Kuntauudistuksen tavoitteet, kriteerit ja toteutus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuntaliiton Kuntauudistus-seminaari 13.12.211
KUNTAUUDISTUKSEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT A. Vakaa valtion talous B. Hyvinvointiyhteiskunta C. Vakaa kuntatalous D. Kuntaperusteinen palvelujärjestelmä E. Toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen F. Valtakunnallisen kuntauudistuksen toteuttaminen G. Kuntien toimeenpanokyvyn vahvistaminen H. Muutosten aikailematon toteuttaminen... JA PROSESSIT 2. Kuntien kuuleminen 1. Selvityksen valmistelu 3. Kuulemisten hyödyntäminen SELVITTÄMINEN 4. Hallituksen kriteerit 6. Hallituksen esitys 5. Lakiesityksen laatiminen LAIN VALMISTELU 7. Kuntarakennelain käsittely eduskunnassa ja kuntajakopäätösten tekeminen kunnissa PÄÄTÖKSENTEKO 1. Uudistusten toteuttaminen 9. Muutosten tukeminen 8. Uudistusten valmistelu kunnissa TOTEUTTAMINEN
Kuntauudistuksen ytimessä on kolme (3) isoa kysymystä, joista kaikkien suomalaisten on syytä käydä vakavaa keskustelua 1. Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 22- ja 23-luvusta? 2. Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 22- ja 23-luvulla? 3. Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 22- ja 23-luvulla?
indeksi 8 Muutosten aikailematon toteuttaminen indeksi 8 7 7 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti Talous kiristyy 7 6 5 6 lasta ja vanhusta 1 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy Hoivatarve kasvaa Kuntarakenne Palvelurakenteet Palveluprosessit 6 5 4 4 197 198 199 2 21 22 23 vuosi 24
Talouden kasvu Kokonaistuotannon määrän muutos 8 % 6 4 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216-22 221-225 -4-6 -8-1 216-225 ovat keskiarvoja Lähteet: Tilastokeskus, VM Taloudellinen katsaus, lokakuu 211
+6, % Bruttokansantuotteen kasvu vuosikymmenten keskiarvoina (195-luvulta 22-luvun loppuun) +5, +4, +3, +2, +1,, 195 196 197 198 199 2 21 22 aika 23 Lähde: Pohjola, Matti (211). Kriisistä hitaan talouskasvun aikaan. s. 231-233. Kansantaloudellinen aikakauskirja 3/211.
Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 21-23 (indeksi 21 = 1) Menoerä v. 29 M v. 21 v. 22 v. 23 SOSIAALIPALVELUT 55 1 121 148 - lasten päivähoito 256 1 16 14 - vanhainkodit 974 1 141 24 - kotipalvelut 741 1 133 182 - palveluasuminen (arvio) 73 1 136 193 TERVEYSPALVELUT 937 1 115 133 - erikoissairaanhoito 5545 1 112 125 - perusterveydenhuolto 3762 1 119 145 KOULUTUSPALVELUT 76 1 99 13 - esiopetus 35 1 18 18 - perusopetus 4122 1 14 18 - lukiokoulutus 641 1 89 96 - ammatillinen koulutus 1467 1 95 98 - ammattikorkeakoulut 471 1 96 94 Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
2 Kunta-alan työntekijät ja eläkepoistuma aloittain vuosina 21-23 2 157 36 työntekijöitä työntekijöitä 15 15 1 11 686 94 645 97 498 96 935 1 71 36 6,3 % 5 56 842 41 221 72,5 % 7,2 % 59 186 6,7 % 55 936 57,7 % 5 Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Vakuutetut yht. 51 (v.28) Eläköityviä 21-23 yht. 322 eli 63,2 % (3,2 % /vuosi) Lähde: Keva
Väestönmuutos 29-23 Kuntarajat: Tilastokeskus Karttakuva Jaana Halonen/Kuntaliitto Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Rovaniemi Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Joensuu Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kuopio Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Kokkola Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Vaasa Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Jyväskylä Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lappeenranta Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Lahti Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Tampere Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Pori Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Helsinki Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Kotka Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Porvoo Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Maarianhamina Muutos 29-23 henkilöä 5 25 5-5 -25-5 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuva: Suomen Kuntaliitto Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 29-23 yhteensä noin 6 henkilöllä. Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 1 henkilöllä. Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 5 henkilöä.
