ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 801 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 26.8.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..2016
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 26. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 8. kaupunginosan korttelia 801. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 8. kaupunginosan kortteli 801. Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena on osa Peltokadun, Purokadun ja Kotakennääntien risteysalueen korttelista 801. Kaavan nimi Korttelin 801 (osa) asemakaavan muutos Kaavan päiväys 26.8.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 10.10.2011 246 Ilmoitus vireilletulosta 22.12.2011 (Sisä-Suomen lehti) Ilmoitus vireilletulosta 21.12.2011 (Pikkukaupunkilainen) Nähtävillä Kaavaluonnos.. -..2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus.. -..2016 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..20
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Asemakaavan tavoitteet... 4 3.2 Alueen yleiskuvaus... 4 3.3 Luonnonympäristö... 4 3.4 Tekninen huolto... 5 3.5 Rakennettu ympäristö... 5 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö... 5 3.7 Maanomistus... 5 4 SUUNNITTELUTILANNE... 5 4.1 Maakuntakaava... 5 4.2 Yleiskaava... 6 4.3 Asemakaava... 7 4.4 Selvitykset ja suunnitelmat... 7 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 7 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 5.3 Luonnosvaihe... 8 5.4 Ehdotusvaihe... 9 5.5 Hyväksyminen... 9 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 7 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 10 7.2 Liikenteelliset vaikutukset... 10 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 10 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 10 7.6 Oikeusvaikutukset... 10 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake
4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksessa osoitetaan huoltoaseman korttelialuetta sekä liikerakennusten korttelialuetta. Alue oli aikaisemman kokonaisuudessa huoltoaseman korttelialuetta. Kerrosluku pysyy ennallaan ja tonttitehokkuutta hiukan suurennetaan liikerakennusten korttelialueen tontilla. Alueelle on rakennettu poikkeamismenettelyllä uusi liikerakennus, joten kaavamuutoksessa päivitetään alueen toteutunutta tilannetta. Kaava mahdollistaa liikerakennuksen laajentamisen ja toiselle tontille polttoaineenjakelutoiminnan uudelleen järjestämisen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos on laitettu vireille Kiinteistö Oy Äänekosken Autokulman hakemuksesta. Tavoitteena on muuttaa voimassa oleva kaavamerkintä huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueiksi sekä kasvattaa tonttitehokkuutta liikerakennusten korttelialueella. Kortteliin on myönnetty poikkeamislupa vuonna 2011 liikerakennuksen rakentamiselle, jonka rakentaminen on myös toteutunut. Rakennuksen laajentaminen tulee kaavallisesti huomioida, joten kaavamerkinnän tarkistaminen on tarkoituksenmukaista elinkeinoelämän tarpeisiin. Alueen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan kohentaminen ovat suunnittelun päätavoitteita. Kaavamuutoksella on tarkoitus luoda edellytykset kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen liike- ja palvelurakentamisen sijoittamiselle kaupungin sisääntuloväylän varteen. 3.2 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken sisääntuloväylän, Kotakennääntien varrella alle 1,5 km päässä Äänekosken keskustasta. Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Peltokatu, idässä Purokatu ja etelässä Kotakennääntie. Lännessä suunnittelualue rajautuu kiinteistörajaan. Suunnittelualue on kooltaan noin 0,64 ha. Suunnittelualue on rakennettua ympäristöä, jossa toimii useita yrityksiä. 3.3 Luonnonympäristö Suunnittelualue on rakentunutta ympäristöä, eikä luonnontilaisia alueita ole säästynyt. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella on yksi pilaantuneeksi maa-alueeksi luokiteltu kohde (ID 50696). Alueella on aikoinaan toiminut polttoaineenjakelutoimintaa, joka on lopetettu useita vuosia sitten. Vanhat polttoainesäiliöt poistetaan uusien tieltä alueen uudelleen rakentuessa. KUVA 1. Vasemmalla jätevesilinja ja oikealla puhdasvesilinja.
3.4 Tekninen huolto Suunnittelualue kuuluu vesihuoltoverkoston toiminta-alueeseen, josta vastaa Äänekosken kaupungin omistama Äänekosken Energia Oy. Puhdasvesi- ja jätevesilinjat kulkevat Peltokadun ja Purokadun vartta Kotakennääntien eteläpuolelle. 5 KUVA 2. Vasemmalla jätevesilinja ja oikealla puhdasvesilinja. 3.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakennettua aluetta. Alueella sijaitsee vanha huoltoasemarakennus, jossa toimii ravintola ja käytöstä poistunut polttoaineen jakeluasema. Suunnittelualueen lännen puoleisella tontilla toimii huoltoasema ja Purokadun itäpuolella käytettyjen autojen myyntipiste. Suunnittelualueelle on rakennettu (rakennuslupa vuonna 2011) uusi toimisto ja myyntitila, joka on kerrosalaltaan 600 k-m 2. Suunnittelualue rajautuu kolmelta sivultaan katuun. Kotakennääntie on nelikaistainen pääkatu valtatieltä 4 Äänekosken keskustaan. Kotakennääntien eteläpuolen alue on rakentunut yritystoiminnan tarpeisiin. Suunnittelualueelta pohjoiseen ja koilliseen, Peltokadun toiselle puolelle on rakentunut pientalovaltaista aluetta. 3.6 Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei sijaitse suojeltavia rakennuksia eikä muinaismuistoja. 3.7 Maanomistus Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katualueet ovat Äänekosken kaupungin omistuksessa. 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa on suunnittelualueelle osoitettu vähittäiskaupan suuryksikön aluetta (oranssi ympyrä, km). Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti erittäin otollisella alueella. Suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu varaus uudelle moottoritielle (punainen katkoviiva).
