KAAVOITUSKATSAUS 2017

Transkriptio

1 sivu 1 (18) KAAVOITUSKATSAUS 2017 Sisällys 1. JOHDANTO 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVOITUS 5. KÄYNNISTYVÄT KAAVAHANKKEET 6. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA

2 sivu 2 (18) 1. JOHDANTO Vilkkaat satamat, turismi ja kausiasuminen ovat Hangon keskeisiä vahvuuksia, joihin kaupungin merkitys myös Uudenmaan keskusverkossa pohjautuu. Teollisuuden myötä työpaikkaomavaraisuus on korkea, mu a matkailun osalta haasteena on vahva sesonkiluonteisuus. Näin todetaan Uudenmaan keskusprofiilit selvityksessä, joka on tehty osana Uudenmaan maakuntakaavoitusta. Oman arkipäivän keskellä on tärkeä muistaa olla ak- ivinen osa omaa maakuntaa. Uu a maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman ja maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien kanssa. Tämä helpo anee ratkaisujen sovi amista yhteen. Hangon tulevaisuuden kannalta on olennaista, e ä olemme mukana vaiku amassa maakunnan suunni elussa tehtäviin ratkaisuihin. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-ohjelma 2.0:n luonnos on lausuntokierroksella. Sen strategiset painopisteet ovat Hyvinvoiva ja osaava ihminen, Menestyvä ja vastuullinen business sekä Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta. Ohjelmassa korostuvat vuoropuhelu, kansainvälisyys ja hiilineutraalius. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus, joukkoliikenne, pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuudet, alueen houku elevuus yrityksille ovat avainteemat Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehi ämisessä. Kehi ämistavoi eet ja toimenpiteet on linja u alkuvuodesta 2014 hyväksy yyn alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Visio Hangosta 2025 Hanko on v kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. Kaupungin omassa maankäytön ja alueiden suunnittelussa on paljon työn alla, alla muutama poiminta. Kaavoitusohjelmassa vuosille on reilu parikymmentä erikokoista hanke a. Painopisteenä jatkossa on en stä parempi vuorovaikutus kaupungin eri hallintokun en välillä kaavoituksellisten tarpeiden tunnistamiseksi sekä aiempaa virtaviivaisempi kaavoituksen ja kaavojen toteu amisen ajallinen yhteensovi aminen. Pitkästä aikaa on mahdollisuus tarjota pientaloton eja kantakaupungin alueelta, kun Luotsikadun asemakaava tuli alkuvuodesta voimaa. Kävelyn- ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma on päivite y ja hyväksy y kaupunginvaltuustossa Kevyen liikenteen tarpeisiin tullaan kaavoituksessa kiinni ämään erityistä huomiota. Kestävän kehityksen mukainen alueiden suunni elu edelly ää asianmukaista hulevesien hallintaa, johon tulee pureutua myös kaavaratkaisuissa. Kaupunginhallitus hyväksyi Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käy ösuunnitelman ja lähe sen Ympäristöministeriölle hyväksy äväksi Hangon kansallinen kaupunkipuisto vie ää 10 vuo ssyntymäpäiviään. Kädessäsi oleva kaavoituskatsaus kuvaa lanteen syyskuun lopussa Lisää etoa Hangon kaavoituksesta ja maankäytönsuunni elusta löydät ko sivuilta: MRL 7 mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Hangossa Kukka-Maaria Luukkonen kaupungingeodee

3 sivu 3 (18) 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on kartalla esite y pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueidenkäytöstä. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet. Yleispiirteisimpänä kaavana se on ohje kun en kaavoitukselle ja muulle alueidenkäytön suunni elulle. Lakimuutoksilla nopeamman prosessit Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuuston päätös sinetöi kaavan. Uudistus nopeu aa maakuntakaavojen voimaantuloa parhaimmillaan usealla vuodella. Myös kaavan ehdotusvaiheeseen on tullut muutoksia: viralliset lausunnot pyydetään nyt ennen kuin kaavaehdotus asetetaan nähtäville. Hyväksytyt maakuntakaavat Uudellamaalla on voimassa useita vahviste uja maakuntakaavoja. Vaihekaavat täydentävät ja päivittävät kokonaiskaavoja vali ujen teemojen osalta. Kun vallitsevaa kaava lanne a tulkitaan, on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat huomioitava samanaikaises. Tulkinnan helpo amiseksi Uudenmaan lii o on yhdistänyt kaavat samalle maakuntakaavojen yhdistelmäkartalle. Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava määri ää yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset. Se on kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty kaikkia maankäy ömuotoja. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna Vahvistamatta jätettiin kolme tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta Hangon, Raaseporin ja Espoon eteläpuolisilla merialeilla sekä taajamatoimintojen alue valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella Vantaalla. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Kaavoitusjärjestelmä Suomessa

