Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012 2015 seurantaraportti II

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012 2015 seurantaraportti II Helsingin seudun MAL-aiesopimussihteeristö Kesäkuu 2014

Seurantaraportin kokoaminen ja toimitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Seutu- ja ympäristötieto, asumisen asiantuntija Miliza Ryöti Kuntakyselyt, seudulliset paikkatietoaineistot ja analyysit Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, erityisasiantuntija Heikki Levola, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen, paikkatietoasiantuntija Anna-Karin Kyrönviita Uudenmaan liitto: kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, paikkatietosuunnittelija Mika Laitinen, suunnittelija Jouni Suominen Helsingin seudun liikenne HSL: liikennesuunnittelija Tuire Valkonen Maapolitiikkaa koskevat osiot Uudenmaan maapolitiikkaryhmä: Pj Pekka Söyrilä, Sipoo ja sihteeri Kristiina Rinkinen, Uudenmaan liitto Helsingin kaupunki: Kaupunginkanslia, strategiaosasto Valtiovarainministeriö: Budjettiosasto Liikenteen osiot HSL:n HLJ-prosessi yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Raportin valmisteluun osallistunut seurantatietoyöryhmä Puheenjohtaja: tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY. Sihteeristö: tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula ja asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, HSY sekä kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, Uudenmaan liitto Jäsenet: Asuntopäällikkö Anne Savolainen, Espoon kaupunki Yleiskaavasuunnittelija Jussi Mäkinen, Helsingin kaupunki Asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, Vantaan kaupunki Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, Järvenpään kaupunki Maankäyttöjohtaja Merja Vikman-Kanerva, Keravan kaupunki Ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Suunnittelupäällikkö Maarit Saari, Uudenmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Riitta Tornivaara-Ruikka, Uudenmaan ELY-keskus Vanhempi tutkija Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Ylitarkastaja Arto Raatikainen, ympäristöministeriö 1

Sisällys JOHDANTO... 4 TIIVISTELMÄ... 6 A Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus... 6 B Kaavoitus ja kaavavarannot... 8 C Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen... 8 D Maankäytön suunnittelu... 8 E Liikennepalvelut... 9 F Liikenteen infrastruktuuri... 10 A ASUNTOTUOTANTOA JA ASUNTOTUOTANNON RAHOITUSTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 12 A1. ASUNTOTUOTANNON MÄÄRÄ, HALLINTAMUOTO JA SIJAINTI... 12 Alkanut asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat... 15 A2. ASUMISEN ENSISIJAISTEN KOHDEALUEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 A3. ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN ARAN RAHOITUS JA AVUSTUKSET... 19 ARAn korkotukilainapäätökset asuntojen uudistuotantoon ja perusparantamiseen... 19 ARAn investointiavustukset erityisryhmien asumisen hankkeisiin... 21 ARAn rajoituksista vapautuvat asunnot... 23 ARAn avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen... 24 A4. MUUT ASUNTOTUOTANTOON VAIKUTTAVAT TOIMENPITEET... 25 B KAAVOITUSTA, KAAVAVARANTOJA JA MAAPOLITIIKKAA KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 27 B1. KAAVOITUS JA KAAVAVARANNOT... 27 Asumisen uuden kerrosalan tuotanto 2012 2013... 27 Asumisen kaavavaranto vuoden 2013 lopussa... 29 B2. VALTION JA VALTIONYHTIÖIDEN HALLINNASSA OLEVIEN MAA-ALUEIDEN INVENTOINTI... 33 B3. KUNTIEN MAAPOLITIIKKA... 34 Havaintoja maapolitiikan välineiden käytöstä ja toimivuudesta... 34 Maapolitiikkaryhmän johtopäätökset... 37 C. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 38 C1. KUNTIEN TOIMENPITEET RAIDE- JA JOUKKOLIIKENNETTÄ TUKEVIEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI... 38 Asuntotuotannon ja kaavoituksen sijoittuminen suhteessa yhdyskuntarakenteeseen... 39 Asuntotuotannon ja kaavoituksen sijoittuminen suhteessa saavutettavuuteen... 41 Asuntotuotannon ja kaavoituksen sijoittuminen aiesopimuksen ensisijaisille kohdealueille... 43 C2. VALTION TOIMET RAKENTAMATTOMAN RAKENNUSMAAN KOROTETUN KIINTEISTÖVERON ALARAJAN NOSTAMISEKSI... 46 D MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 47 D1. SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA JA SEN YHTEENSOVITTAMINEN HLJ 2015:N KANSSA... 47 D2. VALTION JA KUNTIEN MUUT TOIMENPITEET KAAVOITUKSEN KEHITTÄMISEKSI JA YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN HILLITSEMISEKSI... 49 E LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 50 E1. JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS JA PALVELUTASO... 50 Joukkoliikenteen rahoitus HSL-alueella ja muulla Helsingin seudulla... 50 Joukkoliikenteen palvelutason kehitys... 53 2

Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella... 56 E2. JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA YHDYSKUNTARAKENNE... 57 Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen... 57 Saavutettavuuden kehitys kestävillä kulkumuodoilla... 58 E3. LIITYNTÄPYSÄKÖINTI... 60 Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman toteutuminen... 60 Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta sopiminen... 61 E4. JALANKULKU JA PYÖRÄILY... 62 Pääpyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävien toteutuminen... 62 E5. LIIKENTEEN HALLINTA... 65 Liikenteen hallinnan kärkihankkeiden toteutuminen... 65 F LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 68 F1. LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUS... 68 Liikenneinvestointien rahoitustason kehitys ja rahoituksen kohdentuminen eri toimenpidekokonaisuuksille ja liikennemuodoille... 68 F2. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISHANKKEIDEN PRIORISOINNIN TOTEUTUMINEN... 70 Maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävien liikenneverkon kehittämishankkeiden priorisoinnin toteutuminen... 70 F3. RAIDELIIKENTEEN TOIMINTAVARMUUS JA TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTOIMET... 71 Raideliikenteen toimintavarmuuden parantaminen... 71 Tie- ja katuverkon kehittämistoimet bussi- ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi... 71 F4. KUHA-RAHOITUSJÄRJESTELMÄ JA -HANKEKOKONAISUUS... 72 KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteutuminen ja kehittäminen... 72 F5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN JA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET AIESOPIMUSKAUDELLA... 75 Infrastruktuurin kehittämishankkeiden suunnittelutilanne, päätökset, rahoitus ja toteutuminen... 75 F6. KÄRKIHANKKEET, JOIDEN TOTEUTTAMISEEN VALTIO SITOUTUU AIESOPIMUSKAUDEN JÄLKEEN... 77 Infrastruktuurin suunnitteluhankkeiden eteneminen... 77 F7. HANKKEET, JOIDEN SUUNNITTELUVALMIUTTA VALTIO EDISTÄÄ SEURAAVALLE AIESOPIMUSKAUDELLE... 78 Infrastruktuurin hankkeiden suunnitteluvalmius... 78 KARTTALUETTELO s. 83 LIITTEET s. 83 3

Johdanto Seurattavat aihealueet Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012 2015 allekirjoitettiin 20.6.2012. Aiesopimukseen on kirjattu, että sen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa aiesopimussihteeristö. Tiedon kokoamista, yhteensovittamista ja raportointia varten aiesopimussihteeristö perusti seurantatietoryhmän, joka koostuu sopijaosapuolista ja tiedon tuottajista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Uudenmaan liitto vastaavat osaltaan seuranta-aineiston kokoamisesta ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seurannasta ja raportoinnista aiesopimussihteeristölle. HSY vastaa yhteisten seurantaraporttien kokoamisesta aiesopimussihteeristölle, joka hyväksyy raportit seurantakokoukselle esitettäviksi. Aiesopimuksen mukaisesti seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden sopimuksessa mainittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen, jotka koskevat: yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja joukkoliikenteen edistämistä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista asuntomarkkinoiden toimivuutta asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämiä toimenpiteitä kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista Toteutumista seurataan 47 indikaattorin avulla. Indikaattorit ja niiden kuvaamat aihealueet on jaettu kuuteen pääryhmään seuraavasti: A. Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen B. Kaavoitus, kaavavarannot ja maapoliittiset toimenpiteet C. Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen D. Maankäytön suunnittelu E. Liikennepalvelut F. Liikenteen infrastruktuuri Seurannan aikataulu on määritelty aiesopimussihteeristön 1.2.2013 hyväksymässä seurantasuunnitelmassa. Osa indikaattoreista raportoidaan vuosittain ja osaa tarkastellaan aiesopimuskauden lopuksi koottavassa seurantaraportissa. 4

