KAAVOITUSKATSAUS 2016

sivu 1 (20) KAAVOITUSKATSAUS 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVOITUS 5. KÄYNNISTYVÄT KAAVAHANKKEET 6. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

sivu 2 (20) 1. JOHDANTO MRL 7 mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laa a katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Tämä kaavoituskatsaus kertoo lanteen Hangon osalta vuoden 2016 lokakuun lopussa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyö on edennyt kaavaehdotuksen nähtäville ase amiseen. Kaupunki toi ehdotuksesta antamassaan lausunnossa esiin mm. Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen tärkeyden sekä sen, e ä Koverharin alueella tulee olla sellaiset aluevaraukset ja merkinnät, e ä ne luovat rii ävät mahdollisuudet sataman ja siihen tukeutuvien elinkeinojen kehi ymiselle, yritys- ja tuotantotoiminnalle yleensä ja logis ikan rakennemuutoksen hyödyntämiselle alueella. Hanko on mukana Koh hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa (HINKU). Hanke on palki u kansainvälisellä Energy Globe -palkinnolla kategoriassa Na onal Award Finland 2016. Maankäy öosasto osallistuu hankkeeseen o amalla jo kaavoitusvaiheessa huomioon rakennetun ympäristön ja liikenteen aiheu amia ilmastopäästöjä. Korkeimman hallinto-oikeuden keväällä antama vuosikirjapäätös, joka mahdollistaa Englannin makasiinin purkamisen, oli sekä kaupungille e ä Hangon sataman kannalta varsin merki ävä ratkaisu. Länsisataman kehi yminen voi näin ollen jatkua. Hangon kaupungin maankäytön omassa suunni elussa on paljon työn alla sekä myös tullut valmiiksi. Hyväksy yjä kaavoja viimeisen vuoden ajalta on 11. Kaavoitusohjelmassa vuosille 2017-2019 on reilu parikymmentä erikokoista hanke a, jotka tähtäävät osaltaan kaupungin strategian toteu amiseen. Visio Hangosta 2025 Hanko on v. 2025 kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uu a yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. Visio 2025 korostaa tulevaisuuden Hangon luo amusta tulevaisuuteen monipuolista vetovoimaa turvallista ja sujuvaa arkea vireää ja uusien toimialojen monipuolistamaa yritystoimintaa Valitut strategiset päämäärät ovat visiota tarkentavia pitkän aikavälin kehi ämispäämääriä: 1. Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen 2. Tuloksellisuuden parantaminen 3. Vireä Hanko ympäri vuoden 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Kaupungin yleisilmeen ja ympäristön siisteyden vaaliminen 6. Vahvuuksia hyödynnetään ennakkoluulo omas Hangon kaavoituksesta ja maankäytönsuunni elusta löydät lisä etoja: www.hanko. /kaavoitus Hangossa 31.10.2016 Kukka-Maaria Luukkonen kaupungingeodee Kaavoituskatsauksen on koostanut maankäytönsuunni elija Johanna Laaksonen

sivu 3 (20) 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on kartalla esite y pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kun en kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunni elulle. Lakimuutoksilla nopeamman prosessit Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuuston päätös sinetöi kaavan. Uudistus nopeu aa maakuntakaavojen voimaantuloa parhaimmillaan usealla vuodella. Myös kaavan ehdotusvaiheeseen on tullut muutoksia: viralliset lausunnot pyydetään nyt ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Hyväksytyt maakuntakaavat Uudellamaalla on voimassa useita vahviste uja maakuntakaavoja. Vaihekaavat täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja vali ujen teemojen osalta. Kun vallitsevaa kaava lanne a tulkitaan, on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat huomioitava samanaikaises. Tulkinnan helpo amiseksi Uudenmaan lii o on yhdistänyt kaavat samalle maakuntakaavojen yhdistelmäkartalle. Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava määri ää yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset. Se on kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty kaikkia maankäy ömuotoja. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna 2006. Vahvistamatta jätettiin kolme tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta Hangon, Raaseporin ja Espoon eteläpuolisilla merialeilla sekä taajamatoimintojen alue valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella Vantaalla. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Kaavoitusjärjestelmä Suomessa

