OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA

OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa Road Show

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 1. Oma tupa, oma lupa hanke 2. Vanhuspalvelulain ydinkohdat

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 1. Hankkeen tausta/viitekehys VANHUSPALVELULAKI: 1. ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukeminen 2. parantaa asiakkaan mahdollisuuksia saada laadukkaita sote palveluja 3. parantaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON RAKENNEMUUTOS 1. sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio 2. Keski-Suomessa Uusi sairaala - hanke VANHUSPALVELUIDEN TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS 1. yksilöllistyvät palvelutarpeet 2. valinnanvapaus ja omavastuu 3. markkinoistuminen

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 Oma tupa, oma lupa hanke toteutetaan ajalla 1.7.2013 31.10.2014 Hankkeessa on mukana koko maakunta (Multiaa ja Uuraista lukuun ottamatta), noin 270 000 asukasta myös Jämsän seutu Hankkeen budjetoidut kokonaiskustannukset ovat 256 000, josta haettu valtionosuus 192 000 (=75 %) ja kuntaosuus 64 000 (=25 %) Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki Työntekijöitä 2,5 1. Hankekokonaisuus

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 1. Hankkeen tavoitteet Hankekokonaisuuden tarkoitus: kehittää Keski-Suomen vanhuspalveluita tukemaan hyvinvointia, mahdollistaa ikääntyneiden ja iäkkäiden osallistuminen palveluiden suunnitteluun ja mahdollistaa yhdenvertaisten, laadukkaiden, yksilöllisten ja itsemääräämisoikeutta tukevien palveluiden saaminen Hankekokonaisuuden tulostavoitteet: Kehitetään toimintamalleja ikääntyneen väestön ja heidän omaistensa mukaan ottamiseksi palveluiden kehittämiseen Kehitetään palvelujärjestelmää ja toimintakulttuuria tukemaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden yksilöllisiä tarpeita ja itsemääräämisoikeutta Kehitetään vanhuspalveluiden johtamista tukemaan ikäihmisten itsenäistä elämää

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 2. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki - Väestötaso (vanhuuseläkeikäiset = ikääntyneet) - hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista tuetaan - vaikuttamismahdollisuus kunnan päätöksentekoon paranee - Henkilötaso (toimintakyky heikentynyt korkeaan ikään liittyvistä syistä = iäkkäät) - laadukkaiden, oikea-aikaisten, yksilöllistä tarvetta vastaavien palvelujen saanti paranee - mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen toteuttamiseen vahvistuu

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 2. Valtaosa lain kohderyhmästä ei käytä säännöllisesti palveluja 8,1% 91318 4,6% 52136 Säännölliset kotiin annettavat palvelut KUINKA NÄMÄ PIDETÄÄN POISSA PALVELUIDEN PIIRISTÄ? 989039 87,3% Ympärivuorokautinen hoito muualla kuin yksityiskodissa 63+ väestö (pl. säännöllisten palvelujen käyttäjät) 22.10.2014

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat 2. Kunnan yleiset velvollisuudet (2 luku, 4 12) - Yhteistyö kunnan sisällä + muiden toimijoiden kanssa (4 ) - Suunniteltava valtuustokausittain toimenpiteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi + iäkkäiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi (5 ) - Osoitettava riittävät voimavarat suunnitelman toteuttamiseksi (9 ) - Arvioitava vuosittain palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - Varmistettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus + kielelliset oikeudet (8 ) - Hankittava riittävästi monipuolista asiantuntemusta (10 ) - Asetettava vanhusneuvosto ja turvattava sen toimintaedellytykset (11 ). Huom! Pykälä siirtyy näillä näkymin uuteen kuntalakiin - Järjestettävä hyvinvointia edistäviä palveluja (12 )

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 2. Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen 3. luku: 13 18 - yleiset periaatteet (13 ) - pitkäaikaishoidon toteuttamisen periaatteet (14 ) - palveluntarpeiden selvittäminen (15 ) - palvelusuunnitelma (16 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus saada myönnetyt palvelut (18 )

