 asemakaavaa arkkitehtikilpailun voittaneen työn pohjalta. Koska kilpailun voittanut ehdotus vaikuttaa kaupunkikuvaan ja toiminnallisiin järjestelyihin laajemminkin kuin vain kirkon tontilla, laajennettiin asemakaavamuutos koskemaan koko korttelia 61204. Samalla on tutkittu maanalaisen pysäköinnin järjestämistä myös Unikkotien alle ja korttelin muiden kiinteistöjen laajenemistarpeita. Vantaan seurakuntayhtymän toimeksiantona Verstas Arkkitehdit Oy, pääsuunnittelijanaan arkkitehti Jussi Palva, on työstänyt eteenpäin kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelua kilpailun pohjalta saman aikaisesti asemakaavan muutostyön kanssa. Verstas Arkkitehdit Oy on vuonna 2008 laatinut Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen rakennusinventoinnin, johon kuuluu rakennushistoriallinen selvitys sekä kuvaus kirkon nykytilasta. Seppo Karppinen Sito Oy:stä on tutkinut eri vaihtoehdoin pysäköinnin, liikenteen ja huollon järjestämistä korttelin 61204 alueella ja Unikkotien alla sekä Asematien uuden, alustavan tasauksen. Raportti valmistui 11.6.2008. Vahanen Oy on keväällä 2010 selvittänyt Vantaan seurakuntayhtymän toimeksiantona Tikkurilan nykyisen kirkon kuntoa peruskorjauksen hankesuunnitelmaa varten. Kaavatyön aikana on kokoontunut paitsi laaja suunnittelutyöryhmä, johon ovat kuuluneet mm. korttelin kiinteistöjen edustajat sekä kaupungin eri tahojen asiantuntijat, myös seuraavat pienryhmät tarpeen mukaan: liikennetyöryhmä, suojelutyöryhmä, kustannuksia ja sopimuksia pohtiva työryhmä sekä Asematien korkotasoja tutkiva työryhmä.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 5/62 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavamuutos jatkaa Tikkurilan keskustan kehittämistä kirkon rakentamisella, joka tuo uuden, uljaan maamerkin Tikkurilan keskeisimmälle paikalle kaupungintalon vastapariksi. Nykyinen kirkkorakennus suojellaan osana Tikkurilan 1950-luvun perintöä. Samalta ajalta on Asematien varrella muitakin rakennuksia, mm. kaupungintalo. Asematien puoleisella korttelin osalla uusi kirkkorakennus, uusi kellotapuli ja kirkon eduspihaa rajaava luonnonkivimuuri muokkaavat kaupunkikuvaa eniten. Ne on kilpailuehdotuksen mukaisina otettu huomioon kaavamääräyksissä. Harras kirkkotunnelma jatkuu sisätiloista korttelin sisäpihalle. Pihajärjestelyissä on painotettu jalankulkijan ympäristön turvallisuutta ja miellyttävyyttä. Korttelin rakennetta täydennetään osoittamalla rakentamisen aluetta (rakennusalaa) Kielotien ja Asematien risteykseen sekä Vehkapolun ja Asematien risteyksen asti. Unikkotien puoleisella korttelin osalla katunäkymää eheytetään C-alueen rakentamisella. Rakennusten sijoittamisen pääperiaatteena on ollut saada maan alle johtava ajoluiska integroitua rakennukseen. Ajoluiskan paikkaa määrittää liikenteellinen toimivuus. Uudisrakennusten enimmäiskorkeus on V(1/4), mikä vastaa olemassa olevien naapurirakennusten korkeimpia osia. Voimassa olevassa asemakaavassa koko kortteli on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Unikkotien varrella on myös yleinen pysäköintialue (LP). Asemakaavan muutoksella muodostetaan kortteliin 61204 palvelurakennusten korttelialuetta (P), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK) ja keskustatoimintojen korttelialuetta (C) sekä katualuetta seuraavasti: Tontti 4 (terveysasema) osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Sen rakennusoikeus nousee 9 950 k-m 2 :stä 14 000 k-m 2 :iin. Tontti 3 (KOy Bethania) osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Sen rakennusoikeus säilyy nykyisellään 6 950 k-m 2 :nä. Tontille 5 (kirkko ja seurakuntakeskus) osoitetaan kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (YK). Uutta rakennusoikeutta osoitetaan 1 000 k-m 2. Suojeltavalle rakennukselle ei merkitä rakennusoikeutta lukuna kaavakartalle. Uutta rakennusoikeutta on uuden kirkkorakennuksen ja mahdollisesti terveys- ja sosiaaliasemalle johtavan laajennusosan verran eli 1 150 k-m 2. Tontin nykyinen rakennusoikeus on 5 800 k-m 2. Tontti 6 osoitetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Sen rakennusoikeudeksi osoitetaan 2 800 k-m 2. Kortteliin 61204 liitetään osa Asematietä. Asematien ja Unikkotien alle osoitetaan maanalaista pysäköintiä. Kortteliin 61204 osoitetaan lisää rakennusoikeutta yhteensä 7 850 k-m 2. Korttelin autopaikkoja saa sijoittaa korttelin 61204 maantasoon ja kellarikerrokseen tonttijaosta riippumatta sekä Unikkotien, Asematien ja Tikkurilanaukion alle asemakaavoissa osoitettuihin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Asemakaavalla muodostetaan kortteliin 61204 palvelurakennusten korttelialueen (P) tontti 4, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen (YK) tontti 5 ja keskustatoimintojen korttelialueen (C) tontti 6 sekä katualuetta. Kortteliin 61204 liitetään osa Asematietä. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Yleinen pysäköintialue (LP) muutetaan keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Asematien ja Unikkotien alle osoitetaan maanalaista pysäköintiä.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 6/62 Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaavamuutoksella noudatetaan Vantaan strategisia tavoitteita. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimuksia. Asemakaavamuutos toteutuu vaiheittainen. Mallikuva Tikkurilan keskustasta. Uusi kirkkosali ja kellotapuli asettuvat Asematien varteen. (Kuva: Kaija Topra) Mallikuva Tikkurilan keskustasta. Kuvassa on esitetty esimerkkinä, miten uudet rakennukset voivat sijoittua Unikkotien varteen. (Kuva: Kaija Topra)