sivu 4 (20) Hankoa koskevat hyväksytyt maakuntakaavat 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää vuonna 2006 vahviste ua kokonaismaakuntakaavaa merki äviä ympäristöhäiriöitä aiheu avien teemojen osalta: jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon alueet, moo oriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihekaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. 2. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja. Vaihekaavan tärkeimmät teemat ovat: toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakenne a tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan vuonna 2014. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2016. Valmistelussa olevat maakuntakaavat 4. vaihemaakuntakaava Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehi ämislinjat seuraavien teemojen osalta: Elinkeinot ja innovaa otoiminta, logis ikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kul uuriympäristöt. Tavoitteena on asettaa kaavaehdotus nähtäville loppuvuoden 2016 aikana, todennäköisesti marras-joulukuussa. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotuksesta on mahdollista jättää muistutus. Pyrkimyksenä on, että valtuusto hyväksyy kaavan keväällä 2017. Uusimaa-kaava 2050 Uudenmaan lii o on aloi anut uuden kokonaismaakuntakaavan laadinnan. Maakuntahallitus käynnis työn 16.5.2016. Koko Uudenmaan alueelle laadi avan kaksiportaisen kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava 2050. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaavaa tarkentavissa seutukohtaisissa vaihemaakuntakaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Seudu aiset kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä itäiselle ja län selle Uudellemaalle. Seutukohtaisten kaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vasta kun rakennekaavan valmistelu on jo pidemmällä. Lisätietoja Uudenmaan aluesuunnittelusta: www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu

sivu 5 (20) 3. YLEISKAAVOITUS 3.1. Hyväksytyt yleiskaavat Santalan alueen osayleiskaava Osayleiskaavan päätarkoituksena on ratkaista osayleiskaava-alueen mitoitus ja siirtää alueen rakennusoikeus osayleiskaavassa osoitetuille kor elialueille. Kaavan tarkoituksena on toimia pohjana Santalan opistoalueen asemakaavalle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 13.10.2015 48. Helsingin Hallinto-oikeus hylkäsi Uudenmaan ELY-keskuksen kaavasta jättämän valituksen. Osayleiskaava on tullut voimaan 27.10.2016.

sivu 6 (20) 3.2. Työn alla olevat yleiskaavat Koverhar Alue käsi ää ranta-alueen Lappohjan taajamasta Koverharin satamaan, ulo uu jonkun verran Viskon- en eteläpuolelle ja nouda elee Kofverharin Kartanon etä pohjoisessa. Alue on kooltaan n. 13,5 km 2. Täktomin yleiskaava; Furumon en ja Kobbenin välinen alue Yleiskaavatyön tarkoituksena on tarkistaa alueen maankäytön tarpeet ja päivi ää ranta-yleiskaavaa ja Furuvikin yleiskaavaa siltä osin. Kaavoituksen tavoi eena on järjestää alueen käy ö ja rakentaminen niin, e ä sillä tuetaan ja vahvistetaan sataman toimintaedellytyksiä ja satamaan lii yvien toimintojen sijoi umista alueelle. Alueelle on laadittu yleiskaavatason luontoselvitys vuonna 2015. Kaavatyö jatkuu vuonna 2018. Ympäristölautakunta on valinnut konsultin laatimaan osayleiskaavaa lokakuussa 2016. Kaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.

sivu 7 (20) 4. ASEMAKAAVOITUS 4.1. Hyväksytyt asemakaavat Länsisataman asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsisataman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 14.5.2013. Valtuusto pää niin ikään 12.11.2013, e ei se muuta kaavaa ELY-keskuksen oikaisukehotuksesta huolima a. Björkskärin ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Tvärminnen en varrella rajoi uen idässä Tvärminnen kyläkeskukseen. 19 laa tai lanosaa kuuluu asemakaava-alueeseen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 100,7 ha ja rantaviivan pituus on 5,55 km. Kaavan hyväksymisestä vali useampi taho hallinto-oikeuteen, joka 26.9.2014 antamallaan päätöksellä kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kuin kaavaratkaisu koski Englannin makasiinin suojelema a jä ämistä. Kaupunki vali päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 27.4.2016 antamallaan päätöksellä kumosi hallinto-oikeuden päätöksen sekä hylkäsi hallinto-oikeudelle tehdyt valitukset koskien Englanninmakasiinia. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on vuosikirjapäätös. Ranta-asemakaavassa on osoite u 19 rakennuskorttelia, joissa on 45 ohjeellista ton a ja rakennusalueita. Suojelupäätöksellä rauhoitetut alueet on osoite u luonnonsuojelualueiksi (SL). Luontoinventoinnin mukaiset arvokkaat luontoalueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on luontoarvoja (MY) ja (luo)-lisämerkinnällä, joka edelly ää, e ä näiden alueiden luontoarvot säilytetään. Kaava on kaupunginhallituksen määräyksellä tullut osittain voimaan 15.1.2015. Kaava on tullut voimaan myös Englanninmakasiinin osalta 9.5.2016. Björkskärin ranta-asemakaava hyväksyttiinkaupunginvaltuustossa 9.12.2014. ELY-keskus valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka 30.9.2016 antamallaan päätöksellä kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen.