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 2. Palvelujen laadun varmistaminen 4 luku: 19-24 - Perussäännös palvelujen laadusta (19 ) - Henkilöstö (20 ) - Johtaminen (21 ) - Toimitilat (22 ) - Omavalvonta (23 ) - Viranomaisvalvonta (24 )

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 2. Erinäiset säännökset 5 luku: 25 28 - Ilmoittaminen iäkkään henkilön palveluntarpeesta (25 ) - Odotusaikojen julkaiseminen (26 ) - Suunnittelu ja rahoitus (27 ) - Voimaantulo (28 )

Oma tupa, oma lupa hanke ja vanhuspalvelulain ydinkohdat klo 12.00 12.25 1.1.2014 lukien: 2. Laki voimaan 1.7.2013 - kunnan suunnitteluvelvoite (5 ) ja velvoite arvioida palvelujen riittävyyttä ja laatua (6 ) - vanhusneuvosto (11 ) 1.1.2015 lukien: - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus (10 ) - vastuutyöntekijä (17 ) - omavalvonta (23 ) Lakiin tulossa tarkennuksia, jotka koskevat lähinnä laitoshoitoon siirtymistä (oltava entistä tarkemmat perustelut laitoshoidolle). Tavoitteena on antaa esitys hallitukselle lokakuussa 2014

Palautetta / koontia / kehittämistarpeita Palautetta / koontia / kehittämistarpeita -

Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen 1. Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2. Ikäihmisten foorumi

Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 1/2: 1. Uusien vanhusneuvostojen toiminnan käynnistämisen tukeminen: Kinnula, Luhanka ja Pihtipudas 2. Vanhusneuvostokysely syksy 2013 (http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/kansalaisraati): - Kaikissa kunnissa toimiva vanhusneuvosto - Toiminnan puitteet pääosin kunnossa (mm. tilat, sihteeri kunnalta, useimmilla toimintasääntö ja suunnitelma) - Huomioita ja kehitettävää: - vanhusneuvoston kokoonpano (ovatko kaikki tahot edustettuina) - vanhusneuvoston ja kunnan yhteistyön lisääminen valmisteluissa = kunnan sitouttaminen toimintaan - vanhusneuvoston tunnettavuuden ja näkyvyyden lisääminen - toiminnan perustan varmistaminen (toimintasääntö, - suunnitelma, budjetti, sihteerin resurssien riittävyys) - ylikunnallinen yhteistyö - mahdollinen tulevaisuuden haaste: vanhusneuvostot perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ei pidä kunnallistaa liiaksi

Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Vanhusneuvostojen toiminnan kehittäminen 2/2: 3. Vanhusneuvostojen ylikunnallisen yhteistyön lisääminen: - Soteuudistus edellyttää: - Keski-Suomesta todennäköisesti yksi yhteinen kuntayhtymä muotoinen tuotantoalue kunnat häviävät sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta) tuotantoalueella oltava keskustelukumppani. Vastaavaa tarvitaan myös Itä- ja Keski- Suomen yhteisen sotealueen suuntaan - Soteuudistus edellyttää asiakkaan parempaa kuulemista. Kuulemistapojen ja rakenteiden suunnittelu on jo käynnissä. Miten vanhusneuvostot osallistuvat tähän suunnitteluun? - tarve yhteiselle toiminnalle on jo olemassa! - Vanhusneuvostojen, Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan ja Keski-Suomen liiton yhteinen seminaari 18.2.2014 sekä vanhusneuvostojen maakunnallinen seminaari 22.9.2014 - Keski-Suomen eläkeläisasioiden neuvottelukunta ja Keski-Suomen liitto mahdollisesti vetureina ylikunnallisen miettimisessä

