Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu Selostus ja kustannusarvio 2.6.2016
SISÄLLYS 1 LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Sijainti ja maankäyttö...3 1.3 Kaavaluonnoksen sisältö...4 2 SUUNNITELMAT...6 2.1 Liikenneratkaisut ja katuverkko...6 2.2 Jalankulun ja pyöräilyn väylät...9 2.3 Pysäköinti...10 2.4 Melu...11 2.5 Viheralueet ja aukiot...13 2.5.1 Viheralueiden kehittämistavoitteet ja hoitoluokat...15 2.6 Tekninen verkosto...19 2.6.1 Kaukolämpö...19 2.6.2 Kaukokylmä...19 2.6.3 Vesihuolto...20 2.7 Hulevesien hallinta...22 2.8 Maaperä ja rakennettavuus...24 2.8.1 Pohjoisosa...24 2.8.2 Eteläosa...25 3 KUSTANNUSARVIO...27 4 LIITTEET...30 5 LÄHTEET...30 Pohjakartta MML 4/2016
ESIPUHE Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan kunnallistekninen tarkastelu on laadittu osayleiskaavan laatimisen loppuvaiheessa. Tarkastelun tavoitteena on tuottaa lähtökohdat alueen asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan toteutussuunnittelua varten sekä selvittää alustavat rakentamiskustannukset. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alueen kunnallistekninen tarkastelu on laadittu Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n toimeksiannosta. Laatimisesta on vastannut konsulttina Destia Oy, jossa työryhmään ovat kuuluneet: Tarkastelun laadinta aloitettiin helmikuussa 2016 ja se valmistui toukokuussa 2016. Työtä on ohjannut ryhmä, johon ovat kuuluneet Espoon kaupungilta seuraavat edustajat: Emilia Lehikoinen Sirpa Salminen Matti Kaurila Leena Ihalainen Anu Ylitalo Salla Karvinen Ross Snell Juhani Lehikoinen Patrik Otranen Paula Kuusisto-Hjort Patrik Skogster Heidi Ahlgren Kimmo Leivo Suvi Kajamaa Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkitekniikan keskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelukeskus TYT / Esikunta Sivistystoimi Muista sidosryhmistä työtä ohjanneeseen ryhmään kuului: Zuzana Hrasko-Johnson Malin Törnroos-Penttilä Antti Kosonen Timo Häll Mauno Forsström Jarmo Korjus Laura Rahikainen Juha-Pekka Rasilainen Antti Soisalo Taina Mattila Jyrki Matikainen Anne Ekholm Projektipäällikkö, maisema- ja ympäristösuunnittelu, hulevedet Vihersuunnittelu Katu- ja kunnallistekniikka Katu- ja kunnallistekniikka Katu- ja kunnallistekniikka Geotekniikka Geotekniikka Geotekniikka Liikennesuunnittelu Melutarkastelut Luontoarvot Luontoarvot, projektisihteeri Taina Ylä-Mella Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) 2 (30)
1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tavoitteet Tämä kunnallistekninen tarkastelu on laadittu Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan 10.6.2015 päivätyn luonnoksen pohjalta. Lisäksi työn lähtötietoina on käytetty alueelle aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Työn tarkoituksena on varmistaa, että alueen liikenneratkaisut sekä viheralueiden, katu- ja kevyen liikenteen verkon, vesihuolto- ja teknisen verkoston sekä hulevesien hallinnan varaukset ovat suunnitellun maankäytön tarpeiden kannalta riittävät, tarkoituksenmukaiset sekä ympäristöönsä sopivat. Tarkastelun yhteydessä on huomioitu alueen geotekniset lähtökohdat ja tarvittavat pohjanvahvistustoimenpiteet sekä meluntorjuntatarpeet. Tarkastelu koskee sekä suunnittelun että kustannusten osalta osayleiskaava-alueen yleisiä alueita ja on laadittu yleissuunnitelmatarkkuudella. Tarkastelu tukee alueen tulevaa asemakaavoitusta. Kunnallisteknisestä tarkastelusta saadaan lähtökohdat ja alustavat kustannukset kunnallistekniikan toteutussuunnittelulle yleisille alueille. Tässä tarkastelussa esitetyt suunnitteluratkaisut ovat alustavia ja niitä tulee tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä. Laadittava osayleiskaava mahdollistaa useita erilaisia toteutustapoja, joka voi vaikuttaa kustannuksien muodostumiseen. Kaitaan metrokeskuksen ja Hannuksenpellon alueen kustannukset eivät sisälly tämän tarkastelun kustannuksiin. 1.2 Sijainti ja maankäyttö Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alue sijaitsee eteläisessä Espoossa Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskusten välissä. Kaitaa- Iivisniemen alue luetaan kuuluvaksi Kaitaan kaupunginosaan ja Suur- Espoonlahden suuralueeseen. Osayleiskaava-alue rajautuu pohjoisessa Länsiväylään, idässä Finnoon osayleiskaava-alueeseen, etelässä meren rantaan ja lännessä Hannusjärven pientaloalueeseen. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 250 hehtaaria. Nykytilanteessa osayleiskaava-alue on pääosin pientaloaluetta. Iivisniemen keskustaan sijoittuu 1960-luvulla rakennettu kerrostaloalue sekä pieni ostoskeskus. Alueen pohjoisosassa aluetta itälänsisuunnassa halkovan Kaitaantien pohjoispuolella on laajahko Hannusmetsän metsäalue Hannusjärven ympärillä. Alueen koillisosaan sijoittuu Hannuksenpellon pienteollisuusalue ja kaakkoisosaan Hyljelahteen rakennushistoriallisesti arvokas huvilamuseo Villa Rulludd. Alueelle sijoittuvat suomenkieliset Iivisniemen päiväkoti ja Rullavuoren ryhmäperhepäiväkoti, ruotsinkielinen päiväkoti Ivisnäs daghem sekä Kaitaan koulu ja lukio ja Iivisniemen koulu. Osayleiskaava-alueen ainoa päivittäistavarakauppa sijoittuu Iivisniemeen. Kaitaa- Iivisniemen osayleiskaava-alueella asuu noin 3 600 asukasta. Maanomistus alueella jakautuu melko tasaisesti Espoon kaupungin ja yksityisten maanomistajien kesken. Hannusmetsän metsäalue on pääosin Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alue on maisema- ja ympäristöarvoiltaan tärkeä alue rakennetussa Etelä-Espoossa. Alueen vaihtelevat pinnanmuodot, monipuolinen rakennuskanta, Hannusmetsän laaja yhtenäinen metsäalue sekä alueen kattava viheralueverkosto muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden. 3 (30)