sivu 8 (20) Tjäruholmenin ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoi aa hallinto-oikeuden päätöksellä kumoutunut kor eli MY-alueeksi ja siirtää kaksi rakennuspaikkaa saaren toiselle rannalle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Luotsikadun asemakaavan muutoksen 13.10.2015 49. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa käsittely on kesken. Kor elin 518 asemakaavan muutos Kor elin kaavamuutoksella päivite in vuoden 1953 asemakaava. Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen 12.5.2015 28 Tjäruholmenin ranta-asemakaavan hyväksymisestä. Maanomistajat ovat jättäneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa käsittely on kesken. 12 kt 8 10 19 2 17 514-3 5-517-3 p k 5-517-9 8 1 Kadermogatan 132 10 119 9 1 Kadermogatan 133 8 6 6 5 4 8 133 9 10 23 11 I¾ 12 20 I¾ 13 Terass I¾ 5-518-1 5-518-2 I½ I¾ I½ I¾ 5-518-165-518-15 5-518-4 I¾ I½ 5 I½ 7 1 518 I 5-518-11 18 5-518-12 2 I 17 3 I 9 24 I k 4 I 16 10 AO/s 5 27 11 6 15 12 7 22 198 13 k 14 e=0.25 I 14 I 15 16 I k 5-518-6 I½ 17 5-518-7 18 5-518-17 5-518-185-518-205-518-19 I 5-518-145-518-13 I½ I½ I¾ I¾ I¾ I½ I¾ I½ I¾ 5 4 25 3 kt k 26 2 21 1 5-513-1 12 9 14 137 5-513-2 120 10 5-513-3 Kaptensgatan 11 3 5-513-4 Kapellhamnsvägen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 8.3.2016 12 ja se on tullut voimaan 12.5.2016. Kadunimien muutokset; Linnun e ja Aarne Karjalaisen e 12 130 2 5-513-5 13 1 Rilaxgatan 1430 123 Riilah 127 3511 3 1 2 3 16 1 12 4 4- Luotsikadun asemakaavan muutos Luotsikadun varrelle on osoite u 9 uu a erillispientaloton a (AO) ja neljä uu a pientaloton a (AP). Gåsörsbuktenin ranta on osoite u suojelualueeksi (S-1). Kaupunginvaltuusto on muu anut erillisellä päätöksellä osan nykyisestä Huvila estä Linnun eksi ja osan nykyisestä Lähteen estä Aarne Karjalaisen eksi. Kadunnimi määrätään lähtökohtaises asemakaavassa. MRL 55.4. :n mukaan kadunnimen voi kuitenkin muu aa myös erillisellä päätöksellä siten kuin kuntalaissa säädetään. Kaupunginvaltuusto vahvisti kadunnimien muutokset 12.4.2016.