Ikäihmisten osallistumisen tukeminen klo 12.30 13.00 Ikäihmisten osallistumisen tukeminen Ikäihmisten foorumi: - Tavoitteena vanhuspalvelulain edellyttämän ikäihmisten osallisuuden lisääminen - Kevyempi järjestää kuin kansalaisraati: yksi ilta - Kolmikantainen: ikäihmiset (vanhusneuvosto + muut kiinnostuneet), vanhuspalveluiden henkilöstöä sekä poliittiset päättäjät saman pöydän ääressä - Ajankohtainen kaikkia koskeva teema. Hankkeessa käytetty teemaa Mitä ikäihmiset itse voivat tehdä kotona asumisensa tukemiseksi - Foorumi pidetty Jyväskylässä, Keuruulla, Äänekoskella ja Laukaassa. Petäjävedellä 8.10 (raportit: http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/foorumit) - Foorumeista saatu hyvää palautetta: idea kolmikannasta todettu toimivaksi yhteisistä asioista yhteisen pöydän äärellä. Asioista on voitu keskustella hyvässä hengessä eikä kenenkään ole tarvinnut asettautua puolustuskannalle

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (1/3) - Laki edellyttää: tehtävä viipymättä, monipuolisin luotettavin välinein, osaava tekijä, tarvittaessa moniammatillisesti, asiakkaan (omaisen) kanssa yhdessä häntä kuunnellen - Harjoittelija havainnoimassa palvelutarpeen arviointeja tekevien työntekijöiden mukana marras-joulukuussa 2013. Yhteensä 22 käyntiä: Joutsa (1), Jyväskylä (11), Jämsä (2), Karstula (1), Keuruu (1), Konnevesi (1), Laukaa (2), Luhanka (1), Muurame (1), Saarijärvi (1) - 9 tilanteessa asiakkaalla muistisairaus - 18 arviointia asiakkaan kotona, neljä terveyskeskuksen osastolla (kaikki Jkl) - Aloite arvioinnin tekemiseen tuli useimmin (9 kertaa) terveydenhuollosta. Asiakkaan / omaisenkin tekemän aloitteen taustalla usein lääkärin kehoitus - Omainen mukana 13 arvioinnissa, muistisairailla lähes aina. Omaisen mukana olosta oli sovittu asiakkaan kanssa - Muita asiantuntijoita paikalla vain tk:ssa tapahtuneissa arvioinneissa

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinnista (2/3) - 8 arviointikerrassa jokin toimintakykymittari kuuluu arviointiohjeistukseen (huom. ei Jyväskylällä, joten valtaosalla muista kunnista) - Neljässä kunnassa mittaria käytetään kriteerinä palveluiden myöntämisessä - Mittaria käytettiin kuitenkin vain kolmessa arvioinnissa - Vain vähän yli puolissa arviointeja asiakkaan kanssa käytiin aluksi läpi, miten tilanteeseen on päädytty ja mitä arvioinnilla tavoitellaan (tk osastolla kerrottiin aina) - Sekä omainen että asiakas 9 tilanteessa se, joka ensisijaisesti kuvaili palvelutarpeita. Omainen usein paikalla ollessaan ensisijainen kuvailija. Tk osastolla tarpeita kuvailivat työntekijät - Puolessa tapauksista arviointilomaketta ei käyty kokonaan läpi - Sellaisia asiakkaan tarpeita, joita ei kysytty valmiissa lomakepohjassa, kirjattiin vain kahdessa arviointitilanteessa - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin 21 kerrassa

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 1. Havaintoja palvelutarpeen arvioinneista (3/3) - Keinoja kotona asumisen tukemiseksi haettiin useimmin omaisilta. Erityisesti muistisairailla asiakkaan omia voimavaroja pohdittiin harvoin. Tk osastolla keinot painottuivat julkisen sektorin palveluihin - Keinot määritteli asiakas ja työntekijä yhtä usein. Tk osastolla vain ammattilainen - 12 kertaa asiakas tuli/jatkoi palveluiden piirissä. 10 kertaa ei palveluihin - Palveluiden piiriin tulleille/jatkaneille ei pääsääntöisesti kerrottu palvelusuunnitelman tekemisestä - Arvioinnista ei 19 kerrassa annettu tai jälkikäteen toimitettu asiakkaalle / omaiselle tiivistelmää tai materiaalia. Muuta tukimateriaalia, neuvontaa tai ohjausta annettiin 16 kerrassa - Arviointikooste kokonaisuudessaan: http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/ palveluohjaus (sivun oikea reuna)

