Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Aiesopimussihteeristö

Transkriptio

1 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Aiesopimussihteeristö Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimus pyrkii vahvistamaan Helsingin seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan osaltaan metropolipolitiikan tavoitteiden toteutumista. Aiesopimuksen keskeiset lähtökohdat ovat kestävä yhdyskuntarakenne, energiatehokkuus sekä yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa. Tässä seurantakatsauksessa tarkastellaan aiesopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden toteutumista elokuun 2013 tilanteen ja koko vuotta 2013 koskevien ennakkotietojen perusteella. Keskeiset johtopäätökset syksyllä 2013 Aiesopimuskauden puolivälissä asuntotuotannon keskimääräinen vuositoteutuma on noin 90 % tavoitteesta ja alustavasti arvioitu kolmen ensimmäisen vuoden toteutuma asettuisi samaan tasoon. Valmistuvien asuntojen määrä ja aloitettu asuntotuotanto ovat vuonna 2013 kuitenkin vähentyneet edellisvuodesta, mikä antaa aihetta varovaisuuteen vuotta 2014 koskevien arvioiden suhteen. Vähentyneen tuotannon taustalla on suhdanteisiin liittyvä rakennusalan varovaisuus. Valtion tukeman ARA-tuotannon tavoite näyttäisi toteutuvan kokonaistuotannon tavoitetta heikommin. Koko seudun keskimääräinen vuositoteutuma on tässä vaiheessa 86 % tavoitteesta, mutta sen osalta alueellinen vaihtelu pääkaupunkiseudun, radanvarren kaupunkien ja maaseutumaisten KUUMA-kuntien välillä on suuri. Erityisesti pienten kuntien tuotannossa hallintamuodot jakautuvat eri vuosille epätasaisesti, joten kuntakohtaisten toteutumien arviointi on luotettavinta vasta kauden lopussa. Seurantatietojen kokoamisen yhteydessä on tullut esille näkemyksiä ARA-tuotantoa jarruttavista seikoista, joista on tähän koottu lyhyt yhteenveto. Korkotukijärjestelmää ja lainaehtoja ei pidetä riittävän houkuttelevina edistämään valtion tukemaa asuntotuotantoa. ARA-vuokra-asuntoja rakennuttavat tällä hetkellä lähinnä kuntien omat yhtiöt, mutta kaikissa seudun kunnissa ei sellaista ole. Erityisryhmille suunnattujen vuokra-asuntojen osuus on ollut % ARA-vuokra-asuntotuotannosta. Sitä selittää osaltaan käynnissä oleva erityisryhmien siirtyminen laitosasumisesta vuokrasopimusperusteiseen palveluasumiseen ja siihen liittyvä erityisryhmien asuntotuotantoon suunnattu investointiavustus. Erityisasumisen kohteita rakennuttavat muutkin toteuttajat kuin kunnalliset vuokra-asuntoyhtiöt. Erityisryhmien hankkeiden osalta kunnat pitävät ongelmallisena sitä, että niitä koskevat ohjeet ja kriteerit ovat muuttuneet kaavaprosesseja nopeammin, jolloin alun perin ohjeiden mukaisiksi suunnitellut hankkeet eivät liikkeelle lähtiessään enää täytäkään laadullisia ehtoja esimerkiksi paikkojen määrän osalta. ARA-vuokratuotannon ja asumisoikeustuotannon kytkentää pidetään ongelmallisena. Jos ARA-vuokratuotannolle ei löydy rakennuttajaa tai hankkeet suhdannesyistä viivästyvät, voivat toteutusvalmiit asumisoikeuskohteet jäädä odottamaan pitkäksikin aikaa ja mahdollisesti kokonaan toteutumatta. Asumisoikeusasunnoille olisi kysyntää ja toteuttajia ja moni niihin muuttava asukas muuttaisi ARA-vuokra-asunnosta vapauttaen sen samalla uudelle tarvitsijalle. Kytkentä on osoittautunut ongelmalliseksi myös siinä suhteessa, että ARA-vuokraasuntotuotannon määrää tarkastellaan kolmen vuoden liukuvana keskiarvona, mikä ei välttämättä vastaa ajankohtaista asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta. 1