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 7/62 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Tikkurilan palvelualueen liikenteellinen asema (henkilö-, tavara- ja joukkoliikenne) on erinomainen ja kehittyvä. Sijainti Helsingin pohjoispuolella pääradan ja Kehä III:n varrella, Lahdenväylän ja Tuusulanväylän välissä sekä Helsinki Vantaan lentoaseman läheisyydessä tarjoaa monipuoliset ja nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle, muualle Suomeen ja ulkomaille. Tikkurila on ollut kunnan hallinnollinen keskus jo vuodesta 1946, jolloin entinen Helsingin maalaiskunnan keskus Malmi liitettiin Helsinkiin. Tikkurilan hallinnollinen asema näkyy keskustan ilmeessä: Alueella on kaupungin ja valtion sekä Vantaan seurakuntayhtymän virastoja ja muita toimitiloja. Tiedekeskus Heureka, Keravanjoki, Silkkitehdas, Vernissatehdas, Tikkurilan vanha asema, 1950-luvun rakennusperintö ja Tikkuraitti kaupallisine palveluineen luovat alueelle vahvaa identiteettiä. Maisemarakenne, maisemakuva Keravanjoen laakso on Tikkurilan eteläosalle tyypillistä savitasankoa. Keravanjoki uurtaa uoman maisemaan ja on vesialueena merkittävä. Tikkurilan ydinkeskustassa alkuperäistä luonnonmaisemaa ei ole enää juuri havaittavissa. Perustamisolosuhteet Maaperä Maanpinta korttelin 61204 alueella on noin tasovälillä +16,5...+17,0. Korttelin maapohjan kerrosrakenne on - täytemaa 0-1 m - kuivakuorisavi 0-1 m - pehmeä savi 3-7 m - siltti/hiekka 2-3 m - moreeni 2-8 m. Kalliopinta on noin tasovälillä +3,0...+6,0 eli noin 11-14 metrin syvyydellä maanpinnasta viettäen itään. Pohjavesi Korttelin 61204 alueella ei ole pohjavesiputkea. Ympäristössä tehtyjen havaintojen perusteella saven alapuolisen pohjaveden keskimääräiseksi painetasoksi voidaan arvioida noin + 14,5. Täyttömaakerroksessa esiintynee myös orsivettä. Nykyiset rakennukset ja rakenteet Korttelin 61204 nykyiset rakennukset ja naapurirakennukset on perustettu paaluilla moreenikerroksen varaan lukuun ottamatta Vehkapolun itäpuolella olevaa liike- ja toimistorakennusta, joka pohjoisosaltaan on perustettu maanvaraisesti hiekkakerroksen varaan.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 8/62 Kirkon puupaaluperustusta on lahoamisen vuoksi vahvistettu v. 1979 hoikilla Bjurström-teräsputkipaaluilla. Teräspaalut on lyöty moreenikerrokseen kärjen syvyystason ollessa kirkon pohjoissivulla on noin +5...+7. Puupaalujen voidaan otaksua jääneen tätä tasoa ylemmäksi. Kuormien siirtymisestä kokonaisuudessaan puupaaluilta teräspaaluille ei ole varmuutta. Asematie ja Vehkapolku sekä katualueilla oleva putkisto on perustettu maanvaraisesti. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Ydinkeskusta on Tikkurilan kaupunginosan kaupunkirakenteen keskiosaa, joka on hallinnon, palvelujen, kaupan ja asumisen aluetta. Tuleva rakentaminen on Tikkurilan keskustan tiivistämistä ja täydennysrakentamista. Joukkoliikenneyhteydet ovat erinomaiset. Alueella on juna- ja linja-autoliikenteen terminaalit sekä taksiasema. Kaupunkikuva Tikkurilan keskusta on rakentunut väljästi ja matalasti viimeisen 50 vuoden aikana. Kaupunkikuvassa on löydettävissä 1950-luvun kirkonkylämäistä tunnelmaa sekä 1970- luvun ihanteisiin perustuvaa autokaupunkia. Kaupungintalo ja Tikkurilan vanha asema ovat tärkeitä identiteettitekijöitä. Tikkurilan 1980-luvun rakentaminen toi keskustaan isoja kaupallisia yksiköitä, kuten mm. KOy Bethanian kauppatalon, Kauppiastavaratalo Tikkurin ja Prisman sekä nykyisen Laurean ammattikorkeakoulun. Korttelin 61204 kaupunkikuvallista ilmettä hallitsevat suuret, tummasävyiset rakennukset, joiden välissä on asfaltoituja pysäköintialueita. Ympäristön äänimaisemaa ovat voimakkaasti humisevat ilmastointilaitteet. Kirkon sisäpihalla on jokseenkin vaatimaton, vihreä piha-alue. Katutilat ovat leveitä ja pysäköintikentät hallitsevat kaupunkikuvaa. Tikkurilassa ei ole korkeatasoisia puistoalueita. Koivuriveineen ydinkeskusta on kuitenkin kodikas. Tikkurilan keskustan ilmettä on ryhdytty muuttamaan Tikkurilan keskustan asemakaavamuutoksen tultua voimaan. Työt on aloitettu maaperän puhdistamisella ja puiden kaadolla. Kaupungintalon peruskorjaus ja perustusten vahvistaminen on käynnissä. Kaupungintalon laajennusosaa, maanalaista pysäköintilaitosta ja torin äärelle sijoittuvaa asuinkerrostaloa suunnitellaan parhaillaan. Tikkurilan keskustan yleisten alueiden toteutussuunnittelu on aloitettu. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Tikkurilan palvelualueen väestön sosiaalisen rakenteen piirteisiin kuuluu mm. aikuisvaltaisuus, yksin eläminen, lapsettomat avopariperheet ja työttömyys. Tikkurilan palvelualue on myös muuttoliikenteen aluetta, mikä vaikuttaa hyvinvoinnin taustatekijöihin: juurtumiseen, ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen jne. Vuonna 2005 Tikkurilan kaupunginosassa (kaupunginosa 61) oli 4 810 asukasta. Kymmenen vuoden aikana väkiluku on kasvanut lähes 1 200 asukkaalla. Vuonna 2010 asukasluku oli 4 976 asukasta. Kerrostalovaltainen kaupunginosa on heti Myyrmäen jälkeen Vantaan tiheimmin asuttua aluetta. Väestö on vanhusvoittoista. Väkiluvun ennustetaan olevan 5 009 asukasta vuonna 2011.