HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu MUISTIO 22.2.2013 1(4) VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika: 21.2.2013, klo 9.00 12.10 Paikka: Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Kokoushuone 1 Läsnä: Harri Kuivalainen Kaakkois-Suomen ELY -keskus Eeva-Liisa Kauppi Kaakkois-Suomen ELY -keskus Timo Lievonen Kymenlaakson museo, poistui klo 11.30 Helena Ranta Museovirasto Tapio Glumoff Haminan kaupunki, ympäristötoimi Lasse Lindholm Haminan kaupunki, rakennusvalvonta Vesa Pohjola Haminan kaupunki, maankäytön suunnittelu Milla Koskivirta Haminan kaupunki, maankäytön suunnittelu Poissa: Petteri Kukkola Kaakkois-Suomen ELY -keskus Ari Pietarinen Kymenlaakson liitto Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY -keskus 1. Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Vesa Pohjola avasi neuvottelun ja todettiin läsnäolijat. Pidettiin lyhyt esittäytymiskierros. Neuvottelussa käsiteltävänä on 5 asemakaavan muutosehdotusta, jotka olivat edellisenä iltana 20.2.2013 hyväksytty teknisessä lautakunnassa nähtäville asetettavaksi, sekä 2 asemakaavan muutosluonnosta. Kaavat tulevat nähtäville seuraavalla viikolla 28.2.2013, ja ovat nähtävillä aina 2.4.2013 saakka. Lausuntopyynnöt on lähetetty. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Valittiin puheenjohtajaksi Vesa Pohjola ja sihteeriksi Milla Koskivirta. 3. Rajatien pientalokorttelin asemakaavamuutos, ehdotus Käytiin asemakaavamuutosehdotuksen tavoitteet ja sisältö läpi. Mielipiteitä ei luonnoksen nähtävilläoloaikana jätetty. ELY -keskus esitti täydentämään kaavaselostusta Natura -arvioinnin tarpeen osalta. Lähimmät luonnonsuojelualueet, Kirkkojärven ja Lupinlahden Natura -alueet, sijaitsevat n. 1-2 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Kaavan kokonaisrakenne ja mitoitus eivät muutu, joten varsinaiseen LSL :n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Alueen vieressä on virkistysalueita, kuten Tarmolan ulkoilumaastot. Lähistön virkistysalueiden määrä ei oleellisesti muutu, ja yhteydet niihin säilyvät. Kaavamuutoksen ei katsota aiheuttavan muutoksia valtatien 7 toisella puolella sijaitsevalle Lupinlahden Natura-alueelle. Rakennusvalvonta pitää kaavamuutosalueelle osoitettua tehokkaampaa rakentamista (e=0.25) verrattuna vanhaan rakennuskantaan (e=0.20) hyvänä. Näin pystytään vastaamaan nykyrakentamisen vaatimuksiin. Asemakaavan mukaisella maankäytöllä ei ole vaikutusta Kirkkojärven ja Lupinlahden kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin.
2(4) 4. Saviniemen korttelin 54 tonttien 3 ja 4 asemakaavamuutos, ehdotus Käytiin asemakaavamuutosehdotuksen tavoitteet ja sisältö läpi. Kaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapui yksi kirjallinen mielipide koskien kaavan vireille tuloa, alueen yleistä tulvariskitilannetta sekä suunnittelualueen rakentamisen tehokkuutta. Mielipiteeseen on annettu vastaus. Palautteen perusteella ei ollut aihetta muuttaa kaavamuutosta. Viranomaisneuvottelussa kaavamuutoksesta ei ollut huomautettavaa. 5. Uimahalli- ja hotellikortteleiden 25 ja 27, Sibeliuskadun ylitysputken sekä autopaikkojen korttelin 74 asemakaavamuutos, ehdotus Käytiin asemakaavamuutosehdotuksen tavoitteet ja sisältö läpi. Mielipiteitä ei luonnoksen nähtävilläoloaikana jätetty. Kolme pyydettyä ennakkolausuntoa saatiin. Museovirasto ei lausunnossaan näe perusteita muuttaa muinaismuistoalueen päämaankäyttötarkoitusta (SM-1). Lisäksi se ehdottaa sm-1 -alueen rajausmerkinnän selitykseen lisäystä. Kymenlaakson museon lausunto koskee pääosin kaavassa ehdotetun Sibeliuskadun ylittävän yhdyskäytävän sovittamista kaupunkikuvaan. Kymenlaakson museo pyytää myös lisäämään Museoviraston RKY inventoinnin osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavamuutoksen taustalla olevaan selvitysten luetteloon. Vastaukset lausuntoihin on annettu. sm-1 alueen osan merkinnän suojeluvaikutuksen katsotaan olevan yhtä vahva kuin SM-1 pääkäyttötarkoitusmerkinnän, joten kiinteistöjen muodostamisen kannalta muutos on päätetty säilyttää ehdotuksessa. Kadun ylittävän yhdyskäytävän julkisivuista on pidetty palaveri viranomaisten kesken, jossa viidestä julkisivutyyppivaihtoehdosta on valittu tavoiteltavin, sekä lähetetty keskustelun pohjalta syntyneet kommentit suunnittelijalle, rakennuttajalle