Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-00125 KEO-10 Rasimus Johanna(UM) 06.02.2017 JULKINEN Asia Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealla: Ehdotus uudeksi kehityspolitiikkaa koskevaksi eurooppalaiseksi konsensukseksi - Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio julkaisi 22.11.2016 tiedonannon Proposal for a new European Consensus on Development Our World, our Dignity, our Future (COM(2016) 740 final). Tiedonanto sisältää ehdotuksia ja ideoita EU:n kehityspolitiikan uudistamiseksi. Tiedonanto esiteltiin kehitysministereille 28.11.2016 ja siitä keskustellaan neuvoston kehitysyhteistyöryhmässä (CODEV) kevätkaudella 2017. Tavoitteena on EU:n toimielinten yhteinen näkemys EU:n kehityspolitiikan uudistamisesta kehitysministerien toukokuun 2017 ulkoasiainneuvostoon mennessä. Tiedonannon painotukset ovat oikeansuuntaisina: Köyhyyden poistamisen on säilyttävä EU:n kehitysyhteistyön päätavoitteena (SEUT artikla 208), kehityspolitiikka tulee selkeämmin koordinoida EU:n muiden politiikkojen kanssa, EU:n kehitysrahoitusta on suunnattava ensisijassa vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille, ja EU:n kehityspolitiikan tulee vastata muuttoliikkeiden perimmäisiin syihin. EU:n ja jäsenmaiden on tarpeen selkeyttää työnjakoaan maatasolla päällekkäisyyksien välttämiseksi. EU:n kehityspolitiikassa on painotettava erityisesti: Naisten ja tyttöjen oikeuksia. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet on otettava tavoitteeksi kokonaisvaltaisesti, ei vain äitiyskuolleisuuden osalta. Konsensuksessa on edistettävä sukupuolten välistä tasa-arvoa läpileikkaavasti siten, että tytöillä on oikeus omaan kehoon, koulutukseen, omiin valintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tällä vaikutetaan yksittäisten naisten aseman lisäksi sekä yksittäisten maiden koko potentiaalin hyödyntämiseen että globaaliin väestökehitykseen. Nuorten työllistymistä etenkin Afrikassa. EU:n on vastattava nopeasti kasvavan nuoren väestönosan tarpeisiin mm. tukemalla osaamisen kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen tähtääviä toimia. Yksityissektori luo 90 % kehitysmaiden työpaikoista; sen toimintaedellytysten tukeminen on tärkeää.
2(6) Ilmastotoimia, etenkin kestäviä ratkaisuja kehitysmaiden kaupungistumiseen. Luonnonvarojen kestävä käyttö, ruokaturva ja ilmastokestävyys on oltava konsensuksen tavoitteena. EU:n on tuettava kestävää energiaa ja kehitysmaiden fossiilitukireformia. Kasvava väestö muuttaa kaupunkeihin ja modernien energiapalveluiden piiriin tärkeää että toteutetaan ilmastokestävästi. Kaikkein haavoittuvimpien huomioimista humanitaarisissa kriiseissä. Epävakaissa oloissa naiset ja tytöt altistuvat väkivallalle. Samalla raskauteen, synnytykseen, äitiyteen liittyvät riskit kasvavat. Naiset on saatava vahvemmin mukaan toiminnan suunnitteluun ja kriisien ratkaisussa. Vammaiset henkilöt jäävät helposti avun ulkopuolelle, joten heidät huomioitava paremmin. Humanitaarisen avun ja kehitysyhteisyön jatkumoa tulee vahvistaa. Kehitysmaiden hallitusten tilivelvollisuus kansalaisille ja verotuskyky. Kumppanimaiden omien resurssien hyödyntämiseen ja etenkin verotuskyvyn kehittämiseen on panostettava. Lisääntyneet verotulot on käytettävä parempiin julkisiin palveluihin varsinkin köyhimmille väestönosille. Pääasiallinen sisältö Alla referoidaan tiedonannon pääasiallinen sisältö. Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) hyväksyttiin YK:ssa syyskuussa 2015. EU:n on Euroopan komission antaman tiedonannon mukaan toimittava edelläkävijänä Agenda 2030:n toimeenpanossa. Näin ollen myös EU:n kehityspolitiikkaan on integroitava Agenda 2030:n tavoitteet päivittämällä EU:n kehityspoliittista konsensusta. Tiedonanto jakautuu globaalien haasteiden käsittelyyn sekä EU:n toimintaan, periaatteisiin ja painopisteisiin. Lopussa käsitellään yhteisohjelmointia, kumppanuuksia, kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Globaalien haasteiden osalta komission mukaan merkittävimpiä ovat etenkin Afrikassa kasvavan nuorisoväestön myötä tuleva tarve työpaikkojen luomiselle. Vuoteen 2030 mennessä suurin osa maailman köyhästä väestöstä elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hauraissa tai konfliktialttiissa valtioissa. Samaan aikaan keskitulon maissa arvioidaan olevan edelleen merkittävästi köyhää väestöä, joten köyhyyden vähentämiseen tarvitaan räätälöityjä lähestymistapoja. Kriisit ovat usein pitkittyneitä, jolloin entistä suurempaa huomiota tulisi kiinnittää varautumiskykyyn. Muuttoliike on kasvava haaste. Tällä hetkellä maailmassa on 65 miljoonaa pakolaista tai maansisäistä pakolaista, mikä on suurin määrä toisen maailmansodan jälkeen. Globaaleihin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan uusia kehitystoimijoita, joista erityisesti yksityinen sektori on avainasemassa. Tiedonannossa esitetään elementtejä EU:n uuteen kehityspoliittiseen konsensukseen osana EU:n ulkoja turvallisuuspoliittista globaalistrategiaa. EU:n kehityspolitiikka toteuttaa EU:n ulkosuhteiden tavoitteita. Konsensus tukee myös eri EU:n ulkopolitiikan alojen johdonmukaisuutta, koska siinä huomioidaan tuki demokratisoitumiselle, kestävä luonnonvarojen käyttö, humanitaarinen apu ja kauppapolitiikka. Konsensuksen periaatteet ovat EU:n ulkosuhteille (SEU art. 21(1)) määritellyt: demokratia, oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja YK:n peruskirjan periaatteet, kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeusperustaisuus. Tiedonannossa korostetaan tiettyjä painopisteitä, joista ensimmäinen on sukupuolten tasa-arvo. Tässä yhteydessä viitataan EU:n toimintasuunnitelmaan sukupuolten tasa-arvosta 2016 2020. Muut tiedonannossa konsensuksen painopisteiksi esitetyt teemat on jaoteltu Agenda 2030:n mukaisten luokitusten alle: 1. Ihmiset: köyhyyden, syrjinnän ja eriarvoisuuksien vähentäminen säilyvät EU:n kehityspolitiikan ytimessä. EU aikoo edistää jatkossakin ihmisarvoista elämää, säällistä työtä sekä ravitsemusta ja ruokaturvaa. Tässä kategoriassa tiedonanto nostaa erityisenä
3(6) painopisteenä nuorison. Vuoteen 2030 mennessä 15 24 vuotiaiden osuuden arvioidaan kasvavan 7 %:a. Nuorisoväestö olisi tällöin 1,3 miljardia ja suurin osa heistä kehitysmaissa. Tämä asettaa haasteita erityisesti työllisyydelle ja koulutukselle. Nuorisoväestö on myös haavoittuvampi konflikteissa ja järjestäytyneen rikollisuuden uhrina. Naisten ja tyttöjen oikeuksien osalta tiedonanto viittaa Pekingin ja Kairon toimintaohjelmiin, jotka muodostavat kehyksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistämiselle. 2. Planeetta: EU:n tavoitteena on edistää ympäristöllisesti ja ilmastollisesti kestävää kehitystä, joka käsittää tehokkaan ja kestävän luonnonvarojen käytön ja kestävän kulutuksen. Agenda 2030:n lisäksi EU ja jäsenvaltiot aikovat toimeenpanna Pariisin ilmastosopimusta, Sendain kehystä katastrofiriskien vähentämiseksi ja uutta kaupunkikehitysohjelmaa (New Urban Agenda). Kestävä energia ja ilmastonmuutos on nostettu tässä yhteydessä erityspainopisteeksi. EU aikoo kasvattaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja edistää siirtymää fossiilisten polttoaineiden tukemisesta kohti kestäviä energiamarkkinoita. EU ja jäsenvaltiot aikovat tukea nykyaikaisen, luotettavan ja kestävän energian saatavuutta keskittymällä erityisesti uusiutuvaan energiaan. 