4 sivu 4 (18) Hankoa koskevat hyväksytyt vaihemaakuntakaavat 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää vuonna 2006 vahviste ua kokonaismaakuntakaavaa merki äviä ympäristöhäiriöitä aiheu avien teemojen osalta: jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon alueet, moo oriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit, laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihekaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna vaihemaakuntakaava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja. Vaihekaavan tärkeimmät teemat ovat: toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakenne a tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan vuonna Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna vaihemaakuntakaava Neljäs vaihekaava on aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehi ämislinjat seuraavien teemojen osalta: Elinkeinot ja innovaa otoiminta, logis ikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kul uuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Päätöksen lisäksi kuntien tulee kuuluttaa se. Valmistelussa olevat maakuntakaavat Uusimaa-kaava 2050 Koko Uudenmaan alueelle laadi avan kaksiportaisen kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaavasta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kerä in palaute a Nyt kaava on valmisteluvaiheessa ja siitä on mahdollista antaa palaute a. Kaava asetetaan ehdotuksena nähtäville vuoden 2018 aikana, jolloin siitä voi jä ää muistutuksen. Kaava hyväksytään syksyllä 2018 maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavan kokonaisuus tehdään ensi kertaa kaksiportaisena. Kaava koostuu yleispiirteisestä pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutukohtaisista vaihemaakuntakaavoista. Rakennekaavaa tarkentavissa seutukohtaisissa vaihemaakuntakaavoissa käsitellään kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Seudu aiset kaavat laaditaan Helsingin seudulle sekä itäiselle ja län selle Uudellemaalle. Lisätietoja Uudenmaan aluesuunnittelusta:

5 sivu 5 (18) 3.2. Työn alla olevat yleiskaavat Koverharin ja Lappohjan alueen yleiskaava Alue käsi ää ranta-alueen Lappohjan taajamasta Koverharin satamaan, ulo uu jonkun verran Viskon- en eteläpuolelle ja nouda elee Kofverharin Kartanon etä pohjoisessa. Alue on kooltaan n. 14,3 km 2. Täktomin yleiskaava; Furumon en ja Kobbenin välinen alue Yleiskaavatyön tarkoituksena on tarkistaa alueen maankäytön tarpeet ja päivi ää ranta-yleiskaavaa ja Furuvikin yleiskaavaa siltä osin. Kaavoituksen tavoi eena on järjestää alueen käy ö ja rakentaminen niin, e ä sillä tuetaan ja vahvistetaan sataman toimintaedellytyksiä ja satamaan lii yvien toimintojen sijoi umista alueelle. Alueelle on laadittu yleiskaavatason luontoselvitys vuonna Kaavatyö jatkuu vuonna Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arvioin suunnitelman tammikuussa Vuoden 2017 aikana on tehty kaavoitukseen lii yviä selvityksiä, kuten arkeologinen inventoin, rakennetun kul uuriympäristön inventoin sekä luontoinventointeja. Kaavaluonnos valmistunee vuoden 2017 aikana.