sivu 9 (20) Casinon, Plagenin ja Puistovuorten alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan tärkeimmät elemen t ovat palvelurakennusten kor elialue, puistoalueet Casinon ympärillä ja keskite ypysäköin. Keskeiset puisto-alueet, rei t niiden läpi ja puistoparkki muodostavat alueen toiminnallisen rungon. Koulukatu 9-11 asemakaavan muutos Koulukatu 9 pientalo ja sen pihapiiri muute in asuin-, liike- ja toimistorakennusten kor elialueeksi (AL-4). Koulun alueen kaavamääräykset säilyivät ennallaan. Rakennuspaikat on sijoite u keskeisten alueiden reunoille korostamaan lallisuu a. Uudisrakentamisen kor elialue (P) muodostaa rajan Puistovuorien alueelle ja kor elin yhteyteen osoite u kävelyrai avaa yhteyden Casinon ja Plagenin välille. Casinorakennuksen kehi ämiselle on osoite u pieni laajentumisen alue rakennuksen huoltopihan viereen. Tennistoiminnan laajentumiselle on tehty lisä laa nykyisten ken en ympärillä. Urheilu- ja virkistystoiminnan kor elialue ulo uu rantaan as, jo a sen sisään on mahdollista sijoi aa myös Plagenin ranta-toimintoja. Puistovuoret muodostavat puistokokonaisuuksien rauhoitetun alueen hiljaisuuden niemen. Sen rooli ja merkitys säilyvät nykyisellään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.5.2016 24 ja se on tullut voimaan 27.6.2016. U erholmen ranta-asemakaava Ranta-asemakaava alue käsi ää kiinteistön Y erholmen 78-404-1-194 U erholmen nimisessä saaressa. Kaava-alueen pinta-ala on 8,72 ha ja rantaviivan pituus 1,3 kilometriä. Ranta-asemakaavassa on kolme loma-asuntojen kor elialue a (RA), joissa on yhteensä neljä rakennuspaikkaa. Muu osa saaresta on maa- ja metsätalousalue a, jolla on ympäristöarvoja (MY). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 12.4.2016 20. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa käsittely on kesken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.5.2016 25 ja se on tullut voimaan 27.6.2016.

sivu 10 (20) Asemakaavan muutos; Evangeliska Folkhögskolan alue 6. kaupunginosan kor elin 604 ton t 1 ja 3. Päärakennus (ent. rukoushuone) on suojeltu ja asuntolarakennukselle on osoite u lisää kerrosalaa laajentamismahdollisuuksia ajatellen. Nykyisen kansliarakennuksen lalle on mahdollista rakentaa kerrostalo. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 14.6.2016 32 ja se on tullut kokonaisuudessaan voimaan 27.10.2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 10.5.2016 26 ja se on tullut voimaan 27.6.2016. Stormhälla, Stora ja Lilla Talholmen saarten ja ranta-alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla mahdollistetaan korkeatasoista majoitus ja kurssitoimintaa (Stora Tallholmen) sekä ravintolatoimintaa (Lilla Tallholmen) alueelle. Mannerheimin en ja saarten välinen ranta-alue on säilyte y virkistysalueena ja luonnonsuojelualueena. Tränuholmen ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alue käsi ää Tränuholmenin 1:353 sekä Kaskinokan 1:48 lat Bengtsårin kylässä. Kaava-alueeseen kuuluvien lojen taikka lanosien yhteinen maapinta-ala on 25,33 ha ja alueen rantaviivan pituus on 2,68 km. Loma-asutuksen kor elialueella (RA) on 8 ohjeellista rakennuspaikkaa ja se on sijoite u Tränuholmen eteläosaan. Muu osa saaresta on osoite u maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 19.1.2016 1. Uudenmaan ELY-keskus jä oikaisukehotuksen valtuuston päätöksestä. Kaupunginvaltuusto pää kokouksessaan 14.6.2016 32 saa aa asemakaavan kokonaisuudessaan voimaan valtuuston jo aiemmin hyväksymässä muodossa huolima a ELY-keskuksen oikaisukehotuksesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 14.6.2016 33 ja se on tullut voimaan 28.7.2016.

sivu 11 (20) Santala-Krogars ranta-asemakaava Kaava-alue käsi ää Hankoniemen pohjoispuolisen ranta-alueen Sandö ärden ja Krogarsviken nimisten vesialueiden kohdalla. Alueeseen kuuluu yhteensä 66 kiinteistöä tai sen osaa. Alueen kokonaisrantaviiva päästä päähän on 3,65 km, josta 0,63 km ei kuulu kaavaan. Kaava-alueen pinta-ala on 94,3 ha. Esplanaadi 48-50 asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella päivite in vuoden 1989 asemakaava Kantakaupungin yleiskaavan mukaiseksi. Kor elin 705 ton en 3 ja 6 kaavamerkintä muute in asuinkerrostalojen kor elialueesta erillispientalojenkor elialueeksi (AO). Kaavalla mahdollistetaan alueen täydentämisrakentamista ranta-asemakaavan perusteella. Ranta-asemakaavalla luodaan paremmat edellytykset kunnallistekniikan rakentamiselle alueelle ja samalla turvataan alueen luontoarvojen säilymistä. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan 3.10.2016 211. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 14.6.2016 34 ja se on tullut voimaan 28.7.2016.

