Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
WHO Global Health Report
Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista
Työhön liittyvä fyysinen aktiivisuus Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista
Suomalaisten liikunta-aktiivisuus 50% harrastaa riittävästi kestävyysliikuntaa (2,5h/vko) 17% riittävästi lihaskuntoliikuntaa (2x/vko) 10% noudattaa yhdistettyä suositusta
Mitä liikkumattomuus aiheuttaa? 6% sepelvaltimotautitapauksista 7% tyypin 2 diabeteksesta 10% rinta- ja paksunsuolen syöpätapauksista Tupakointi: 5.0 miljoonaa kuolemaa Fyysisen inaktiivisuus: 5.3 miljoonaa kuolemaa Lee IM ym. 2012, Lancet
Liikunta ja metabolinen oireyhtymä 3 Vähän liikuntaa 2,5 Riski 2 1,5 1 0,5 0 Liikuntaa Kevyttä liikuntaa >2t/vko Rasittavaa liikuntaa 1-2t/vko Rasittavaa liikuntaa >2t/vko Halldin ym. 2007, Nutr Metab Cardiovasc Dis
Liikunta ja tyypin 2 diabetes Riski 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Matala Koht. Korkea BMI >30 BMI <30 Fyysinen aktiivisuus Hu 2004, Arch Intern Med
Uusia uhkia? Elämäntapojen muutos -> vähäisen liikunnan lisäksi runsas istuminen aiheuttaa itsenäisiä terveysriskejä -alkaa jo varhaisella iällä
TV:n katselutilastoa Suomesta 19 v. -> 34% kasvu, (Finnpanel)
Miksi murehtia? Liikkumattomuuden lisääntyminen elämän helpottumisen myötä Monet huonot tavat kasaantuvat (ravitsemus, istuminen jne), polarisaatio Lihavuuden kasvu jo lapsilla (ja siihen liittyvät sairaudet) Fyysisien ja henkisen hyvinvoinnin lasku Terveydenhuollon kulujen kasvu Vaikutukset henk.koht. kontakteihin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen?
Raha ratkaisee Terveydenhuoltomenot Suomessa 2011: 3165 / suomalainen (10 v. kasvua 59%) Liikkumattomuudesta teollisuusmaissa aiheuttaa 1,5-3,8% terveydenhuollon kok.kustannuksista HUOM! Riskiryhmien kulut
Mistä kulut koostuvat? SUORAT KUSTANNUKSET Terveydenhuollon käynnit Sairaalapäivät Toimenpiteet Lääkkeet Ennaltaehkäisy EPÄSUORAT KUSTANNUKSET Sairauspoissaolot Tuottavuuden heikentyminen Ennenaikaiset kuolemantapaukset
Hyödyn mittaus Rahassa (kustannus-hyötyanalyysi) Yksilön terveydentilan muutoksena (kustannus-vaikuttavuusanalyysi) Esim. yhden mmhg verenpaineen / painokilon putoamisen hinta Subjektiivisena muutoksena (kustannusutiliteettianalyysi) Elämänlaatu (Laatupainotetut elinvuodet, Quality Adjusted Life Year, QALY)
Laatupainotteiset elinvuodet (QALY) HUOM! Mittaukset tehtävä ennen ja jälkeen intervention Saadaan kertomalla vastaajan elinajanodote vuosina elämänlaatumittarin indeksiluvulla, (=intervention loppu- ja alkutilanteen erotus) Hoitotoimenpiteiden ja liikuntainterventioiden kustannukset jaetaan QALY-yksiköiden määrällä Kahta toimenpidettä voidaan verrata, kun tiedetään kummankin hinta elinvuotta kohden QALY:n käyttö Suomessa vähäistä eikä raja-arvoa laatupainotteiselle elinvuodelle ei ole määritetty
Esimerkkejä USA 2004 Kevyen liikenteen väylien rakentaminen & ylläpito (12 kk): 95 /liikunta lisännyt henkilö, 138 /suositusten mukaan liikkuva USA 2007 Liik.ohjaajan neuvonta (12 kk): puhelimitse 3753 / QALY / ryhmäläinen kirjallinen palaute 903 / QALY / ryhmäläinen Uusi-Seelanti 2011 (12/24 kk): Hoitajan liik.resepti, kontrollikäynti ja puh.kontrolli 472/976 /liikunnallisesti aktiivinen henkilö Hki 2013 (seurantajakso 12 kk): 1 investointi H:gin pyöräteihin ->lähes 8 hyöty
Liikunnan ihmepilleri ENNALTAEHKÄISY, SAIRAUDEN HOITO, KUNTOUTUS Sydän- ja verisuonitaudit (sepelvaltimotauti, aivoverenkiertosairaudet, verenpainetauti, ääreisverenkierto ym.) Metaboliset sairaudet (diabetes, metab.oireyhtymä, rasvaaineenvaihdunta ym.) Rinta- ja suolistosyövät Luukato, nivelsairaudet Lihaskato, niska/hartia- & selkävaivat, fibromyalgia Alakuloisuus, masennus; aivojen älyllinen toiminta Keuhkosairaudet (keuhkoahtaumatauti, astma) Lihavuus Kuolleisuus
Liikunnan muut vaikutukset POSITIIVISET Pakokaasupäästöjen väheneminen Liiketoiminnan paraneminen NEGATIIVISET Liikenneonnettomuudet Muut vammat
Haasteet Tarvittava tieto tutkimusten tekemiseksi Tutkimusten kesto vs. tulokset Seurannan hyödyt lyhyellä tai pidemmällä aikavälillä Muutosten pysyvyys Viime kädessä hyödyn arvio (=halu investoida) voi jäädä työnantajalle/yhteiskunnan päättäjille
Kysymyksiä? Kommentteja? harri.helajarvi@utu.fi www.pnk.fi