ja rakentajalle. Yhdyskäytävän ulkoasua koskevien kaavamääräysten katsottiin olevan riittävät. Rakennusvalvonnalla ei ollut lausunnossaan huomauttamista, mutta nyt neuvottelussa Lasse Lindholm otti esiin kysymyksen, tarvitsisiko yhdyskäytävälle merkitä kaavakarttaan rakennusoikeus. Nyt ehdotuksessa kerrosalaa ei ole merkitty, sillä on tulkittu että kohde sijaitsee katualueella eikä kaikissa eri esimerkkitapauksissa kaavaan ole vastaavassa tapauksessa kerrosalaa merkitty. Rakennusvalvonta selvittelee vielä asiaa ja ottaa siihen kantaa lausunnossaan. Museovirasto toivoo jatkossa sovittujen asioiden selkeämpää ja virallisempaa kirjaamista. Ensisijainen kanta on, että SM-1 pääkäyttötarkoitusmerkintä on hyvä, eikä siitä ole syytä luopua. Keskusteltiin eri sm merkintöjen eroavuudesta. Merkintöihin pyydettiin selkeyttä. Esimerkiksi indeksinumeroiden muuttamista siten, että sm-1 olisi alueen osa -merkintä ja sm-2 alueen rajaus merkintä. Tulkinta on, että SM-1 ja sm-1 alueilla tiedetään sijaitsevan kiinteitä muinaisjäännöksiä, tosin sm-1 alueen osamerkintä sallii maanpinnalla tontin muunkin käytön kuten tonttiliikenteen. Sen sijaan sm-2 :ksi muutettava alueen rajausmerkinnän alueella on todennäköisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta täyttä varmuutta ei ole. Mahdollisuus tulee kuitenkin ottaa huomioon ja neuvotella Museoviraston kanssa. Sm merkintöjen määräyksiin lisätään, että Museovirastolta on pyydettävä lisäksi lausunto.
3(5) 6. Vanhan paloaseman asemakaavamuutos, ehdotus Asemakaavamuutosehdotuksen tavoitteet ja sisältö käytiin läpi. Mielipiteitä ei luonnoksen nähtävilläoloaikana jätetty. Kolme pyydettyä ennakkolausuntoa saatiin (rakennusvalvonta, ympäristötoimi ja perusturvapalvelut), eikä niissä ollut erityistä huomautettavaa. Viranomaisneuvottelussa kaavamuutoksesta ei ollut huomautettavaa. 7. Alakaupungin kortteleiden 86 ja 87 asemakaavamuutos, ehdotus Asemakaavamuutosehdotuksen tavoitteet ja sisältö käytiin läpi. Mielipiteitä ei luonnoksen nähtävilläoloaikana jätetty. Ennakkolausunto pyydettiin rakennusvalvonnalta, jonka lausunnossa ei ollut huomautettavaa. Viranomaisneuvottelussa Timo Lievonen tiedusteli muutosalueen rakennuskannan ikää ja ilmoitti Kymenlaakson museon haluavan lausua kaavaehdotuksesta. Lausuntopyyntö lähetetään Kymenlaakson museolle. Muilla ei ollut kaavamuutoksesta huomautettavaa. 8. Keskusbastionin sekä Linnoituksen korttelien 12 ja 13 asemakaavamuutos, luonnos Asemakaavamuutosluonnoksen tavoitteet ja sisältö käytiin läpi. Seuraava määräys on lisätty lausuntopyynnön lähettämisen jälkeen kaavamääräyksiin: Alue on Haminan kaupunkiarkeologisessa inventoinnissa (2003) määritelty alueeksi, jolla saattaa sijaita muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirastoon tulee olla yhteydessä tutkimustarpeen määrittelemiseksi suunnitteluvaiheessa, hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Museoviraston mukaan tämä on hyvä lisäys ja Helena Ranta olisi ehdottanut tätä, mikäli teksti ei olisi ollut jo lisätty. Keskusbastionin yhteyteen on suunnitteilla hissi parantamaan alueen esteettömyyttä. Vesa Pohjola toi esiin vaihtoehdon hissille, eli käytävän puhkaisemisen yhteen holveista. Tätä vaihtoehtoa puoltaa se, ettei tästä vaihtoehdosta syntyisi sellaisia näkyviä rakenteita kuten hissistä. Myös uusi pelastautumisreitti alueelta olisi toivottava. Käytävän puhkaisemista on kysytty aiemminkin Museovirastolta. Vuonna 2002 Museovirasto on antanut asiasta kielteisen lausunnon. Kymenlaakson museo ehdotti, että määräyksiin lisätään viittaus Kirkkolakiin, kuten että kirkkohallitukselta on pyydettävä lausunto. Keskustelua käytiin myös sr-1 ja sr- 2 merkintöjen selityksien eroavaisuuksista. Rakennusvalvonta ilmoitti, ettei käytännössä ole ollut ongelmaa näiden määräysten tulkinnassa. Kaupungin kanta on, että määräykset pidetään ennallaan, sillä kaikkialla ns. suojelukaavan alueella on samat yhtenäiset määräykset. K-1 korttelialueesta käytiin keskustelua. Alkujaan alue ei ole ollut varsinaisesti rakennuskortteli. Kymenlaakson museo ehdottaa aukioajatuksen harkitsemista rakennusalan muotoa muuttamalla. Kaupunki vastaa, että nuorisotalon eteen on jätetty avointa tilaa, eikä L muotoista rakennusalaa ole haluttu työntää Isoympyräkadun toisella puolella olevan asuinrakennuksen eteen.