sivu 12 (20) 4.2. Työn alla olevat asemakaavat Juvikinkatu Juvikinkatu 6 b Asemakaavamuutoksella ton n käy ötarkoitus muutetaan rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialueeksi (AR). Rakennusoikeus puoli uu samalla nykyisestä. Kerroslukumerkintä muu uu merkinnäksi II, eli enintään kaksi kerrosta. Kaupunginhallitus päätti 17.9.2012 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 5.11. 19.11.2012, jona aikana jätettiin yksi muistutus. Käsittely jatkuu vuonna 2016-2017. Hangonkylän e Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee kortteleita 935 ja 936 sekä puisto- ja katualue a. Alue sijaitsee Hangonkylän en varressa ja sille on tarkoitus laa a asemankaavan muutos, jossa pääasiassa olisi pientaloton eja. Ekologinen käytävä tulee huomioida kaava-alueen pohjoisosassa. Ajatuksena on laa a kaava siten, e ä alueella voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Puhumme ns. HINKU-kaavasta. Furuvik III Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoite u 29 kpl ohjeellista pientaloton a sekä katualue a. Asemakaavamuutos perustuu voimassa olevan asemakaavan kor elirakenteeseen, jota on laajenne u. Alueelle on laadittu lepakkoselvitys. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2017 aikana. Rajakaari Asemakaavoitus koskee Täktomin kylän kiinteistöjä Raja en, Täktomin en ja Sammal en välisellä alueella sekä ealue a. Uudet kor elit on erote u aiemmin kaavoitetuista kapein viheraluein, joilta on yhteys ulkoilureiteille ja meren rantaan. Katuyhteys Täktomin elle on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 20.6 25.8.2011. Vastineet ja asemakaava tulee käsitellä kaupunginhallituksessa. Sitä ennen tulee varmistaa museoviranomaisten kanta muinaismuistoselvitykseen.

sivu 13 (20) Rajakaari Rajakaaren alueella on ivis kiinteistöjaotus, mu a ei asemakaavaa. Ympäristölautakunta ei ole voinut kaikissa tapauksissa tehdä myönteisiä suunni elutarveratkaisuja ja onkin edelly änyt, e ä alueen kaavoitukseen ryhdytään. Suunni elualueen kaavoituksella on tavoi eena vastata omako taloton en kysyntään lähellä Hangon keskustaa huomioiden alueen luonto-olosuhteet ja ulkoilukäy ö sekä olemassa oleva kor elimaises Rajakaaren ympärille muodostunut asutus. Kor elit 714-717, 728 ja 729 Suunni elualue sijaitsee kantakaupungissa Esplanadin pohjoispuolisella pientaloalueella. Kor elit 714-717, 728 ja 729 sekä osia Juvikin-, Ankkuri-, Linja- Raaseporin-, Bromarvin-, Nii ykadusta sekä Kappelisataman estä sisältyvät suunni elualueeseen Osalle kaava-aluetta tehdään maaperäselvityksiä. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2017 aikana. Furumo Alue käsi ää kiinteistöjä Täktomin en eteläpuolelta rantaan saakka Furumon en lähiympäristössä sekä osan Täktomin estä. Alue on pinta-alaltaan noin 27 ha. Suunni elualueelle kohdistuu rakentamispaineita ja siellä on heä kiinteistöjaotus. Lisärakentaminen alueelle edelly ää kaavoitusta. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 12.6.2012 79 kiireh nyt alueen kaavoituksen käynnistämistä. Lisärakentamisen mahdollistamisen lisäksi suunnittelualueen kaavoituksen keskeisenä tavoi eena on tukea alueen virkistyskäy ömahdollisuuksia. Osalla kaava-aluetta on käynnissä neuvottelut maanomistajien kanssa. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2017 aikana. Suunni elualueen kaavoituksella on tavoi eena päivi ää vuoden 1953 asemakaavaa sekä mahdollistaa kor eleiden täydennysrakentaminen huomioiden toteutunut rakentaminen sekä alueen merkitys maakunnallises arvokkaana rakenne una kul uuriympäristönä ja turvata radan pohjoispuoleisen pientaloalueen kehi äminen. Kaava-alueelle on määrä y rakennuskielto. Alueella on tehty rakennus- ja kul uurihistoriallinen selvitys kesän 2014 aikana. Kaavaprosessin aikana on järjeste y useita asukas laisuuksia. Rakennuskieltoa on jatkettu 17.3.2016. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.5.-23.6.2016. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville talven 2016-2017 aikana.

