Vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin

Samankaltaiset tiedostot
Vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO , 24.2.

N12 Nummen kevyen liikenteen väylä, 103. kaupunginosa Nummen Oilaantien liikennealueen asemakaavan muutos

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku

L43 Kisakuja, 19. kaupunginosa, korttelin osien 1996 ja 1998 sekä kevyenliikenteen ja katualueen asemakaavan muutos.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS HML/1617/ /2017 ASEMAKAAVA (4)

Kaava L13 NAHKURINRAITTI. Kaavaselostus

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

Lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Liikennevirasto 4. 5.

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS HML/1617/ /2017 ASEMAKAAVA (4) KANAKOULUNTIE 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ L67 IMMULA, KORTTELI 14

RAISION KAUPUNKI KULOISTENRINNE ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSA (KULOINEN) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HUOLTOASEMATONTIT KLINKKERIKAARELLE

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

OULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5.

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro osoitteessa Talkootie 1

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L42 SAAJOS 11. KAUPUNGINOSA KESKILOHJA KORTTELIN 343 JA LIIKENNE- JA ERITYISALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Oulun kaupungin tekninen keskus

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Koisoniitty. Asemakaavan muutos nro osoitteessa Koisotie 8

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA(MRL 63 ) /tark

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia ja katualueet (Muodostuu osa korttelia ) Asemakaavan muutos

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö , päivitetty , , , ja

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

kortteli 516, tontti 22 Yliopistonkatu 23

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä, tarkistettua asemakaavakarttaa nro

ASEMATIE 13. Ak 212 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, kortteli 46, tontti 3

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELISSA 8216

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Aluesairaalan kaavamuutos II kaava nro 486 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L 5 2 H I I D E N S A L M I 4. KAUPUNGINOSA HIIDENSALMI

Järvipolku Asemakaavan muutos kaava nro 503

TAMPERE Dnro TRE: 1031/ /2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

3 Valmisteluvaihe L47 ORTHEX 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 1 JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASEMAKAAVA, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 55 Hyrymäki, kortteli 13, tonteille sekä osalle katu- ja yleisen tien aluetta

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

VARSANHÄNNÄN Asemakaavan muutos. kaava nro 489 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Oulun kaupungin tekninen keskus

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.


Kaava V 45 Koivissillan asemakaava ja asemakaavan muutos, vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa osoitteessa Virnatie 5.

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

Transkriptio:

L 13 Nahkurinraitti 1. kaupunginosa Anttila, korttelinosan 222 tontit 5 ja 7 asemakaavan muutosehdotus ja tonttijaon muutos Vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin 25.8.2015 Lohjan Ympäristötoimen kaavoitus Asemakaava-arkkitehti Juha Anttila 1. kaupunginosa Anttila, korttelinosan 222 tontit 5 ja 7 asemakaavan muutosehdotus ja tonttijaon muutos (L13 Nahkurinraitti), pidettiin julkisesti nähtävillä MRA 27 ja 39 :n mukaisesti 16.3. 17.4.2015 Lohjan kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa, os. Karstuntie 4, Lohja ja kaupungin verkkosivulla www.lohja.fi/kaavoitus. Asemakaavan muutosluonnos lähetettiin tiedoksi kirjeitse ja pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lohjan kaupunkikeskustan aluetoimikunta Lohjan seudun ympäristöyhdistys ry Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos Lohcase ry Gasum Oy Caruna Oy DNA Palvelut Länsi-Uusimaa Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristöterveyspalvelut Kiinteistö- ja kartastopalvelut Sivistystoimi Lohjan museo Kunnallistekninen suunnittelu Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin kahdeksan lausuntoa ja kaksi muistutusta. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.4.2015 Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että nyt lausunnolla olevan asemakaavamuutosehdotus täydentää yhdyskuntarakennetta ja on yleispiirteisempien kaavojen mukainen. ELY-keskus on lausunut kaavan L13 valmisteluaineistosta 17.9.2014. Tämä aiempi lausunto on pääosin huomioitu nyt lausunnolla olevassa asemakaavan muutosehdotuksessa. Nyt lausunnolla olevasta muutosehdotuksesta ELY-keskus katsoo, että parvekkeiden lasitusten osalta tulee määräyksin taata, ettei melutaso parvekkeille ylitä 55 db tasoa. Kaava-alue sijaitsee keskustassa vilkkaasti liikennöidyssä ympäristössä.