1.3 Kaavaluonnoksen sisältö Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavaluonnoksen 10.6.2015 mukaan alueelle osoitetaan uutta kaupunkimaista asuinrakentamista, jonka lisäksi nykyisiä pientalo- sekä kerrostalovaltaisia asuinalueita tullaan tiivistämään täydennysrakentamisen keinoin. Osayleiskaava-alueelle kaavoitetaan asuntoalueita noin 6 000 uutta asukasta varten. Osayleiskaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevan Hannusmetsän metsäalueen luoteisosa säilyy virkistyskäytössä ja suojaviheralueena. Kaitaantien eteläpuolelle on osoitettu Kaitaan tuleva metroasema sekä metron maanalainen linjaus alueen poikki koillisesta lounaaseen. Alueen kulttuurihistorialliset kohteet ja luonnonympäristön arvoalueiden säilyminen on huomioitu määräyksin ja merkinnöin. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat kahdeksan liito-oravan elinympäristön ydinaluetta on osoitettu kaavamerkinnällä s-1 ja alueen eteläosassa Kaitalahden rannalla sijaitseva asemakaavalla suojeltu rantaniitty kaavamerkinnällä SL. Rakennussuojelulailla suojeltu ja Uudenmaan maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi osoitettu Villa Rulludd on huomioitu osayleiskaavassa osoittamalla alue kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jonka ominaispiirteitä tulee vaalia. Muinaismuistolailla suojellut kaksi kiinteää muinaisjäännöskohdetta Kaitamäessä ja Hyljelahdessa on osoitettu muinaismuistokohteen tai -alueen merkinnällä. Osayleiskaavan tavoitteena on sijoittaa alueelle metrolinja ja -asema sekä kehittää aluetta kaupunkimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi asunto- ja työpaikka-alueeksi. Alueen virkistys- ja suojeluarvot tullaan turvaamaan. Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti. Pohjakartta Maanmittauslaitos 4/2016. 4 (30)
Kuva 2. Osayleiskaavaluonnos 10.6.2015 (Espoon kaupunki 2015). 5 (30)
2 SUUNNITELMAT 2.1 Liikenneratkaisut ja katuverkko Liikenneverkon suunnittelun lähtökohtana on Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan mukainen tavoiteverkko täydennettynä Espoon pyöräilyn tavoiteverkon yhteyksillä. Liikenneverkon suunnittelun tavoitteena on ollut tunnistaa kokonaan uudet yhteystarpeet sekä nykyisten reittien kehittämistoimenpiteet, joiden pohjalta on arvioitu rakentamiskustannukset tavoitetilanteessa suunnitellun maankäytön toteuduttua. Hannuksenpellon alue osayleiskaava-alueen koillisosassa tulee rakentumaan vahvistetun asemakaavan mukaisena eikä alueen katuja ole huomioitu tämän tarkastelun kustannuksissa. Kaitaantie toimii alueen pääkokoojakatuna myös lopputilanteessa. Kaitaantien parannustoimenpiteet kohdistuvat Iivisniemenkadun liittymään ja siitä itään päin. Täydentyviä kokoojakatutasoisia yhteyksiä on ainoastaan Marsbyntie Länsiväylän ali Martinsillantielle. Tonttikatuverkkoa täydennetään uuden maankäytön tarpeisiin Hannusmetsässä, Hannuskalliolla sekä Kaitamäessä. Rakenteilla olevan Länsimetron Kaitaan aseman yhteydet tulevat Kaitaantien eteläpuolelle lähelle Iivisniemenkadun liittymää keskustatoiminnoille osoitetulle alueelle. Osin tämän vuoksi nykyisen katuverkon merkittävimmät parannustoimenpiteet kohdistuvat juuri Kaitaantielle ja Iivisniemenkadulle. Kaitaantien osuus Länsimetron Kaitaan asemajärjestelyjen alueella suunnitellaan metrokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä. Kaitaantien saneerauksesta on olemassa olevat suunnitelmat. Alueella on lisäksi kattava tonttikatuverkosto, jonka kuntoa ei ole arvioitu tämän työn yhteydessä. Kuva 3. Osayleiskaava-alueen nykyinen katuverkko sekä tutkittavat katuosuudet. Pohjakartta Maanmittauslaitos 4/2016. 6 (30)
Osayleiskaava-alueelle esitetään neljää uutta tonttikatua, jotka tulevat palvelemaan maankäytön tehostamisen seurauksena syntyviä uusia asuinalueita. Uusia tonttikatuja ovat osayleiskaava-alueen pohjoisosaan, Bondaksen uudelle asuinalueelle sijoittuvat Bondaksentie ja Bondaksenkallio, joista Bondaksentie muodostaa lenkin, joka yhdistyy olemassa olevaan Hannusranta -nimiseen tonttikatuun. Osayleiskaava-alueen länsiosaan sijoittuu Iiviskallio -niminen tonttikatu, jonka alkuosa on olemassa oleva Hannuskallio -niminen tonttikatu. Kaitaanmetsä on Kaitamäestä Sammentien ja Kaitamäenkujan välistä Kaitaanmetsän nykyiselle puistoalueelle sijoittuvaa uutta asuinaluetta palveleva tonttikatu. Tarkasteltujen uusien katuosuuksien linjaukset ovat viitteellisiä ja tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Alueen katuverkko on suunniteltu Espoon kaupungin (2010) katupoikkileikkausten suunnitteluohjeen mukaisesti. Tonttikaduilla ajoradan leveys on 5,5-6,5 metriä, mikä mahdollistaa ajoratapysäköinnin. Katujen varsille sijoittuvien jalankulku- ja pyöräteiden leveys on 3,5 metriä. Jalankulku- ja pyörätie sijoitetaan kaikkien muiden tonttikatujen, paitsi Kaitaanmetsän varrelle. Esitetyt katupoikkileikkaukset ovat esimerkkejä ja tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Kuva 4. Kaitamäen ja Hyljelahden välissä ei ole ajoyhteyttä. Näkymä itään Hyljelahdentien länsipäädystä. Etelään erkanee Hyljeveneentie. 7 (30)
Poikkileikkausesimerkit 8 (30)