sivu 14 (20) Itäsatama / Tehtaanniemi Suunni elualue käsi ää Hangon Itäsataman, Makasiinirakennuksien ja Tehtaanniemen alueet, sekä Itäsatamaa mereltä rajaavat saaret Smultrongunde- n ja Märaskärin. Tällä kaavalla on tarkoitus suunnitella yhteen Itäsataman, Rantapuiston ja Tehtaanniemen alueet siten, e ä alueella olevien nykyisten ja tulevien toimintojen kehi äminen, sekä niihin lii yvät investoinnit rakentavat Itäsatamasta kaunista, toimivaa ja yhtenäistä satama- ja rantapuistovyöhyke ä. Koverharin teollisuusalue ja sen lähiympäristö Asemakaava-alue käsi ää Koverharin tehdasalueen ja sen lähiympäristön, teollisuussataman sekä edustalla olevan vesi-alueen. Lähiympäristö koostuu pääosin metsästä. Suunni elualue on pinta-alaltaan noin 280 ha, josta noin 105 ha on vesialue a. Kaavoitusta varten laaditut esiselvitykset käsi ävät satamavertailun sekä kaupan ja palveluverkkoselvityksen sekä veneilyselvityksen. Tehtaanniemen kaavaehdotuksesta pide in kaikille avoin keskustelu laisuus marraskuussa 2015. Alueella on hyvät lähtökohdat satama- ja yritystoiminnan kehi ämiselle. Asemakaavoituksen keskeisiä tavoi eita on työpaikkojen määrän lisääminen sekä Lappohjan-alueen elinvoimaisuuden edistäminen. Kehi ämällä satama- ja yritystoimintaa pyritään myös vähentämään tavaraliikenteen aiheu amaa rasitusta kantakaupunginalueella. Tehtaanniemeä koskeva kaavaehdotus on ollut nähtävillä 26.10.-25.11.2015. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2016 aikana. Tehtaanniemen kaavan hyväksymisen jälkeen kaavoitus jatkuu Itäsataman, Smultrongundetin ja Märaskärin alueelle. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 7.6.-1.7. ja 1.8.-8.8.2016. Tavoitteena on kaavan hyväkyminen vuoden 2016 aikana. Koverharin ja Lappohjan alueen kehittämistä jatketaan yleis- ja asemakaavoituksella.

sivu 15 (20) Vanhan Paloaseman ja sen lähiympäristö Asemanseudun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aluerajausta pienenne in ja kaavatyö jatkuu suppeampana uudella nimellä. Tulliniemen eteläranta Kaava-alue sijaitsee Hankoniemen kärjessä, kaakkoispuolella. Alue käsi ää 8. kaupunginosan puisto-, uimaranta- ja erityisalueita ja on pinta-alaltaan n. 45 ha. Kaupunginhallitus 30.11.2015 314 hyväksyi kaavan aluerajauksen pienentämisen. Ympäristölautakunta hyväksyi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman 9.2.2016 48. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2017 aikana. Grani nkatu 2 1. kaupunginosan kor elin 103 ton 6. Asemakaavan muutoksen tavoi eena on o aa kokonaan asuinkäy öön ton n asuinrakennuksen ullakko lat. Alueella toimintansa aloi ava yritys on jä änyt aloi een asemakaavan muu amiseksi, joka on käsitelty kaupunginhallituksessa 30.11.2015 318. Tulliniemen ranta on pitkään ollut lähinnä ulkoilijoiden ja uimareiden käytössä. Viime vuosina kiinnostusta alueen ak ivisesta käy ämisestä ovat osoi aneet useiden eri tapahtumien järjestäjät sekä erityises purje-/leijalautailijat. Suunni elualueen kaavoituksella on tavoi eena päivi ää asemakaava vastaamaan alueen muu uneita maankäytön tarpeita. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelman maaliskuussa 2016. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville talvella 2016-2017. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arvioin suunnitelman maaliskuussa 2016. Talven 2016-2017 aikana on tarkoitus järjestää osana kaavan valmisteluvaihe a suunni elutyöpaja.

