Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu 60 Hiekkaharju, 65 Simonkylä Hiekkaharjun Aurinkokello Asemakaavan muutoksen selostus, sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 15.12.2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002046.
2/44 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos: (Kumoutuva asemakaava: 60 kaupunginosa, Hiekkaharju 65 kaupunginosa, Simonkylä Osa korttelia 65043 sekä katualueet osa korttelia 65043 sekä katualueet.) 1.2 Kaava-alueen sijainti Tonttijako ja tonttijaon muutos: Osa korttelia 65043 Kaavamuutoksen laatijan nimi ja yhteystiedot: Merja Häsänen, p. 8392 2127, etunimi.sukunimi@vantaa.fi Ilmoitus vireille tulosta 26.11.2008. Vantaan Sanomissa oli ilmoitus kaavoituksen alkamisesta 30.11.2008. Kala 24.8.2009, 15.12.2009, Kh pvm, Kv pvm Kaavamuutosalue sijaitsee Simonkylässä Hiekkaharjun vesitornin korttelissa nro 65043, jota rajaavat Talvikkitie, Leinikkitie, Tornimäki ja Malmipolku. Kaavamuutosalueeseen kuuluu nimenmuutoksen takia myös Hiekkaharjusta Talvikkitie välillä Peippikuja - Vanha Soratie / Lillukkakuja. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavamuutoksella nro 002046, "Hiekkaharjun Aurinkokello", eheytetään kaupunkirakennetta sekä tehdään mahdolliseksi asuinalueen laajentamisen paikassa, joka on hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä. Kaavallinen ratkaisu perustuu mm. vesitornin heittämän varjokuvion sijaintiin.
3/44 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Taloudellisia vaikutuksia 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7 Kaavamuutostyöhön osallistuneet
4/44 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - tilastolomakkeet - asemakaavakartta määräyksineen - vesihuollon ja sadevesiviemäröinnin yleissuunnitelma. 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Vantaan arkkitehtuuristrategia, 2005, A7:2005, Kaupsu 9/2005. Tikkurilan alueellinen kehityskuva, Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.2.2006. Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002. Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallinen selvitys, Tmi Lauri Putkonen 29.7.2008. Lausunto: Vantaa Hiekkaharjun paloasema, Oireilutilojen mikrobivaurioselvitys 16.3.2006, Novorite Oy. Raportti: Hiekkaharjun paloasema, IV- ja sähköläpivientien tiiveysselvitys, Aaro Korhonen Oy, 4.8.2006. Hiekkaharjun paloasema, Pohjaviemäreiden sisäpuolinen TV-kuvaus ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus, Tekmanni Service Oy, 31.5.2006. Vantaan Hiekkaharju, kortteli 65043, Tieliikennemeluselvitys, Promethor Oy, 14.4.2009. Asemakaava 002046 (65. Simonkylä, Hiekkaharjun vesitornin viereen asuinkerrostaloja), Vantaan kaupunginmuseon lausunto 15.12.2008 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy haki 7.7.2008 saapuneella hakemuksellaan asemakaavan muuttamista asuinrakentamiselle kortteliin 65043. Hakemukseen liittyy Vantaan kaupungin ja Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy:n välinen, alustava sopimus alueen maankäytön muuttamisesta. Alue on Vantaan kaupungin omistuksessa. Ennen kaavatyön aloittamista Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy teetti Tmi Lauri Putkosella Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksen mukaan paloasemarakennus ei rakennushistoriallisesta näkökulmasta ole merkittävä. Alueen rakennevaihtoehtoja tutkittiin vesitornin eri vuoden ja kellonaikoina heittämien varjokuvioiden pohjalta. Syksyllä 2008 työ otettiin kaupunkisuunnittelun työohjelmaan. Kaavoituksen alkamisesta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa 30.11.2008 sekä kirjeillä. Paloasemarakennuksen osan säilyttämisestä keskusteltiin kaupunginmuseon rakennustutkijan kanssa, koska paloasemarakennus oli arvotettu luokkaan A2 (A?) Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 -inventoinnissa. Arkkitehtitoimisto
5/44 2.2 Asemakaavan muutos Jukka Turtiainen Oy / Dan Mollgren teki Hartelan toimeksiannosta myös sellaisia maankäyttövaihtoehtoja, joissa osa paloasemasta säilytettiin. Säilyttäminen todettiin eri selvitysten pohjalta sekä kokonaisuuden kannalta hyvin vaikeaksi. Jatkokehittelyyn valitusta maankäyttövaihdoehdosta Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy teetti melumallinnuksen Promethor Oy:llä. Ääneneristysvaatimukset laadittiin selvityksen perusteella. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 16.9. - 15.10.2009. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntoja pyydettiin 8 kpl ja saatiin 7 kpl. Lausuntojen johdosta kaavamääräyksiä täydennettiin. Asemakaavan muutos on valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden, maakuntakaavan ja yleiskaavan mukainen. Kaavamuutos noudattaa Vantaan strategisia tavoitteita. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (ET). Asemakaavan muutokseen liittyy myös Talvikkitien nimimuutos välillä Peippikuja - Vanha Soratie / Lillukkakuja. Ajantasa-asemakaavassa Talvikkitie on tällä kohdin Malmimäentien nimisenä. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) rakennusoikeudeksi tulee 12 000 k-m 2. Kerrosluku vaihtelee III:sta VI:een. Rakennukset sijoittuvat ison korttelipihan ympärille niin kuin lähialueen kerrostalokortteleissa on ollut tapana. Autopaikat sijoittuvat pääasiassa omalle korttelialueelleen (LPA), mutta muutama autopaikka on mahdollista sijoittaa myös AK-korttelialueelle Tornimäen puolelle. Asemakaavalla muodostetaan kortteliin 65043 asuinkerrostalojen korttelialueen tontit 3-5, autopaikkojen korttelialueen tontti 6, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen tontti 7 sekä katualuetta. Tällä kaavamuutoksella korvataan Vantaan kaupungin 19.1.1999 hakema asuinrakentamista koskeva asemakaavamuutos nro 001457 kortteliin 65043. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asuntotonttien toteutuksesta on käyty neuvotteluja kaupungin ja mahdollisen toteuttajan kesken. Kaavan toteuttaminen edellyttää, että alueen nykyisille toimijoille voidaan osoittaa uudet toimitilat muualta. Tämän kaavamuutoksen laatimisen aikoihin on myös tekeillä kaavamuutos nro 001995 Havukoskelle Halmekujan varrelle. Palveluverkkosuunnitelmassa 30.5.2007 on esitetty Itä-Vantaan paloaseman perustamista Halmekujalle sekä Vantaan Veden kaikkien toimintojen ja tilakeskuksen Itä-Vantaan tukikohtien toimintojen keskittämistä Halmekujalle vuoteen 2015 mennessä.