2.2 Jalankulun ja pyöräilyn väylät Jalankulun ja pyöräilyn verkolle on osoitettu parannus- ja saneeraustarpeita huomattavasti ajoneuvoverkkoa enemmän. Keskeistä verkon määrittelyssä on ollut Kaitaan metroaseman hyvä saavutettavuus jalan ja pyöräillen. Alueen halki itä-länsi -suuntaisena yhteytenä toteutetaan 5 metriä leveä pyöräilyn laatureitti, joka asfaltoidaan. Laatureitiltä yhteys metroasemalle toteutetaan Iivisniemenkadulle pääreittitasoisena eroteltuina jalankulun ja pyöräilyn väylinä. Metroasemalta pääreitti jatkuu uutena 4 metriä leveänä eroteltuna väylänä Hannusjärven itäpuolelta aina Järvisillalle saakka ja yli Länsiväylän. Pääreiteistä saneerataan Kielotien yhteys 4 metriä leveäksi erotelluksi ja kivituhkapintaiseksi jalankulun ja pyöräilyn väyläksi. Samoin saneerataan pääreittitasoinen yhteys Hyljelahdentien länsipäästä Ankeriaankujan kautta pyöräilyn laatureitille. Nykyisiä yhteyksiä täydennetään ulkoilureiteillä Hannusjärven pohjoispuolella, Iivisniemen koulun pohjoispuolella sekä Villa Rulluddin alueella. Kuva 5. Osayleiskaava-alueen nykyiset ja tutkittavat jalankulun ja pyöräilyn reitit. Pohjakartta Maanmittauslaitos 4/2016. 9 (30)
2.3 Pysäköinti Yleiselle ja tilapäiselle pysäköinnille on mitoitettu yksi autopaikka 1 500 kerros-m 2 kohti alueilla, joille on asumisen lisäksi osoitettu keskustatoimintoja. Muilla asumisen alueilla mitoitusperiaatteena on käytetty yhtä autopaikkaa 1 000 kerros-m 2 kohti. Lisäksi Kaitaan aseman yhteyteen osoitetaan liityntäpysäköinnille 50 autopaikkaa ja 200 polkupyöräpaikkaa. Yleisen ja tilapäisen pysäköinnin paikat osoitetaan kadunvarsille lukuun ottamatta Kaitaan aseman liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköinnin kustannukset eivät sisälly tämän tarkastelun kustannuksiin, vaan ne esitetään osana Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan kustannuksia. Villa Rulluddin yhteyteen esitetään 50 pysäköintipaikan LP-aluetta. Nykytilanteessa pysäköintipaikkoja on kymmenelle ajoneuvolle. Pysäköintipaikkojen lukumäärän kasvattamisella varaudutaan Rantaraitin lisääntyvään käyttöön sekä Kaitfjärdenin rannalle osoitetun uimarannan ja Rulluddenin mahdollisen uuden leikkipuiston sekä luontopolun pysäköintitarpeisiin. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitetulle Kaitalahden pienvenesataman LS-alueelle esitetään 30 pysäköintipaikkaa. Nykytilanteessa pienvenesataman yhteydessä ei ole varsinaista pysäköintialuetta, mutta veneiden talvisäilytyskenttä tarjoaa myös pysäköintipaikkoja. Kuva 6. Yleisen ja liityntäpysäköinnin sijoittuminen osayleiskaava-alueella. 10 (30)
2.4 Melu Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan alueelle on laadittu meluselvitys, jossa on tarkasteltu melutilannetta nykyisessä (2015) ja liikenneennusteen 2040 mukaisessa tilanteessa. Liikennemelun keskiäänitasot on mallinnettu 3D maastomalliin perustuvalla CadnaAmelulaskentaohjelmalla. Melulaskennan tuloksia on arvioitu liikennemelun keskiäänitasoina päivällä (LAeq 7-22) ja yöllä (LAeq 22-7) suhteessa valtioneuvoston asettamiin melun ohjearvoihin ulkona (VNp 993/1992). Melulaskelmissa melulähteinä on otettu huomioon Länsiväylän, Kaitaantien ja Hannuksentien liikenteen melu. Katuliikenteen päiväajan osuudeksi on arvioitu 90 % keskimääräisestä arkivuorokauden liikennemäärästä. Selvityksessä käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Keskimääräiset arkivuorokauden liikennemäärät, raskaan liikenteen osuudet ja nopeusrajoitukset. KAVL 2015 KAVL 2040 Raskaan liikenteen osuus Nopeus Länsiväylä 52 500 65 900 3 %...7 % 100 km/h Kaitaantie 2 600...5 900 3 600...10 200 6 % 40 km/h Hannuksentie 7 200 6 600 6 % 40 km/h Länsiväylän ja Kaitaantien liikenne aiheuttaa alueella meluhaittaa, joka tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Liikenteen ennustetilanteessa 2040 Länsiväylän liikenteen meluvyöhyke yli 55 db ulottuu enimmillään noin 350...400 metrin etäisyydelle Länsiväylältä. Osayleiskaavassa uusi ensisijaisesti asuinkerrostalorakentamiselle varattu asuinalue A1 ja asuinalueen A2 pohjoisosa ovat Länsiväylän melualueella yli 55 db (LAeq 7-22). Asuinalueiden rakennusten Kuva 7. Päiväajan keskiäänitaso (LAeq 7-22) nykyisessä liikennetilanteessa (yllä) ja liikenteen ennustetilanteessa 2040 (alla). 11 (30)
massoittelu tulee suunnitella siten, että se toimii melumuurina Länsiväylältä kantautuvalle melulle. Oleskelupihat tulee sijoittaa rakennusmassojen äänivarjon puolelle ja Länsiväylän puoleisille julkisivuille tulee mitoittaa äänitasoerovaatimus liikennemelua vastaan. Suunnitteluratkaisut viihtyisien ja meluttomien asuin- ja ulko-oleskelutilojen toteuttamiseksi tulee tehdä asemakaavasuunnittelun yhteydessä. Kaitaantien liikenteen meluvyöhyke yli 55 db (LAeq 7-22) ulottuu katualuetta lähinnä oleville asuinkiinteistöille. Kaitaantien katusuunnitelman yhteydessä Hannusjärven kohdalta länteen päin Kaitaantien varrelle on suunniteltu meluesteitä suojaamaan lähimpiä asuinkiinteistöjä liikenteen melulta. Nämä meluesteet on otettu huomioon melulaskelmissa. Kaitaantien välittömään läheisyyteen suunniteltavien asuinalueiden ja keskustatoimintojen alueelle sijoitettavan asumisen suunnittelussa on otettava Kaitaantien liikennemelu huomioon. Kaitaantien varteen sijoittuvien asuintonttien oleskelupihat tulee suunnitella rakennusten äänivarjon puolelle tai suojata mahdollisesti meluesteillä. Kaitaantien suuntaan avautuvien julkisivujen äänitasoerovaatimus tulee arvioida jatkosuunnittelun yhteydessä. 12 (30)