4(5) Museovirasto huomauttaa, että Muinaismuistolaki koskee myös kirkkoa, sillä keskiaikaisen kirkon alla on hautoja. sm-1 alueen rajausmerkintä laajennetaan kaavakartalla kellarin kohdalta ulottumaan koko kirkon ympäri. 9. Pitäjänsaaren koulun alueen ja Kotisaaren asemakaavamuutos, luonnos Asemakaavamuutosluonnoksen tavoitteet ja sisältö käytiin läpi. Kaavamuutosalue on laajentunut osin pohjakartan tietojen päivittymisen myötä ja osin kuljetusyrityksen ostaessa Kotisaarelta voimassa olevassa kaavassa olevan Y-tontin tavoitteena rakentaa tälle kuljetuskalustonsa varikko. Kaavamuutoksella tulee lisää vesialueesta muutettavaa rantapuistoa. 2. maailmansodan aikainen juoksuhaudan suojeleminen huomioidaan poistamalla kaksi AO -tonttia. Helsingintien alkupää muuttuu Kotisalmentieksi. Vastikään kaavoittajan tietoon on tullut liito-oravahavaintoja laajennetun kaava-alueen länsipuolelta. Tapio Rintanen tulee täydentämään kevään aikana tekemäänsä luontoselvitystä. Myös alueen lepakkotilanne tullaan selvittämään. Huomioitavat meluarvot ovat pienentyneet voimassa olevan kaavan laatimisen tilanteesta, sillä valtatie 7 Kotisaaren kohdalla tullaan rakentamaan ns. sisääntulotienä katumaisempana, jossa nopeusrajoitus tulee olemaan alhaisempi. Näin ollen aiemmin suunniteltua moottoritien pohjoista ajorataa ei kyseiselle kohdalle rakenneta. Melumerkinnät on poistettu vt7:n pohjoispuolisilta omakotitonteilta. Museovirasto pyytää lisäämään juoksuhaudan osalta määräyksiin vaatimuksen pyytää Museoviraston lausunto, mikäli toimenpiteisiin alueella ryhdytään. 10. Muut asiat Nuottasaari, Summa kylä Maanomistaja on tehnyt hakemuksen kaavan muuttamisesta lomarakennusalueeksi Nuottasaaressa, joka sijaitsee Summanlahden suulla. Voimassa olevassa asemakaavassa v. 1969 saaren käyttötarkoitusmerkintä on yleinen retkeily- ja leiriytymisalue (merkintä RR). Rakennusoikeus on 2 % rakennuspaikan pinta-alasta. Lainvoiman v. 2008 saaneessa Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa saari on lähivirkistysaluetta (merkintä VL). Edellisessä v. 1990 vahvistetussa Summa Poitsila osayleiskaavassa alue on retkeily- ja ulkoilualuetta (merkintä (VR). Paikalla on vapaa-ajan asuinrakennus, joka on valmistunut v. 1919. Lisäksi alueella on talousrakennuksia. Käyttötarkoitus on ollut liki 100 vuotta samankaltainen. Eri kaavoitusvaiheissa olemassa olevaa käyttöä ei ole huomioitu. Keskustelussa todettiin käytäntö, että kaavoituksessa tapahtuneet virheet oikaistaan kaavamuutoksilla.
5(5) Pieni-Vasko, Kuorsalon kylä Maanomistaja on tehnyt hakemuksen osayleiskaavan muuttamisesta Pieni- Vaskon saaressa. Perusteena on huvilan rakentaminen rakennettavuudeltaan paremmalle paikalle. Tilalla tehtiin osayleiskaavan muutos v. 2010, jolloin rakennuspaikkaa laajennettiin noin 15 metrillä. Todettiin, että kaavasta poikkeaminen ei ole oikea ratkaisu, vaan osayleiskaavaa tulee muuttaa. 11. Tilaisuuden päätös Kokous päättyi klo 12.10 Muistion laati Milla Koskivirta JAKELU: Osallistujat Poissaolleet kutsutut