3. Hyvinvointi: Agenda 2030:n tavoitteisiin sisältyy kestävä ja osallistava kasvu, joka luo työpaikkoja erityisesti naisille ja nuorille. Tämä nähdään myös pidemmän aikavälin ratkaisuna maastamuuton perimmäisiin syihin puuttumiselle. EU:n tavoitteena on myös parantaa liiketoimintaympäristöä ja kauppaa kehitysmaissa toimeenpanemalla Kaikkien kauppa strategiaansa. Agenda 2030 ja Addis Abeban toimintaohjelma luovat kehyksen vastuulliselle investointien edistämiselle kehitysmaissa. Investoinnit ovat tiedonannossa erityisenä painopisteenä. Tässä yhteydessä viitataan valmisteilla olevaan Ulkoiseen investointiohjelmaan, joka osaltaan vaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja maastamuuton perimmäisiin syihin vastaamisessa. Kestävä kehitys ja yritysten yhteiskuntavastuu on rakennettava osaksi liiketoimintamalleja. EU:n ja jäsenvaltioiden on edistettävä myös YK:n yritystoimintaa koskevan ohjeistuksen toimeenpanoa. Hyvinvointia on tarkoitus edistää myös tukemalla pienviljelijöitä. Digitaalisten ratkaisujen edistämistä kehitysyhteistyössä aiotaan myös jatkaa. 4. Rauha ja yhteistyö: EU ja jäsenvaltiot aikovat edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa konflikteihin ja kriiseihin keskittymällä hauraisiin valtioihin, inhimilliseen turvallisuuteen ja vahvistamalla kestävän kehityksen, rauhan ja turvallisuuden välistä yhteyttä. Konfliktitilanteissa aiotaan erityisesti taistella seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan. Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön välistä yhteyttä on tarkoitus vahvistaa parantamalla tiedonvaihtoa, avunantajien välistä koordinaatiota, yhteisanalyysejä ja ohjelmointia. Muuttoliike on tarkoitus saada EU:n ulkopoliittisen dialogin painopisteeksi laatimalla ihmisoikeuksia kunnioittaen räätälöityjä kumppanuuksia, jotka kattaisivat laillisen maahanmuuton, ihmissalakuljetuksen, rajavalvonnan ja siirtolaisten rahalähetykset. Humanitaarinen apu pakolaisille ja kehitysyhteistyön rakenteellisempi tuki muuttoliikkeelle nähdään tärkeänä elementtinä muuttoliikkeisiin vastaamisessa. 5. Kumppanuudet: EU ja jäsenvaltiot aikovat edistää yhteisohjelmointia maatasolla. Yhteisohjelmoinnin on tarkoitus olla avoinna myös muille avunantajille ja kansainvälisille toimijoille. Käytännössä avunantajilla voisi olla yhteisiä maaohjelmia ja ne voisivat toteuttaa yhteisanalyysejä. Rahoitusvälineissä aiotaan edistää koordinointia budjettituen, erityisrahastojen (Trust Funds) ja sekarahoituksen (blending) osalta. Yhteistyötä on tarkoitus vahvistaa laaja-alaisesti eri toimijoiden kanssa ml. kansalaisyhteiskunta, paikallisviranomaiset, yksityinen sektori ja monenkeskiset organisaatiot. Tukea avunsaajamaille on tarkoitus räätälöidä ottamalla huomioon maiden erilaiset tarpeet ja edistämällä myös maiden omistajuutta kehityksestään. Tavoitteena on keskittää EU:n apu sinne, missä sillä on suurin vaikuttavuus. Edistyneempien kehitysmaiden kanssa voidaan käyttää teknistä apua ja jakaa hyviä käytäntöjä. Avunantajiksi nousevien keskitulon maiden kanssa on tavoitteena edistää etelä-etelä yhteistyötä. Konsensuksen tavoitteita esitetään integroitaviksi myös AKT-maiden kanssa tehtävään alueelliseen yhteistyöhön.