2.5 Viheralueet ja aukiot Osayleiskaava-alueen maisema on hyvin vaihteleva monipuolisine tiloineen. Alueen viheralueet sijaitsevat sekä kallioisilla selänteillä että savipohjaisessa laaksossa ja meren rannalla. Keskeisin viheralue virkistyskäytön ja palvelutarjonnan kannalta sekä sijainniltaan on Kaitaanlaakson, Iivisniemenpellon ja Hyljepuiston puistoista muodostuva akseli, joka jakaa kaava-alueen itä-länsisuunnassa. Puistoakseli on pääosin avointa niittymaisemaa. Puistoon sijoittuvat nykyisin neljä lasten leikkipaikkaa, pelikenttä, koira-aitaus ja viljelypalstat. Luonnonmukaisempia viheralueita ovat pohjoisessa Hannusmetsä ja sen eteläpuolella sijaitsevan Hannusjärven pohjoisranta, Puntalansuo, sekä Rullavuori kaakossa, kulttuurihistoriallisesti merkittävän Villa Rulluddin alueen luoteispuolella. Merimaisemista voi nauttia kulkien Espoon rantaraitilla, joka sijoittuu sekä aurinkoiseen niitty- että varjoisaan metsämaisemaan. Espoon rantaraitti on osayleiskaava-alueella suurilta osin rakennettu ja käyttöönotettu. Hannusmetsän alueella sijaitsee Hannusjärven suojeluyhdistyksen ylläpitämä Hannusmetsän luontopolku. Muilla viheralueilla kulkevat reitit ovat pääosin kivituhkapintaisia. Viheralueiden merkittäviin luontoarvoihin kuuluvat useat liito-oravan pesimäalueet, joita pyritään jatkossa säilyttämään elinvoimaisina ydinalueina. Osayleiskaavaluonnoksessa virkistys- ja suojaviheralueita on yhteensä noin 84 ha eli 34 prosenttia koko kaava-alueesta. Osayleiskaavaalueelle on suunniteltu vain yksi merkittävä aukio metrokeskuksen alueelle ja sen rajaus on tarkemmin määritelty metrokeskuksen alueelle laadittavassa asemakaavassa. Viheralueiden, aukioiden ja merkittävimpien reittien kustannukset on arvioitu osana osayleiskaavan kunnallisteknistä tarkastelua. Kustannusarvion pohjaksi laadittiin tarkennettu viherverkostosuunnitelma, joka sisältää kaavassa osoitettuja viheralueita ja viheralueiden tärkeimpiä palveluja kuten leikkipaikat (3 kpl), koira-aitaukset (2 kpl), lähiliikunta-alue (1 kpl), kuntoilupisteet (3 kpl) ja kaksi uimarantaa. Kuva 8. Rullavuoren kallioinen huippu ja rinnemetsää. Reittien osalta eroteltiin viheralueella kulkevat reitit, pyöräilyn laatureitti sekä luontopolut. Viheralueiden hoitoluokissa on arvioitu perustamiskustannukset, joissa huomioitiin mm. pohjavahvistuksia ja näin ollen joidenkin alueiden ja reittien kohdalla on esitetty korkeampi hoitoluokka. Varsinainen ylläpitoluokitus tarkistetaan jatkossa. Kartassa on esitetty myös voimassa oleva hoitoluokitus. Virkistyspalvelukohteiden sijoittuminen kaava-alueella sekä niiden mitoitus ovat ohjeellisia ja ne tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. 13 (30)
Alueen metsäalueilla on kaupunkikuvan ja virkistyskäytön lisäksi tärkeä merkitys liito-oravan elinmahdollisuuksien turvaamisessa. Yhtenäiset kasvulliset ekokäytävät mahdollistavat liito-oravan ja muidenkin eläinten liikkumisen alueen poikki. Liito-oravien metsäisille ydinalueille sekä alueiden ympärille tulee varata jatkosuunnittelussa riittävästi puustoista viheraluetta ja huolehtia siitä, että alueita yhdistävät ekokäytävät muodostuvat täyskasvuisesta elinvoimaisesta puustosta priorisoiden lehtipuita. Kriittinen kohta liito-oravien suotuisan suojelun tason kannalta on Kaitaantien ylityskohta Kaitaan metroaseman kohdalle sijoittuvan ydinalueen kohdalla. Ylityskohta on ensisijainen yhteys Hannusmetsään Kaitaan ja Finnoon suunnalta. Hannusmetsä on liito-oravien suotuisan suojelun tason ylläpitämisen kannalta erittäin tärkeä, koska alueen pohjoisreunalla sijaitsevat ainoat todennetut Länsiväylän ylityskohdat. Viheralueilla kulkevat reitit ovat pääosin kivituhkapintaisia, lukuun ottamatta pyöräilyn laatureittiä, joka on asfalttipäällysteinen. Reittien lisäksi alueella parannetaan Hannusmetsässä olevaa luontopolkua sekä ehdotetaan perustettavaksi luontopolku Rullavuorelle. Viheralueiden hoitoluokkia ja palveluja esittävässä kartassa osoitettiin myös viheralueilla sijaitsevien hulevesien hallintaan liittyvien järjestelmien ohjeellinen sijainti. Hulevesiä on tarkemmin käsitelty kohdassa 2.7 Hulevesien hallinta. Kuva 9. Osayleiskaava-alueen arvokkaat luonnon- ja kulttuuriympäristön kohteet. Pohjakartta Maanmittauslaitos 4/2016. 14 (30)
2.5.1 Viheralueiden kehittämistavoitteet ja hoitoluokat Kaitaa-Iivisniemen tulevan viheralueverkoston osa-alueet on luokiteltu kahdeksaan eri hoitoluokkaan Espoon hoitoluokituksen periaatteita noudattaen. Kartalla esitetty hoitoluokitus ohjaa perustamiskustannuksia ja se koskee lähinnä uusia palveluita. Nykyisten viheralueiden hoitoluokitus muilta osin oletetaan pysyvän ennallaan. Varsinainen ylläpitoluokitus voidaan perustamisen jälkeen tarkistaa tarvittavilta osin. Kaitaanlaakso Iivisniemen pelto Kaitaanlaakso Iivisniemen pelto -aluetta kehitetään korkeatasoiseksi, osittain rakennetuksi puistoksi (A3), jossa on urheiluun ja vapaaaikaan liittyviä toimintoja, kuten leikkipuisto (A2), lähiliikuntapaikka (A2), kuntoilupiste (A2), koira-aitaus (A3) ja viljelypalstat (B1). Mainituista palveluista on toteutunut koira-aitaus. Olemassa olevia leikkipaikkoja halutaan kehittää palvelemaan paremmin tulevaisuudessa. Suunnitelmassa varaudutaan leikkipaikkojen sekä leikki- ja lähiliikuntapalvelujen monipuolistamiseen, yhdistämiseen