Seurantajakso 2012 2013 Aineistot Seurantaraportti II käsittelee vuosia 2012 2013. Nykyinen MAL-aiesopimus tuli voimaan 20.6.2012, mutta seurannan jatkuvuuden ja ajallisen vertailukelpoisuuden vuoksi on päädytty käsittelemään vuotta 2012 kokonaisuudessaan. Asuntotuotannon ja kaavoituksen tiedot on kerätty MAL-aiesopimuskunnista HSY:n ja Uudenmaan liiton toimesta kuntakyselyin ja KUUMA-alueelta lisäksi täydentävin haastatteluin. Rakennusmaavarantotiedot perustuvat pääkaupunkiseudun osalta HSY:n ylläpitämän Seudullisen perusrekisterin tiedoista tuotettavaan paikkatietoaineistoon, SeutuRAMAVAan ja KUUMA-alueen osalta kuntien asiantuntija-arvioihin. Asuntotuotannon rahoituksen, investointiavustusten ja kunnallistekniikan rakentamisavustusten tiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn aineistoihin. Valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden inventointia koskevat tiedot perustuvat valtiovarainministeriön, seudun kuntien sekä Uudenmaan maapolitiikkaryhmän valmisteluun. HSL:n HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osion valmistelusta. Liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seuranta perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) seurantaan. HLJ-toimikunta ohjaa HLJ-seurantaa ja MAL-seurannan liikenteen osion valmistelua. 5

Tiivistelmä Aiesopimuskauden puolivälissä asuntotuotannon keskimääräinen toteutuma on 91 % vuosittaisesta 12 500 asunnon tavoitteesta. Valtion tukeman ARA-tuotannon keskimääräinen toteutuma on 90 % vuosittaisesta 2 500 asunnon tavoitteesta, kun toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja. Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen osuus ARA-tuotannosta on pääkaupunkiseudulla 28 % (752 asuntoa) ja KUUMA-kunnissa 40 % (173 asuntoa). Seudun kunnissa on lisäksi toteutusvalmiita asumisoikeuskohteita odottamassa ARAn lainapäätöstä, sillä aiesopimuksen tulkinnan mukaan asumisoikeustuotannon lainoitus edellyttää ARA-vuokratuotannon toteutumista. Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan 2,3 milj. k-m 2 vuosina 2012 ja 2013. Se vastaa 48 % koko kauden kaavoitustavoitteesta. Sopimuskauden puolivälissä keskimääräinen vuosittain asemakaavoitettu uusi asumisen kerrosala on 1,15 milj. k-m 2, eli 95 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. Seudun kunnat ovat tarkistaneet ja täydentäneet valtion vuonna 2013 maaomaisuudestaan tekemää inventointia. Uudenmaan maapolitiikkaryhmä on koonnut tiedot maapolitiikan välineiden käyttämisestä Helsingin seudun kunnissa sekä kokemuksia niiden toimivuudesta eri tilanteissa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asumisen strategian 2025 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) yhteisvalmistelu on edennyt aikataulussa. Joukkoliikenteen palvelutaso ja rahoitus on vakaa. HSL-alueen matkamäärä kasvoi vuonna 2013 edellisestä vuodesta 3 %. Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien rahoitustaso on viime vuosina ollut korkea ja painottunut raidehankkeisiin. Kehäradan liikennöinti alkaa vuonna 2015 ja Länsimetron 2016. Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet pääosin MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Pienten, kustannustehokkaiden hankkeiden KUHA-hankekokonaisuus etenee hitaasti. Vuonna 2013 aloitettiin kahdeksan KUHA-hanketta. MAL-rahoituksella käynnistyy 29 hanketta vuosina 2014 ja 2015. A Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Vuosina 2012 ja 2013 Helsingin seudulle valmistui yhteensä noin 22 800 uutta asuntoa, eli keskimäärin noin 11 400 asuntoa vuodessa. Kokonaistuotannon keskimääräisestä vuositavoitteesta on siten tässä vaiheessa sopimuskautta toteutunut keskimäärin 91 %. 6