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (1/2) - Kriteerien määrittelyn tarve kasvaa: kuntien talous kiristyy, ikääntyvien määrä nousee palvelua saatava yhtenäisin kriteerein (K-S yhdeksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueeksi 1.1.2017) - Hankkeessa kerättiin tietoja kriteereistä (RAVA ja indeksi 1,5 yleisin) ja verrattiin kotihoidon palveluissa oleviin

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 2. Yhtenäisiä palveluun pääsyn kriteerejä Keski-Suomeen (2/2) Rava, kuten muutkaan mittarit eivät yksin riittäviä kriteerien määrittelyssä Hankkeen työryhmässä laadittiin sanallisia kuvauksia palvelutarpeen tasosta toimintakyvyn eri osa-alueilla - Kuvauksia voi käyttää palveluun pääsyn kriteerejä suunniteltaessa - Kuvausten avulla on mahdollista lisätä keskustelua ikäihmisten tasaarvoisuudesta palveluiden saatavuudessa - Lisäksi tekstiä voi käyttää esimerkiksi kuntien internet-sivuilla tai palveluluettelossa. Nykyinen tiedottaminen keskittyy usein palveluiden sisältöjen luettelemiseen, mutta perusteet palveluihin pääsyyn jäävät avaamatta - Kuvaukset on tarkemmin avattu KOTIHOITOON PÄÄSYN KRITEERIT KESKI-SUOMESSA OTA OMAKSI koosteessa

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (1/2) - Lähtökohta: lomake on työkalu, joka ohjaa työntekijää niin arvioinnin kysymysten, toteuttamisen kuin kirjaamisenkin suhteen - Lomakkeissa perinteisesti painottunut ongelmat ja puutteet lomakkeet eivät ole tukeneet asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä voimavarojen esille nostamista ja kirjaamista. Lomakkeiden muoto ei ole myöskään tukenut vanhuspalvelulain mukaista asiakkaan omien näkemysten kirjaamista - Alkuperäinen tavoite oli saada maakuntaan mahdollisimman yhdenmukainen lomake arvioinnin tekemistä varten. Tähän ei päästy - Hankkeen työryhmässä muotoiltiin syksyn 2013 alkuvuoden 2014 aikana yhteistä lomakepohjaa hyödyntäen Helsingin Lauttasaari hankkeessa kehitettyä palveluluotain lomaketta. Palveluluotaimen lisäksi yhteisen lomakkeen suunnittelun taustana toimi Inhimillisen toiminnan malli (asiakkaan tahto, tottumus ja toimintakyky suhteutettuna ympäristöön)

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 3. Palvelutarpeen arviointilomakkeiden kehittäminen (2/2) - Yhteisen lomakkeen teemat: - Elämään sisältöä tuovat asiat - Elämäntarina - Toimintakyky - Päivittäisen arjen kulku - Ympäristö - Yhdessä kehitetyn lomakepohjan ajatusmaailman jalkauttaminen kuntakäynneillä keväällä 2014 - Enemmistö kunnista muokkasi lomakettaan ja ne, joilta se oli puuttunut, alkoivat sellaista laatia

Palvelutarpeen arviointi klo 13.05 13.40 Palvelutarpeen arviointi 4. Ikäihmisen ääni kuuluville palvelutarpeen arvioinnissa: palvelutarpeen arvioinnin valmennus syksyllä 2014 - Valmennuksen tavoitteita olivat: - Lisätä arviointien tekijöiden osaamista asiakkaan kohtaamisessa, tarpeiden tunnistamisessa ja motivoimisessa omien voimavarojen käyttöön kotona asumisessa - Kaikkien palvelutarpeen arviointeja tekevien osallistumisella kehitetään palvelutarpeen arviointien yhdenmukaista tekemistä omassa kunnassa - Kokemusten jakaminen yli kuntarajojen - Luodaan edellytyksiä uuteen Sote-alueeseen ja sen mukaiseen toimintaan valmistautumisessa - Valmennus toteutettiin viikoilla 36 ja 39: kaksi iltapäivää ja välitehtävä - 5 eri paikkakunnalla saman sisältöisenä - Ilmoittautuneita 108, osallistuneita ensimmäiseen päivään 100

Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä 3. Muistisairaiden kuntouttaminen

Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 1. Valtakunnallinen selvitys muistisairaiden hyvistä hoitokäytännöistä - Tilattiin GeroCenteriltä, valmistui tammikuussa 2014 - Raportin tiivistelmä: http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/ muistiongelmaiset_ja_omaishoitajat - Raportin tulosten pohjalta tutustumisretki Lempäälään, Pirkkalaan ja Valkeakoskelle toukokuussa 2014

Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 2. Muistisairaan hoitoketju: kuka koordinoi ja mitä - Sairaanhoitopiirissä laadittu muistisairaan hoitopolku malli - Keskittyy diagnoosiin, lääkehoidon aloittamiseen ja vasteen seurantaan - Kuntien sosiaalitoimen tai muiden toimijoiden roolia ei ole määritelty - Koskee vain pientä osaa toimijoita, kts. Seuraavan sivun dia toimintaa ja palveluita paljon, koordinointi vähäistä ja hajanaista

ASIAKAS / LÄHEINEN TYÖTERVEYS- HUOLTO MUISTIYHDISTYS / MUU TOIMIJA MUISTIHOITAJA LÄÄKÄRI (PTH) GERIATRI (muistipoli) K-S SHP KOTIHOITO PÄIVÄTOIMINTA MUISTIKOOR- DINAATTORI Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen PREVENTIO / EPÄILY MSAIRAUS DIAGNOOSI VARHAINEN TUKI Tiedon jakaminen, omat valinnat. Seniorikeskukset/-pysäkit Tiedottaminen, ohjaaminen, riskitestit, omat ryhmät, työyhteisön asennekasvatus Tiedon jakaminen, yleiset muistipäivät, tekemisen / osallisuuden mahdollistaminen Esillä olo tiedetään, kehen ottaa yhteyttä, yksilöllinen tiedotus + ohjaus, tutkimusten tekeminen Lab. + tutk. Käynnistäminen, kontrollikäynnit Asiakasvastaanotot, kertoo diagnoosin, koulutus Yhteys kuntoutushoitajaan, jalkautuu kotiin, jos ei muistipolia, X, B ja C todistukset, edunvaltuutuskeskustelun aloittaminen työote, Kuntouttava kannustaa, ohjaa,havainnoi Aivojumppaa, sosiaalisuus, toimintakyvyn tukeminen, uskallus puuttua, jos epäily herää Terveystarkastukset Varhaisen yhteydenoton tukeminen, läheinen mukana tutkimuksissa, tiedon hankkiminen Alle 63 sairastuessa tutkimus, jatkoseuranta, tuettu ja mukautettu työ, perehtynyt työikäisten muistisairauteen Ensitiedon jakaminen, sopeutumisvalmennukse t, vertaisryhmät ja muu tuki ja ohjaus Lääkärin määräämien toimintakyky- ja muistitestien tekeminen Tavallisimpien muistisairauksien tunnistaminen (thoraxröntgen ja aivojen kuvantaminen Tiedottaminen muistihoitajalle Yli 65 -vuotiaat Työikäiset (neurologi) + kunnassa ei muistipolia: lisätutkimukset, diagnoosi ja lääkitys Lääkityksen seuranta, verikokeet, tuki, omahoitaja mukana tutkimuksissa Sosiaalista toimintaa, aivojumppaa Turvaverkoston, tukitoimintojen koordinointi Omainen ja asiakas mukana, kuntoutuksen merkityksen korostaminen, omien valintojen merkitys, autolla ajamisen sujuminen Yksilölliset työtehtävät, yhteys muistikoordinaattoriin, Kelan kurssit Kotikäyntejä, neuvontaa, yhteistyö muistikoordinaattorin, kotihoidon ja läheisen kanssa Säännölliset yhteydenotot, matala kynnys, tietoa omaiselle ja sairastuneelle Lääkevasteen alkuvaiheen arviointi 6 kk aloituksesta Kuntoutus osa arkea toimintakyvyn tukeminen, ravitsemus, lääkityksen seuranta KOTONA ASUMINEN Totutun elämäntavan jatkaminen mahd. pitkään, omat valinnat, turvallinen ympäristö, vuoro- sijaishoito Omaisen tukeminen, yhteistyö muistikoordinaattorin kanssa Tiedon jakaminen muuttuvissa tilanteissa, kotikäynnit, kotilomitus, sopeutumisvalmennus Muistisairauksien etenemisen seuranta, yhteistyö lääkärin kanssa, lääkehoidon seuranta, seurantakäynnit Hoito- ja kuntoutussuunnitelman tarkistus 6 12 kk välein. Lääkehoidon toteutus ja seuranta Matalan yhteydenoton kynnys kuntoutusohjaajaan, info muistihoitajille + sos.työntekijöille, maakuntakierrokset Kotilomitus, yöpartio, kuntouttava työote, päivittäisen avun antaminen Muistitoimintojen tukeminen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen), virikkeet, omat ryhmät Tekniset muistiapuvälineet, korjausneuvonta, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto, hakemuset, hopasun tarkistaminen tarvittavat toimenpiteet YMPÄRIVUOROKA UTINEN HOIVA Tuki, aktiivinen arki, vierailut, sos. verkoston ylläpito Omaisen tukeminen, sopeutumiskurssit, rinnalla kulkeminen Muistin seuranta, testit edunvalvontaa varten, hoitotyön tukeminen Hoitajien kouluttaminen, voimauttaja! Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa, tiedottaminen

Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (1/2) - Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset valtakunnallisesti yli 3 miljardia euroa. Suurin osa (85%) kustannuksista kertyy sosiaalipalveluista ja laitoshoidosta, vain 1% menee diagnostiikkaan. Jo 5%:n vähennys laitoshoidossa säästäisi yhteiskunnalle laskennallisesti 66 miljoonaa/vuosi - Tutkimukset osoittavat, että muistisairauden puhkeamista voidaan myöhentää ja etenemistä hidastaa kuntouttamalla. Siitä huolimatta kotona asuvien ihmisten liikunnallisen harjoittelun ja liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on Suomessa tutkittu vähän ja kuntoutumiseen yleisesti suhtauduttu penseästi - Sairaanhoitopiirin hoitopolun mukainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma keskittyy lääkehoitoon - Kuntoutus kunnissa hajanaista ja satunnaista lukuun ottamatta Saarikkaa

Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen klo 14.00 14.25 Muistiongelmaisten palveluiden kehittäminen 3. Muistisairaiden kuntouttaminen (2/2) - Hankkeen työryhmässä arviointiin muistisairaan kuntoutusta ja sen puutteita. Eniten tarpeita kehittämiselle: - a) sopeutumisvalmennuksessa, - b) muistikuntoutuksessa, - c) sosiaalisen aktiivisuuden tukemisessa - d) jatkoseurannasta sopimisessa - Fyysisen kuntoutuksen tilanne nähtiin edellä mainittuja paremmaksi vaikka varsinaista muistisairaille suunnattua fyysistä kuntoutusta on tarjolla vähän - Parhaimmin hoito- ja kuntoutuspolulla arvioitiin toimivan lääkehoidon - Hankkeen lopussa laaditaan/laadittiin kuntoutussuunnitelman runko mutta sen käyttöönotto ja hyödyntäminen jää kuntien eteenpäin vietäväksi

Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita

Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (1/2) - Henkilökohtaisen budjetin muodostaa palvelutarpeen arvioinnissa määritelty rahasumma, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan - Budjetin maksimimäärä on se rahasumma, joka henkilön tuen ja palveluiden tarpeenmukaiseen järjestämiseen kuluisi perinteisellä tavalla järjestetyillä palveluilla tai palvelusetelillä - Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset itse tietävät, mitkä asiat heille ovat tärkeitä, millaista elämää he haluavat elää ja minkälaista tukea he tarvitsevat sen mahdollistamiseksi ihmiset itse määrittelevät tarvitsemansa palvelut - Nykyinen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta muuttaa palveluita rahaksi eli siirtää henkilökohtaista budjettia hänen käyttöönsä

Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 1. Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa (2/2) - Eksote vakinaistanut vammaispalveluiden palveluvalikkoon 2014 alusta - Kokemukset olleet positiivisia Vertailu: Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut palveluseteli henkilökohtainen budjetointi Perinteisellä tavalla järjestetyt palvelut Päätös kokonaiskustannuksista Päätös palveluista Päätös palveluntuottajista Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palveluseteli Järjestäjä päättää Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta Henkilökohtainen budjetointi Järjestäjä päättää Palvelun käyttäjä päättää järjestäjän hyväksymissä kehyksissä Palvelun käyttäjä päättää

Henkilökohtainen budjetointi klo 14.30 14.45 Henkilökohtainen budjetointi 2. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa mietittäviä asioita - Asiakasvalinnat - Budjettien määrittely - Arviointi - Koulutukset - Tukisuunnitelmat ja niiden hyväksyminen - Tietojärjestelmät ja henkilökohtainen budjetointi - Tukisuunnitelmat asiakkaan elämässä Kts. Tarkemmin HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Lista käyttöönoton edellytyksistä -tiivistelmä

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta 3. Koetun palvelulaadun pilotti 4. Vastuutyöntekijä 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 1. Odotusaikojen julkaisun yhteiset käytännöt Keski-Suomessa - Kunnan on julkistettava puolivuosittain odotusajat palveluihin pääsystä - Keski-Suomessa (hankkeessa) sovittuja yhteisiä käytäntöjä: - Odotusaika katsotaan alkavaksi palvelutarpeen arvioinnista, koska siitä jää dokumentti - Odotusaika päättyy, kun asiakkaalle on mahdollista järjestää hänen hakemansa palvelu. Jos asiakas ei ota vastaan esim. tarjottua palvelutalopaikkaa, tämän jälkeistä aikaa ei lasketa odotukseksi - Odotusajat julkaistaan Keski-Suomessa vuosittain 1.4 (aj.1.10.-30.3.) ja 1.10 (aj. 1.4.-.30.9.) - Odotusajat ilmoitetaan seuraavista palveluista: kotihoito (pl. tukipalvelut) omaishoidon tuki ympärivuorokautinen asuminen (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito) - Jos jotain em. palvelua ei kunnassa ole (esim. laitoshoito), tulee tämä tieto ilmoittaa - Kunnat päättävät itsenäisesti, missä ja miten tiedot julkaistaan.

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 2. Ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta - Ilmoitus on tehtävä iäkkäästä henkilöstä, joka ei itse kykene hakemaan itselleen tarvitsemaan apua. Sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaisilla on velvollisuus tehdä ilmoitus. Kuka tahansa voi kuitenkin tehdä ilmoituksen salassapitosäännösten estämättä. - Oma tupa, oma lupa -hankkeessa suunniteltiin ilmoitusvelvollisuuden yhteisiä käytäntöjä kuntien edustajien, pelastuslaitoksen, perusterveydenhuollon ja kriisikeskus Mobilen kanssa - Tärkeimmiksi asioiksi todettiin yhteinen ilmoituspohja ja yhteystietojen kokoaminen ilmoituksen tekemistä varten hanke kokosi yhteystiedot kunnista ilmoituksen tekemistä varten - Lisäksi Keuruu antoi kehittelemänsä lomakkeen ilmoituksen tekemistä varten hyödynnettäväksi koko Keski-Suomeen