ja laajentamiseen. Alueella sijaitsevat ja mahdollisesti kehitettävät niittyalueet perustetaan luokan A3 mukaan. Alueen länsi- ja eteläpuolella sijaitsevat metsäiset alueet (C1) säilytetään, varsinkin eteläinen metsäalue on luokiteltu liito-oravan ydinalueeksi. Metsäalueella kulkevan sähkölinjan alusta on pidettävä matalana (B4). Hannusmetsä Hannusmetsän länsiosa säilyy pääosin ennallaan (C1). Alue on merkittävä liito-oravakannan säilymisen kannalta. Alueella sijaitsee kolme ydinaluetta sekä kaksi Länsiväylän ylityskohtaa, jotka ovat kriittisiä. Järvisillan tuntumassa oleva ylityskohta sijoittuu osayleiskaavaalueen luoteispuolelle rajan välittömään läheisyyteen. Kuva 10. Näkymä Iivisniemen pellolle. Hannusmetsän halki on suunniteltu metrokeskuksesta Järvisillalle johtava reitti. Reitin ja luontopolun linjauksia tulisi tutkia siltä osin, kun nämä kulkevat päällekkäin. Tämän työn kustannusarviossa on tältä osin huomioitu luontopolun uusi linjaus. Bondaksen kallioiden alueelle on kaavoitettu voimakasta rakentamista, jonka johdosta Hannusmetsän alueen palveluita ehdotetaan laajennettaviksi sijoittamalla alueelle uusi koira-aitaus (A3) ja kuntoilupiste (A2), jotka jatkossa palvelevat myös lähialueiden asukkaita. Hannusjärven pohjoisrannalla varaudutaan uimapaikan (A2) rakentamiseen. Bondaksen kallioiden asuinkortteleiden keskeiseen osaan tulisi sijoittaa uusi leikkipaikka (A2). 15 (30)
Meren rannalla sijaitsevat viheralueet ja Espoon rantaraitti Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan merenranta-aluetta vallitsee metsäinen vyöhyke (C1) ja sen lounaiskulmassa sijaitsee luonnonsuojelualue (E). Rullavuoren juurelle on varattu alue uimapaikkaa varten (A2). Villa Rulluddin ja Finnoonsataman välillä ehdotetaan rantaalueen kehittämistä rantabulevardiksi (A3) samalla säilyttäen rannan luonnon arvoja ja kasvillisuutta. Kuva 11. Hannusmetsän kalliot ehdotetun luontopolun kohdalla. Rantavyöhykkeelle kehitetään yhtenäistä Espoon rantaraittia, jonka tavoitteena on kattaa koko Espoon ranta-alueet. Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan alueella raitti on otettu käyttöön lähes koko pituudeltaan. Suunnittelualueella rantaraitin varrella sijaitsee luonnonsuojelualue (E), yksityinen pienvenesatama, suunniteltu uimapaikka (A2) sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas Villa Rulludd (A1) pihapiireineen. Raitin ja pihapiirin tuntumaan ehdotetaan leikkipaikan sijoittamista (A2). Leikkipaikka palvelisi sekä Hyljelahden asukkaita että rantaraitin ja Villa Rulluddin käyttäjiä. Hannusjärvi Hannusjärvi on osana virkistysalueiden ja -palvelujen verkostoa ja sen pohjoisrannalle on osayleiskaavassa esitetty uimaranta. Uimarannan kehittämisen ehtona on järven hyvä laatu ja rannan kantavuus. Kustannusarviossa on huomioitu järven ja rannan kunnostus uintikelpoiseen tilaan. Rullavuori Merestä nouseva metsäinen kallioselänne on osayleiskaavassa osoitettu maisemakuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Alue on lähimetsäaluetta (C1), johon ehdotetaan perustettavaksi luontopolku. Alue on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, jonka vuoksi Rullavuoren ja Hyljepuiston välinen puustovaltainen viheryhteys on säilytettävä. Kuva 12. Rantaraitti osayleiskaava-alueen eteläosassa. Villa Rulludd Espoon kaupunginmuseon Huvilamuseo Villa Rulludd on harvinaisella tavalla säilynyt esimerkki koko Uudenmaan rannikon varhaisesta huvila-arkkitehtuurista. Huvila pihapiireineen hoidetaan rakennusten 16 (30)
museoarvoja ja maisemallista kokonaisuutta kunnioittaen ja maisemakuvaa säilyttäen (A1). Asemakaavassa alue on osoitettu uimaranta-alueeksi (UV1) ja rakennukset rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi rakennuksiksi (sr). Rulludden lähiympäristöineen on osayleiskaavassa osoitettu maisemakuvallisesti arvokkaaksi alueeksi. Tutkittuja etäisyyksiä: Espoonlahden urheilupuisto ehdotettu Kaitaanlaakson lähiliikuntapaikka: 2,5 km kävellen. Espoonlahden urheilupuisto ja Hannusmetsän kuntoilupiste: 1,7 km kävellen. Soukan asukaspuisto Kaitaanlaakson leikkipaikka: 2,2 km kävellen. Finnoon asukaspuisto Kaitaanlaakson leikkipaikka: 1,0 km kävellen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ehdotettujen uusien tai kunnostettavien ja olemassa olevien palvelujen verkosto on tulevaisuudessa suunnitellun maankäytön toteutuessa hyvin kattava ja helposti saavutettava. Kuva 13. Villa Rulludd ympäristöineen. Lähialueiden palvelut Osayleiskaava-alueen tarkastelussa huomioitiin myös lähialueiden tarjoamat virkistysalueiden palvelut. Keskeisimpiin tarkastelukohteisiin kuuluvat Espoonlahden urheilupuisto ja uimahalli, Soukan asukaspuisto sekä Finnoon osayleiskaava-alueelle osoitettu uusi asukaspuisto. Kuva 14. Osayleiskaava-alueen lähialueella sijaitsevat ja suunnitellut asukas- ja urheilupuistot. Pohjakartta Maanmittauslaitos 4/2016. 17 (30)
Kuva 15. Kustannuslaskelman pohjaksi esitetyt osayleiskaava-alueen viheralueiden hoitoluokat sekä viheralueilla sijaitsevat palvelut, reitit ja erikoiskohteet. 18 (30)