2 Seudullisessa saavutettavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina , mutta isot infrahankkeet vaikuttavat saavutettavuuden kehitykseen lähivuosina. Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien taso on noussut viime vuosina merkittävästi isojen liikenteen infrahankkeiden takia. Suurin osa MAL-aiesopimuksen liikenteen kehittämishankkeista etenee aikataulun mukaisesti. Aiesopimuskaudella aloitettavien hankkeiden toteutus on jo alkanut tai rahoituspäätös on tehty lukuun ottamatta Helsingin ratapihan toiminnallista parantamista. Lisäksi Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyille on varattu rahoitus. Aiesopimuskauden jälkeisten hankkeiden (Pisara-rata ja Helsinki-Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe) suunnittelu etenee aikataulussa. Aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden suunnitteluvalmiutta seuraavalle aiesopimuskaudelle on myös edistetty, tosin Raide-Jokerin hankesuunnittelu odottaa valtion rahoituspäätöstä. KUHA-hankkeet saavat MAL-rahoitusta vuodesta 2014 alkaen. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulisi jatkossa varmistaa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman laatiminen etenevät yhteistyössä HLJ 2015:n valmistelun kanssa. KUUMA-kuntien toimenpiteet kohtuuhintaisen asuntotuotannon synnyttämiseksi etenevät. Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmän toimesta selvitetään kuntien käyttämiä maapoliittisia keinoja, niiden toimivuutta ja mahdollisuuksia löytää yhteisiä seudullisia toimintatapoja. Valtio on valtiovarainministeriön johdolla toteuttanut omistuksessaan ja yhtiöidensä hallinnassa olevien, muusta käytöstä vapautuvien ja asuntotuotantoon mahdollisesti soveltuvien maa-alueiden inventoinnin. Seudun kunnat ovat käynnistäneet kaikkien valtion maiden inventoinnin kartoittaakseen omasta näkökulmastaan asuntotuotantoon soveltuvat valtion omistuksessa olevat maat. A Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Helsingin seudulle arvioidaan valmistuvan yhteensä asuntoa vuonna ARAvuokra-asuntoja arvioidaan valmistuvan Normaalien vuokra-asuntojen osuus on 61 % (1 123 asuntoa) ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen osuus 39 % (720 asuntoa). Asumisoikeusasuntoja arvioidaan valmistuvan noin 957, joista pääkaupunkiseudulle 82 % (784 asuntoa) ja KUUMA-kuntiin 18 % (173 asuntoa). Valmistunut ja valmistuva asuntotuotanto Helsingin seudulla, kaikki asunnot Tavoite Keskim./v arvio keskim./v Toteut. % PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht

3 Valmistunut ja valmistuva ARA-asuntotuotanto Helsingin seudulla ARA-vuokra-asunnot Tavoite arvio PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Asumisoikeusasunnot PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Asuntotuotannon toteutuma Ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 Helsingin seudulla valmistuu 780 asuntoa (7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Aiesopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden toteutuma on noin asuntoa keskimäärin vuodessa, mikä vastaa 89 % tavoitteesta. ARA-vuokra-asuntoja arvioidaan valmistuvan 424 asuntoa (19 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Normaalien ARA-vuokra-asuntojen osuus on kuitenkin vuonna 2013 suurempi (61 %) kuin edellisenä vuonna (51 %). Asumisoikeusasuntoja seudulle valmistuu noin 60 asuntoa (6 %) vähemmän kuin edellisvuonna. ARA-tuotannon toteutuma , valmistuneet ja valmistuvat asunnot Tavoite keskim./v Toteut. % PKS yhteensä KUUMA yhteensä Helsingin seutu yht Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on lask ettu k ahden vuoden k esk iarvosta. KUUMA-k unnissa asumisoik eustuotantoa on huomioitu k ahden vuoden ARA-vuok ratuotantoa vastaava määrä. ARA-tuotannon toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja. Tällä tavoin laskettuna vuosien ARA-tuotanto on asuntoa keskimäärin vuodessa, mikä vastaa 86 % tavoitteesta. Tässä vaiheessa sopimuskautta on käytettävissä tieto toteutuneesta tuotannosta Lisäksi käytettävissä on kuntien arviot loppuvuoden 2013 tuotannosta ja alustavat arviot vuoden 2014 tuotannosta. Niistä laskien kolmen ensimmäisen sopimusvuoden keskimääräinen vuosituotanto olisi noin asuntoa (90 % tavoitteesta). Vastaavasti ARA-vuokra-asuntoja valmistuisi keskimäärin asuntoa vuodessa (79 % tavoitteesta). Alkanut asuntotuotanto ja rakennusluvat Vuonna 2013 alkaa arvioiden mukaan yhteensä asunnon rakentaminen. Aloituksista ARA-vuokra-asuntoja on 1 774, joista normaaleja vuokra-asuntoja 59 % ja erityisryhmille 3