6/44 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen maamerkkinä on Talvikkitien ja Leinikkitien kulmassa sijaitseva puuston keskeltä kohoava ja kauas näkyvä Hiekkaharjun vesitorni. Ympäristön katseilta suojattu vesitornin välitön lähialue on nykyisin perin epäsiisti ja luotaantyöntävä. Suunnittelualueella on Hiekkaharjun vanha paloasema sekä Vantaan Veden keskusvalvomo, joihin liittyy useita pienempiä varasto- ym. rakennuksia. Suunnittelualueen lounaispuolella on kaksi kaupallisten palvelujen rakennusta. Alueen pohjoispuolella on kerros- ja rivitalojen suurkorttelityyppisiä pihapiirejä. Alueen kaakkoispuolella on Hiekkaharjun koulu ja sen pelikenttä. Lähialueilla on myös Simonkylän ja Hiekkaharjun eri-ikäistä pientaloasutusta, Simonkylän koulu ja Simonkallion koulu sekä mm. useita päiväkoteja. Maisemarakenne, maisemakuva ja maiseman historia Hiekkaharjun kaupunginosa sijoittuu nimensä mukaisesta luode-kaakkosuuntaisella harjulle, joka on hieman ympäröivää maastoa ylempänä. Maisemakuvalle ovat tyypillisiä valoisat männiköt, joita on jäänyt pientalovaltaisen rakentamisen lomaan. Asemakaava-alue sijaitsee harjun lounaisreunalla. Mäntyjen keskeltä nouseva vesitorni on maisemassa kauas näkyvä maamerkki. Harju on syntynyt jäätikön sulamisvesien kuljettamasta, lajittelemasta ja kasaamasta materiaalista. Harju on muodostunut kohtisuoraan suhteessa jään reunaan eli jään vetäytymisliikkeen suuntaisesti (luode-kaakko). Hiekkaharjun asuinalueen kohdalla harju on jääkauden jälkeisten merivaiheiden aikana tasoittunut laajaksi selänteeksi, jolle on ollut helppo rakentaa. Ennen alueen rakentamista harju oli karua metsäaluetta, mänty- ja kanervakangasta. Luonnonolot Leinikkitien varressa kasvaa komeita, suoria ja korkeita mäntyjä. Vesitornin eteläpuolella on nuorempaa vahvaa männikköä. Kaavamuutosalueen kaakkoissivulla kasvaa jonkin verran lehtipuustoa. Kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu lähinnä heinistä ja osa rinteestä on paljaana hiekkamaana. Korttelin sisällä on jonkin verran puu- ja pensasistutuksia, mutta suuri osa on asfalttia. Asemakaava-alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen maaperä on hiekkaa ja osittain täytemaata. Pienilmasto Harjun lounaisrinne on lämmin ja eteläreunan puusto suojaa vallitsevilta tuulilta. Korttelin pohjoisosa on kuitenkin avoin ja altis kylmille pohjoistuulille. Korkea vesitorni aiheuttaa tuulenpyörteitä ja varjostusta.
7/44 Vesistöt ja vesitalous Satava vesi imeytyy hyvin hiekkamaahan ja muodostaa pohjavettä. Nykytilanteessa suuri osa kaavamuutosalueesta on kuitenkin asfaltoitu ja hulevedet päätyvät pintavaluntana hulevesiviemäriin ja sieltä edelleen Rekolanojaan ja Keravanjokeen. Alue kuuluu Valkealähteen pohjavesialueeseen, joka kuuluun luokka I, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alue on pohjaveden muodostumisaluetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Simonkylän ja Hiekkaharjun kaupunginosat ovat pääasiassa tehokkaasti rakennettuja asuinalueita. Leinikkitien varressa olevat palvelut ovat Simonkylän ja Hiekkaharjun yhteisen alueen keskipisteessä. Muut lähimmät kaupalliset palvelut ovat Simonkalliossa Koivukyläntien varrella sekä Hiekkaharjun aseman lähellä. Lähialueiden merkittävin täydennysrakentamisen alue on Hiekkaharju 5:n asemakaava-alue suunnittelualueelta koilliseen Talvikkitien ja radan välissä. Muuten lähialue on rakennettu. Kaupunkikuva Kaupunkikuvan oleellisin piirre on vesitornin asema alueen maamerkkinä. Vesitorni poikkeaa kooltaan merkittävästi alueen muusta rakentamisesta. Lähialueen rakennuskanta on jokseenkin kirjavaa: kerrostaloja (kerrosluku 3-8) ja rivitaloja 1980-90-luvuilta sekä omakotitaloja, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta ja uusimmat aivan viime vuosilta. Alueen kaakkoispuolella on Hiekkaharjun koulu, joka on rakennettu 1973. Rakennuksia ei yleensä ole sijoitettu kiinni katuun, vaikkakin usein sen suuntaisesti. Sen vuoksi kadusta ei muodostu kaupunkitilaa. Katu täyttää vain liikkumisen vaatimukset. Suunnittelualueella korttelissa 65043 on seuraavat rakennukset (tiedot Vampatista): - paloasema, rakennettu 1960, - kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksia 3 kpl, rakennettu 1976 ja1979, - toimistorakennus, rakennettu 1989, - talousrakennus, rakennettu 1989, - vesitorni, rakennettu 1970, - muu palo- ja pelastustoimen rakennus, rakennettu 1997. Asuminen, väestön rakenne ja kehitys Simonkylän asukasmäärä ei ole viime vuosikymmenen aikana juurikaan muuttunut. Se on 1.1.2003 ollut 7 442 henkilöä ja vuoden 2008 alussa 7320 henkilöä. Simonkylän väkiluvun arvioidaan olevan 7567 henkeä vuonna 2018. Ennusteiden mukaan eniten kasvaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmä. Toiseksi eniten kasvaa pienten lasten määrä. Vuoden 2003 tilastojen mukaan Simonkylän asuntokannasta 24 % on ollut 1-2 huoneen asuntoja (keittiö mukaan lukien) ja 54 % 3-4 huoneen asuntoja. Niistä 73 % on ollut kerrostaloissa. Hiekkaharjussa vastaavat luvut ovat 23 % 1-2 huoneen asuntoja ja 51 % 3-4 huoneen asuntoja, joista kerrostaloissa 56 %. Omistusasuntojen osuus on Simonkylässä ollut 56 % ja Hiekkaharjussa 81 %. Asuntokunnan keskikoko on sekä Simonkylän että Hiekkaharjun alueilla ollut 2,1 henkeä. Hiekkaharjuun on rakenteilla uusi n. 1500 asukkaan asuinalue (Hiekkaharju 5, asemakaava nro 600500) Talvikkitien ja radan väliin. Alue rajautuu pohjoisessa Rekolanojaan ja etelässä Hiekkaharjun vanhaan omakotiasutukseen.