6 KUVA 3. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maa-kuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Kaavaluonnos on nähtävillä syksyllä 2016 ja tavoitteena on hyväksyä kaava maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 2017. 4.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Ääne-koski 2030 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä olo 11.10. 12.11.2007) suunnittelualueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta (P). Myös Kotaken-nääntien eteläpuolelle on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). KUVA 4, Ote Äänekosken osayleiskaavan luonnosvaiheen kaavakartasta.
4.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2004 hyväksytty asemakaava. Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu Huoltoaseman korttelialuetta (LH), kerrosluvuksi 2 ja tehokkuusluku 0.20. Tehokkuusluvulla 0.20 on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta 1289 k-m 2 7 KUVA 5, Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4.4 Selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään pilaantuneiden maiden osalta tehdyt toimet. Muita selvityksiä ei ole tarpeen tehdä kaavatyön yhteydessä. Aikaisemmat Äänekoskelle laaditut selvitykset otetaan huomioon mm. rakennetun kulttuuriympäristön osalta. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on päätetty laatia Kiinteistö Oy Äänekosken Autokulman hakemukseen perustuen. Päätös asemakaavan muuttamisesta tontilla 8-801-5 (Kotakennääntie 53) on tehty kaupunginhallituksessa 10.10.2011 246 ja kaavan vireilletulosta tiedotettiin kaavoituskatsauksen 2011 tiedottamisen yhteydessä. Hakijat esittävät kaavamerkinnän muuttamista huoltoaseman korttelialueesta huoltoasema- ja liikerakennusten korttelialueiksi ja tonttitehokkuuden kasvattamista e=0.2:sta e=0.5:een. Tontille 8-801-5 on myönnetty poikkeamislupa n. 600 k-m 2 liikerakennuksen rakentamiselle (kaupunginhallitus 10.10.2011). Liikerakennuksen laajentaminen ja alueen tehokkaampi maankäyttö tutkitaan kaavamuutoksessa. Suunnittelun tavoitteena on alueen maankäytön tehostaminen ja kaupunkikuvan kohentaminen. Kaavamuutoksella on tarkoitus luoda edellytykset kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen liike- ja palvelurakentamisen sijoittamiselle kaupungin sisääntuloväylän varteen. Samalla tutkitaan Purokadun liittymäjärjestelyt Kotakennääntielle. 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianomaiset
8 Keski-Suomen ELY- keskus Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävillä olovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville ensin kaavaluonnoksena ja sen jälkeen kaavaehdotuksena. Kaavan nähtävillä oloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) ja ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti ja ÄKS-Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaava-aineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun kuluessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 29.11.2011 ja sitä on tarkistettu 26.8.2016 kaavanlaadinnan yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle (ks. yhteystiedot). Osallinen voi myös tarvittaessa esittää kirjallisesti neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukselle (os. Keski-Suomen ELY-keskus, Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, 40101 Jyväskylä) OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 ). Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. 5.3 Luonnosvaihe Kaavaluonnos laadittiin maanomistajan tarpeet huomioiden. Luonnoksen laadinnan yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta selkeyttää Purokadun linjausta ja liittymien sijaintia ympäröiville tonteille. Paikoitustarvetta on alueellisesti. Kevyen liikenteen yhteyden voisi toteuttaa korotettuna kaistana Purokadun länsipuolelle. KUVA 6, Ote kaavaluonnoksesta ja Purokadun idealuonnoksesta. Luonnosvaiheen kuulemista varten kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtävillä kaupungin ilmoitustaululle, kaavoitusosastolle (III kerros) ja kotisivuille 14 päivän ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Kaavaluonnosaineisto on ollut nähtävillä.. - :.2016 välisen ajan (MRA 30 ).