ARA-vuokra-asuntoja valmistui yhteensä noin 4 340, eli keskimäärin noin 2 170 asuntoa vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen osuus on keskimäärin 56 % (n. 1 225 as./v) ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen osuus 44 % (945 as./v). Asumisoikeusasuntoja on valmistunut yhteensä 1 850, eli keskimäärin 925 asuntoa vuodessa. ARA-tuotannon keskimääräinen toteutuma on 90 % vuosittaisesta tavoitteesta. Valmistuneet asunnot 2012-2013 (asuntoja keskimäärin vuodessa) Tavoite Tuotanto Totetutuma (%) Kokonaistuotanto 12 500 11 422 91 ARA-vuokra-asunnot 2 500 2 171 90* Asumisoikeusasunnot 925 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 2 076 Vapaarahoitteiset omistusasunnot 6 254 * KUUMAn asumisoikeustuotantoa sisältyy ARA-toteutumaan Alkanut asuntotuotanto ja rakennusluvat Vuonna 2013 alkoi yhteensä 10 879 asunnon rakentaminen. Alkanut asuntotuotanto oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Aloituksista ARA-vuokra-asuntoja oli 1 541. ARA-vuokraasuntojen aloitukset vähenivät merkittävästi vuodesta 2012. Väheneminen kohdistui erityisesti normaaleihin ARA-vuokra-asuntoihin, joita käynnistyi 32 % vähemmän kuin vuonna 2012. Rakennuslupia myönnettiin seudulla kaikkiaan 10 169 asunnolle (5,1 % vähemmän kuin vuonna 2012). Alkanut asuntotuotanto 2013 As. lkm Kokonaistuotanto 10 879 ARA-vuokra-asunnot 1 541 Asumisoikeusasunnot 720 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1 933 Vapaarahoitteiset omistusasunnot 6 641 7

B Kaavoitus ja kaavavarannot Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan 2,3 milj. k-m 2 vuosina 2012 ja 2013. Se vastaa 48 % koko kauden kaavoitustavoitteesta, eli karkeasti arvioiden noin 24 000 uuden asunnon edellyttämää kerrosalaa. Sopimuskauden puolivälissä keskimääräinen vuosittain asemakaavoitettu uusi asumisen kerrosala on 1,15 milj. k-m 2, eli 95 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. Vuonna 2013 kuntien hyväksymät asemakaavat tuottivat uutta asumisen kerrosalaa noin 836 440 k-m 2. C Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen Vuosina 2012 2013 valmistuneista asunnoista noin puolet (n. 11 400 asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista. Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta asemanseuduille sijoittui 44 %. Valmistuneista asunnoista 70 % (n. 16 000 asuntoa) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat tyypillisesti saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä (SAVU I-III). Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta näille alueille sijoittui 43 %. Yksityisautoilun varassa oleville alueille (SAVU VI-VII) sijoittui 1 645 valmistunutta asuntoa (7 % tuotannosta). Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 4 % sijoittui kokonaan tiheän taajama-alueen (SYKE 2012) ulkopuolelle. MAL-aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille sijoittui valmistuneista asunnoista 74 % (n. 16 900 asuntoa) ja lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 85 %. D Maankäytön suunnittelu Seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman, asumisen strategian 2025 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) yhteisvalmistelu on edennyt aikataulussa. Tuloksena tulee olemaan yleispiirteinen kuvaus seudun tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan asunnot ja työpaikat sekä millaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua on tarjolla. Maankäyttösuunnitelmassa laaditaan maankäytön toteutussuunnitelma vuoteen 2025 ja rakennesuunnitelma vuoteen 2050. Suunnittelun kriteerit käsiteltiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa toukokuussa 2014. HLJ:n alustavan perusstrategian pohjalta laaditaan suunnitelmaluonnos, jossa arvioidaan vaikutuksia laajasti ja huomioidaan suunnitelman rahoitusraamit. 8

