KAUPUNGINTALO LAAJENEE

Transkriptio

1 KAUPUNGINTALO LAAJENEE Tämä on asemakaavan muutoksen nro , Kaupungintalon laajennus, maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää alustavasti Tikkurilan keskustassa korttelin 61206, Tikkurinaukion, Lummekujan katualueen ja yleisen pysäköintialueen sen päässä sekä Lauri Lairalan aukion, Tikkurinaukion ja osan Asematiestä. Hakija Asemakaavan muutosta on hakenut Vantaan kaupunki. Lähtötiedot Nykytilanne: Korttelissa sijaitsee kaksikerroksinen, keltatiilinen Vantaan kaupungintalo ja siihen pergolalla liittyvä, yksikerroksinen taidetalo Pessi sekä kaupungin nelikerroksinen virastotalo. Kaupungintalon on todettu olevan perusparannusremontin tarpeessa. Maanomistus: Alueen maanomistajia ovat Vantaan kaupunki ja Kiinteistö Oy Vantaan Kauppalantalo. Maakuntakaavassa (YM ) alue on keskustatoimintojen aluetta ja kehäkaupungin kehittämisvyöhykettä. Miksi kaavamuutos tehdään? Asemakaavamuutoksen tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta kaupungintalon tontilla niin, että on mahdollista rakentaa uusi valtuustosali. Samalla tutkitaan mm. pysäköinnin ratkaisumahdollisuuksia ja tarkistetaan suunnittelualueen asemakaavamerkintöjä ja lähialueen muuta maankäyttöä. Yleiskaavassa (KV hyv ) alue on keskustatoimintojen aluetta. Asemakaavassa nro (Kh ) tontti 3 on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) ja tontti 4 on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH). AL-alueella rakennusoikeus on k-m 2 ja enimmäiskerrosluku IV. Pysäköinti on mahdollista rakentaa kaksitasoisena Kielotien varteen. YH-alueella kaupungintalo on suojeltu asemakaavalla. Sen rakennusoikeus on 6500 k-m 2 ja enimmäiskerrosluku kaksi. 1

2 Asemakaavassa on myös Lauri Lairalan aukio. Asemakaavassa nro (SM x) on Asematie. Asemakaavassa nro (SM ) on Lummekujan katualue ja sen päässä yleinen pysäköintialue (LP). Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen: Kaksitasoista pysäköintiä ei ole toteutettu Kielotien varteen. Kielotie 13:ssa rakennusoikeudesta on käytetty 9347 k-m 2 (sallittu yht k-m 2 ). Kaupungintalo on käyttänyt rakennusoikeutta 5408 k-m 2 ja Pessi 540 k-m 2, yht k-m 2. Lauri Lairalan aukio on rakennettu osin aukioksi, osin pysäköintialueeksi. Muut suunnitelmat: Tikkurilan keskustan yleinen aatekilpailu pidettiin v Kilpailun tuloksen pohjalta on tehty asemakaavan muutosta nro , joka ei ole vielä tullut voimaan. Asemakaavamuutos sijoittuu kaupungintalon tontin itäpuolelle. Siinä varaudutaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen Tikkurilanaukion alle. Tikkurilan kehityskuva 2006 korostaa, että keskustan identiteettiä tulisi tukea mm. laadukkaalla rakentamisella ja että kävelykeskustaa kehitetään. Tikkurilan keskuspuiston ja kävelykadun maisema-arkkitehtuurikilpailu ratkaistiin Kilpailussa haettiin kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisia ja idearikkaita keskusta-aluetta yhtenäistäviä ratkaisuja. Kilpailun voittaneen työn pohjalta on tekeillä yleissuunnitelma. Vantaan seurakuntayhtymä järjesti v yleisen arkkitehtuurikilpailun Tikkurilan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelusta. Tarkoituksena oli löytää uudelle kirkolle ja seurakuntakeskukselle toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu nykyisten Tikkurilan seurakunnan ja Vantaan seurakuntayhtymän tilojen yhteyteen. Kilpailun voittajatyön pohjalta on tekeillä asemakaavan muutos nro Kaavamuutoksella tutkitaan myös mm. Asematien muuttamista kävelykaduksi ja maanalaisen pysäköintilaitoksen sijoittumista Asematien alle. Päätökset: Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv ) korostaa Vantaan eri osien identiteetin vahvistamista mm. keskustojen eheyttävällä täydennysrakentamisella. Esisuunnitelmat: Uuden valtuustosalin sijoittumista ja kokoa on tutkinut Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Oy. Valtuustosali sijoittuisi kaupungintalon itäpuolelle omaksi siivekseen. Kulttuurihistorialliset kohteet: Kaupungintalo ja Pessi on rakennettu v arkkitehtien Eija ja Olli Saijonmaan suunnitelmien mukaan. "Vantaan moderni rakennuskulttuuri " -inventointiraportissa rakennukset on luokiteltu A1-luokkaan ("selvät suojelutapaukset"). Kaupungintalo, Pessi ja niitä yhdistävä pergola on suojeltu voimassa olevalla asemakaavalla. Kaupungin virastotalo on em. inventoinnissa arvotettu luokkaan B ("B-kohteissa on usein jokin erittelemätön arvo, joka nostaa ne asianomaisen aikakauden massan yläpuolelle"). Sen on suunnitellut arkkitehti Hirvo Tyynilä vuonna Virastotaloa ei ole suojeltu. Ketkä ovat tämän kaavamuutostyön osallisia? Kaavamuutoksen hakijat Kunnan jäsenet Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit) Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset Ne, jotka katsovat olevansa osallisia 2