6 sivu 6 (18) 4. ASEMAKAAVOITUS 4.1. Hyväksytyt asemakaavat ja ranta-asemakaavat Björkskärin ranta-asemakaava Tjäruholmenin ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoi aa hallinto-oikeuden päätöksellä kumoutunut kor eli MY -alueeksi ja siirtää kaksi rakennuspaikkaa saaren toiselle rannalle. Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Tvärminnen en varrella rajoi uen idässä Tvärminnen kyläkeskukseen. 19 laa tai lanosaa kuuluu asemakaava-alueeseen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 100,7 ha ja rantaviivan pituus on 5,55 km. Kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä Tjäruholmen ranta-asemakaava on kumottu. Korkein hallinto-oikeus ei ole muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua kumota kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätös. Ranta-asemakaavassa on osoite u 19 rakennuskorttelia, joissa on 45 ohjeellista ton a ja rakennusalueita. Suojelupäätöksellä rauhoitetut alueet on osoite u luonnonsuojelualueiksi (SL). Luontoinventoinnin mukaiset arvokkaat luontoalueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on luontoarvoja (MY) ja (luo) -lisämerkinnällä, joka edelly ää, e ä näiden alueiden luontoarvot säilytetään. Helsingin hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen Björkskärin ranta-asemakaavan hyväksymisestä. Maanomistajat ovat jättäneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Asian käsittely on kesken.

7 sivu 7 (18) Casinon, Plagenin ja Puistovuorten alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavan tärkeimmät elemen t ovat palvelurakennusten kor elialue, puistoalueet Casinon ympärillä ja keskite ypysäköin. Keskeiset puisto-alueet, rei t niiden läpi ja puistoparkki muodostavat alueen toiminnallisen rungon. Rakennuspaikat on sijoite u keskeisten alueiden reunoille korostamaan lallisuu a. Uudisrakentamisen kor elialue (P) muodostaa rajan Puistovuorien alueelle ja kor elin yhteyteen osoite u kävelyrai avaa yhteyden Casinon ja Plagenin välille. Casinorakennuksen kehi ämiselle on osoite u pieni laajentumisen alue rakennuksen huoltopihan viereen. Tennistoiminnan laajentumiselle on tehty lisä laa nykyisten ken en ympärillä. Urheilu- ja virkistystoiminnan kor elialue ulo uu rantaan as, jo a sen sisään on mahdollista sijoi aa myös Plagenin ranta-toimintoja. Puistovuoret muodostavat puistokokonaisuuksien rauhoitetun alueen hiljaisuuden niemen. Sen rooli ja merkitys säilyvät nykyisellään. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Helsingin hallinto-oikeus on kumonnut VU-1 -aluetta koskevan kaavamääräyksen päätöksellään Hangon kaupunginhallitus on määrännyt maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n nojalla Casinon, Plagenin ja Puistovuorten ympäristön asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tulemaan voimaan siten, että voimaantulo ei koske sitä VU-1-alueen kaavamääräystä, jolla on sallittu toimintaa tukevien pienimuotoisten palvelurakennelmien sijoittaminen myös VU-1-alueelle osoitetun rakennusalan ulkopuolelle. Kaupunginhallitus on jättänyt Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa käsittely on kesken. Esplanaadi asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella päivite in vuoden 1989 asemakaava Kantakaupungin yleiskaavan mukaiseksi. Kor elin 705 ton en 3 ja 6 kaavamerkintä muute in asuinkerrostalojen kor elialueesta erillispientalojenkor elialueeksi (AO). Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan ja se on tullut voimaan

8 sivu 8 (18) Luotsikadun asemakaavan muutos Luotsikadun varrelle on osoite u 9 uu a erillispientaloton a (AO) ja neljä uu a pientaloton a (AP). Gåsörsbuktenin ranta on osoite u suojelualueeksi (S-1). Itäsatama / Tehtaanniemi Kaavan tärkeimmät elemen t ovat Tehtaanniemen kor elit ja niitä ympäröivät puisto- ja ranta-alueet. Kor elit ja niiden mukainen rakentaminen rajautuu pohjois- ja itäreunoiltaan katumaises Merikadun jatkeeseen ja hankkeiden myötä rakentuvaan Uimahuoneenkatuun. Kor eleiden länsi- ja eteläreunat rajautuvat vapaammin puistoalueisiin. Tehtaanniemen kiertävä puisto muodostaa kävelyrei n satama-alueelta Merikadun varrella olevalle uimarannalle. Rakennusoikeus ja -korkeus on määritelty suhteessa vanhan kaavan tehokkuuteen sekä kaupunkikuvalliseen tavoi eeseen, jossa rakennusmassojen volyymi on taustan keskustakor eleita kevyempi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Luotsikadun asemakaavan muutoksen Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään Luotsikadun asemakaavan muutoksesta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaava on tullut voimaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa käsittely on kesken.