4 tarkoitettuja vuokra-asuntoja 41 %. Rakennuslupia ajalla myönnettiin seudulla kaikkiaan asunnolle. Kaavoitus Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa noin kem 2 ajalla Samalla ajanjaksolla kuntien hyväksymät asemakaavat tuottivat uutta asumisen kerrosalaa noin kem 2. Laskennallisesti nämä vastaavat ja uuden asunnon edellyttämää kerrosalaa. Alkuvuoden perusteella ei voida vielä arvioida koko vuoden 2013 toteutumaa, mutta käytettävissä olevien seurantatietojen perusteella kaavoitus näyttäisi etenevän normaalissa tahdissa. Kunnallistekniikan avustukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti syyskuussa 2013 kunnallistekniikan rakentamisavustuksista. Koko maahan myönnetyistä avustuksista yli 70 % (26,6 miljoonaa euroa) kohdistui Helsingin seudun MAL-aiesopimuskuntiin. Helsingin seudulla avustusta saa 21 asuinaluetta, joille arvioidaan rakennettava kaikkiaan noin asuntoa. Avustusta haettiin seudulla kaikkiaan 43 asuinalueelle. Etusijalle on asetettu alueet, joille toteutetaan ARA-vuokra-asuntoja muiden hallintamuotojen lisäksi. Helsingin seudun kunnallistekniikka-avustuskohteet sijoittuvat yhtä lukuun ottamatta MAL-aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Poikkeuksen tekee Åminnen alue Espoossa. Se kuuluu Kauklahden kehittämisalueeseen ja Kauklahden aseman vaikutuspiiriin, mutta jää aiesopimukseen rajatun Kauklahden kohdealueen ulkopuolelle. Maapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet Valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien maa-alueiden inventointi toteutettiin alkuvuodesta Keväällä valtiovarainministeriö pyysi seudun kunnilta alueiden kaavatilannetta koskevia täsmennyksiä. Helsingin seudun kunnat ovat täydentäneet ja kommentoineet valtion keväällä 2013 toteuttamaa inventointia. Kunnilta saatujen tietojen valossa valtiovarainministeriö on päivittänyt inventoimiensa maa-alueiden tietoja joiltakin osin. Uusia kohteita valtion inventointiin ei kuntien aloitteista huolimatta ole lisätty. Valtio on ilmoittanut keskittävänsä jatkossa kiinteistövarallisuuttaan Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöissä selvitetään nyt mahdollisuuksia hyödyntää keskitettäviä maa-alueita asuntotuotantoon. Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmä on aloittanut selvityksen Uudenmaan kuntien käyttämistä maapoliittisista keinoista ja niiden toimivuudesta eri tilanteissa. Samalla arvioidaan mahdollisuuksia löytää yhteisiä seudullisia toimintatapoja. Tuloksia Helsingin seudun osalta saadaan kevään 2014 seurantaan. Maapolitiikkaryhmän toimesta inventoidaan valtion omistamat, kuntien näkökulmasta asuntotuotantoon soveltuvat maat erityisesti KUUMA -kunnissa. Helsingin kaupunki on käynnistänyt vastaavan inventoinnin omalla alueellaan. Espoo ja Vantaa ovat ilmoittaneet omat näkemyksensä keväällä annetun palautteen yhteydessä. Kuntien muut toimenpiteet KUUMA-kunnat ovat selvittäneet mahdollisuuksia sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseen sitovan yhteistyön tai yhteisen toimijan avulla. "Selvitys vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi KUUMA-kunnissa" valmistui toukokuussa Selvitys sisälsi joukon toimenpide-ehdotuksia, joiden työstämisen KUUMA-kunnat ovat käynnistäneet. KUUMAn ta- 4