8/44 Kaavamuutosalueella ei ole asuntoja. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella sijaitsee Hiekkaharjun paloasema ja Vantaan Veden keskusvalvomo sekä vesitorni. Pääkeskustatasoiset julkiset palvelut sijaitsevat pääasiassa Tikkurilassa n. 1,5 km päässä. Lähialueilla on päiväkoteja ja kouluja. Lähimmät kaupat ovat Leinikkitien varrella kaavoitettavaa aluetta vastapäätä. Virkistys Alue sijoittuu viheralueverkostoon nähden erittäin hyvälle paikalle. Talvikkitien itäpuolella on kevyen liikenteen alikulun päässä koulun urheilukenttä ja Malmimäen laajat puistoalueet, joilta pääsee edelleen viheralueille Rekolanojan varteen ja Keravanjoelle. Suunnittelualueelta itään johtaa puistojen ketju Kylmäojan varteen ja edelleen kohti pohjoisen viheralueita tai etelään kohti Vantaanjokea. Tikkurilan Urheilupuisto pelikenttineen, urheilu- ja uimahalleineen sekä retkeilymajoineen on vain hieman yli kilometrin päässä. Tikkurilan keskustassa on kulttuuripalveluja; mm. elokuvateatteri, teatteritoimintaa sekä kirkko. Nopean junayhteyden päässä on Helsingin keskustan kulttuuri- ja muita palveluita. Liikenne Alue rajautuu Talvikkitie-pääkatuun ja Leinikkitie-kokoojakatuun. Kaava-alueen länsipuolella kulkee alueellinen pääkatu; Koivukyläntie. Kaava-alue liittyy katuverkkoon Leinikkitien ja Tornimäki-tonttikadun kautta. Leinikkitien ja Talvikkitien liittymässä on liikennevalot. Bussiliikenne kulkee Leinikkitietä, Talvikkitietä ja Koivukyläntietä pitkin. Leinikkitieltä on yhteydet mm. Simonsiltaan ja Helsinkiin, Talvikkitiellä kulkee sisäisiä bussilinjoja mm. Tikkurilaan. Koivukyläntietä käyttävät sisäiset bussilinjat mm. Korsoon ja Myyrmäkeen. Linja-autopysäkit ovat enimmillään n. 300 m:n päässä ja etäisyys Hiekkaharjun asemalle on n. 1,2 km. Kevyttä liikennettä varten kaava-aluetta ympäröi joka puolelta olemassa oleva raittiverkko. Talvikkitien ali on rakennettu kevyen liikenteen alikulku, jonka kautta pääsee mm. Hiekkaharjun koululle ja Hiekkaharjun juna-asemalle. Kaava-alueella ja ympäristössä pysäköinti on järjestetty tonteilla. Tornimäen kääntöpaikan yhteydessä on hieman yleistä pysäköintiä. Vesitorni huolletaan nykyään Talvikkitieltä lähtevän huoltotien kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö Inventointiraportissa Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979 keskuspaloasema on arvotettu luokkaan A2 Hiekkaharjun identiteetin kannalta merkittävänä rakennuksena. A2 : "Potentiaaliset suojelukohteet, joiden suojelukelpoisuus ja -laajuus täytyy useimmissa tapauksissa inventoinnilla selvittää". A2-merkintä on myöhemmin korvattu rekistereissä merkinnällä A?. Raportin mukaan paloasema on rakennettu vuonna 1960.
9/44 Hiekkaharjun vesitorni on raportissa arvotettu luokkaan B. "B-kohteissa on usein jokin erittelemätön arvo, joka nostaa ne asianomaisen aikakauden massan yläpuolelle". Vesitornin vanha osa on arkkitehti Väinö Vuorisen suunnittelema ja vuodelta 1962. Vesitornia on laajennettu ehkä 1970-luvulla. (Vartti-lehden artikkelin mukaan "vanhan vesitornin ympärille rakennettiin uudisosa vuonna 1982", Vartti, 25.3.2009, Marke Harkas.) Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallisen selvityksen mukaan paloasemaa ryhdyttiin alunperin rakentamaan kunnan varasto- ja korjaamorakennukseksi v. 1957. Määrärahojen loputtua työt oli keskeytettävä. Rakennustöitä jatkettiin v. 1960 hieman uusituin suunnitelmin. "Helsingin maalaiskunnan palokunnan toiminta alkoi siis 1960 kunnan varasto- ja korjaamorakennuksessa, josta oli erotettu kolmen huoneen ja keittiön käsittävä asuinhuoneisto palokunnan käyttöön". Rakennuksen läheisyyteen rakennettiin ensimmäinen vesitorni. Vantaan kaupunginmuseon lausunnon Asemakaava 002046 (65. Simonkylä, Hiekkaharjun vesitornin viereen asuinkerrostaloja) mukaan "...vuonna 1960 pääsi kunnan ensimmäinen vakituinen palokunta muuttamaan tiloihin. 1970-luvun loppuun mennessä Vantaan palolaitoksella eli keskuspaloasemalla oli käytössään lähes koko rakennus. Sisätiloja on myöhemmin muutettu myös 1980- ja 1990 -luvuilla. Vantaan palolaitos toimii edelleen näissä tiloissa. Rakennuksen rapatut julkisivut edustavat käytön sanelemaa suhteellisen pelkistettyä arkkitehtuuria ja ovat säilyneet hyvin alkuperäisinä. Rakennusmassan pohjoispäädyssä on torni." Paloasema Leinikkitien puolelta. Paloasema pihan puolelta. Vesitorni pohjoisesta lähestyttäessä. Vesitorni paloaseman pihalta nähtynä.
10/44 3.1.4 Maanomistus Tekninen huolto Vesihuolto Aluetta palveleva vesihuoltoverkosto on rakennettu. Vedenjakelu Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee kaavamuutosalueella. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Korttelin länsireunassa tontilla sijaitsee tornilta Koivukylään ja Korsoon syöttävä 600 mm päävesijohto. Jakelujohdot ovat Leinikkitiellä ja Tornimäen puolella. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +80.00 mvp (merenpinnasta). Jätevesiviemäröinti Kaavamuutosaluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu. Jätevedet johdetaan Leinikkitien viemäriin ja Tikkurilan verkon kautta Suutarilan jätevesipumppaamolle. Helsingin verkostossa jätevesi johdetaan Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Puhdistetut jätevedet päästetään mereen. Sadevesiviemäröinti Sadevesiviemäriverkko on rakennettu. Vedet johdetaan putkiviemäreissä itään Rekolanojaan. Osa alueen hulevesistä kulkeutuu Talvikkitien viemäreissä Keravanjokeen. Energiahuolto Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Lähistöllä on useita muuntamoita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Koska alueella on ollut myös pelastusajoneuvojen huoltoon liittyvää toimintaa, saattaa alueen maaperä olla paikoin likaantunut. Talvikkitien ja Leinikkitien liikennemelua on ennustettu vuodelle 2030. Sen ei odoteta muuttuvan nykyisestä. 55 db:n käyrä ulottuu n. 70 m päähän Talvikkitien keskilinjasta tasaisesti koko suunnittelualueella. Leinikkitien puolella vastaava etäisyys on n. 20-30 metriä. Vuoden 2030 ennusteliikenne päiväsaikaan nykyisellä ja suunnitellulla maankäytöllä on esitetty kuvina on kohdassa 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön / Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue liittyy kiinteästi ympäröiviin asuinalueisiin. Kortteli 65043 ja katualueet ovat Vantaan kaupungin omistuksessa.
11/44 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien (tarkistettu 1.3.2009) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Tavoitteiden toteutuminen on selostettu tarkemmin selostuksen kohdissa 4 ja 5.