9 sivu 9 (18) Grani nkatu 2 1. kaupunginosan kor elin 103 ton 6. Asemakaavan muutos mahdollistaa päärakennuksen ullakko lojen o amisen kokonaan asuinkäy öön. Bu an ranta-asemakaava Kaava-alue käsi ää kiinteistön Bu an Tvärminnessä. Ranta-asemakaavassa kiinteistölle on sijoite u kaksi loma-asuntoa ja niihin lii yvät talousrakennukset. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan ja se on tullut voimaan Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan ja se on tullut voimaan

10 sivu 10 (18) 4.2. Työn alla olevat asemakaavat Juvikinkatu Juvikinkatu 6 b Asemakaavamuutoksella ton n käy ötarkoitus muutetaan rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialueeksi (AR). Rakennusoikeus puoli uu samalla nykyisestä. Kerroslukumerkintä muu uu merkinnäksi II, eli enintään kaksi kerrosta. Rajakaari I Asemakaavoitus koskee Täktomin kylän kiinteistöjä Raja en, Täktomin en ja Sammal en välisellä alueella sekä ealue a. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä , jona aikana jätettiin yksi muistutus. Käsittely jatkuu vuonna Furuvik III Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoite u 29 kpl ohjeellista pientaloton a sekä katualue a. Asemakaavamuutos perustuu voimassa olevan asemakaavan kor elirakenteeseen, jota on laajenne u. Rajakaaren alueella on ivis kiinteistöjaotus, mu a ei asemakaavaa. Ympäristölautakunta ei ole voinut kaikissa tapauksissa tehdä myönteisiä suunni elutarveratkaisuja ja onkin edelly änyt, e ä alueen kaavoitukseen ryhdytään. Rajakaaren asemakaava on jaettu kahteen osaan. Ympäristölautakunta on käsitellyt Rajakaari I osallistumis- ja arvioin suunnitelman maaliskuussa Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville alkuvuodesta Uudet kor elit on erote u aiemmin kaavoitetuista kapein viheraluein, joilta on yhteys ulkoilureiteille ja meren rantaan. Katuyhteys Täktomin elle on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi kesän 2017 aikana. Museovirasto antaa lausuntonsa raportin perusteella. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2018 alussa.

11 sivu 11 (18) Furumo Alue käsi ää kiinteistöjä Täktomin en eteläpuolelta rantaan saakka Furumon en lähiympäristössä sekä osan Täktomin estä. Alue on pinta-alaltaan noin 16 ha. Kor elit , 728 ja 729 Suunni elualue sijaitsee kantakaupungissa Esplanadin pohjoispuolisella pientaloalueella. Kor elit , 728 ja 729 sekä osia Juvikin-, Ankkuri-, Linja- Raaseporin-, Bromarvin-, Nii ykadusta sekä Kappelisataman estä sisältyvät suunni elualueeseen. Suunni elualueelle kohdistuu rakentamispaineita ja siellä on heä kiinteistöjaotus. Lisärakentaminen alueelle edelly ää kaavoitusta. Lisärakentamisen mahdollistamisen lisäksi suunnittelualueen kaavoituksen keskeisenä tavoi eena on tukea alueen virkistyskäy ömahdollisuuksia. Kaava-aluetta on pienennetty maanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2018 aikana. Suunni elualueen kaavoituksella on tavoi eena päivi ää vuoden 1953 asemakaavaa sekä mahdollistaa kor eleiden täydennysrakentaminen huomioiden toteutunut rakentaminen sekä alueen merkitys maakunnallises arvokkaana rakenne una kul uuriympäristönä ja turvata radan pohjoispuoleisen pientaloalueen kehi äminen. Kaava-alueelle on määrä y rakennuskielto. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja kaupunginhallitus on käsitellyt siitä saadut muistutukset ja lausunnot toukokuussa Kaavaan liittyvät rakentamistapaohjeet ovat olleet nähtävillä Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2018 alussa.