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 9/62 Asuminen Tikkurilan kaupunginosan asunnoista alle puolet on omistusasuntoja. Asuntojen keskikoko on 58 m2. Tikkurilassa ei kuitenkaan asuta kovin ahtaasti, sillä kaupunginosassa on eniten yksin asuvia ja vähiten suuria perheitä koko Vantaasta. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Julkiset palvelut sijaitsevat kaavamuutosalueella ja sen vieressä: kaupungintalo, kaupungin ja valtion paikallishallinnon virastot, posti, pääkirjasto näyttelytiloineen, Laurean ammattikorkeakoulu sekä sosiaali- ja terveysasema, seurakuntayhtymän virastot ja kirkko. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Kauppiastavaratalo Tikkuriin sekä Asematien ja Tikkuraitin varren liiketiloihin. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä on myös ravintoloita. Tikkurilan kaupunginosa on toiseksi suurin työpaikkakeskittymä lentokentän jälkeen. Lähes 92 prosenttia 6 300 työpaikasta on palvelujen parissa. Kaupunki ja valtio ovat myös merkittäviä työnantajina. Tiedekeskus Heurekan yhteyteen rakennetaan oppimiskeskus, mikä vahvistaa myös Tikkurilan identiteettiä tiede-, tieto- ja kulttuurikeskuksena. Virkistys Tikkurilan urheilupuisto uima-, keila- ja jäähalleineen sijaitsee parin kilometrin päässä. Virkistyksen kannalta Keravanjoen rantapuisto on merkittävässä asemassa Tikkurilassa. Pääkaupungin monipuolista virkistys- ja kulttuuritarjontaa on lyhyen junamatkan päässä. Liikenne Kaavamuutosalue liittyy Unikkotien ja Asematien kautta muuhun pääkatuverkkoon sekä seudulliseen ja valtakunnalliseen päätieverkkoon, mm. Kehä III:lle, Lahdenväylälle ja Tuusulanväylälle. Tikkurilan asemalta on yhteydet pendolinoilla sekä pika- ja taajamajunilla päärataa pitkin eri puolille Suomea ja ulkomaillekin. Yhteydet ovat parantuneet entisestään Lahden uuden oikoradan avauduttua vuonna 2006. Vantaankosken radan ja pääradan yhdistävä Kehärata valmistuu v. 2014. Se tulee palvelemaan suoraan yli 220 000 pääkaupunkiseutulaista sekä lentoasemaa. Tikkurilan bussiasemalta on yhteydet lentoasemalle, eri puolille Vantaata ja Helsinkiin. Tikkurilan aseman yhteyteen on suunnitteilla asema- ja matkakeskus, jolla on tarkoitus parantaa mm. joukkoliikenteen palvelutasoa ja vaihtoja kulkumuodosta toiseen. Asemasta tulee Suomen toiseksi vilkkain. Tikkuraittia ja Asematietä pitkin kulkee valtakunnallinen pyörämatkailureitti, joka johtaa Talvikkitien kautta Keravalle, Tikkurilantien kautta Lahdenväylälle ja Keravanjoen eteläpuolta pitkin Helsinkiin. Pyöräilyn pääreitti kulkee etelästä Vehkapolkua pitkin kaupungintalolle, josta se jatkuu yhteystarpeena kirjaston ja Laurean väliseen Kirjasolaan (Vehkapolku). Kaupunki on laatinut esteettömyyssuunnitelman Tikkurilan alueelle ja koko kaupungin esteettömyysohjelma on hyväksytty v. 2007.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 10/62 Rakennettu kulttuuriympäristö Tikkurilan keskustan alueen rakennuskannan historiallisista kerrostumista on useita hävinnyt käytännössä kokonaan. 1900-luvun puolivälissä, kun Tikkurilasta oli tullut Helsingin maalaiskunnan hallinnollinen keskus, alueella alkoi voimakkaan kasvun kausi. Tältä ajalta, joka myös osui yksiin suomalaisen arkkitehtuurin yhden merkittävän kukoistuskauden kanssa, on Tikkurilan ydinkeskustassa säilynyt useampia merkittäviä rakennuksia. 1950-luvun rakentamista edustavat Asematien varressa tärkeimpinä kaupungintalo (valm. 1957, arkkit. Eija ja Olli Saijonmaa), kirkko (valm. 1957, arkkit. Leena ja Kalle Niukkanen) sekä Asematie 1 (ns. Kassatalo, valm. 1956, arkkit. Tuomas Väyrynen). Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 1979 -inventointiraportissa on Tikkurilan kirkko, kaupungintalo ja sen sivurakennus (ent. kirjasto) arvotettu luokkaan A1, nk. selvät suojelutapaukset. Inventoinnissa todetaan, että niiden sisältämät arvot ovat niin ilmeiset, että suojelutarpeesta on voitu varmistua. Ne ovat voimassa olevassa asemakaavassa esitetty suojelumerkinnöin. Tikkurilan kirkko Tikkurilan kirkko on alunperin suunniteltu seurakunnan työkeskukseksi, johon suunnittelun viime vaiheessa sijoitettiin Tikkurilan kirkkosali. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Leena ja Kalle Niukkanen. Kirkko on valmistunut vuonna 1957 ja kellotapuli vuonna 1969. Kirkko on ulkoasultaan samanhenkinen vastapäisen kaupungintalon kanssa. Verstas Arkkitehdit Oy:n laatimassa Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus, rakennusinventointi -raportissa selvitetään mm., että kirkkorakennus on kokenut monia muutoksia, joissa mm. alkuperäistä, selkeää tilajakoa on rikottu, takapihan parveke poistettu ja tammisia rakennusosia on vaihdettu ajan hengen mukaisesti alumiinirakenteisiksi. Käynti eteistilasta kirkkosaliin on alunperin ollut selkeä ja avara. Nykyisin käynti eteisestä saliin kulkee pieneksi porrastasanteeksi kutistuneesta välitilasta. Salin alttariseinä on alunperin ollut petsattua ja lakattua vaneria. Nykyisin se on valkeaksi rapattu. Salin selkeiden pilari palkki-rakenteiden liittymiskohdat ovat jääneet myöhemmin tehtyjen kotelointien sisään. Kattoon upotetut valaisimet on vaihdettu riippuvalaisimiin. Katutilat ovat leveitä ja pysäköintikentät hallitsevat kaupunkikuvaa. Tikkurilassa ei ole korkeatasoisia puistoalueita. Koivuriveineen ydinkeskusta on kuitenkin kodikas. Seuraavassa on kuvapari alkuperäisestä suunnitelmasta ja nykytilanteesta (pohjapiirros, I krs). Merkinnät:
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 11/62 Kaupungintalo ja sen sivurakennus Kaupungintalon kiinteistö on kaksiosainen; kaupungintalon vieressä on pergolalla kaupungintaloon yhdistetty sivurakennus, jossa on alunperin toiminut kirjasto. Myöhemmin sivurakennuksessa toimi lasten taidekeskus Pessi. Rakennukset perustuvat Helsingin maalaiskunnan virastotalon suunnittelukilpailuun vuonna 1954. Rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930 1979 -inventointiraportissa mainitaan myös Asematie 1:n kiinteistö, ns. Kassatalo, joka on luokiteltu kuuluvaksi suojeluluokkaan A2. Luokitus tarkoittaa potentiaalista suojelukohdetta, jonka suojelukelpoisuus ja -laajuus tulee selvittää tarkemmalla inventoinnilla. Tämäkin kiinteistö on kaksiosainen; matalan liikeosan takana on pergolan yhdistämä asuintorni. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Tuomas Väyrynen. Tikkurilan ydinkeskusta 1 -asemakaavatyön yhteydessä Kassatalo pergoloineen todettiin säilyttämisen arvoiseksi. Asematien varren merkittävimpien 1950-luvun rakennusten lisäksi saman vuosikymmenen rakennusperintöä edustaa kaupungintalon vieressä oleva, vuonna 1957 valmistunut ns. Kenkäaseman talo (As. Oy Leppäpuisto, Asematie 5). Arkkitehtuuriltaan rakennus on kirkkoa, kaupungintaloa ja Kassatalon rakennuksia vaatimattomampi ja tavanomaisempi. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 inventointiraportissa se on luokiteltu rakennushistorialliselta arvoltaan luokkaan B. Vahvistuneessa Tikkurilan ydinkeskusta 1:n asemakaavassa rakennusta ei säilytetä.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 12/62 Sosiaali- ja terveysaseman rakennus on rakennettu v. 1974 ja sitä on laajennettu 1989. Seurakunnan virastotalo on valmistunut 1976. KOy Bethanian rakennus on valmistunut v. 1989. Pysäköintilaitos on valmistunut 1989. Rakennukset on suunnitellut arkkitehtuuritoimisto Pauli Halonen. Tekninen huolto Vesihuolto Asemakaavan muutosalueelle on rakennettu vedenjakelu-, jätevesiviemäri- ja sadevesiviemäriverkot. Vedenjakelu Rakennettuja vedenjakelujohtoja on Asematien lisäksi Vehkapolulla ja Kielotiellä. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +84.00 mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Asematiellä on rakennettu jätevesiviemäri, joka liittyy Kielotien kokoojaviemäriin. Jätevedet johdetaan Keravanjoen varressa sijaitsevaan Tikkurilan pääviemäriin (1200 mm). Siinä vedet kulkeutuvat Suutarilan pumppaamolle joen etelärannalle ja edelleen Helsingin viemäriverkostossa Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Käsitellyt jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Alueelle on rakennettu sadevesiviemärit. Sadevedet johdetaan Keravanjokeen. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Vuoden 2005 tiemelumallinnuksen ja vuodelle 2030 arvioidun ennusteen mukaan Kielotien liikenne aiheuttaa korttelin itälaidalla 60-64 db:n liikennemelua. Unikkotietä ei ole erikseen otettu huomioon. Yleiskaavassa 2007 Unikkotie on esitetty ohjeellisena joukkoliikenteen runkoyhteytenä (ns. pikaratikka), minkä vuoksi arvioidaan, että myös Unikkotie tulevaisuudessa on liikennemelultaan Kielotien kaltainen. Alueella ei ole rautatien tai lentoliikenteen melua. Sosiaalinen ympäristö Katso kohta "Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella". Tikkurilan palvelualueella on puututtu mm. mahdollisimman varhain lapsen ongelmiin, mikä on näkynyt kaikilla palvelutoiminnan sektoreilla. Sosiaalista eheyttä ja turvallisuutta on parannettu toteuttamalla Turvallisuustalkoot-hanketta. Tyypillisiä ovat mm. perinteeksi muodostuneet yhteisölliset, vuosittain toistuvat tapahtumat, joilla on pyritty luomaan asukkaille "tikkurilaidentiteettiä". Kävelykeskustan laajeneminen, torin ja Tikkurilanpuiston rakentaminen tarjoavat lähivuosina paikkoja erilaisille tapahtumille ja yhdessäoloon. Uusi asuntorakentaminen tuo ympärivuorokautista elämää ja sosiaalista kontrollia ydinkeskustaan.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 13/62 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Voimassa olevan asemakaavan mukaisen LP-alueen Unikkotien varressa sekä Asematien ja Unikkotien katualueet omistaa Vantaan kaupunki. Tontin nro 61-204-2 (kirkko ja seurakunnan virastotalo) omistaa Vantaan seurakuntayhtymä. Tontin nro 61-204-1 (sosiaali- ja terveysasema) omistaa Kiinteistö Oy Tikkurilan Terveysasema. Tontin nro 61-204-3 omistaa Kiinteistö Oy Bethania (Vantaan seurakuntayhtymä). 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.11.2000 päättämien (tarkistettu 1.3.2009) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Toteutuminen on selostettu tarkemmin kohdissa 4 ja 5. Maakuntakaava (YM 8.11.2006) Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta, joka sijaitsee kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeellä. Alueeseen liittyy päärata. Tikkurilan eteläosalla jokilaakso on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi kohteeksi. Hanke on maakuntakaavan mukainen.