Väestönmuutos 21-23 maakunnittain, prosentteina 2, % 15, % 1, % 5, %, % -5, % 1-1, % Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Etelä-Savo VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste
Valtakunnallisen kuntauudistuksen kolme (3) vahvuustekijää 3. Mahdollisuus ottaa huomioon kuntanäkökulman lisäksi alueen kokonaisetu 1. 2. Mahdollisuus uudistaa koko maan kuntajoukkoa samanaikaisesti Yksikään kunta ei jää ulkopuolelle siksi että se ei kelpaa muille kunnille
Kuntauudistuksen selvityksen tarkastelunäkökulmat 1. Palvelutarpeiden kehitystarkastelu 21-23 6. Erityisalueet (esim. kieliolosuhteet) ja kuntaliitosten edellytysten tarkastelu 5. Palveluiden järjestämisalueet (esim. SOTE) Uudet vahvat kunnat (~elinvoimaiset ja toimintakykyiset kunnat) 4. Työssäkäyntialueet ja asiointialueet 2. Kuntatalouden kehitystarkastelu 21-22 3. Asumisen ja yhdyskuntarakenteen kehitystarkastelu 21-23
Kuntien näkymä vuosina 212-224 olettaen, että kunnat sopeuttavat... 4, 4, vero% 3, 3, Jos tasapainotetaan velalla... 2, 1, 19,7 19,8 19,8 19,8 19,8 2, 1,,, 2, 21 212 vuosi 216 22 224 5,9 7,1 15,9 29,8,, 2, 4, 6, 8, mrd 1, nettovelka 12, Sopeutus toimintakatteesta: v. 211 2 % (n.,5 mrd. ) v. 212 2 % (n.,5 mrd. ) v. 213 1 % (n.,25 mrd. ) v. 214 1 % (n.,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 2 % 54, 4, 6, 8, 1, 12, Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista
Kuntien näkymä 212-224 oletuksella, että kunnat sopeuttavat 4, vero% 3, Jos tasapainotetaan veroprosentilla 2, 22,6 23,2 24,1 19,7 2,3 1, 4, 3, 2, 1,,, 2, 4, 6, 8, mrd 1, nettovelka 12, 21 212 vuosi 216 22 224 5,9 6,6 Sopeutus toimintakatteesta: v. 211 2 % (n.,5 mrd. ) v. 212 2 % (n.,5 mrd. ) v. 213 1 % (n.,25 mrd. ) v. 214 1 % (n.,25 mrd. ) Vanhusrakenteesta otetaan huomioon 2 % 8,2 8,6 1,5 Velkatasapainotarkastelu,, 2, 4, 6, 8, 1, 12, Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista
Suomen kuntien jakautuminen tuloveroprosentin (%) mukaan vuosina 21-224 yli 33 6 3-33... 55 25-29... 44 19 136 24... 47 3 31 23... 6 55 28 22... 15 52 38 19 21... 55 41 34 9 2... 14 44 27 17 19... 92 24 2 12 18... 11 2 1 1 alle 18 2 1 1 1 % v. 21 216 22 224 x = 19,68 x = 22,71 x = 23,9 x = 26,25 N = 315 kuntaa. Mukana ei ole Ahvenanmaan 16 kuntaa. V. 213 yhdistyvistä 7 kunnasta on työstetty kaksi kuntaa. Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista
Suomen kuntien jakautuminen kokonaisveromuuttujan mukaan vuosina 21-224 yli 94 2 85-94 14 75-84 5 4 65-74 5 39 42 55-64 44 51 57 45-54 77 85 79 35-44 97 78 57 25-34 84 53 23 alle 25 8 4 1 % v. 21 22 224 x = 42,68 x = 48,44 x = 56,96 Kunnan kokonaisveromuuttuja koostuu tässä tarkastelussa viidestä (5) tuloveroprosentiksi muutetusta elementistä: 1) tuloverosta, 2) kiinteistöverosta, 3) yhteisöverosta, 4) valtionosuudesta ja 5) nettovelan muutoksesta N = 315 kuntaa. Mukana ei ole Ahvenanmaan 16 kuntaa. V. 213 yhdistyvistä 7 kunnasta on työstetty kaksi kuntaa. Ennakkotieto kuntarakenneselvityksen talousanalyysista