12/44 Maakuntakaava (YM 8.11.2006) Maakuntakaavassa kaavamuutosalue on pohjavesialueella olevaa taajamatoimintojen aluetta. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava (Kv hyv. 17.12.2007) Yleiskaavassa kaavamuutosalue on tehokasta asuntoaluetta A1, jolla sijaitsee yhdyskuntateknisen huollon laitos. Hanke on yleiskaavan mukainen. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa nro 000894 (YM 5.4.1991) kortteli 65043 on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) sekä autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Rakennusoikeus on 10 000 k-m 2 ja enimmäiskerrosluku III½. Korttelialueen eteläkulmassa on vesitorni (vt). Autopaikkojen korttelialue korttelin pohjoiskulmassa on korttelin 65041 asukkaiden käytössä eikä se kuulu kaavamuutosalueeseen. Korttelia sivuaa itäpuolitse Talvikkitie, joka voimassa olevassa asemakaavassa on tällä kohdin Malmimäentien nimisenä.
13/44 Kaavamuutosalueeseen kuuluva Malmimäentien (Talvikkitien) eteläosa on osa asemakaavaa nro 650600 (SM 28.3.1983). Rakennusoikeudesta on käytetty yhteensä 3046 k-m 2, mikä sisältää myös mm. autosuojat ja jätesuojat ja kun rekisterin mukaan vesitornille ei lasketa kerrosalaa. Vantaan arkkitehtuuristrategia Vantaan arkkitehtuuristrategian mukaan uuden rakentamisen tulee vahvistaa vantaalaista identiteettiä, olla laadukasta ja edistää viihtyisän kaupunkiympäristön syntymistä. Hanke on arkkitehtuuristrategian mukainen.
14/44 Vantaan asuntostrategia 2009 2017 Asuntostrategian tavoitteena on, että asumisen ympäristövastuuta ja ilmaston muutoksen torjuntaa toteutetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta, rakentamisen ja korjaustoiminnan ohjauksella energiatehokkaaseen ja ympäristön kuormitusta vähentävään suuntaan sekä ihmisten asumiskäyttäytymisen neuvonnalla. Sen mukaan Vantaalla aloitetaan 2000 asunnon rakentaminen vuosittain. Uustuotannosta 20 % toteutetaan valtion tukemana kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona. Uustuotannosta n. 20 % toteutetaan vapaarahoitteisena vuokra-asuntotuotantona, asumisoikeustuotantona, osaomistustuotantona tai vastaavina tuotantomuotoina. Lisäksi mm. asuinalueiden suunnittelun ja toteuttamisen kaikissa vaiheissa otetaan huomioon ympäristövastuun periaate ja siihen liittyvät toimet. Hanke on asuntostrategian mukainen. Rakennusjärjestys Vantaan kaupungin rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.1.2002 lähtien. Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistö 65-43-1 on tonttina kiinteistörekisterissä. Kiinteistöt 421-5-428, 421-5-212, 421-5-213, 421-5-526, 421-5-414, 421-5-214, 421-5-90 ovat tiloina kiinteistörekisterissä. Kiinteistö 65-9901-1001 sekä 60-9901-1002 (Talvikkitie) ovat katualuetta. Pohjakartta Alueen pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset Rakennuskiellot Tiloilla ei ole rakennuskieltoa kaavan laatimiseksi. Suojelupäätökset Suunnittelualueella ei ole voimassa suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset Malmimäentien nimi poistetaan osuudella vesitorni - Koivukylänväylä, tilalle Talvikkitie - Pyrolavägen (Kala 12.8.1998 264). Osuudelle vesitorni - Peippikuja ei ole tehty nimenmuutospäätöstä. Välillä Vanha Soratie - Koivukylänväylä Malmimäentien nimi on muutettu asemakaavalla Talvikkitieksi. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, muun muassa tehdyt inventoinnit. Kohdassa 3.1 Rakennettu ympäristö / Rakennettu kulttuuriympäristö on kuvattu seuraavien inventointien sisältöä tämän asemakaavamuutoksen kannalta: - Vantaan moderni rakennuskulttuuri 1930-1979, Amanda Eskola, Inventointiraportti, Vantaan kaupunki 2002, C15:2002, VMK 12, KSY 9/2002.
15/44 - Hiekkaharjun paloaseman rakennushistoriallinen selvitys, Tmi Lauri Putkonen 29.7.2008. Niiden lisäksi Vantaan kaupungin tilakeskus on selvittänyt rakennusten kuntoa, minkä vuoksi on laadittu mm. seuraavat raportit: - Lausunto: Vantaa Hiekkaharjun paloasema, Oireilutilojen mikrobivaurioselvitys 16.3.2006, Novorite Oy. Lausunnossa todetaan, että rakennuksesta on löytynyt homeitiöitä ja vähäistä bakteerikasvustoa. Lopuksi suositellaan ikkunoiden huonokuntoisten puuosien perusteellista kunnostamista tai uusimista sekä joidenkin seinäpintojen mekaanista puhdistamista ja desinfiointia pitkävaikutteisella Novitrol 483:lla. - Raportti: Hiekkaharjun paloasema, IV- ja sähköläpivientien tiiveysselvitys, Aaro Korhonen Oy, 4.8.2006. Raportissa todetaan, että rakennuksissa on ilmavuotoja ja puutteita läpivientien tiivistyksissä vuosien kuluessa tehtyjen korjaus- ja muutostöiden seurauksena. Raportissa on maininta huoneilman tunkkaisuudesta. - Hiekkaharjun paloasema, Pohjaviemäreiden sisäpuolinen TV-kuvaus ja ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus, Tekmanni Service Oy, 31.5.2006. Tutkimuksessa todetaan, että "viemärikuvauksen perusteella paloaseman jätevesipohjaviemärit ovat pääosin tyydyttävässä / välttävässä kunnossa". Ilmanvaihtojärjestelmä on osittain puhdistamisen, osittain huoltamisen ja osittain uusimisen tarpeessa. Koko Tikkurilan palvelualuetta kuvataan ja analysoidaan Tikkurilan alueellisessa kehityskuvassa nro 6601KK (kala 1.2.2006). Vesitornin pohjoispuolelle sijoittuvasta asuinalueesta sanotaan, että sen kaupunkikuva ja -rakenne on keskeneräinen, mikä osaltaan johtunee juuri tämän asemakaavamuutoksen alaisen alueen pusikoituneesta ja epäkaupunkimaisesta yleisilmeestä. Alueelle aikaisemmin laaditut asemakaavaluonnokset Vantaan kaupunki on hakenut kortteliin 65043 tontille asemakaavan muuttamista asuinrakentamiselle 19.1.1999 saapuneella hakemuksellaan. Asemakaavan muutoksen numero oli 001457. Tonttia 1 tutkittiin asuin- ja liikekäyttöön. Vesitornin alle tutkittiin torialuetta. Luonnoksissa oli säilytetty vaihteleva määrä alueen rakennuksista, pysäköintialue oli sijoitettu varsin keskeisesti ja uudisasuinrakentamista oli tontin pohjoisosassa Mamipolun varressa, Tornimäen pysäköintialueen vieressä sekä Talvikkitien ja Malmipolun kulmassa. Paloasema tai sen korvaava uudisrakennus oli liiketilaa. Asuinkäyttöön oli suunniteltu n. 5100 k-m 2. Maanomistajia kuultiin RakA 154 :n mukaisesti marraskuussa 1999. Mielipiteitä saatiin 5 kpl. Aluetta toivottiin asuinkäyttöön sekä puistoksi. Vesitornista putoavista jääpuikoista varoitettiin. Hiekkaharjussa olevan pelastustoiminnan oli tarkoitus muuttaa uuteen, itäiseen tukikohtaan vuonna 2001. Tällöin myös korttelin 65043 tilat oli tarkoitus saada muuhun käyttöön. Asemakaavamuutoksen nro 001457 valmistelu päättyi tähän. Tällä kaavamuutoksella nro 002046 korvataan Vantaan kaupungin 19.1.1999 hakema asemakaavamuutos nro 001457 asuinrakentamisesta kortteliin 65043.