2.6 Tekninen verkosto 2.6.1 Kaukolämpö Kaitaa-Iivisniemen alueella on melko kattava kaukolämpöverkosto lukuun ottamatta Hannusjärven lounais- ja itäpuolisia pientaloalueita ja Kaitamäen pientaloaluetta, joille kaukolämpöä ei ole rakennettu. Kaukolämmön runkolinja sijaitsee itä-länsisuuntaisesti välillä Soukanväylä-Hylkeenpyytäjäntie. Alkuosa runkolinjasta sijaitsee Kaitaantien katualueella, josta se jatkuu Kaitaanlaakson ja Iivisniemenpellon puistoalueiden raitistojen alla Norppatien ja Hylkeenmäenportin katualueitten kautta Hylkeenpyytäjäntielle. Kaukolämmön uudistamistarpeet liittyvät pääosin katujen saneerauksiin ja tulevaan metrokeskukseen, johon varaudutaan suurentamalla Iivisniemenkadun kaukolämpölinjaa välillä Iivisniemenpolku- Iivisniementie. Uutta kaukolämpöä on esitetty rakennettavaksi kerrostalovaltaisiksi suunnitelluille Hannusmetsän ja Iiviskallion alueille sekä Kaitaanmetsän uudelle tonttikadulle. Uudet kaukolämpölinjat sijoitetaan katualueella pääsääntöisesti kevyen liikenteen väylien alle. Kaukolämmölle esitetyt uudet linjaukset mahdollistaisivat uusien kerrostaloalueiden kytkemisen osaksi kaukolämpöverkkoa. 2.6.2 Kaukokylmä Kaitaa-Iivisniemen alueelle ei nykytilanteessa ulotu kaukokylmäverkostoa. Osayleiskaava-alueelle on esitetty Fortumin ehdotuksen mukaisesti kaukokylmän putkivarausta itä-länsisuunnassa nykyistä kaukolämpöverkon runkolinjaa mukaillen. Kaitaan keskustaan sijoittuu jonkin verran jäähdytystä kaipaavia toimintoja, joten kaukokylmäverkoston osalta tulee jatkosuunnittelussa varautua putkistojen jatkamiseen myös keskusta-alueille. Kuva 16. Osayleiskaava-alueen nykyinen ja mahdollinen uusi tekninen verkosto. Pohjakartta Maanmittauslaitos 4/2016. 19 (30)
2.6.3 Vesihuolto Kaitaa-Iivisniemen alueella on nykytilanteessa kattava vedenjakelun ja jätevedenviemäröinnin verkosto. Alueen poikki kulkevat runkovesijohdot 400 SSG/1988, 400 SG/1968 sekä pohjoisosassa 600 SG/T/1967. Pienemmät jakelujohdot (100 200 SG) ovat pääosin rakennettu 1970-luvulla. Vesijohtoverkoston saneerausta tarvitsevaa osuutta on noin 1 325 metriä, osuudet on merkitty vesihuoltokarttaan. Jätevesiviemäriverkoston saneeraustarveselvitystä ei ole ehditty tämän tarkastelun laatimisen aikana tehdä, joten saneeraustarve tulee selvittää aina erikseen tulevissa suunnitteluhankkeissa. Vedenjakelun runkovesijohtoverkoston kapasiteetti riittää hyvin alueen vedenkulutuksen lisääntyessä. Vedenjakeluverkostoa täydennetään maankäytön kehittymisen myötä pienemmillä jakelujohdoilla. Jätevedet johdetaan alueen halki lännestä itään johtavaan runkoviemäriin (BET 1200). Myös jätevesiviemäriverkostoa täydennetään alueen kehittyessä. Nykyisten jätevesiviemärien kapasiteetti riittää lisääntyvien jätevesimäärien johtamiseen. Hulevesiviemäriverkostoa täydennetään alueen kehittyessä. Nykyiset kapasiteetit riittävät pääosin hulevesien johtamiseen lukuun ottamatta Kielotien ja Kaitaantien liittymästä itään sijaitsevaa lyhyttä hvviemäriosuutta. Uutta vesihuoltoverkkoa tarvitaan seuraavasti: Vesijohto Ø 110: 180 m Vesijohto Ø 160: 2 580 m Jätevesiviemäri Ø 200: 2 650 m Hulevesiviemäri Ø 250: 500 m Hulevesiviemäri Ø 315: 2 100 m Hulevesiviemäri Ø 400: 600 m Hulevesiviemäri Ø 560: 220 m 20 (30)
Kuva 17. Osayleiskaava-alueen nykyinen ja mahdollinen uusi vesihuoltoverkosto. 21 (30)
2.7 Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan tavoitteet Kaitaa-Iivisniemen alueella toteutetaan Espoon kaupungin hulevesiohjelman mukaista hulevesien hallintaa, jonka mukaan hulevesiä hallitaan mahdollisimman paljon niiden syntypaikoilla. Suunnitelmassa on huomioitu Hulevesien käsittely ja vaikutukset Hannusjärven tilaan raportissa ehdotetut yksityisten kiinteistöjen kiinteistökohtaiset hulevesien viivytysratkaisut (1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa), jotka vastaavat myös muiden suurempien kaupunkien periaatteita. Hulevesien hallinnan tavoitteena on ollut tässä tarkastelussa nykyisen hulevesien hallintaverkon tarkistus sekä uusilla rakennetuilla alueilla syntyvien hulevesien ohjaus, laadun parantaminen sekä mahdollinen viivytys. Viivytyksen tavoitteena on ollut mm. veden virtauksen hidastaminen esimerkiksi eroosiota ehkäisevänä tekijänä varsinkin isoissa ojissa. Mitoitus Hulevesien käsittelyalueiden mitoituksessa on käytetty Kuntaliiton (2012) Hulevesioppaan mitoitusperusteita. Ratkaisut Alueelta muodostuvat hulevedet ovat tavanomaisia asuin- ja viheralueilta johtuvia hulevesiä. Katu- ja paikoitusalueilta tulevat hulevedet saattavat sisältää hieman enemmän kiintoainesta, ravinteita sekä epäpuhtauksia, kuten öljyhiilivetyjä ja raskasmetalleja. Päästöjä hulevesiin päätyy yleisesti liikenteestä sekä rakennusmateriaaleista. hallintaan liittyvät seikat, Hannusjärveen tällä hetkellä virtaava vesimäärä sekä Puntalansuon ja Hannusjärven vedenlaadun säilyminen hyvänä. Tästä johtuen esityksessä osa Bondaksenmäen hulevesimäärästä ohjataan pohjoiseen ja itään. Kaitaantien pohjoispuolella sijaitsevan alueen hulevedet ohjataan osittain Puntalansuohon, joka toimii tälläkin hetkellä vedenlaatua parantavana kosteikkona, jonka kautta vesi virtaa Hannusjärveen. Kosteikkoon ohjataan jatkossa suunnilleen sama määrä vettä mitä siihen virtaa nykyisin, jotta kosteikon tasapaino säilyisi. Jatkossa selvitetään tarvetta sijoittaa virtaussuunnassa ennen kosteikkoa laskeutusallas, jotta kosteikon kasvillisuus ei kärsisi veden kuljettamasta kiintoaineksesta ja epäpuhtauksista. Lisäksi tulee selvittää, onko Hannusjärven vedenlaadullisten näkökohtien kannalta tarpeen sijoittaa hiekkasuodatus kosteikon ja järven väliin. Hannusmetsän pohjoispuolelle osoitetun hulevesien hallinta-alueen tavoitteena on veden laadun parantaminen esimerkiksi veden hapetuksella ja veden selkiytyminen esimerkiksi laskeutusaltaassa ja kosteikossa, josta vesi valuu Djupsundsbäckenin ojaan. Kolmas hulevesien hallinta-alue on osoitettu Kaitaanlaakson puistoakselin alueelle. Tämän altaan tavoitteena on ensisijaisesti veden teknisen laadun parantaminen. Altaan johdosta vesi virtaa ojaan tasaisemmin, jolloin ojan luiskiin ei kohdistu tarpeetonta, vaihtelevan virtauksen aiheuttamaa eroosiovaaraa. Kaitaantien katusuunnitelmassa osoitettua hulevesiallasta ei esitetä sen hankalan sijainnin vuoksi, vaan kadun kuivatus on esitetty toteutettavaksi perinteisellä hulevesiviemärillä. Osayleiskaavan pohjoispuolelle osoitettujen uusien rakennettujen alueiden hulevesien ohjauksessa huomioitiin nykypäivän hulevesien 22 (30)