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 14/62 Yleiskaava (Kv 17.12.2007) Kaavamuutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C). Korttelin 61204 etelä- ja länsipuolelle (Unikkotie, Kielotie) on osoitettu ohjeellinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Yhteys voidaan toteuttaa raitiotienä. Hanke on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevat asemakaavat Sosiaali- ja terveysaseman tontilla nro 61-204-1 sekä yleisellä pysäköintialueella (LP) on voimassa asemakaava nro 000473 (YM 30.10.1985). Sosiaali- ja terveysaseman tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jolla rakennusoikeus on 9 950 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku IV. Sallitusta rakennusoikeudesta 20 % saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Kummallakin alueella saa pysäköintiä sijoittaa myös maan alle Unikkotien varrella. LP-alueelle voidaan sijoittaa terveyskeskuksen tarvitsemista autopaikoista 20 kpl. Kirkon ja seurakunnan virastotalon tontilla nro 61-204-2 ja KOy Bethanian tontilla nro 61-204-3 on voimassa asemakaava nro 000647 (Kh 16.11.1987) Tontit ovat yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Kirkon rakennusoikeus on 1960 k-m 2 ja enimmäiskerrosluvut I ja II. Kirkko on suojeltu. Virastotalon rakennusoikeus on 3 840 k-m 2 ja enimmäiskerrosluvut II ja IV. KOy Bethanian rakennusoikeus on 6 950 k-m 2 ja enimmäiskerrosluvut I, III ja IV. Sallitusta rakennusoikeudesta 5 100 k-m 2 saa käyttää liike- ja toimistotiloja varten. Alueella saa pysäköintiä sijoittaa maan alle kirkon ja virastotalon väliin sekä Unikkotien varrelle. Unikkotie on voimassa olevissa asemakaavoissa nro 610300 (SM 17.9.1979) ja 610800 (SM 5.3.1981) osoitettu katualueeksi. Asematiellä ja osin Kielotiellä on voimassa asemakaava nro 610800 (SM 5.3.1981). Osia Kielotiestä kuuluu asemakaavojen nro 630100 (SM 22.3.1974x) ja 610300 (SM 17.9.1979x) kaava-alueisiin.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 15/62 Vantaan strategiat Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (kv 30.1.2006) - vahvistetaan keskustoja eheyttävällä täydennysrakentamisella, - laaditaan laatuluokitus julkisille ulkotiloille, - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita. Kaupunkisuunnittelun strategisena tavoitteena 2011-2014 on suunnitella ja tiivistää kehä- ja pääradan asemanseutuja sekä laatia kaupunkikuva- ja taidesuunnitelmia. Tikkurilan kehityskuva (kala 1.2.2006) Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ja kehitettävänä ympäristönä, joka on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan keskeneräinen. Tulevaisuudessa kaupunkimaista aluetta on enemmän kuin vain Asematie ja Tikkuraitti. Tavoitteena on toteuttaa laadukkaita maanalaisia pysäköintilaitoksia ja myös maanpäällisten pysäköintilaitosten on täytettävä keskustan laatukriteerit. Ammattitaitoinen suunnittelu näkyy mm. yksityis-
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 16/62 kohtien ratkaisussa sekä erityisesti julkisen ja yksityisen alueen rajapintojen yhteen sovittamisessa. Lähiympäristön viimeistely on tehtävä loppuun asti. Hanke on näiden strategioiden mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Tontit 61-204-1, 61-204-2, 61-204-3 ja 61-9906-1 ovat tontteina kiinteistörekisterissä. Asematie ja Unikkotie ovat tiloina kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Tikkurilan kirkko on suojeltu asemakaavalla nro 000647 (Kh 16.11.1987) (kaavakartalla vinoviivoitus). Asemakaavamääräyksissä sanotaan tarkemmin: "Rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, jonka purkamista ei suositella. Rakennuksen purkamisesta on tehtävä rakennuslautakunnalle kirjallinen ilmoitus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- tai muutostöiden on oltava sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Muita aluetta koskevia päätöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Tikkurilan keskustapuiston ja kävelykadun maisema-arkkitehtuurikilpailu 1.7. 31.10.2006. Arvostelupöytäkirja. Vantaan kaupunki. Suomen maisema-arkkitehtiliitto ry. 2007. - Kilpailualue käsitti mm. Asematien ja Tikkurinaukion. - Kilpailun tavoitteena oli kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen sekä toiminnallisesti elävä ja yhtenäinen kaupunkikeskusta. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen arkkitehtuurikilpailu. Arvostelupöytäkirja 30.1.2007. Vantaan seurakuntayhtymä. - Kilpailualue käsitti korttelin 61204. - Kilpailuntavoitteena oli mm. suunnitella kirkko ja seurakuntakeskus ympäristöineen kaupunkikuvallisesti hallituksi, toimivaksi, esteettiseksi kokonaisuudeksi. - nyk. kirkon säilyttäminen - Kirkon tulee näkyä Tikkurilan kaupunkikuvassa. - Kirkkosalien tulee mahdollistaa monipuolisesti jumalanpalvelukset eri yleisömäärillä. - Yleisötilaisuuksien ja huollon tulee tapahtua toisiaan häiritsemättä. - Liikenteen tulee olla toimivaa, luontevaa, selkeää. Sisätilojen tulee olla riittävät suurten kirkkopyhien yleisömäärän liikkumiselle ja sijoittumiselle.