5 lousarvioon 2014 on esitetty määrärahaa KUUMA-kuntien asuntopoliittisen ohjelman päivittämiseksi. Ohjelmaan liittyy säännöllisesti päivitettävä tonttiohjelma. Yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiseen ja vuokrataloyhtiöiden hankintaosaamisen parantamiseen liittyvät selvitykset on käynnistetty. B Olemassa olevien kaavojen toteutuminen/täydennysrakentaminen Raportoidaan keväällä C Maankäytön suunnittelu D Liikennepalvelut Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja sen yhteensovittaminen HLJ 2015:n kanssa Aiesopimuksen edellyttämän maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntopoliittisen ohjelman laatiminen on käynnistynyt tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelun kanssa. Tavoitteena on näiden suunnitelmien pohjalta neuvotella seuraavan aiesopimuksen toimenpiteet ja resurssit kehittämistoimien suuntaamiseksi. Lisäksi hahmotellaan pidemmän aikavälin kehitystä (2040 ja 2050+) siten, että turvataan seudun yhdyskuntarakenteen kestävän kehityksen mukainen tulevaisuus. Helsingin seudun luottamushenkilöille järjestettiin syyskuussa 2013 MASU HLJ seminaari, jossa käsiteltiin suunnitelmien lähtökohtia ja tavoitteita. Seudun maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäimen tavoitteista ja tahtotilasta keskustellaan myös Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnassa. Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n lähtökohdat ja tavoitteet työstetään yhdessä vuoden 2013 aikana. Samanaikaisesti käynnistyy koko prosessin ajan kestävä vaikutusten arviointi, joka HLJ 2015 osalta tehdään lakisääteisenä. Suunnitelmien valmistelun aikataulut on integroitu siten, että maankäyttösuunnitelman laadinta ja HLJ 2015:n valmistelu etenevät samassa tahdissa. Suunnitelmaluonnoksista päästään keskustelemaan vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on, että suunnitelmat valmistuvat vuonna Saavutettavuuden kehitys kestävillä kulkumuodoilla Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä on kehitetty analyysimenetelmä SAVU, jossa kuvataan vyöhykkeiden avulla, miten erilaiset palvelut ja työpaikat on mahdollista saavuttaa joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. SAVU-menetelmä on kehitetty liikenteen ja maankäytön vuorovaikutteista suunnittelua varten ja sitä on hyödynnetty MAL-aiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa. Lokakuussa 2013 ovat valmistuneet vuosien 2008 ja 2012 vertailukelpoiset saavutettavuuskartat, joita käytetään maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa, seurannassa ja vuorovaikutuksessa. Menetelmässä saavutettavuus perustuu asukkaiden kulkumahdollisuuksiin eri alueiden välillä, kulkutavan valintaan erityyppisillä ja eripituisilla matkoilla sekä toimintojen houkuttelevuuteen ja etäisyyteen eri asuinpaikoista. Vyöhykkeen I seudullinen saavutettavuus on paras ja vyöhykkeen VII heikoin. Analyysit osoittavat, että seudullisessa saavutettavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina Neljän vuoden tarkastelujaksolla yhdyskuntarakenteen muutosten vaikutukset saavutettavuuteen ovat olleet kohtuullisen pieniä. Tämä johtuu siitä, että väestö- ja työpaikkamäärän kehitys on ollut osittain kaksisuuntaista. Neljän vuoden aikana seudun väestönkasvu on ollut voimakasta, mutta samalla työpaikkamäärä on vähentynyt. Liikennejärjestelmän kehittämistoimien vaikutukset ovat seudullisesti laajoja ja vyöhykkeiden rajat ylittäviä. Helsingin seudun väestö on kasvanut runsaalla henkilöllä (4,7 %) vuosina Väestö on lisääntynyt kaikilla vyöhykkeillä lukuun ottamatta VII-vyöhykettä. 5