Kuntatalouden painelaskelmien keskeisiä johtopäätöksiä vuosille 212-224 1. Talousvaikeudet koko kuntakenttään (erityisesti 22-luvulla) 2. Ainakin kolmannes kunnista suurissa vaikeuksissa jo vuonna 22 3. Edellyttää kunnilta kovaa sopeuttamista (= saneeraamista) 4. Kuntien väliset erot kasvavat ja kuntien keskinäinen lojaalisuus heikkenee (mm. VOS) Nykyiset kunnat Lähde: Julkaisematon kuntauudistusselvitys
Palvelujen järjestämisen edellytykset? Sote -63 yhteistoimintaaluetta, 231 kuntaa -82,7% kunnista alle 2 asukkaan kuntia 29.11.211 tilanne Lähde: Kuntaliitto/Kuopila Opetus - 136 kunnassa syntyy alle 5 lasta vuodessa Alle 5 lasta (-1v.) vuodessa 28-21 Lähde: VM/Kunta
Kriteerit linjataan kuntakuulemisen jälkeen! Tämä ei ole uusi kuntakartta! Oheisessa kartassa on tarkasteltu yhtä aikaa työssäkäyntia, asiointia ja saavutettavuutta. 19
Perustuslain asettamat reunaehdot kuntauudistukselle Kunnallinen itsehallinto PL 121 kansanvaltaisuusperiaatteen toteutuminen taloudellinen kantokyky ja liikkumavara Kuntarajat = hallinnollinen jaotus PL 122 kuntajaon perusteista säädetään lailla perustuslaki ei suojaa kuntarajoja kunnan koossa otettava huomioon paikallisuus ja se, ettei se voi perustuslain näkökulmasta olla sama kuin maakuntahallinto Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen (PL 6,16 ja 19 ) Kansalliskieliä koskevat kielelliset oikeudet (PL 17 ) edellyttää kielellisten oikeuksien turvaamista sekä laintasolla että käytännössä työn tukena Paras-lakityöryhmän selvitys kielellisten oikeuksien turvaamisesta Saamelaisten kielelliset oikeudet ja kulttuuri-itsehallinto (PL 17 ) saamelaisten kotiseutualueen kunnat (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja osa Sodankylästä)
Kuntien tehtävien arviointi-työryhmä Valtiovarainministeriö asetti työryhmän 24.11.211 15 jäsentä (pj valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen) Työryhmän työ kestää 31.5.214 saakka Ensimmäinen työvaihe (24.11.211 31.12.212) - Laatii kartoituksen kuntien tehtävistä - Tekee ehdotuksen kuntien uusien tehtävien kustannus- ja vaikutusarvioinnin kehittämisestä Toinen työvaihe (1.1.213 31.5.214) - Arvioi, mitkä ovat kuntauudistuksessa syntyvien uusien kuntien tehtävät - Arvioi tehtävien jakoa kunta-valtiosuhteessa - Uudelleen arvioi valtion ja kuntien tehtävien vähentämistä suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin -Arvioi ja tekee ehdotukset valtion kuntiin kohdistamasta ohjauksesta
Kuntaliitosten ohjaamistavat ja niiden yhdistämismahdollisuudet 1. Esim. yhdistymisajankohtaan sidotut yhdistymisavustukset ja viiteen vuoteen sidotut valtionosuuskompensaatiot. Kannusteilla ohjaaminen 1 2 3 Määräyksillä ohjaaminen Rajoitteilla ohjaaminen 3. Esim. yhdistymisen toteuttamiseen liittyvät määräykset (mm. erityisessä kuntajakoselvityksessä on mahdollisuus kansanäänestyksellä ohittaa valtuuston kanta) 2. Esim. yhdistymiskumppanien valinnan rajoittaminen, jos ei kunnilla ole yhteistä maarajaa. Tehtävien rajoittaminen, jos uuden kunnan väkimäärä ei ylitä 2 asukkaan rajaa (Paras-uudistus). Yhdistämällä kannusteita, rajoitteita ja määräyksiä