12 sivu 12 (18) Koverharin teollisuusalue ja sen lähiympäristö Asemakaava-alue käsi ää Koverharin tehdasalueen ja sen lähiympäristön, teollisuussataman sekä edustalla olevan vesi-alueen. Lähiympäristö koostuu pääosin metsästä. Suunni elualue on pinta-alaltaan noin 313 ha, josta noin 104 ha on vesialue a. Tulliniemen eteläranta Kaava-alue sijaitsee Hankoniemen kärjessä, kaakkoispuolella. Alue käsi ää 8. kaupunginosan puisto-, uimaranta- ja erityisalueita ja on pinta-alaltaan n. 35 ha. Alueella toimintansa aloi ava yritys on jä änyt aloi een asemakaavan muu amiseksi, joka on käsitelty kaupunginhallituksessa Tulliniemen ranta on pitkään ollut lähinnä ulkoilijoiden ja uimareiden käytössä. Viime vuosina kiinnostusta alueen ak ivisesta käy ämisestä ovat osoi aneet useiden eri tapahtumien järjestäjät sekä erityises purje-/leijalautailijat. Suunni elualueen kaavoituksella on tavoi eena päivi ää asemakaava vastaamaan alueen muu uneita maankäytön tarpeita. Alueella on hyvät lähtökohdat satama- ja yritystoiminnan kehi ämiselle. Asemakaavoituksen keskeisiä tavoi eita on työpaikkojen määrän lisääminen sekä Lappohjan-alueen elinvoimaisuuden edistäminen. Kehi ämällä satama- ja yritystoimintaa pyritään myös vähentämään tavaraliikenteen aiheu amaa rasitusta kantakaupunginalueella. Osana valmisteluvaihe a on ollut ne kysely rannan käytöstä sekä helmikuussa 2017 on järjeste y suunni elutyöpaja. Kaavan aluerajausta on pienenne y syksyllä Kaavaluonnos on tarkoitus ase aa nähtäville talven aikana. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2016 ja uudelleen Tavoitteena on kaavan hyväksyminen vuoden 2017 aikana. Koverharin ja Lappohjan alueen kehittämistä jatketaan yleis- ja asemakaavoituksella.

13 sivu 13 (18) Vanhan Paloaseman ja sen lähiympäristö Asemanseudun asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aluerajausta pienenne in ja kaavatyö jatkuu suppeampana uudella nimellä. Rauta en alikulkutunneli Kaavamuutoksen tarkoituksena on varata alue Kadermonkadun ja Puistokadun väliselle rauta en kevyen liikenteen alikäytävälle liitännäisluiskineen. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville talven aikana. Asematori Suunni elualueen kaavoituksen tavoi eena on tutkia alueelle päivi äistavarakaupan sijoi umista sekä mahdollises uu a sijain a alueella sijaitsevalle pol oaineen jakelupisteelle. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville talven 2017 aikana. Tavoitteena on kaavan hyväkyminen alkuvuodesta Santalan e 21 Kaavamuutoksen tavoi eena on suurentaa ton a Lähteen en suuntaan sekä muu aa ton n käy ötarkoitusta liiketon ksi. Ton lle on tarkoitus rakentaa n k-m 2 liike loja sekä n. 400 k-m 2 :n kausimyymälä. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumis- ja arvioin suunnitelman kesäkuussa Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville talven aikana. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Tavoitteena on kaavan hyväksyminen alkuvuodesta 2018.