Kuva 19. Mahdollinen hulevesien hallintaalue Kaitaanlaaksossa. Kuva 18. Hulevesien hallinta osayleiskaava-alueella. 23 (30)
2.8 Maaperä ja rakennettavuus 2.8.1 Pohjoisosa Osayleiskaava-alueella ei vanhojen katu- ja rakennussuunnitelmien mukaan juuri ole nykyisiä pohjanvahvistuksia. Ainoa nykyisin pohjanvahvistettu alue on kaava-alueen itäreunalla Kaitaantiellä. Kaitaantien ja Hannuksentien risteyksessä on tehty mm. massanvaihtoa kaivamalla. Tästä Kaitaantien massanvaihdosta noin 8 metrin osuus ulottuu kaava-alueelle. Osayleiskaava-alueen pohjoisosan virkistysalueet ja pääosa kevyen liikenteen reiteistä sijoittuvat kantaville kallio-moreenialueille. Osa Hannusjärven rannoista, Länsiväylään rajoittuva entinen peltoalue ja Hannuspeltoon koillisessa rajoittuvat alueet sijoittuvat savisilttipehmeiköille. Viheralueiden rakentamisolosuhteet ovat pääasiassa normaalisti rakennettavia. Hannusjärven koillisrantaan suunnitellusta kevyen liikenteen väylästä noin 50 metrin osuus esitetään perustettavaksi pilaristabiloinnille. Pohjoisosan uudet katuyhteydet Bondaksentie ja Bondaksenkallio sekä Hannusranta sijoittuvat pääosin kantavaan, normaalisti rakennettavaan moreenimaastoon. Tällä alueella on myös vaikeasti rakennettavia jyrkkiä kalliorinteitä. Kadut perustetaan pääosin maanvaraan tai louhitulle kalliopohjalle. Kuitenkin Bondaksentiestä noin 100 metrin osuus nykyisen pumppaamon lähellä sekä Hannusmetsän raitista noin 150 metrin osuus sijoittuvat pehmeikölle. Näille pehmeikköosuuksille sijoittuu myös uusia vesihuoltolinjoja, joten osuudet esitetään perustettavaksi pilaristabiloinnille. Kuva 20. Pohjoisosan pohjanvahvistettavat alueet, vihreä rasteri. 24 (30)
Osayleiskaavan koilliskulman Hannuspellon työpaikka- ja kaupallisten palveluiden alue (TP/km) sekä kehitettävä työpaikkojen ja asumisen sekoittunut alue (TP/A) jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle. Em. alueiden jo valmistuneilla rakentamissuunnitelmilla ei ole kustannusvaikutusta osayleiskaava-alueen tarkasteluihin. Kaava-alueen pohjoisosan alueelta oli käytettävissä vanhoja pohjatutkimuksia lähinnä Kaitaantien alueelta ja Hannusjärven ympäriltä. Arvioinnissa on tukeuduttu muilta osin Espoon kaupungin maaperäja rakennettavuuskarttaan. 2.8.2 Eteläosa Kaava-aluetta halkovan Kaitaantien eteläpuolella uudet katuyhteydet Iiviskallio ja Kaitaanmetsä sijoittuvat kantaville kallioisille moreenialueille, joissa rakentamisolosuhteet vaihtelevat normaalisti rakennettavasta vaikeasti rakennettavaan jyrkkien kalliorinneosuuksien takia. Kaitaanmetsän eteläpäässä on erittäin vaikeasti rakennettava katuosuus. Uudet katuyhteydet perustetaan maanvaraan tai louhitulle kalliopohjalle. Virkistysalueet ja pyöräilyn laatureitti sekä rantaraitti sijoittuvat osaksi vaikeasti rakennettaville savi-siltti pehmeiköille, joiden paksuudet vaihtelevat 2 10 metrin välillä. Pohjanvahvistuksia on esitetty pääosin pyöräilyn laatureitille sekä rantaraitille. Pyöräilyn laatureitistä esitetään pilaristabiloitavaksi kaava-alueen itäreunan pehmeiköllä noin 550 metriä Pallokentältä Iivisniemen aukion leikkipuistoon asti. Lounaisella merenrannalla Rantaraitista esitetään perustettavaksi pilaristabiloinnin varaan noin 600 metrin osuus. Kyseinen reitti sijaitsee vaikeasti rakennettavalla pehmeiköllä. Kuva 21. Eteläosan pohjanvahvistettavat alueet, vihreä rasteri. 25 (30)
Muut eteläosan kevyen liikenteen ulkoilureitit saneerataan pääosin nykyisille sijoilleen. Uudet raitit tehdään kivituhkapintaisina. Iiviskalliolta laatureitille ja Iivisniemen kadulle tehtävät uudet kevyenliikenteen yhteydet sijoittuvat kantaville kallioisille moreenialueille. Eteläosassa erillisistä vesihuollon linjoista esitetään stabiloitavaksi noin 40 metrin osuus jäte- ja hulevesiviemärilinjasta, joka viettää Iiviskalliolta pehmeikölle. Putkilinja liittyy viheralueen läpi itälänsisuunnassa kulkevaan jäteveden runkolinjaan. Osayleiskaava-alueen eteläosalta oli käytettävissä vanhoja pohjatutkimuksia pääosin Iivisniemenkadun ja Hyljekaaren pohjoispuolelta, laatureitin itäpäässä sijaitsevalta pallokentän pehmeiköltä sekä länsipään pehmeiköltä laatureitin ja viheralueen kohdalta. Lisäksi vanhoja pohjatutkimuksia oli käytettävissä kaava-alueen lounasosassa mm. nykyisten katujen Sammenkujan, Karpintien, Kaitamäen ja Kaitamäenkujan alueilta. Rantaraitin aluetta on tutkittu vähän. Arvioinnissa on tukeuduttu muilta osin Espoon kaupungin maaperä- ja rakennettavuuskarttaan. Jätetäyttöalueita (sekalaista puutavaran, öljyn tai muun jätteen sisältämää maa-ainesta) saattaa esiintyä maanpinnassa osayleiskaavaalueen itäreunassa. Täyttöalue sijoittuu kaava-alueen reunalle Kaitaan koulun itäpuolelle. Tällaisella maa-alueella on syytä varautua erittäin merkittäviin lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat maa-alueen puhdistamisesta. Kustannuksia voidaan pienentää alueen tarkalla rajaamisella riittävien maaperätutkimusten perusteella. 26 (30)