16/44 4 Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Alueella oleva pelastusasema tulee siirtämään toimintansa lähivuosien aikana Halmekujalle ja myös Vantaan Veden keskusvalvomo tullaan sijoittamaan sinne. Hiekkaharjun vesitornin korttelia on tutkittu asumisen alueena tulevaisuuden tarpeita varten. Samalla muutetaan Malmimäentien nimi virallisesti Talvikkitieksi välillä Peippikuja - Vanha Soratie / Lillukkakuja (asemakaavan tekninen tarkistus). Opaskartoissa ja tienviitoissa lukee Talvikkitie. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutosta on hakenut Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy 7.7.2008 saapuneella hakemuksellaan. Alueen omistaa Vantaan kaupunki. Työ on otettu Vantaan kaupunkisuunnittelun työohjelmaan syksyllä 2008 (kaupunkisuunnittelulautakunta 10.9.2008). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Kaavamuutoksen hakija, kunnan jäsenet, alueen maanomistajat ja maanvuokraajat, viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset, kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset sekä ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Kaupungin toimialat ja asiantuntijaviranomaiset: Maankäytön ja ympäristön toimiala (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta, ympäristökeskus), pelastuslaitos, tilakeskus, joukkoliikenne. Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus, työsuojelupiiri, jne. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt, Vantaan Energia Oy, Vantaan ympäristöyhdistys ry jne. Ilmoitus vireille tulosta oli 26.11.2008. Vantaan Sanomissa ilmoitettiin kaavoituksen alkamisesta 30.11.2008. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutosta on valmisteltu yhdessä Rakennusyhtiö Hartela Oy:n, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n sekä Vantaan kaupungin asiantuntijoiden kanssa. MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 26.11.2008. MRL 62 :n mukaiseen 26.11.2008 päivättyyn kuulemiskirjeeseen vastauksena saatiin 4 mielipidettä. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota mm. Malmipolun varteen sijoittuvien rakennusten kerroslukuihin ja vanhan paloaseman osan säilyttämiseen.
17/44 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Hakijan tavoitteet Rakennusyhtiö Hartela Oy:n toimeksiannosta on Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy tutkinut alueen maankäyttöä asumiseen erilaisin vaihtoehdoin, jotka perustuvat mm. vesitornin heittämien varjojen tutkielmiin. Tarkemmin tutkittiin kahta kerrostaloratkaisuun perustuvaa vaihtoehtoa, joista toisessa (VE 1) paloaseman rakennuksesta ei säilytetty mitään ja toisessa (VE 2) säilytettiin pieni osa. Alustava asuinkerrosalamäärä oli 11 500 k-m 2 ja kerrosluku IV-VI. Nämä vaihtoehdot esiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Ks. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset). Tammikuussa Luonnoksen VE2 /27.5.2008 pohjalta tehdyt varjotutkielmat: Huhtikuussa Heinäkuussa Lokakuussa
18/44 Kaupunkikuvalliset tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on täydentää Simonkylän ja Hiekkaharjun asuinaluetta. Alueella oleva vesitorni poikkeaa mittakaavaltaan ja muodoltaan kaikesta muusta alueella olevasta rakentamisesta. Sen viereen sijoittuva rakentaminen voidaan ratkaista hyvin monella tavalla, mm. myös tavanomaisuudesta poikkeavilla muodoilla. Rakentamisen tulee liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen; Leinikkitien toisella puolella olevaan pientaloalueeseen sekä suunnittelualueen pohjoispuolella levittäytyvään kerros- ja rivitaloalueeseen. Pysäköinti ratkaistaan niin, ettei se ole kaupunkikuvallisesti hallitsevassa asemassa. Tornimäen katualue vaikuttaa leveältä, koska sen vieressä on pysäköintialueita. Tavoitteena on sijoittaa rakennukset niin, että Tornimäen ilme kapenee. Rakennussuojelulliset tavoitteet Kaupunginmuseo antoi lausunnon 15.12.2009: "Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy on tehnyt alueesta esisuunnitelmia, joista tarkemmin on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Kummassakin vaihtoehdossa vesitorni säilyy. Versiossa 1 paloasemarakennus on purettu ja korvattu Leinikkitien puolella 5- kerroksisella rakennusmassalla. Versiossa 2 suurin osa paloasemarakennuksesta on purettu, mutta säästetty eteläisin Leinikkitien puolella kaksikerroksisena nouseva rakennusmassa. Leinikkitien puoleinen 5-kerroksinen uudisrakennus ulottuu vastaavasti pidemmälle Tornimäen suuntaan. Esitetyistä vaihtoehdoista kaupunginmuseo puoltaa versiota 2. Keskuspaloasemalla on erityinen merkitys Hiekkaharjun alueen identiteetin kannalta. Se on merkittävä osa alueen historiaa ja ollut toiminnallaan näkyvä osa alueella jo lähes puolen vuosisadan ajan. Säilyttämällä osa, vaikkakin pieni, vanhaa paloasemarakennusta, säilytetään konkreettinen muistuma historiasta, osa ajallista kerrostumaa. Rakennuksen osittainen säilyttäminen sopii omalla tavallaan sen rakennushistoriaan. Paloaseman rakennuskokonaisuus on myös valmistunut osissa. Pitkänomaisen rakennusmassan keskellä on vanhin 1957 valmistunut osa, jota myöhemmin jatkettiin päätyjen suuntaan. Nyt versiossa 2 säilytettäväksi ehdotettu osa on Leinikkitielle kaksikerroksisena nouseva kaakkoispäädyn myöhemmän rakennusvaiheen osuus. Vanha rakennus toimisi esimerkiksi korttelitalona, pitäen sisällään asuinalueen yhteistiloja. Viereisen uudisrakennusmassan kerroskorkeutta tulisi vielä harkita. Joka tapauksessa vanhan ja uuden rakennuksen väliin on jäätävä riittävästi avointa tilaa." Asuinympäristön laatua koskevat tavoitteet Simonkylän asuinympäristöä kohennetaan korvaamalla laaja yhdyskuntateknillisen huollon alue kirjavine rakennuskantoineen laadukkaalla asuntokorttelilla. Rakennukset sijoitetaan kaupunkimaisesti siten, että muodostetaan katutiloja (joilla on seinät). Pihat sijoitetaan ilmansuuntien suhteen parhaimmille paikoille. Pysäköintiratkaisu ei saa olla ympäristöä dominoiva piirre. Vesitornin lähiympäristö siistitään, koska se on asuinkorttelin välittömässä läheisyydessä.