5.4 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan huomioiden tulleet lausunnot ja mielipiteet. Ehdotuksena kaava asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). 5.5 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväkysynyt kaavan kokouksessaan..20. 9 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan aluerakenne säilyy pääosin entisen kaltaisena. Rakentamiseen osoitetun korttelialueen kaavamerkintää on väljennetty siten, että kaava mahdollistaa monen tyyppistä liikerakentamista sekä yhden tontin osalta polttoaineen jakelua. Kaavaratkaisussa on huomioitu ympäröivä rakennuskanta ja alueella joustava liikkuminen. Kaavassa ei ole osoitettu katuverkkoa. Kaava sallii tonteille liittymiset olemassa olevien liittymien kautta. Muutoin korttelialue on rajattu liittymäkielto merkinnällä. Korttelialueet Kaavalla muodostuu kortteli 801. Kortteliin on osoitettu liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja huoltoaseman korttelialuetta (LH). LH korttelialueen tontti on kooltaan 3751 m 2 ja KL korttelialueen tontti 2692 m 2. Molemmille tonteille on osoitettu sallituksi kerrosluvuksi II ja rakennusoikeus kerrosneliömetreinä. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna tontin 1 rakennusoikeus suurenee ja tontin 2 rakennusoikeus pysyy ennallaan suhteessa tontin pintaalaan. Uusi rakennusoikeus tontilla 1 on 1000 k-m 2, jolloin tehokkuusluvuksi tulee e=0.37. KL LH Liikerakennusten korttelialue. Huoltoaseman korttelialue. Liikenne Polttoaineen jakeluaseman rakentamismahdollisuus on osoitettu tontille 2. Paikoitukselle on osoitettu omat alueensa tontilla 1. Peltokadun puoleinen korttelin raja on osoitettu kokonaisuudessaan ajoneuvoliittymäkielto merkinnällä. Kotakennääntien puolelta on sallittu vain nykyinen liittymä tontin 2 alueelle. Tontille 1 kulku tapahtuu kahdesta liittymästä Purokadun puolelta. Katualueen osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Kaavamääräykset Tonttien pohjoisrajalle on rakennettava puuaita, jonka korkeus on 150 cm. Jos rakennus rakennetaan kiinni toisen tontin rajaan, on rajan puoleisen seinän oltava julkisivun tavoin käsitelty umpiseinä. Jos rakennus sijoitetaan 4 m lähemmäksi toisen tontin rajaa, ei rakennuksen tällä sivulla saa olla läpinäkyviä osia alle 1,8 m korkeudelle lattian tasosta. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autopaikkoina, tulee istuttaa tai pitää huolitellussa kunnossa. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: Liike- ja toimistotilat 1 ap/ 50 k-m 2
10 Nimistö Kaavalla ei muodostu uutta nimettävää aluetta. Mitoitus Asemakaavamuutoksen kokonaispinta-ala on 0,6443 ha. Asemakaavalla muodostuu seuraavia korttelialueita: KL 2692 m 2 1000 k-m 2 e=0.37 LH 3751 m 2 750 k-m 2 e=0.20 Kaavalla mahdollistetaan uutta rakentamista alueelle ja rakennuskannan uudistamista. Kaavan sallima kerrosalan määrä kasvaa 462 k-m 2 verran suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. 7 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä taloudellisia vaikutuksia. 7.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla on yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Rakennuskannan lisääntyminen ja uudistaminen kohentavat kaupunkikuvaa. 7.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset autoliikenteen osalta eivät ole merkittäviä kaavamuutoksen pohjautuessa nykyiseen katuverkkoon ja liittymäjärjestelyihin. Polttoaineen jakeluasema tuo alueelle lisää kääntyvää rekkaliikennettä, mutta hallitusti. Alueen hyvällä suunnittelulla saadaan raskaan liikenteen liikkuminen alueella joustavaksi. 7.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on positiivinen vaikutus rakennettuun ympäristöön. Rakennuskannan lisääntyminen ja uudistaminen kohentaa kaupunkikuvaa Äänekoskelle johtavan pääkadun varrella. Ympäristössä olevat asuinrakennukset on huomioitu ja kaavassa määrätty puuaidan rakentaminen korttelialueiden pohjoisrajalle. 7.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksen aikana on maaperän pilaantuneisuutta tutkittu ja puhdistustoimiin on ryhdytty maanomistajan toimesta. Kaavanlaadinnan yhteydessä on oltu yhteydessä ympäristöviranomaisiin ja todettu, että pilaantuneiden maa-alueiden merkintää ei ole tarpeen esittää kaavassa. Historiatieto pilaantuneista maa-alueista on ympäristöhallinnon MATTI rekisterissä, vaikka kohteella olisi merkintä ei puhdistustarvetta. Alue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä toiminnasta näin ollen ole haitallista vaikutusta Äänekosken pohjavesiin. 7.5 Taloudelliset vaikutukset Korttelialue sijaitsee olemassa olevan kunnallistekniikan alueella, eikä uudesta rakentamisesta näin ollen aiheudu Äänekosken kaupungille kustannuksia. 7.6 Oikeusvaikutukset Asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. Maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n mukaan:
Jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Maanomistaja ja Äänekosken kaupunki ovat sopineet asemakaavan muutoksen laatimisesta ja maankäyttösopimus laaditaan ennen kaavan hyväksymistä. 11 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteen mukaan kaava on hyväksymiskäsittelyssä vuoden 2016 lopussa. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella 26.8.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Nina Marjoniemi