6 Väestö on sijoittunut seudullisen saavutettavuuden kannalta paremmin vuonna 2012 kuin Väestön sijoittuminen tukee osaltaan saavutettavuuden parantumista seudulla. Työpaikkojen määrä on vähentynyt vajaalla työpaikalla (6,0 %) jaksolla Eniten työpaikat ovat vähentyneet ytimessä ja reuna-alueille. Väestö- ja työpaikkamäärän kehitys on johtanut siihen, että ytimen vyöhykkeet hieman ovat pienentyneet ja niiden saavutettavuus on hieman heikentynyt. Keskivyöhykkeet (III, IV, V) ovat laajentuneet sekä ytimeen että reunoille päin. Alueiden saavutettavuus on parantunut sekä niiden pinta-ala on kasvanut. Seudun reuna-alueilla vyöhykkeiden pinta-alat ovat pienentyneet hieman. Alustavat saavutettavuustarkastelut osoittavat, että seudun keskivyöhykkeet ovat laajentuneet ja alueiden seudullinen saavuttavuus on parantunut suhteellisesti muita vyöhykkeitä enemmän. SAVU-menetelmän näkökulmasta ydinvyöhykkeiden seudullinen saavutettavuus on vastaavasti hieman heikentynyt. Reuna-alueilla suhteellinen saavutettavuus on hieman parantunut, koska heikoimmin saavutettavat alueet ovat supistuneet. Tuloksia analysoidaan edelleen liikennejärjestelmän ja maankäytön muutosten näkökulmasta vyöhykkeittäin. E Liikenteen infrastruktuuri Liikenneinvestointien rahoitus Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvun alusta lähtien. Viime vuosina kasvu on ollut erityisen voimakasta ja investointien painopiste on siirtynyt tie- ja katuverkosta rataverkolle Länsimetron ja Kehäradan rakentamisen vuoksi. Teiden ja pääkatujen investoinnit ovat olleet vuodesta 2007 alkaen laskussa, mutta investoinnit alempaan katuverkkoon ovat nousseet. Kunnat rahoittavat pääväyläverkon investointeja tällä hetkellä valtiota enemmän. Tämä johtuu osittain siitä, että kuntien rahoitus yhteishankkeista on etupainotteista. KUHA-rahoitusjärjestelmä ja hankekokonaisuus Liikennepoliittisen selonteon mukaan valtio rahoittaa MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi pieniä kustannustehokkaita hankkeita tällä hallituskaudella vuosina 2014 ja Rahoitus on osoitettu joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. MALhankkeet rahoitetaan perusväylänpidon budjetista. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulisi jatkossa varmistaa. MAL-hankkeiden rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä. MALrahoituksella toteutettavien KUHA-hankkeiden (MAL-hankkeiden) tarkennettu ohjelma on valmistunut lokakuussa Infrahankkeiden tilanne Kehäteitä ja päärataa parannetaan ja raideliikenteen hankkeiden suunnittelua edistetään aiesopimuskaudella. Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä vuonna Kehä I:n kehittäminen käynnistyy vuonna 2013 meluvallin rakentamisella Kivikossa. Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa käynnistyvät vuonna 2014 ja valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. Helsinki Riihimäki-rataosan parantamisen ensimmäinen vaihe aloitetaan vuonna Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen aloitetaan, kun rahoituksesta on päätetty. Pisara-radan ratasuunnittelu, sen yhteydessä tehtävä uusi hankearviointi ja asemakaavojen muutosten valmistelu ovat käynnissä. Helsinki Riihimäki-rataosan palvelutason parantamisen toisen vaiheen yleissuunnittelu voidaan aloittaa vuonna Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeiden ja Espoon kaupunkiradan suunnitteluvalmiutta edistetään seuraavalle aiesopimuskaudelle. Länsimetron jatkeen Matinkylä - 6

7 Kivenlahti hankesuunnitelma on hyväksytty Itämetron jatkeesta on laadittu metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistynee vuonna Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti valmistuu vuonna Kehäradan Ruskeasannan asema ei toteudu ennen Kehäradan liikennöinnin aloittamista. Lisätietoja: Ympäristöneuvos Pekka Normo, aiesopimussihteeristön puheenjohtaja, ympäristöministeriö, puh