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 17/62 - Arkkitehtoninen idea, tunnistettava identiteetti. - Kokonaistaloudellisuus, kestävyys, huolettavuus. - Asematien ajoramppi poistetaan kirkon rakentamisen yhteydessä. Tikkurilan kirkko, laajennus / uudisrakennus. Alustava perustamistapaselvitys. Optiplan Korjausrakentamispalvelu, 19.4.2005. - Arkkitehtuurikilpailun lähtötietomateriaalia. Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen hankesuunnitelma. Vantaan seurakunnat. Tikkurilan seurakunnan kirkon hankeryhmä hyväksynyt 14.12.2004. - Arkkitehtuurikilpailun lähtötietomateriaalia. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Asemakaavamuutos nro 001897, Tikkurilan ydinkeskusta 1. Kaupunginvaltuusto 14.12.2009. - Kaavamuutos sijoittuu asemakaavamuutoksen nro 001964 koillispuolelle radan ja kaupungintalon väliselle alueelle. Asemakaavamuutos nro 002068, Kaupungintalo. Kaupunginvaltuusto 13.12.2010. - Kaupungintalo ja sen sivurakennus suojellaan asemakaavalla. Tikkurilan keskustan yleisten alueiden toteutussuunnittelu. - Työ tehdään maisema-arkkitehtuurikilpailun 2006 voittaneen työn ja voimassa olevien asemakaavojen pohjalta. - Työ on käynnistetty vuoden 2011 alussa. [Tikkurilanaukion] Maanalaisen pysäköinnin suunnitelmat. YIT Rakennus Oy, FCG Finnish Consulting Group Infra ja ympäristö 24.9.2010. - Maanalainen pysäköintilaitos sijoittuu kaupungintalon itäpuolelle kahteen tasoon Tikkurilanpuiston, Tikkurilanaukion, ja korttelin 61205 alle. Laitokseen ajetaan Lummekujan kautta. - Suunnitelmissa ei nyt esitetä yhdyskäytävän rakentamista korttelin 61204 suuntaan, mutta se on myöhemmin mahdollista tehdä. - Pysäköintilaitoksesta varataan 105 ap kaupungintaloa varten, 75 ap torin laidalle korttelin 61205 asuinkerrostaloa varten ja 177 ap yleiseen, nimeämättömään käyttöön. 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Vantaan seurakuntayhtymä järjesti Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen arkkitehtuurikilpailun 22.5.2006 19.9.2006. Kilpailu ratkaistiin 6.2.2007 ja sen voitti Verstas Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan "Liitto". Ehdotuksessa uusi kirkkosali asettui nykyisen kirkon viereen, osittain sosiaali- ja terveysaseman tontin puolelle Asematien varteen. Unikkotien puolelle oli esitetty seurakunnan virastotalon laajennusosa nykyiselle LP-alueelle. Myös sosiaali- ja terveysasemalle oli osoitettu kilpailuohjelman mukaisesti laajennusvaraa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Arkkitehtuurikilpailun tuloksen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Vantaan seurakuntayhtymä jätti tonttia 61-204-2 koskevan asemakaavan muutoshakemuksen 14.12.2006.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 18/62 Asemakaavamuutos nro 001964 otettiin kaupunkisuunnittelun kevään 2007 työohjelmaan (kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2007). Ensimmäinen liikenteen ja huollon järjestämistä koskeva kokous pidettiin 30.5.2007. Vantaan seurakunta on teettänyt DI Seppo Karppisella /Sito Oy liikenteen ja huollon yleissuunnitelman. Ensimmäinen asemakaavamuutoksen suunnittelukokous pidettiin 21.8.2007. Paikalla olivat seurakunnan ja korttelin 61204 muiden kiinteistöjen sekä kaupungin eri alojen edustajat. Asemakaavatyön kuluessa todettiin, että koko korttelin asemakaavaa tulee muuttaa. Todettiin myös, että korttelin lisääntyvän rakennusoikeuden edellyttämiä pysäköintipaikkoja tulee osoittaa lähiympäristöön sijoittuviin pysäköintilaitoksiin. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajat, rajanaapurit, maanvuokraajat, asukkaat, naapurikiinteistöjen huoltoyhtiöt, yritykset ja yritysten työntekijät tai/ja heidän edustajansa. Vantaan kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset mm: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, tilakeskuksen toimiala, pelastuslaitos, Vantaan kaupunginmuseo. Muita tahoja: HSL, HSV, Tikkurilan aluetoimikunta, Tikkurila-seura ry, Vantaan ympäristöyhdistys, Vantaan vammaisneuvosto, Vantaan kotiseutuliitto ry, Vantaan Energia Oy, Elisa Networks Oy. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 16.1.2007. Vireille tulosta ilmoitettiin kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille sekä yleisesti Vantaan Sanomissa 21.1.2007. Vireilletuloilmoitukseen saatiin kaksi mielipidettä. Vantaan Energia esitti, että asemakaavan muutosehdotuksessa huomioidaan maakaapeleiden ja kaukolämpöputkien sijainti. AsOy Asematie 13:n ja Lehdokkitie 4:n isännöitsijä oli kiinnostunut liikennejärjestelyjen vaikutuksista lähialueisiin. Vantaan kaupunki / kaupunkisuunnittelu järjesti 26.2.2008 yleisötilaisuuden Vantaan kaupungintalolla Tikkurilan keskustan kaavoitustilanteesta. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kirkon arkkitehtuurikilpailun tulos ja korttelin 61204 kaavavaihe. Tikkurilan kirkon kaavavaihetta esiteltiin yleisötilaisuudessa myös mm. 4.11.2010 Tikkurilan lukiossa. Merja Häsänen esitteli kirkon suojelukysymystä suojeluasiainneuvottelukunnalle (SUONE) 12.3.2008. SUONE totesi, että kirkosta tulisi laatia rakennushistoriallinen inventointi, jotta suojelumääräyksiä voitaisiin arvioida tarkemmin. Kaavatyön aikana on kokoonnuttu suunnitteluryhmän kanssa useita kertoja sekä perustettu pienryhmiä pohtimaan eri osa-alueita: liikenteen, pysäköinnin ja huollon järjestelyjä, rakennussuojelua, Asematietä sekä kustannus- ja sopimusasioita.