19/44 Muut tavoitteet Liikenneturvallisuuteen liittyvänä tavoitteena oli, että tonttiliittymiä ei osoiteta Talvikkitien puolelta. Vesitornin huollon reitin järjestämistä tutkitaan Leinikkitien puolelta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Ensimmäiset luonnokset 27.5.2008 Vaihtoehdossa VE1 / 27.5.2008 oli esitetty yhteensä 14 800 k-m 2, mikä sijoittui kahden suurpihan ympärille. Pysäköinti oli kaksitasoisena ratkaisuna asuinkerrostalojen ja vesitornin välissä. Vaihtoehdossa VE2 / 27.5.2008 oli yhteensä 11 500 k-m 2 yhden suurpihan ympärillä. Piha avautui vesitornin suuntaan. Pihan ja vesitornin välissä oli maantasoista pysäköintiä viuhkamaisesti. Vesitornin huoltoyhteys oli molemmissa vaihtoehdoissa Talvikkitien puolelta kuten nykyisin. Vaihtoehdoista oli tehty varjotutkielmat, joista kävi ilmi, että vesitornin varjo on useimmiten juuri pysäköintiin esitetyn alueen kohdalla. Vaihtoehdossa VE2 pihaaluetta oli enemmän auringonvalossa. Se oli myös kaupunkikuvalliselta ja - rakenteelliselta ratkaisultaan mielenkiintoisempi ja ympäristöä eheyttävä. Jatkokehittelyyn valittiin VE2. VE 1 / 27.5.2008 VE 2 / 27.5.2008
20/44 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot, 30.11.2008 Vaihtoehdossa VE1 paloasemarakennusta ei säilytetä, kun taas VE2:ssa osa rakennuksesta säilytetään. VE2:ssa Leinikkitien varteen esitetty rakennus "kuroo" Tornimäen katutilaa kapeammaksi. Pihalta on molemmissa vaihtoehdoissa esitetty jalankulkuyhteyksiä kevyenliikenteen raitille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa 26.11.2008 esitetyt vaihtoehdot: VE 1 / 30.11.2008 VE 2 / 30.11.2008 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet > Paloasema 1. Tehdyt selvitykset Inventoinnissa paloasema on merkinnällä A2 (=A?), mikä tarkoittaa sitä, että edellytetään tarkempaa tutkimista ja inventointia suojelemiseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Yksityiskohtaisen inventoinnin perusteella kohteen arvo voidaan määritellä ja sijoittaa se sitten johonkin luokista A1, A2 tai B. Mikäli harkitaan kohteen purkua, tulee inventoinnilla osoittaa riittävät perustelut tälle. Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen inventointi ja saatu kuntoraportteja. Rakennus on rakennettu osissa niin, että suunnitelmia on muutettu kesken rakentamisen. Alunperin on lähdetty rakentamaan varastoa ja korjaamorakennusta. Rakennus ei ole arkkitehtonisesti merkittävä. Kuntoraporteissa käy ilmi, että rakennus ja sen osat ovat joiltain osin korjaamisen ja joiltain osin uusimisen tarpeessa. Paikoin riittää perusteellinen puhdistaminen.
21/44 Rakennuksessa on todettu hometta. Korjaustoimenpiteet saattaisivat todennäköisesti olla niin suuria, että rakennuksen historiallinen arvo vähenisi. Selvitykset eivät tue säilyttämistä. 2. Rakennuksen osan säilyttäminen Säilytettäväksi esitetty rakennusosa on osa Hiekkaharjun paloaseman historiaa. Rakennuksen tarina ei ole tyypillinen paloasemarakennuksen historia, koska rakennus oli alunperin rakennettu varastoksi ja korjaamoksi. Säilytettäväksi esitetty osa ei ole rakennuksen vanhin osa, ja se on vain osa, ei kokonaisuus. Se ei ensinäkemältä ilmentäisi tuleville polville paloaseman historiaa, koska se näyttää asuin- tai toimistorakennukselta. Rakennus on kokenut muutoksia koko olemassa olonsa ajan ensimmäisistä rakennusvaiheista alkaen. Jos yhteistä tahtoa on, rakennus sinällään olisi mahdollista säilyttää, jos samalla hyväksyttäisiin se, että sitä tultaisiin samalla muuttamaan paljon. Säilyttämisen tason ja säilytettävän rakennusvaiheen valinta on tässä tapauksessa hyvin kyseenalainen. 3. Uusi käyttötarkoitus Säilytettäväksi esitetylle rakennukselle on vaikea esittää uutta ja toimivaa käyttötarkoitusta. Rakennuksessa voisi toimia asumista palvelevia toimintoja, kuten esim. pesula. Se tosin vaatisi sisätiloilta mm. kosteuseristämistä jopa niin, että sisätilat tulisi rakentaa uudestaan. Rakennuksessa voisi toimia kerhotiloja, mikä asettaa vaatimuksia ilmanvaihdolle ja, jos tilat ovat lasten tarkoituksiin, mm. turvallisuuteen liittyville mitoituksille. Toiminta olisi helposti ristiriidassa säilyttämistavoitteiden kanssa. Jos rakennukseen sijoittuu toimistotiloja tms. työpaikkoja, tulee niitä varten varata riittävästi pysäköintipaikkoja ja järjestää mm. edellytyksiä huoltoliikenteelle. Koska rakennukseen sijoittuvan toiminnan laatua tai tulevaa toimijaa ei voida tässä vaiheessa määrittää, on kaavassa vaikea varautua täsmällisiin ympäristön laatuun tähtääviin määräyksiin, kuten pysäköintipaikkojen määrään ja lähiympäristöä koskeviin muihin määräyksiin. 4. Kaupunkikuvalliset syyt Asemakaavalla luodaan edellytyksiä mm. hyvälle kaupunkirakenteelle ja kaupunkikuvalle - "kauniille kaupungille". Uuden rakentamisen tulee liittyä luontevasti vanhaan rakenteeseen. Paloaseman osa ei liity mihinkään säilyneeseen, vanhaan rakennusryhmään, joka muodostaisi esim. [rakennus]historiallisen kokonaisuuden. Paloasema ei ole arkkitehtonisesti erityinen rakennus, joka asettuisi maisemaansa kuin koru. Näin paloasemarakennusta ei ole perusteltua pitää asemakaavallisen sommitelman lähtökohtana. 5. Yleiskaava Yleiskaavassa alue on merkinnällä A1, tehokasta asuinaluetta, mikä puoltaa alueen asemakaavan muuttamista asuinalueeksi.