sivu 16 (20) Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaava ja asemakaavan muutos Suunni elualue sijaitsee Lappohjan taajamassa. Ranta-alueilla toteutuneen rakentamisen pääpaino on vapaa-ajan asumisessa, mu a suunni elualueella sijaitsee myös ympärivuo sessa käytössä olevia pientaloja sekä kerrostaloja. Suunni elualueen itäosassa on uimaranta, teollisuu a ja pienvenesatama, länsiosassa dyynialue ja kurssikeskus. Koppnäsudden Asemakaavatyön tavoi eena on tarkistaa alueen asemakaavat yleiskaavan mukaisiksi huomioiden alueella käynnissä olevat hankkeet. Asemakaavat ovat vuosilta 1970-1972 ja 1989 ja ne ovat osi ain ris riidassa yleiskaavan kanssa. Pinta-alaltaan kaava-alue on noin 117 ha. Kaavatyö on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä 2.6.2014 124. Kaavoituksella on tavoi eena lisätä Lappohjan taajaman vetovoimaa, o aa huomioon ja hyödyntää alueen luontoarvot sekä kiinni ää erityistä huomiota rantojen monipuoliseen käy öön ja vapaaseen käyte ävyyteen. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelman toukokuussa 2016. Kaavakonsultti on valittu syyskuussa 2016. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville talvella 2017.

sivu 17 (20) 4.3. Työn alla olevia ranta-asemakaavoja Drotningstrandin ja Konungsholmenin lojen sekä Byvikenin ympäristön ranta-asemakaava Kaava-alue käsi ää lat Dro ningstrand 3:27, Nygård 2:5, Nygård I 3:11, Konungsholm :19, Namholmen I 9:15, Sandskog 9:12, Lotsängen 3:29, Sjöskog I 9:30, Stenbacka 3:26, Sikhalsen 3:18 Bu an ranta-asemakaava Kaava-alue käsi ää kiinteistön Bu an 78-401-7-18 Tvärminnessä. Kaavatyön päätarkoituksena on omarantaisten loma-asuntojen rakennuspaikkojen sijoi aminen suunni elualueen loille. Kaavan tavoi eena on sijoi aa alueelle kaksi loma-asuntoa ja niihin lii yvät talousrakennukset. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelman huhtikuussa 2016. Käsittelyä jatketaan 2017

sivu 18 (20) 5. KÄYNNISTYVIÄ HANKKEITA 2017-2018 Santalan alueen asemakaavoitus En sen Santalan opiston alueella laaditaan asemakaava. Tvärminne, Örnboe n ympäristö Alueen osayleiskaava päivitetään. Nosturi en alue Myytäviin kiinteistöihin lii yvät kaavahankkeet: Esplanaadi 107 Suokatu 22 Lappviks skola Hangonkylän satama Tehokkaasta rakentamisesta johtuen alueen asemakaava tarvitsee päivitystä mm. autopaikoituksen ratkaisemiseksi. Halkotarha, konevarikko ja urheilukentän alue Alueen asemakaavat päivitetään. Pohjoinen Pallbon e Kor eleiden 811 ja 812 asemakaava päivitetään.

sivu 19 (20) 6. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kul uuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen lii yvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säily ämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. (MRL 9.luku 68 ) Hangon kansallinen kaupunkipuisto peruste in kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä 15. toukokuuta 2008. Kansallisen kaupunkipuiston tavoi eena on Hangon ainutlaatuisen kul uuri- ja luonnonympäristön vaaliminen ja hoitaminen. Maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee laa a hoito- ja käy ösuunnitelma kaupunkipuiston alueelle. Suunnitelman laadinta on käynnistynyt lokakuussa 2013 neuvo elulla ELY -keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Laa misessa on ollut mukana asiantun ja viranomaisista koostuva työryhmä, joka on tavannut suunnitelman laa misen aikana 3 kertaa. Hoito- ja käy ösuunnitelmaa on esitelty ympäristölautakunnassa 8.6.2016 ja 24.8.2016. Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta on pidetty keskustelutilaisuus puiston asukkaille. Suunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 26.9.-28.10.2016.Suunnitelma on tarkoitus lähettää Ympäristöministeriölle hyväksyttäväksi vuoden 2017 alussa.

sivu 20 (20)