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 19/62 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittaja, ehdotus nro 49 "Liitto" Ehdotuksen tekijät: VERSTAS Arkkitehdit: Väinö Nikkilä, arkkit.yo, Jussi Palva, arkkitehti Safa, Riina Palva, arkkitehti Safa, Ilkka Juhani Salminen, arkkit.yo Avustajat: Jari Saajo, arkkitehti Safa Akustiikka: Eija Halme-Salo Pienoismalli: Pienoismallitoimisto Pertti Parmes Kilpailun arvostelupöytäkirjassa ehdotuksesta mainittiin mm. seuraavaa: - Uusi kirkkorakennus istuu paikalleen kuin se olisi aina ollut siinä. Se antaa ympäristölle kaivatun, lopullisen aksentin. - Uudisrakennus suhtautuu nykyiseen kirkkorakennukseen huomaavaisesti. Se liittyy siihen matalalla välikkeellä ja liittää nykyisen kirkkosalin suurena seurakuntasalina uuteen kirkkoon. - Kirkon nykyinen sisäänkäynti säilytetään, mutta kadulta tuleva väylä kallistetaan niin, että sisääntulossa vältytään portailta. - Asematien puoleiselle piha-alueelle on sijoitettu ulkoauditorio, joka antaa seurakuntatyölle uusia mahdollisuuksia. - Taitavasti johdettu epäsuora valaistus poimii salin kaarevat muodot esiin. - Kuoron ja urkujen sijoittaminen antaa edellytykset hyvälle musiikkiakustiikalle. Seinien kaarevuus hajottaa ääntä sopivasti. - Alttarin valaistus suoraan ylhäältä on vaikuttava ja ennennäkemätön. - Yhdyskäytävä rakennusten välillä toimii hyvin ja sen kätkeminen osittain kumpareen alle tekee siitä mielenkiintoisen tunnelin. - Huolto toimii, mutta on liian lähellä sisäänkäyntiä. - Pääsisäänkäynti on kävelykaduksi muutettavalle Asematielle. - LP-alueen liikennejärjestelyt on käännetty toisinpäin, jolloin alueen läpi virastotalon aulaan johtaa autoliikenteeltä rauhoitettu yhteys. Siitä seuraa, että Unikkotielle on viisi vierekkäistä liittymää. Kuvia kilpailutyöstä:
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 20/62
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 21/62 Vantaan seurakuntayhtymän / Tikkurilan seurakunnan tavoitteet: - uuden kirkon rakentaminen arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, - uuden, selkeästi havaittavan sisäänkäynnin rakentaminen virastotaloon Unikkotien puolelle, - esteetön ja kaikille tasa-arvoinen pääsisäänkäynti kirkkoon, - kirkon sisäänkäyntijärjestelyt sellaisiksi, että kaikkien on helppo poiketa kirkkoon, - yhdyskäytävän rakentaminen kirkon ja virastotalon välille (tästä tavoitteesta luovuttiin työn kuluessa kirkkovaltuuston päätöksen mukaisesti), - vanhan kirkkorakennuksen muokkaaminen sellaiseksi, että liikuntarajoitteisetkin pääsevät mm. toisen kerroksen kahvioon, - vanhan kirkkosalin yhdistäminen uuteen kirkkosaliin mahdollista, - pihan rakentaminen viihtyisäksi, - jätehuollon ja pysäköinnin järjestäminen toimivaksi koko korttelin alueella - uusi kellotorni kellopeleineen. Kiinteistö Oy Tikkurilan Terveysaseman tavoitteet: - sosiaali- ja terveysasemalle mahdollisimman paljon laajennusvaraa (alkuvaiheessa tarve oli 2 500 k-m 2, mutta näillä näkymin sosiaali- ja terveyspalveluilla on tarve keskittää toimintojaan mahdollisimman paljon Tikkurilaan, mikä edellyttää yhteensä n. 11 000 k-m 2 :n verran lisää tiloja), - uudet liikenteen ja huollon järjestelyt eivät saa haitata terveysaseman toimintaa, - pelastusajoneuvojen läpiajomahdollisuus Asematien puolelta Unikkotien puolelle turvataan, - Asematielle johtavan rampin poistamisesta seuraavat jätehuollon uudelleenjärjestelyt toimivat ja säiliöt sijoitetaan luonnoksissa esitetyllä tavalla (seurakunnan virastotalon ja terveysaseman väliin maan alaisiin säiliöihin) ja että toinen kahdesta säiliöstä varataan biojätteille, - terveysaseman pääsisäänkäynnin liikenneturvallisuus ei heikkene, - pysäköintihalliin ajetaan alueen itäreunan sisäänajoväylältä kuten tälläkin hetkellä (vähemmän risteävää liikennettä terveysaseman pääoven edustalla). KOy Bethanian tavoitteet: - kaavamuutoksesta aiheutuvat, menetetyt pysäköintipaikat tulee osoittaa muualta, - korttelissa tehtävistä, KOy Bethaniasta riippumattomista muutoksista ei saa aiheutua kuluja KOy Bethanialle, - KOy Bethanian pihan turvallisuus on taattava, - ei laajenemistarvetta tällä hetkellä, minkä vuoksi ei halua lisää rakennusoikeutta eikä siihen liittyviä autopaikkavarauksia. Tikkurilan Keskuspysäköinti Oy:n tavoitteet: - pysäköintiyhtiölle ei saa kohdistua lisäkustannuksia tai tuoton menetyksiä. Vantaan kaupungin tavoitteet: - Tikkurilan keskustan vetovoimaisuuden lisääminen, - arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö, - Tikkurilan kaupunkikuvan kehittäminen Vantaan hallinnollisen keskustan ja asumisen paikkana, - Tikkurilan keskustan elävöittäminen (toimintoja monipuolisesti, liiketiloja Asematien varrelle), - Tikkurilan kirkon säilyttäminen osana keskustan 1950-luvun miljöötä ja esimerkkinä julkisista 1950-luvun sisätiloista, - on tärkeää, että uusi kirkkosali näkyy Asematielle ja Tikkurilan kaupunkikuvassa, - jalankulkuympäristöjen kehittäminen, - Asematie rakennetaan viihtyisäksi kävelykaduksi (kaavatyöhön liittyvien muutosten ja Tikkurilan yleisten alueiden toteutussuunnitelman on sovittava yhteen), - liikenteen selkiyttäminen etenkin terveysaseman edustalla,