22/44 > Pysäköintialue 1. Varjotarkastelu Pysäköintialue oli ensimmäisistä vaihtoehdoista lähtien sijoitettu varjotarkastelun perusteella sijoitettu varjoisimmalle alueelle vesitornin pohjoispuolelle. Näin aurinkoisin piha-alue lähempänä rakennuksia jää ulko-oleskeluun ja leikkiin. 2. Maastonmuoto Yksitasoratkaisu kehittyi luontevasti osittain kaksitasoiseksi, sillä paikka sijoittuu rinteeseen. Leikkautuvaan maaston kohtaan sijoittuu autokatos ja kaksitasoisen pysäköintialueen seinän eteen esitetään puuistutuksia. Samalla pysäköintiin varattava alue jäsentyy näyttämään pienemmältä kuin onkaan. > Rakennusten korkeus 1. Kaupunkikuvalliset syyt Suunnitelmaa kehitettiin rakennusten kerroslukujen osalta siten, että Talvikkitien laitaan sijoitettiin kolmikerroksista rakentamista jatkamaan Talvikkitien varteen rakennettua muurimaista rakennusriviä. Koivukylästä lähestyttäessä vesitorni näyttää kohoavan muurimaisen rakenteen huimana päätteenä. Leinikkitien varressa korkein rakentaminen soveltuu parhaiten liikerakennusten läheisyyteen Tornimäen risteyksen tuntumaan. Matalin rakennusosa taas sopii parhaiten lähemmäs vesitornia ja pientaloasutusta. Rakennusta hahmoteltiin eri vaihtoehdoissa myös neli-viisikerroksisena. Nelikerroksinen pääty kaakkoon päin vaikutti kuitenkin liian raskaalta pientaloasutuksen naapurina ja ensinäkymänä Talvikkitien suuntaan. Kolmikerroksinen rakennusosa liittää vesitornin metsäisen mäen ja tien vastakkaisen puolen sulavammin uuteen asuinkortteliin. Jos paloaseman toimisto-osa olisi ollut realistisesti säilyttämis- ja käyttökelpoinen, olisi se toiminut samanlaisena välittäjänä erilaisten kaupunkimaiseman osien välillä. 2. Mielipiteen vaikutus Malmipolun varteen oli osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaiheessa esitetty jopa viisikerroksista rakennusosaa. Naapurikiinteistön toivomuksesta rakennuksia madallettiin ja rakennusoikeutta siirrettiin toisaalle. 3. Varjostaminen Tornimäen varrella rakennukset eivät varjosta naapureita eivätkä korttelipihaa, koska ne asettuvat ihanteellisesti pysäköintialueen etelälaidalle ja pihan pohjoislaidalle. Tällä kohdin rakennukset voivat olla korttelin korkeimpia. > Liikenneratkaisut Vaihtoehdoilla ei ole suurta vaikutusta yleiseen liikenneverkkoon. Ulkoiset kulkuyhteydet, myös jalankulkuyhteydet, säilyvät nykyisenkaltaisina niin olevan kuin uudenkin maankäytön osalta. Samoin joukkoliikenteen yhteyksiin ja palvelutasoon ei vaihtoehdoilla ole vaikutusta. Lisääntyvä asutus ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne parantavat joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kaikissa vaihtoehdoissa. Liikenne lisääntyy suhteessa asukaslukuun ja -rakenteeseen.
23/44 Mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen MRL 62 :n mukaiseen kuulemiskirjeeseen 26.11.2008 vastauksena saatiin neljä mielipidettä. Asemakaavan muutoksessa mielipiteitä on otettu huomioon seuraavasti: - Suunnitelmaa on kehitetty Malmipolun varressa madaltamalla alunperin 4-5- kerroksisina esitettyjä rakennuksia rakennusmassoja 3-4-kerroksisiksi. - Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Kaupunginmuseo lausui myös mielipiteenään puoltonsa paloasemarakennuksen osan säilyttämisestä, mitä tutkittiinkin kaavatyön aikana. Säilyttämiselle ei kuitenkaan ollut riittävän painavia perusteita. (Ks. kohta 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet / Miksi paloasemaa ei säilytetä?) Lausunnot ja niiden huomioon ottaminen Lausuntoja pyydettiin 8 kpl ja saatiin 7 kpl. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntojen johdosta asemakaavamuutokseen lisättiin kaksi määräystä: - AK-alueelle: Lähiympäristön osaksi tulee sijoittaa paloasemasta muistuttavaa ympäristötaidetta. - Kohtaan "Muuta": Korttelista 65043 kertyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää maaperään. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavoituslautakunta 12.8.1998: 264 Malmimäentien nimen muuttaminen: Malmimäentien nimi poistetaan ja tie saa osuudella vesitorni - Koivukylänväylä nimen Talvikkitie - Pyrolavägen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2009. Kaupunginhallitus 31.8.2009: Asemakaavaehdotus asetettiin nähtäville MRA 27 nojalla 16.9. - 15.10.2009 ja pyydettiin lausunnot 30.10.2009 mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2009.
24/44 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksen lähtökohtana on Simonkylän asuinalueen luonteva jatkaminen ja sen sijoittaminen samaan kortteliin mittakaavaltaan mammuttimaisen vesitornin kanssa. Kaavamuutos luo edellytykset korkeatasoiselle täydennysrakentamiselle ja asuinympäristölle. Asuinrakennukset sijoittuvat suurpihan ympärille kuten naapuriasuinkortte-
25/44 5.1.1 Mitoitus leissa. Suurpiha sijoittuu aurinkoisille tontinosille ja autopaikat vesitornin heittämän varjokuvion alueelle. Kaavamuutosalueelle tulee uusi tonttijako. Tonteille 3-5/65043 sijoittuu asuinkerrostalot, tontille 6/65043 autopaikkojen korttelialue ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueelle tontille 7/65043 sijoittuu vesitorni. Kortteli 65043 liittyy autopaikkojen korttelialueen välityksellä katuverkkoon Leinikkitien kautta. Samasta liittymästä osoitetaan vesitornin huollon liikenneyhteys. Tornimäen puolella tontilla 4/65043 on muutama pysäköintipaikka. Asumiseen tarkoitettua kerrosalaa osoitetaan 12 000 k-m 2. Voimassa olevaan kaavaan nähden rakentamiseen osoitettu kerrosalamäärä kasvaa 2 000 k-m 2. Asukkaita alueelle tulee n. 300 (40 k-m 2 /asukas). Asuntojen määrää on arvioitu alla olevissa skenaarioissa 1 ja 2. Huoneiston keskipinta-ala tässä kohteessa olisi noin 60 m 2. (Huoneistoalan voi tässä kohteessa arvioida kertomalla kerrosalan luvulla 0.85, jolloin tulos on 12000 x 0.85 = 10200.) Skenaario1 (todennäköisin) - Erityisasumista 3 000 krs-m 2, 1 ap/140 krs-m 2 --> 22 ap. - Muita asuntoja 9 000 krs-m 2 --> 106 ap (1ap/85krs-m 2 ) tai max. 128 ap (128 huoneistoa, kun keskipinta-ala on 60m 2 ). Asuntoja tulisi tässä skenaariossa 128-150 kpl. Autopaikkoja tulisi myös yhteensä 128-150 ap, jotka osoitetaan LPA-alueelle (+ 3 ap Tornimäen varressa tontilla 4). Skenaario2: - ei erityisasumista - muita asuntoja 12 000 krs-m 2 --> 142 ap (1ap/85krs-m 2 ) tai max. 170 ap (170 huoneistoa, kun keskipinta-ala on 60m 2 ) Asuntoja ja autopaikkoja tulisi tässä skenaariossa 142-170 kpl. Autopaikat osoitetaan LPA-alueelle (+ 3 ap Tornimäen varressa tontilla 4). LPA-alueelle voidaan sijoittaa yhteensä n. 170 ap.