Suunnitelmista on järjestetty yhteinen yleisötilaisuus Tikkurilan Heurekassa 1.4.2014, jossa annettiin evästyksiä ja palautetta valmisteluun. E Liikennepalvelut Joukkoliikenteen rahoitus ja palvelutaso HSL-alueella joukkoliikenteen lisääntynyt käyttö nosti lipputuloja ja kuntien subventiota vuonna 2013. Joukkoliikenteen hoidon kustannusten kasvu johtuu seudun asukasmäärän ja joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvusta. HSL-alueen matkamäärä kasvoi 3,0 % edellisestä vuodesta. Merkittävimmin matkustajamäärät nousivat lähijunissa. HSL-kunnat maksoivat joukkoliikenteestä 179 euroa/asukas. Hyvinkäällä joukkoliikenteen kokonaismenot ovat tasaantuneet vuoden 2011 jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet paikallisliikenteen käyttöoikeussopimus, lipputulojen lievä kasvu sekä seutu- ja työmatkalipuilla tehtyjen matkojen määrän väheneminen. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen käytetty rahoitus on kasvanut aiesopimuskaudella sekä kuntien että valtion osalta. Joukkoliikenteen kokonaiskustannusten nousu selittyy etupäässä lippusubvention määrän nousulla sekä yleisellä hintatason kasvulla. Matkustajien tyytyväisyys HSL:n joukkoliikenteeseen on asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella lisääntynyt. HSL:n liikenteen palveluihin tehtiin vuoden 2013 aikana muutoksia, joilla lisättiin tarjontaa ja selkeytettiin linjastorakennetta. HSL:n tarjoaman liikenteen palvelutaso on lähes kaikkialla määriteltyä palvelutasoa parempi. Matka-ajassa mitattuna joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt hieman vuodesta 2012 vuoteen 2013, vaikka palvelutarjontaa on lisätty. Liikenteen ruuhkautumisen kasvu on hidastanut joukkoliikennettä. Hyvinkäällä palvelutasomäärittelyyn ei ole tehty muutoksia, mutta paikallisliikenteen palvelua on parannettu selkeyttämällä aikataulukausia. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutasossa ei ole tapahtunut muutoksia. Määritellyn palvelutason kehittymistä on seurattu joukkoliikenteen hankintojen sekä liikenteen harjoittajien tekemien sopimusmuutosesitysten yhteydessä. ELY-keskukselle osoitettu määräraha on vähentynyt ostovoimaltaan vuosittain pysyen kuitenkin euromääräisesti samana. Määrärahan kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen Kehäradan liikennöinti alkaa vuonna 2015 ja Länsimetron liikennöinti 2016. Kehäradan asemista vuonna 2015 valmistuvat Aviapolis, Lentokenttä, Kivistö, Leinelä ja Vehkala. Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 (Kehäradan liityntälinjasto) on hyväksytty HSL:n hallituksessa keväällä 2014 ja Länsimetron liityntälinjaston suunnittelu on käynnissä. HSL-alueen poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman ja runkolinjastosuunnitelman 2012 2022 toimenpiteitä viedään 9