3 Miten osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään? Asemakaavoituksen alkamisesta on ilmoitus Vantaan Sanomissa "Kaupunki kaavailee" -palstalla Maanomistajille, naapureille, alueen yrityksille, koululle, viranomaisille ja muualla asuville asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään toimittamaan tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Mahdollisista yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa ja internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa alkaen (Kielotie 28, puh , avoinna ma-pe ) sekä internetissä (osoite asiakirjan etusivulla). Niistä löytyy myös tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä yleensä. Kaavoitustyön vaiheesta kerrotaan kerran vuodessa kaikkiin vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaa Suunnittelee ja Rakentaa - lehdessä. Miten voitte vaikuttaa kaavatyön eri vaiheissa? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö Mikäli Teillä on huomautettavaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, pyydämme ilmoittamaan mielipiteenne kirjallisesti mennessä osoitteella Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, Vantaa tai sähköpostilla kaavoitus.asiakaspalvelu@vantaa.fi. Yhteydenotoissa pyydetään ilmoittamaan tämän asemakaavanmuutoksen numero Asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Merja Häsänen on tavattavissa puhelimitse klo ja muina aikoina erikseen sovittaessa. Asemakaavaehdotuksen vaihe Tavoiteaikataulun mukaan kaavamuutos käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa alkuvuodesta Kaavamuutosehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan sekä lausuntokierroksella. Asemakaavamuutoksen julkisesta nähtävillä olosta ja voimaantulosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa sekä ilmoitetaan muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Muistutuksen asemakaavan muutosehdotusta vastaan voivat tehdä asemakaavaehdotuksen nähtävillä ollessa kunnan jäsenet sekä osalliset. Vastineet muistutuksiin postitetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen niille muistutuksen esittäneille, jotka ovat jättäneet osoitteensa muistutuksen yhteydessä. Hyväksymisvaihe Asemakaavamuutos on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kesällä Nähtävillä olon yhteydessä ilmoittamista kirjallisesti pyytäneille ja osoitteensa tuolloin jättäneille lähetetään tieto asemakaavamuutosta koskevasta hyväksymispäätöksestä. Kaupunginvaltuuston tekemästä hyväksymispäätöksestä voitte valittaa Helsingin Hallintooikeudelle kuntalain mukaisesti (Valitus). Miten asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan selostuksessa esitetään suunnitelman kannalta oleelliset selvitykset (MRA 25 ), kuten esimerkiksi: - suhde tulevaisuuden maankäyttömahdollisuuksiin, - liikennetuotos, vaikutukset katuverkkoon ja liikenneturvallisuuteen, - sosiaaliset vaikutukset, 3

4 - kulttuurihistoriallisesti merkittävät ympäristökokonaisuudet, vaikutukset kulttuurimaisemaan, rakennuskantaan, - vertailu maakuntakaavaan / yleiskaavaan / voimassaolevaan asemakaavaan, - havainnekuvat nykytilanteesta, voimassaolevan asemakaavan mukaisesta toteutumisesta, uudesta suunnitelmasta. Sopimukset Yhteystiedot Aluearkkitehti Elli Maalismaa Puhelin: (09) Asemakaavasuunnittelija, arkkitehti Merja Häsänen Puhelin: (09) Sähköpostit: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Asemakaavan muutokseen liittyy mahdollisia sopimuksia. Osoite: Vantaan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Kielotie Vantaa Vantaalla Liite Alueen alustava rajaus ajantasa-asemakaavakartalla MRL 63 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 4

5 5