26/44 5.1.2 Palvelut Asemakaavamuutoksen alueelle ei sijoitu julkisia ja kaupallisia palveluja. Lähimmät palvelut ovat Leinikkitien toisella puolen suunnittelualuetta vastapäätä. Lähin koulu on Talvikkitien itäpuolella.
27/44 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kokonaisratkaisulla, kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on varmistettu haluttu kaupunkikuva ja laatutaso. Rakentaminen liittyy luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Asuinkerrostalojen yhteispiha on laaja se on sijoittunut aurinkoiselle ja autoliikenteeltä suojatulle paikalle. Alueelle osoitettu rakennusoikeus on hakijan tavoitteen mukainen. Pysäköintiratkaisu on erittäin onnistunut. Alueelle voidaan osoittaa paikat jopa 170 autolle ilman, että pysäköintialue on maisemaa hallitsevana näkymänä. Pysäköintikentällä on mahdollista sijoittaa autot kahteen tasoon, mikä on tässä tapauksessa tehty luontevasti, ja alueen mittakaavaa tekee "ihmisläheiseksi" autokatos ja istutukset tukimuurien ja autohallin seinien edustoilla. Asuinkerrostalojen korttelialue AK Uudisrakentaminen osoitetaan kerrostalorakentamiselle, koska se rakennustyyppi luontevimmin soveltuu suuren vesitornin viereen muodostamaan yhtenäistä, suuren mittakaavan korttelirakennetta. Asuinrakennukset sijoittuvat suuren korttelipihan ympärille kaupunkimaisesti katujen varsille kuten lähialueen kerros- ja rivitalokortteleissa on tapana. Talvikkitien varressa kolmikerroksinen rakennusosa jatkaa naapurikortteleiden muurimaista, kolmikerroksista rakentamistapaa. Koska Leinikkitien alkupäässä tien eteläpuolella on ensin pientaloasutusta, sitten mittakaavaltaan suurempaa liikerakentamista, sopii suunnittelualueellekin ensimmäiseksi rakennukseksi matalahko, kolmikerroksinen rakennusosa. Näistä kolmikerroksisista osista lähtien rakennusten kerrosluku kasvaa kohti Tornimäkeä ja Tornimäen ja Leinikkitien risteystä. Risteystä voidaan pitää alueen keskuksena, koska sen äärellä on palvelujen keskittymä, ja sen vuoksi sen korostaminen korkeammalla rakennuksella on perusteltua. Asemakaavakartalla osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 k-m 2 ylittävän osan sekä teknisiä tiloja, varastotiloja ja väestönsuojia. Liikenteen melun takia Leinikkitien puolella parvekkeet on lasitettava ja maantasoasuntojen ulko-oleskelutilat suojattava liikenteen melulta. Julkisivujen ääneneristävyysmääräykset Leinikkitien ja Talvikkitien puoleisilla rakennusosilla on esitetty kaavakartalla Promethor Oy:n tekemän tieliikennemeluselvityksen mukaisesti. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus tasoerotuksena lasketaan julkisivuun kohdistuvan keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimukset vaihtelevat 25-34 db. Lähialueen asemakaavoissa rivi- ja kerrostaloilta on edellytetty vaaleaa julkisivuväritystä (valkoinen, vaaleaharmaa, vaalea beige). Yhtenäisyyden vuoksi tässäkin asemakaavamuutoksessa julkisivuissa tulee käyttää vaaleita värejä, mutta myös voimakkaita värejä. Vaaleat värit liittävät uudisrakennukset ympäristöön ja voimakkaammilla väreillä niille luodaan omaa identiteettiä kookkaan vesitornin kainalossa. Eri värejä tulee käyttää seinissä laajoina pintoina. Ikkunarivien välisiä väripintoja ei tule lukea tällaisiksi laajoiksi pinnoiksi. Rakennusten tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealuokkaisia, vähäeleisiä ja moderneja. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa.
28/44 Tekniset tilat ja räystäslinjan yläpuolelle tulevat tekniset koneet ja laitteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Niitä saa sijoittaa osoitetun kerrosluvun yläpuolelle. Tavoitteena on, että rakennusten kattomaisemakin kestäisi katsomista. Räystään yläpuoli ei saa olla sekava, oma maailmansa, vaan kattopinta on yksi rakennuksen julkisivuista. Leinikkitien varressa katoille tulee sijoittaa asuntojen terasseja ja/tai lasitettuja parvekkeita, jotta lähestymisnäkymä Talvikkitien suunnasta avautuisi kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisena. Porrastuvat päädyt eivät näin ole umpinaisia, vaan lasisia parvekelyhtyjä, joihin on mahdollista liittää myös avoimempi terassiosa. Kattotasanteelta avautuu huimat näkymät kohti etelää Tikkurilan suuntaan. Rakennusten ulkonäöstä määrätään lisäksi, että päätyseinissä tulee olla ikkunoita ja ne tulee käsitellä kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisella tavalla. Mikäli rakennuksissa käytetään julkisivuelementtejä, niiden tulee olla väribetonia tai karkearakeisella pinnoitteella käsiteltyjä. Elementtisaumat tulee häivyttää saumojen sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla. Korttelipihalle tulee laatia yhtenäinen pihasuunnitelma, koska tonteilla on yhteinen piha-alue. Asuintonttia ei saa aidata toista asuintonttia vasten. Suurelle pihalle on mahdollista rakentaa erilaisia ja erikokoisia paikkoja leikkiin ja oleskeluun sekä rajata erilaisia tiloja pergoloilla, talousrakennuksilla ja muilla pihan rakenteilla. Määräyksellä sallitaan, että talousrakennuksia saa rakentaa leikki- ja oleskelualueelle kaavakartalle merkityn rakennusoikeuden ja rakennusalan lisäksi yhteensä enintään 200 k-m 2. Pihalle sijoitettavien varastojen ja muiden rakenteiden tulee noudattaa asuinrakennusten arkkitehtuuria. Porrashuoneista tulee olla suora uloskäynti korttelipihan leikki- ja oleskelualueelle. Tavoitteena on tehdä pihasta asukkaiden yhteisen viihtymisen tila. Maantasokerroksen asunnoille tulee rakentaa asuntokohtaiset pihat. Tontilla 5/65043 rakennukseen on jätettävä kulkuaukko, josta pääsee turvallisesti Malmipolulle ja sen kautta laajemmille kevyenliikenteen reiteille. Korttelialueilla Leinikkitien puoleisella laidalla on vesitornilta Koivukylään ja Korsoon syöttävän päävesijohdon tilavaraus esitetty kaavakartalla. Kolmen asuintontin yhteinen pysäköintialue on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi LPA. Julkisivuluonnos Leinikkitielle Autopaikkojen korttelialue LPA Pysäköintipaikat voidaan sijoittaa maastoon kahteen tasoon pengertäen. Tällöin täytyy rakentaa myös tukimuureja ja autosuojan seiniä. Jotta lopputulos näyttäisi luontevalta ja vehreältä, tulee tukimuurin päälle istuttaa lamoavia kasveja, jotka kasvaessaan peittävät