eteenpäin. Vuonna 2013 poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettiin Kehä I:n tasolla mm. uudella poikittaislinjalla 554 Itäkeskus Malmi Leppävaara. Liityntäpysäköinti Aiesopimuksen tavoitteiden konkretisoimiseksi on liityntäpysäköinnin osalta tehty tarkempi strategia ja toimenpideohjelma, jotka hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa 5.12.2012. Strategia sisältää ehdotuksen liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta. Päätös kustannusjaoista valmistellaan osaksi HLJ 2015 -päätöstä. Kustannusosuudet ehdotetaan jaettavan sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion välillä. Liityntäpysäköintipaikkoja on toistaiseksi toteutettu vähän, mutta tietopohjaa on parannettu. Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on jatkuvasti kasvanut ja useissa kohteissa kapasiteetti on täynnä. Suosittuja liityntäpysäköintipaikkoja pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi Martinlaakso, Huopalahti ja Kauniainen. Kehyskunnissa suosittuja alueita ovat Hyvinkää ja Kerava. Helsingin seudulle luotiin liityntäpysäköinnin paikkatietopohjainen tietokanta, jonka pohjalta toteutetaan avoimeen dataan perustuva online-karttapalvelu HSL.fi-verkkosivuille. F Liikenteen infrastruktuuri Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet MAL-aiesopimuksen priorisoinnin mukaisesti. Pienempiä, keskimäärin noin miljoonan euron hankkeita käynnistyy MALrahoituksella vuosina 2014 ja 2015. Keskisuurten hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet, mikä näkyy esimerkiksi lisäkaistojen ja meluntorjunnan hankkeiden hitaana etenemisenä. Liikenneinvestointien rahoitus Helsingin seudun raideinvestointien taso on ennätyksellisen korkealla johtuen Länsimetron ja Kehäradan rakentamisesta. Investointitason kasvu ei ratkaise liikenneverkon ylläpidon ja korvausinvestointien tarvetta. Investointien painopiste on siirtynyt 2010-luvulla tie- ja katuverkosta rataverkolle. Kunnat ja valtio rahoittavat pääväyläverkon investointeja keskimäärin yhtä paljon. Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Vuonna 2013 toteutettiin kokonaan tai osittain kahdeksan KUHA-hanketta. MAL-rahoituksen käynnistyminen vuonna 2014 mahdollistaa hankekokonaisuuden nopeamman etenemisen. MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita hankkeita Helsingin seudulla yhteensä 15 miljoonalla eurolla vuosina 2014 ja 2015. Kunnat 10

osallistuvat hankkeiden rahoittamiseen samalla summalla. Rahoitus suunnataan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin. Valtion osuus hankkeista rahoitetaan perusväylänpidon budjetista. MAL-rahoituksella toteutettavien KUHA-hankkeiden ohjelma vuosille 2014 2015 sisältää seitsemän kävelyn ja pyöräilyn, kuusi bussiliikenteen ja neljä raideliikenteen hanketta sekä kymmenen liityntäpysäköintikohdetta. Lisäksi rahoitusta käytetään hankkeiden suunnitteluun. Infrahankkeiden tilanne Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä ja Kehä I:n kehittäminen meluvallin rakentamisella Kivikossa vuonna 2013. Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa käynnistyvät vuonna 2014 ja valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. Helsinki Riihimäki rataosan parantamisen ensimmäisen vaiheen aloittaminen on ohjelmoitu vuodelle 2015. Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamisen suunnittelu on edennyt. Asetinlaitteen uusiminen on ajankohtaista 10 15 vuoden jälkeen mutta yksittäisiä vaihteita voidaan uusia jo vuodesta 2014 alkaen. Pisara-radan ratasuunnittelu, sen yhteydessä tehtävä uusi hankearviointi ja asemakaavojen muutosten valmistelu ovat käynnissä. Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantamisen toisen vaiheen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna 2014. Espoon valtuusto päätti helmikuussa 2014 käynnistää metron rakentamisen välille Matinkylä Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannuksiin 30 prosentilla. Valtio ei osoittanut hankkeelle rahoitusta kehysriihessä maaliskuussa 2014. Itämetron jatkeesta on laadittu metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 2013. Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistynee vuonna 2014. Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys välillä Leppävaara Kauklahti on laadittu vuonna 2013 ja ratasuunnitelma valmistuu vuonna 2014. 11

A Asuntotuotantoa ja asuntotuotannon rahoitusta kuvaavat indikaattorit A1. Asuntotuotannon määrä, hallintamuoto ja sijainti Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Helsingin seudun tuotantotavoitteena on 12 000 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Kokonaistuotantotavoite on jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi. (Aiesopimus s.5) ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2 500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. (Aiesopimus s.5) Lisäksi aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan ARA-tuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. (Aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirja) Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 lopussa Kuluvalla sopimuskaudella on valmistunut kaikkiaan lähes 23 000 uutta asuntoa. Keskimääräinen vuosituotanto, 11 422 uutta asuntoa, vastaa 91 % aiesopimuksessa seudulle määritellystä tavoitteesta. Pitkän aikavälin tarkastelu (kuvio 1) osoittaa, että aiesopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden tuotanto on ollut edeltäviä vuosia runsaampaa. Asuntoja (lkm) 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Valmistuneet asunnot Helsingin seudulla 1993 2013. Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat. 12