14 sivu 14 (18) Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaava ja asemakaavan muutos Suunni elualue sijaitsee Lappohjan taajamassa. Ranta-alueilla toteutuneen rakentamisen pääpaino on vapaa-ajan asumisessa, mu a suunni elualueella sijaitsee myös ympärivuo sessa käytössä olevia pientaloja sekä kerrostaloja. Suunni elualueen itäosassa on uimaranta, teollisuu a ja pienvenesatama, länsiosassa dyynialue ja kurssikeskus. Koppnäsudden Asemakaavatyön tavoi eena on tarkistaa alueen asemakaavat yleiskaavan mukaisiksi huomioiden alueella käynnissä olevat hankkeet. Asemakaavat ovat vuosilta ja 1989 ja ne ovat osi ain ris riidassa yleiskaavan kanssa. Pinta-alaltaan kaava-alue on noin 117 ha. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arvioin suunnitelman maaliskuussa Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville alkuvuodesta Hangonkylän e Kaavoituksella on tavoi eena lisätä Lappohjan taajaman vetovoimaa, o aa huomioon ja hyödyntää alueen luontoarvot sekä kiinni ää erityistä huomiota rantojen monipuoliseen käy öön ja vapaaseen käyte ävyyteen. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee kortteleita 935 ja 936 sekä puisto- ja katualue a. Alue sijaitsee Hangonkylän en varressa ja sille on tarkoitus laa a asemankaavan muutos, jossa pääasiassa olisi pientaloton eja. Ekologinen käytävä tulee huomioida kaava-alueen pohjoisosassa. Ajatuksena on laa a kaava siten, e ä alueella voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Puhumme ns. HINKU-kaavasta. Kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville talven aikana. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2018 aikana.

15 sivu 15 (18) Kor elit 811 ja 812 Kaavamuutoksen päätavoi eena on ratkaista kor eleiden 811 ja 812 välisen puistoalueen käyttö. Samalla päivitetään vuoden 1953 asemakaava kor eleiden 811 ja 812 osalta Työn alla olevia ranta-asemakaavoja Drotningstrandin ja Konungsholmenin lojen sekä Byvikenin ympäristön ranta-asemakaava Kaava-alue käsi ää lat Dro ningstrand 3:27, Nygård 2:5, Nygård I 3:11, Konungsholm :19, Namholmen I 9:15, Sandskog 9:12, Lotsängen 3:29, Sjöskog I 9:30, Stenbacka 3:26, Sikhalsen 3:18 Kaavatyön päätarkoituksena on omarantaisten loma-asuntojen rakennuspaikkojen sijoi aminen suunni elualueen loille. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumis- ja arvioin suunnitelman elokuussa Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville talven aikana. Käsittelyä jatketaan 2018

16 sivu 16 (18) 5. KÄYNNISTYVIÄ HANKKEITA Itäsatama Itäsataman asemakaava päivitetään. Santalan alueen asemakaavoitus En sen Santalan opiston alueella laaditaan asemakaava. Tvärminne, Örnboe n ympäristö Myytäviin kiinteistöihin lii yvät kaavahankkeet: Esplanaadi 107 Suokatu 22 Lappviks skola Hangonkylän satama Alueen osayleiskaava päivitetään. Nosturi en alue Tehokkaasta rakentamisesta johtuen alueen asemakaava tarvitsee päivitystä mm. autopaikoituksen ratkaisemiseksi. Halkotarha, konevarikko ja urheilukentän alue Alueen asemakaavat päivitetään. Mannerheimin e Tarkastellaan mahdollisuu a lii ää viheralueita ton eihin Mannerheimin en puolella. Yksityisen edun hankkeet Kaavamuutoksia, joiden tavoi eena mm. on mahdollistaa lisärakentaminen ton lla tai muu aa sen käy ötarkoitusta.

17 sivu 17 (18) 6. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kul uuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen lii yvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säily ämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto. (MRL 9.luku 68 ) Hangon kansallinen kaupunkipuisto peruste in kaupungin hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä 15. toukokuuta Kansallisen kaupunkipuiston tavoi eena on Hangon ainutlaatuisen kul uuri- ja luonnonympäristön vaaliminen ja hoitaminen. Maankäy ö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee laa a hoito- ja käy ösuunnitelma kaupunkipuiston alueelle. HANGON KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO HANGÖ NATIONALSTADSPARK Hoito- ja käy ösuunnitelma Suunnitelman laadinta käynnistyi lokakuussa 2013 neuvo elulla ELY -keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Kaupunkipuiston asukkaille järjeste in yleisö laisuus, jossa esitel in hoito- ja käy ösuunnitelmaa. Luonnos hoito- ja käy ösuunnitelmaksi oli nähtävillä Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa tammikuussa Suunnitelma on lähetetty Ympäristöministeriölle hyväksyttäväksi.

18 sivu 18 (18)