3 KUSTANNUSARVIO Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan kustannusarviot on laadittu tekniikka-alueittain pohjautuen tässä osayleiskaavan teknisessä tarkastelussa esitettyihin suunnitelmaratkaisuihin sisältäen katuverkon, raittien, vesihuolto- sekä kaukolämpö ja -kylmäverkostojen sekä puistojen ja viheralueiden täydennysrakentamisen kustannukset. Kustannusarvioon on sisällytetty myös Kaitaantien saneerauksen kustannukset. Valaistus ja sillat sisältyvät kyseisten väylien tai alueiden kustannusarvioon. Uusi silta on esitetty Bondaksentielle. Katujen varsille esitetyt jalankulku- ja pyöräteiden kustannukset sisältyvät ko. kadun kustannusarvioon. Pohjanvahvistuksen kustannukset on esitetty omana kokonaisuutenaan. Viheralueiden kustannusarviossa on huomioitu ainoastaan uudet investoinnit kuten leikkipaikat (3 kpl), lähiliikuntapaikka (1 kpl), kuntoilupisteet (2 kpl) sekä koira-aitaus (1 kpl). Viheralueilla jo olemassa olevia palveluita ei ole sisällytetty tähän laskentaan. Luontopolkujen osalta investoinneissa huomioitiin vain uudet osuudet. Hulevesiviemäreiden kustannukset sisältyvät vesihuoltoverkoston kustannusarvioihin. Hulevesien viivytyksen kustannuksiin sisältyy kolme alueelle esitettyä hulevesiallasta. Pohjoisin allas on koskimainen viivytysrakenne, johon sisältyy myös 100 metrin laskuoja Länsiväylän varrella sijaitsevaan avo-ojaan. Keskimmäinen allas on suodatuspainanne, jonka kautta hulevedet johdetaan hulevesiviemärijärjestelmästä Hannusjärveen. Eteläisin allas on lammikkomainen viivytysallas, joka sisältää myös kosteikko- ja vesikasvillisuutta sekä maapatoja. Sivistystoimen lausunnon perusteella alueella varaudutaan laajentamaan toista alueen nykyisistä kouluista 700 oppilaan kouluksi. Laajennettavan koulun valinta ja laajennuksen toteutustapa tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Lisäksi varaudutaan kahden uuden päiväkodin rakentamiseen. Tämä on huomioitu kustannusarviossa. Lisäksi on laskettu karkeat kustannukset Hannusjärven kunnostamiselle vedenlaadun parantamiseksi. Kustannusten arvioinnissa on käytetty esimerkkikohteena Kauniaisten kaupungin alueella sijaitsevan Gallträskin vuonna 2011 päättyneen kunnostuksen kustannuksia. Kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostojen kustannukset kuuluvat alueen toimijalle Fortumille ja vesihuoltoverkoston kustannukset Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle (HSY), mutta ne on esitetty osana alueen kokonaiskustannuksia. Alueen koillisosassa sijaitsevan Hannuksenpellon ja Kaitaan metrokeskuksen kustannukset eivät sisälly tämän tarkastelun kustannuksiin. Kustannusarviot on laadittu FORE -kustannuslaskentajärjestelmän avulla lukuun ottamatta Hannusjärven kunnostuksen, koulun laajennuksen ja päiväkotien rakentamisen kustannuksia. Kustannusarvioissa on eritelty hankeosakustannukset ja tilaajatehtävät. Tilaajatehtävät sisältävät mm. suunnittelun, rakennuttamisen ja työmaan yleiskustannuksia ja niissä on myös varauduttu rakentamiskustannusten nousuun. Kustannusarviot sisältävät kuljetuskustannukset 20 25 kilometrin matkalle. Laskelmissa ei ole mukana arvonlisäveroa. 27 (30)
28 (30)
Kuva 22. Kustannusten jakautuminen tekniikka-alueittain (%). 29 (30)
4 LIITTEET Liite 1. Meluselvitys Liite 2. Viheraluekartta Liite 3. Kaukolämpö- ja kaukokylmäverkoston yleissuunnitelma Liite 4. Vesihuollon yleissuunnitelma Liite 5. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Liite 6. Rakennettavuuskartta ja alustavat pohjanvahvistukset 5 LÄHTEET Espoon kaupunki (2015). Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava, luonnos 10.6.2015. Espoon kaupunki (2015). Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaluonnos 10.6.2015. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, Yleiskaavayksikkö. Asianumero 184/10.02.02/2015. Espoon kaupunki (2014). Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. 116 s. Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014. Kauniaisten kaupunki (2016). Asuminen ja ympäristö. Ympäristö. Gallträsk. Kunnostushanke v. 2012. Viitattu 18.5.2016 http://www.kauniainen.fi/asuminen_ja_ymparisto/ymparisto/galltra sk/kunnostushanke_v._2012 Ramboll Finland Oy (2013). Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava. Hulevesien käsittely ja vaikutukset Hannusjärven tilaan. 45 s. Suomen Kuntaliitto (2012). Hulevesiopas. 298 s. Stadionark (2014). Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys. 85 s. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 1/2014. WSP Finland Oy (2014). Finnoon liikenne-ennuste. Päivitys 2013. 46 s. Ympäristöministeriö (1992). Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/199. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy (2013). Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavaalueen luontoselvitykset 2013. Tutkimusraportti 30.10.2013. 47 s. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2013. Espoon kaupunki (2011). Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.10.2011, 13 s. Espoon kaupunki (2011). Espoon hulevesiohjelma. 40 s. Espoon kaupunki (2010). Katupoikkileikkausten suunnitteluohjeet. 30 (30)