Alue Valmistuneet asunnot ARAvuokraasunnot yhteensä Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokraasunnot Pääkaupunkiseutu 9 153 1 917 752 1 922 KUUMA-kunnat 2 269 255 173 154 Helsingin seutu 11 422 2 171 925 2 076 Taulukko 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain (keskimäärin/vuosi) 2012 2013. Lähde: Helsingin seudun kunnat. Vuosien 2012 ja 2013 valmistuneesta tuotannosta ARA-vuokra-asuntoja on noin viidennes. ARAtuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien on 27 %. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli tuotannosta 18 % ja vapaarahoitteisia omistusasuntoja 55 %. (Kuvio 2) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Normaalit ARA-vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset omistusasunnot Erityisryhmien ARA-vuokra-asunnot Vapaarah. vuokra-asunnot Erotus tavoitteeseen Kuvio 2. Valmistuneet asunnot 2012-2013. Keskimääräinen vuosituotanto kunnittain ja hallintamuodoittain suhteessa tavoitteeseen. Lähde: Helsingin seudun kunnat. 13

Alue Tavoite Toteutuma % keskimäärin Vuodessa Pääkaupunkiseutu 9 560 96 KUUMA-kunnat 2 940 76 Helsingin seutu 12 500 91 Taulukko 2. Valmistuneet asunnot 2012 2013 suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen. Lähde: Helsingin seudun kunnat. ARA-vuokra-asuntoja valmistui yhteensä noin 4 340, eli keskimäärin noin 2 170 asuntoa vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen osuus ARA-vuokra-asuntotuotannosta on 57 % (n. 1 225 asuntoa /vuosi) ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen osuus 43 % (945 asuntoa/vuosi). Asumisoikeusasuntoja on valmistunut yhteensä 1 850, eli keskimäärin 925 asuntoa vuodessa. ARAtuotannon keskimääräinen toteutuma on 90 % vuosittaisesta tavoitteesta, kun huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa aiesopimuksen mukaisesti. Alue ARA-vuokraasunnot yhteensä Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Pääkaupunkiseutu 1 917 865 752 KUUMA-kunnat 255 81 173 Helsingin seutu 2 171 945 925 Taulukko 3. Valmistuneet ARA-asunnot 2012 2013. Lähde: Helsingin seudun kunnat Alue ARA-tavoite/ vuosi Erityisryhmien ARAvuokran osuus % ARA-tuotannosta ARAtoteutuma % (KUUMAssa sis. aso-tuotantoa) Pääkaupunkiseutu 1 912 45 100 KUUMA-seutu 588 32 58 Helsingin seutu 2 500 43 90 Taulukko 4. Valmistuneet ARA-asunnot 2012 2013 suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen. Lähde: Helsingin seudun kunnat Erityisryhmille suunnattujen vuokra-asuntojen suuri osuus johtuu asukkaiden siirtymisestä laitoksista palveluasumiseen. Erityisryhmien asuntotuotantoon suunnattu ARAn investointiavustus edistää hankkeita. Erityisryhmien asuntoihin on luettu mm. asunnottomille, vammaisille ja 14

kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarkoitetut asunnot, vanhusten palveluasunnot sekä opiskelija- ja nuorisoasunnot. Alkanut asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat Vuonna 2013 alkoi yhteensä 10 879 asunnon rakentaminen. Alkanut kokonaisasuntotuotanto pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Aloituksista ARA-vuokra-asuntoja oli 1 541, niiden aloitukset vähenivät vuodesta 2012 (2 053 aloitettua ARA-vuokra-asuntoa). Väheneminen kohdistui erityisesti normaaleihin ARA-vuokra-asuntoihin, joita käynnistyi 32 % vähemmän kuin vuonna 2012. Rakennuslupia myönnettiin seudulla kaikkiaan 10 169 asunnolle (5,1 % vähemmän kuin vuonna 2012). Alue Alkanut tuotanto yhteensä ARAvuokraasunnot yhteensä Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokraasunnot Pääkaupunkiseutu 8 528 1 289 611 1 713 KUUMA-kunnat 2 351 252 109 220 Helsingin seutu 10 879 1 541 720 1 933 Taulukko 5. Alkanut asuntotuotanto 2013. Lähde: Helsingin seudun kunnat 14 000 12 000 10 000 11 536 11 307 10 804 10 879 10 711 10 169 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Valmistuneet 2012 Valmistuneet 2013 Aloitetut 2012 Aloitetut 2013 Rakennusluvat 2012 Rakennusluvat 2013 Kuvio 3. Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat, vertailu 2012 2013. Lähde: Helsingin seudun kunnat 15