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 22/62 - alueella tulee olla myös yleisiä pysäköintipaikkoja. - pysäköinti järjestetään pääosin pysäköintilaitoksissa, koska laajat pysäköintikentät tekevät keskustasta epäviihtyisän, - pihat käytetään oleskeluun, ei pysäköintipaikoiksi, - lisärakentaminen sijoitetaan Unikkotien varteen keskustamaisen ympäristön saamiseksi ja jotta katutila rajautuisi paremmin, - korttelin huoltoliikenne osoitetaan Unikkotien puolelta, jotta Asematiestä kehittyisi todellista jalankulkuympäristöä, - käytettävät rakennus- ja maanpinnan materiaalit ovat korkeatasoisia ja laadukkaita. 4.5 Asemakaavallisen ratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavatyössä on tarkasteltu erilaisin vaihtoehdoin mm. korttelin 61204 liikenteen, pysäköinnin ja huollon järjestämistä, uuden kirkkosalin sijoittumista ja kokoa, Asematien korkotasoja, Unikkotien varteen sijoittuvan uudisrakentamisen vaihtoehtoja. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu 1 Liikenne, pysäköinti ja huolto 1.1 Ajoluiskan paikka Lähtökohtana oli, että pysäköintihalliin johtava ajoluiska sijoittuu nykyiselle yleisen pysäköinnin alueelle (LP), koska sen sijoittaminen sinne on tulevan maankäytön suhteen ongelmattominta. Tavoitteena on myös ollut, että ajoluiska integroitaisiin uudisrakennukseen. Tutkielmissa on tarkasteltu ambulanssien, huoltoajon, saattoliikenteen ja pysäköintijärjestelyjen ajoreittejä. Luiskan sijoittumiselle oli kuusi vaihtoehtoa. a) Läntinen ajoluiska: luiska sijoittuisi uudisrakennukseen nykyisen luiskan paikalle, mutta päinvastaiseen suuntaan. - Maan alta tuleva liikenne risteäisi luiskan yläpäässä samassa kohdassa kuin terveysaseman ambulanssiliikenne ja jäteautot. - Luiskan yläosa olisi integroitu uudisrakennukseen ja alaosan päällä olisi pihakansi. - Unikkotielle olisi kaksi liittymää; KOy Bethanian kohdalla sekä terveystalon ja virastotalon välissä. - Ratkaisu vaarantaisi terveysaseman potilaskuljetukset ja aiheuttaisi ruuhkaisuutta terveysaseman liittymässä. - Seurakunnan virastotalon sisäänkäynti voidaan järjestää kirkon kilpailuehdotuksen mukaisesti.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 23/62 Vaihtoehto a) Läntinen ajoluiska b1) Itäinen ajoluiska 1: luiska sijoittuisi uudisrakennukseen lähes pituutensa verran nykyisen luiskan itäpuolelle. - Maan alta tuleva liikenne purkautuisi KOy Bethanian pihaan ja risteäisi kirkon saattoliikenteen ja Bethanian liiketilojen huoltoliikenteen kanssa. - Bethanian pihan turvallisuus saataisiin taattua järjestämällä riittävän leveä jalkakäytävä talon seinustalle. - Bethania menettäisi pihalta n. 13 pysäköintipaikkaa. - Terveysaseman potilasliikenne sujuisi kohtalaisen hyvin. - Uudisrakennus Unikkotien puolella pienentäisi laajaa pysäköintialuetta ja uusi sisäänkäynti virastotaloon asettuisi uudisrakennuksen arkadiin. - Uudisrakennukseen voisi sijoittua liiketiloja, joiden huolto hoidettaisiin rakennuksen itäsivulta. - Unikkotielle olisi kaksi ajoliittymää kuten edellisessä vaihtoehdossa. - Seurakunnan virastotalon sisäänkäynti voidaan järjestää kirkkokilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti. - KOy Bethania pelkää uudisrakennuksen ikkunoiden tulevan liian lähelle sen toimijoiden vastaanottotilojen ikkunoita.
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 24/62 Vaihtoehto b1) Itäinen ajoluiska 1 b2) Itäinen, kaareva ajoluiska 2: luiska sijoittuisi uudisrakennukseen siten, että se kaartuisi Unikkotielle. - Maan alta tuleva liikenne purkautuisi C-tontin kautta Unikkotielle. - Bethanian pihan turvallisuus ei häiriintyisi. - Uudisrakennukseen ei voisi järjestää liiketilojen huoltoa, joten rakennukseen ei voisi sijoittaa liiketiloja. - Unikkotielle tulisi kaikkiaan kolme liittymää. - Terveysaseman liikenne ja srk:n virastotalon sisäänkäyntijärjestelyt kuten edellä. - KOy Bethania pelkäsi uudisrakennuksen ikkunoiden tulevan liian lähelle sen toimijoiden vastaanottotilojen ikkunoita. Vaihtoehto b2) Itäinen, kaareva ajoluiska 2
Vantaa, Kaupunkisuunnittelu, Asemakaavan muutos nro 001964, 2.5.2011. Tarkistettu 10.10.2011. 25/62 b3) Itäinen ajoluiska3: ei laajennuksia Unikkotien puolella. - Ajoluiska siirtyisi lähes pituutensa verran idemmäs. - Virastotaloon voitaisiin järjestää kävely-yhteys Unikkotieltä kirkkokilpailun voittajaehdotuksen mukaisesti. - Unikkotien kaupunkikuva ei kohentuisi. Laaja pysäköintialue jäisi paikoilleen. Vaihtoehto b3) Itäinen ajoluiska 3 c1) Keskialueen ajoluiska 1: luiska sijoittuisi pysäköintitaloon nykyisen luiskan eteläpuolelle ja sen suuntaisena. - Pysäköintitalo olisi tehoton ratkaisu, sillä Unikkotien ja virastotalon välissä ei ole tilaa tehokkaammalle ratkaisulle. Rakennusten väliin tulee jättää tilaa, jotta virastotaloon saadaan riittävästi valoa. Yksittäisen autopaikan hinta tulisi suhteettoman kalliiksi. - Srk:n virastotalon sisäänkäynti jäisi piiloon pysäköintitalon taakse. - Sekä pysäköintitalon että maan alle johtava liikenne kulkisi Bethanian pihan kautta. - Bethanian pihan turvallisuus kärsisi ja pihalta poistuisi n. 10 pysäköintipaikkaa. - Unikkotielle olisi kaksi ajoliittymää; terveysaseman ja huollon liikenne toimisivat yhteisestä liittymästä, pysäköintitalo, maanalainen pysäköinti ja Bethania toisesta. - Kaupunkikuvan kannalta paras vaihtoehto ei ole se, että katua vastaan olisi pysäköintilaitoksen seinä, vaikka se sijaintinsa puolesta rajaisikin katutilaa parhaiten.