työstetään vaihtoehtoisia ohjaamiskombinaatioita ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Huom! # Kuntajakolailla on ohjattu kuntaliitoksia 85 vuoden ajan, vuodesta 1925 lähtien (18/1925). # Kannusteilla pyrittiin ohjaamaan kuntia kuntaliitoksiin jo 197-luvulla, vuosina 1973-1977. # Vuoden 1992 kuntajakolain muutoksella (98/1992) valtioneuvostolta poistettiin mahdollisuus tärkeän yleisen edun nimissä päättää kuntajaon muutoksesta vastoin valtuuston kantaa (poikkeus esillä kohdassa 3)
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 211 212 213 214 Lakiesityksen laatiminen Asiantuntijakuulemiset Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (Ministeri Tölli) Selvitys ja ehdotus kriteereistä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä (MinisteriVirkkunen) Aluekierrotee- Kri- ja kunrietakuulemisevista- vahminen Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE Aluekierros alkaa helmikuun puolivälissä ja päättyy maaliskuun lopussa
Jokaista kuntaa kuullaan Tilaisuudet ja kirjalliset lausunnot Aluekierros 14.2. Joensuu 22.3. Pkseutu (yht. 19 tilaisuutta) Noin 1 edustajaa per kunta ml. henkilöstön edustaja, lisäksi yhteistyötahojen edustajia Käydään läpi kuntauudistuksen tavoitteet, esitellään työryhmän selvitys ja keskustellaan kuntien näkemyksistä alueensa kehittämiseksi Aluekierros käynnistää kuulemisen, lisäksi lausuntokierros
Kunnat tarvitsevat tukea muutokseen Kohti vahvoja ja elinvoimaisia kuntia Muutoksen tukitarpeet selvitetään Muutosjohtaminen Organisaatioiden ja palvelujärjestelmien uudistaminen Parhaat palveluprosessit ja käytännöt uuden kunnan käyttöön ICT parantamaan palvelua ja tuottavuutta
Kuntauudistus 215 Paras-laista rakennelakiin Valtionosuusuudistus Selkeämpi, kannustavampi, käyntiin 212 Kuntalain uudistus Johtaminen, hallinto, talous, demokratia, käyntiin 212 Kuntien tehtävien arviointi Työryhmä asetettu 11/211 Yhteispalvelupisteet Hanke käynnistymässä
Uudet kunnat 215 Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia: www.vm.fi/kuntauudistus www.finansministeriet.fi/kommunreformen
Väestöllinen huoltosuhde Suomessa v. 1865-25 indeksi 8 6 Lapsia ja vanhuksia 1 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. v. 21 v. 23 4 2 1865 vuosi 189 1915 194 1965 199 215 24 Lähde: Tilastokeskus
Miksi kunnille ei löydy yksiselitteistä optimikokoa? 1. Kuntien väliset erot saman kokoluokan sisällä ovat suurempia kuin eri kokoluokkien välillä 2. Saman kokoluokan kunnat voivat järjestää oman palvelutuotantonsa hyvin eri tavoin (esim. pinta-alaltaan pieni ja väestöltään keskittynyt kaupunki on edullisessa asemassa) 3. Erikokoisissa kunnissa on erilainen palvelutarjonta (esim. keskuskaupunkien erityistehtävät) 4. Eri palveluilla on erilaiset tuottamisen optimikoot - se vaikeuttaa optimikokomäärittelyjä 5. Suurilla kaupungeilla on parhaat edellytykset käyttää hyväksi palveluiden optimikokoja ja tuottaa palvelut lähellä optimaalista kokoluokkaa ja palveluverkkoa
Kuntajakolaki (1698/29) 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.