Kartta 1. Valmistunut asuntotuotanto 2012 2013 kunnittain ja hallintamuodoittain Kahden ensimmäisen aiesopimusvuoden aikana on valmistunut yhteensä lähes 23 000 asuntoa. 16

A2. Asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Asuntotuotanto kohdistetaan ensisijaisesti aiesopimuksen liitteessä esitetyille kohdealueille ja muilta osin yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille alueille aiesopimuksen tavoitteiden mukaisesti. (Aiesopimus s. 5) Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 lopussa Aiesopimuksessa määritellyille ns. asumisen ensisijaisille kohdealueille (ks. liite 1) valmistui vuosina 2012 2013 kaikkiaan noin 16 900 asuntoa. Se vastaa 74 % valmistuneesta asuntotuotannosta. Vuonna 2013 alkaneesta asuntotuotannosta 72 % (7 880 asuntoa) sijoittuu asumisen ensisijaisille kohdealueille (kartta 2). Vuosina 2012 2013 lainvoimaistuneesta uudesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 85 % sijoittui asumisen ensisijaisille kohdealueille. Kuntien hyväksymästä uudesta asumisen kerrosalasta näille alueille sijoittui 90 %. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti syyskuussa 2013 kunnallistekniikan rakentamisavustuksista vuosille 2013 2015. Avustukset kohdistuvat aiesopimuksessa määritellyille ensisijaisille kohdealueille. Helsingin seudulla avustusta saa 21 asuinaluetta, joille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin 15 900 asuntoa. Kaikkiaan avustusta myönnettiin Helsingin seudulle 26,6 miljoonaa euroa. 17

Kartta 2. Alkanut asuntotuotanto 2013, aiesopimuksessa määritellyt asumisen ensisijaiset kohdealueet ja asemakaavoitettu alue 2013 18

A3. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn rahoitus ja avustukset Aiesopimuksen toimenpiteet Valtio varmistaa osaltaan aiesopimuksen mukaisen ARA-tuotannon rahoituksen riittävyyden. (Aiesopimuksen toimenpide 4) Valtio osoittaa ns. infra-avustusta vähintään 7,5 milj. euroa/vuosi vuodesta 2013 alkaen aiesopimuksessa osoitettujen asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteuttamiseen. (Aiesopimuksen toimenpide 9) Toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 lopussa ARAn korkotukilainapäätökset asuntojen uudistuotantoon ja perusparantamiseen Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA on aiesopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden lainapäätöksillään myöntänyt Helsingin seudulle korkotukilainaa kaikkiaan noin 4 550 uuden asunnon rakentamiseen ja noin 6 180 asunnon perusparantamiseen. Asuntojen lukumäärillä laskien uudistuotannon korkotukilainat jakautuvat tuotantomuotojen kesken siten, että normaaleja vuokra-asuntoja on 41 % asunnoista. Erityisryhmien vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja on kumpiakin hieman alle 30 % lainoitetuista asunnoista. Korkotukilainojen lisäksi ARA on vuonna 2013 myöntänyt Helsingin seudun kunnille käynnistysavustusta 10 miljoonaa euroa normaalien ARA-vuokra-asuntojen rakentamiseen. Käynnistysavustusta voi saada korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Avustuksen suuruus on 10 000 euroa asuntoa kohden. Avustuksella katetaan korkotukilainan lisäksi tarvittavaa muuta rahoitusosuutta. Valtioneuvoston vuoden 2013 lisätalousarvion mukaan valtion asuntorahaston varoista voidaan 19.9.2013 31.12.2014 myöntää käynnistysavustuksia perusparantamiseen. Määräraha on yhteensä 115 miljoonaa euroa vuosille 2013 2014. 19