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 3. Koetun palvelulaadun pilotti - Laki edellyttää säännöllistä palautteen keräämistä asiakkailta, omaisilta ja työntekijöiltä - Hankkeen pilotissa testattiin RAI pohjaista palautekyselyä kotihoidossa - Kysely työllistää merkittävästi. Hyödyntämisen mahdollisuudet ja merkitys käytettyihin resursseihin nähden ovat haaste - THL kehittää pilotoitua lomaketta edelleen tavoitteena saada se kaikkien kuntien käytössä olevaan sähköiseen muotoon syksyllä 2014 - Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi kehittää kevyempiä ja ehkä jatkuvampaan arviointiin perustuvia välineitä - Palautteen hyödyntämisosaaminen?

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 4. Vastuutyöntekijä - Lain mukaan kunnan on nimettävä viimeistään 1.1.2015 - Hankkeen työryhmissä päädyttiin siihen, että vastuutyöntekijän tarvetta tulisi arvioida kolmessa eri tilanteessa: - palvelutarpeen arvioinnissa - niiden asiakkaiden kohdalla, joilla ilmenee monenlaista palveluntarvetta ja - käyttöä - äkillisissä kriisitilanteissa akuuttivaiheen jälkeen - Vastuutyöntekijän reunaehtoina pidettiin: - Ei ole omahoitaja - Ei päätöksenteko-oikeutta - Puolueeton - Tunnettava palveluvalikko: moniosaaja - Avarakatseisuus: asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata myös muilla, kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla - Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen yksilöllisillä ratkaisuilla (tarpeettomat palvelut purettava) - Vastuutyöntekijän asiakassuhteen päättymiselle sovittava periaatteet

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 5. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemisesta - Hankkeessa on arvioitu haasteita verrattuna aiempiin vanhuspoliittisiin strategioihin tms: - pääsääntöisesti aiemmin kuvattu hyvin ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila (=lähtötilanne). Myös tavoitteet toiminnan kehittämiselle on määritelty - Kehittämisen painopiste on ollut usein vanhuspalveluiden omassa toiminnassa eli tavoitteet koskevat etupäässä palveluiden piirissä olevia - Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty harvemmin. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit on pääsääntöisesti sivuutettu kokonaan - Eri toimijoiden välisen yhteistyötä kuvattu vaihtelevasti - Merkittävin haaste vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tekemisessä lienee ajattelutavan laajentaminen. Suunnitelman ei tulisi rajautua vain vanhuspalveluihin vaan kohdentua laajemmin ikäihmisten elämään vaikuttaviin asioihin. - Jo suunnitelmaa laatimassa ja toteuttamassa tulisi olla laaja joukko toimijoita, vanhuspalvelut vain yhtenä muiden joukossa.

Vanhuspalvelulain käytännön asioita klo 14.50 15.45 Vanhuspalvelulain käytännön asioita 6. Esimiesten osallistavan johtamisen osaamisen kehittäminen - Perustuu hankkeessa syksyllä 2013 vanhuspalveluiden esimiehille tehtyyn osaamiskyselyyn, jossa osallistava johtaminen sain alhaisimmat osaamispisteet - Osallistava johtaminen kytkettiin valmennuksessa omavalvontasuunnitelman tekemiseen valmennuksella tuetaan omavalvontasuunnitelman tekemistä osallistavan johtamisen menetelmin - Valmennus toteutettiin kahdessa paikassa samansisältöisenä: neljä iltapäivän mittaista valmennustilaisuutta (+ yhteinen valmennuksen ulkopuolinen Valviran loppuluento omavalvontasuunnitelmasta) - Osallistujia lähes kaikista hankekunnista yhteensä yli 90

OMA TUPA, OMA LUPA IKÄÄNTYVÄN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN TUKEMINEN PALVELUILLA http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa Sivulla myös tämä esitys sekä hankkeen OTA OMAKSI koosteet tulostettavassa muodossa KIITOS!