4(6) Kehitysmaiden omat varat, verotuskyky, verotusjärjestelmät, julkisten varojen tehokas käyttö ja fossiilisten polttoaineiden tukien vähentäminen ovat keskeisenä painopisteenä tiedonannossa. Kansalaiset ovat halukkaampia maksamaan veroja, jos he kokevat pystyvänsä vaikuttamaan maan kehitykseen ja voivat pitää hallitusta tilivelvollisena. Tämän tavoitteen suhteen on tarkoitus toimeenpanna komission työpaperissa esitettyä, kehitysmaiden verotuskykyä koskevaa Kanna enemmän, käytä paremmin lähestymistapaa sekä kansainvälisiä aloitteita kuten Addis Abeban veroaloitetta ja OECD/G20 työtä. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi konsensuksessa tarkoitus uudistaa sitoumus käyttää 0,7 %:n bruttokansantulosta viralliseen kehitysapuun Agenda 2030:n toimeenpanoajan kuluessa. Kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta edistämällä ohjataan kehitystavoitteiden huomioimista EU:n sisäisissä ja ulkoisissa politiikoissa ja eri sektoreilla kuten kaupassa, rahoituksessa, ympäristössä ja ilmastonmuutoksessa, ruokaturvassa, muuttoliikkeessä ja turvallisuudessa. Erityisesti olisi tavoitteena huomioida laittomat rahavirrat ja veronkierto. Konsensuksessa olisi tarkoitus myös vahvistaa EU:n ja jäsenvaltioiden sitoutuminen kehitysavun tuloksellisuuden periaatteisiin siten, kuin ne on vahvistettu Busanin korkean tason kokouksessa vuonna 2011. Lopuksi tiedonannossa käsitellään Agenda 2030:n tavoitteiden seurantavaatimuksia. Tiedonanto esittää EU:n ja jäsenvaltioiden raportointijärjestelmien ja indikaattoreiden muokkaamista Agenda 2030:n tavoitteisiin sopiviksi maatasolla. Samoin EU:n ja jäsenvaltioiden ehdotetaan tuottavan yhteisraportti Agenda 2030:n toimeenpanon vaikuttavuudesta kehitysmaissa, mikä olisi EU:n panos YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittiselle foorumille. Tulevasta eurooppalaisesta kehityspoliittisesta konsensuksesta olisi tarkoitus laatia väliarviointi, jossa tarkastellaan, miten Agenda 2030:n tavoitteiden toimeenpanossa on edistytty. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT artikla 208 Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin kehitysvaliokunta (DEVE) hyväksyi äänestyksessään 25. tammikuuta 2017 raporttinsa uudesta eurooppalaisesta kehityspoliittisesta konsensuksesta. Asian esittelijöinä toimivat Bogdan Brunon Wenta ja Norbert Neuser. Euroopan parlamentti korosti köyhyyden vähentämistä EU:n kehitysyhteistyön pääasiallisena tavoitteena, yhteisohjelmoinnin edistämistä sekä kansalaisjärjestöjen, kansallisten parlamenttien ja paikallisviranomaisten roolia. Euroopan parlamentin täysistunto äänestää valiokunnan päätöksestä 13. helmikuuta 2017. Kansallinen valmistelu Ulkosuhdejaosto 18. 20.1.2017. Eduskuntakäsittely - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema -
5(6) Taloudelliset vaikutukset Tiedonannolla ei ole varsinaisia taloudellisia vaikutuksia, koska se ei sisällä lainsäädäntöehdotuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Proposal for a new European Consensus on Development Our World, our Dignity, our Future (COM(2016) 740 final). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Johanna Rasimus, UM/KEO-10, p. 050 5986437 Sari Lehtiranta, UM/KEO-10, p. 050 4622539 Pekka Hyvönen, UM/EUR-20, p. 050 4658516 Pertti Anttinen, UM/ALI-01, p. 029 5351595 Eero Koskenniemi, SM/MMO, p. 029 5488616 Sari Wessman, OKM/KV-sihteeristö, p. 029 5330343 Liitteet Viite
6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Agenda 2030 kehitys, kehitysyhteistyö, ulkosuhteet; rahoitus UM, VM EUE, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, VNK, YM