Piha-alueen osalta ELY-keskus katsoo, että melutasot eivät selvitysten mukaan ylitä ohjearvoja merkittävästi, alueella kuitenkin suositellaan pyrkimään akustisesti/äänimaiseman ja viihtyvyyden kannalta ehdotettua parempaan vaihtoehtoon. Nyt lausunnolla olevan kaavan alueella se on saavutettavissa vähäisenä lisäsuunnittelulla ja kohtuullisilla kustannuksilla. Kaavan L13 meluselvityksestä selviää, että autojen parkkipaikoilla päästään parempaan akustiseen laatuun, kuin oleskeluja leikkialueilla. Näin ollen ELY-keskus suosittelee jatkamaan eteläisen naapurikorttelin rakennetta esim. sulkemalla rakennuksella pohjoispään, jolloin syntyisi hyvä ja rauhallinen sisäpiha, jossa ihmiset oikeasti voisivat viihtyä ilman kaupungin melua. Alueen ilmanlaadusta ei ole tehty selvitystä tai arvioitu mahdollista haittaa tai puutetta. ELY-keskus katsoo, että ilmanlaadun arviointia on tehtävä kaavassa sekä lisättävä tarpeelliset määräykset ilmanoton sijainnista. Vastine: Kaavamääräyksissä todetaan, että: Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden ulkotilat ja parvekkeet ovat melulta suojatut. Parvekkeet tulee lasittaa. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo melutason ohjearvon 55 db toteutumista. Kaava-alueen tonttien suhteellinen kapeus vaikeuttaa rakennussuunnittelua. Tämän vuoksi leikki- ja oleskelualue on merkitty kaavakarttaan ohjeellisella aluerajalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 155 ja 167 pykälien vaatimus asuinrakennuksen yhteyteen järjestävästä riittävästä ulkotilasta leikkipaikkoja ja oleskelu- alueita varten, ja että ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta sekä että oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset, ratkaistaan rakennusluvituksen yhteydessä tarvittaessa rakenteellisin keinoin. Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa Linnaistenkadulle (Laurinkadun ja Nahkurinkadun väliselle osuudelle) on osoitettu kävelyalue tai kävelypainotteinen alue. Lohjalla on mitattu vuosina 2004 2011 jatkuvatoimisesti typpimonoksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Vuosina 2007 2011 on mitattu myös pienhiukkasten pitoisuuksia. Mittausasema sijaitsi vuosina 2004 2005 ja 2009-2011 Nahkurintorin pysäköintialueella, alle 100 m päässä suunnittelualueelta. Raporteissa Ilmanlaatu Uudellamaalla 2011, Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, raportteja 97/2012 sekä Ilmanlaatu Uudellamaalla 2012, Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, raportteja 54/2013 todetaan, että: Vuonna 2011 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Lohjalla selvästi sekä rajaarvojen että ohjearvon alapuolella. Vuorokausiraja-arvotaso (50 g/m3) ei ylittynyt vuoden aikana kertaakaan. Ylityksiä oli vuosina 2009 2011 huomattavasti vähemmän kun vuosina 2004 tai 2005, jolloin mittausasema sijaitsi samassa paikassa. Myös pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat selvästi vuosia 2004 ja 2005 matalampia. Sekä kaupungin toimenpiteillä että säätiloilla lienee ollut vaikutusta pitoisuuksiin: Hiekoitusmateriaalina on käytetty pääasiassa hiekoitussepeliä. Katuja on kasteltu ennen harjausta ja kiinteistöjen hoitoyritykset ovat uusineet kalustojaan. Yhteistyötä kiinteistönhoitoyritysten kanssa on kehitetty siten, että jalkakäytävät on puhdistettu samanaikaisesti katujen kanssa. Pienhiukkasten pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Lohjalla 7 g/m3, eli sama kuin vuotta aiemmin. Pitoisuus on selvästi EU:n vuosiraja-arvon (25 g/m3) alapuolella. Lohjalla pitoisuudet alittivat myös WHO:n pien-hiukkasten enimmäispitoisuuksille antaman vuosiohjearvon (10 g/m3). WHO:n vuorokausiohjearvo (25 g/m3) ylittyi kolmena päivänä loka-marraskuussa kaukokulkeumien vuoksi. Kaukokulkeumat vaikuttavat

Uudellamaalla merkittävästi pienhiukkasten pitoisuuksiin, ja niiden voimakkuus ja kesto vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2011 kaukokulkeumaepisodit olivat melko heikkoja ja lyhytkestoisia, minkä vuoksi ne heikensivät ilmanlaatua vähän verrattuna moniin aiempiin vuosiin. Pientaloalueilla, joilla on paljon puun polttoa, voi esiintyä lämmityskaudella ajoittain korkeita hiukkasten ja polyaromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksia. Jatkuvatoimisella ilmanlaadun mittausasemalla typpidioksidin pitoisuudet olivat vuonna 2011 matalia ja selvästi vuosi- ja tuntiraja-arvon alapuolella. Myöskään ohjearvot eivät ylittyneet. Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli vuonna 2011 Lohjalla enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää (98 % vuoden tunneista Lohjalla). Välttäväksi ilmanlaatu luokiteltiin melko harvoin (Lohjalla noin 2 % ajasta). Huonon ja erittäin huonon ilmanlaadun tunteja oli Lohjalla kaksi. Ilmanoton sijaintia ei ole määrätty kaavassa, jotta asuntokohtainen ilmanvaihto olisi mahdollinen. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo asuntojen ilmanvaihdon terveellisyyttä rakennusmääräyskokoelman mukaisesti. 2.) Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 29.4.2015 Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on ratkaista suunnittelualueen rakentuminen keskustan kaupunkikuvaa ja -rakennetta tukevalla tavalla. Maakuntamuseo on tutustunut asiaan ja ottaa siihen kantaa rakennetun kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan näkökulmasta. Maakuntamuseo on aiemmin 26.9.2013 ottanut kantaa saman kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja 4.9.2015 valmisteluvaiheen suunnitelmaan. Valmisteluvaiheessa nähtävillä oli kolme luonnosvaihtoehtoa (A, B ja E), ja ehdotusvaiheessa suunnittelua on jatkettu vaihtoehdon B pohjalta. Kuten todettu valmisteluvaiheessa, maakuntamuseo pitää kerroslukua VI hieman liian korkeana. Kaavaan sisällytettyjä määräyksiä rakentamisen ulkoasusta ja sen sopeuttamisesta ympäröivään miljööseen maakuntamuseo pitää hyvinä ja riittävinä. Maakuntamuseolla ei ole muuta kommentoitavaa asiaan. Muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto Vastine: Keskustan osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa esitetään kaavaalueelle tavoitteelliset kerrosluvut. Suunnittelualueelle on osoitettu tavoitteelliseksi kerrosluvuksi VI. 3.) Lohjan ympäristö- ja rakennuslautakunta 23.4.2015 Tontin rakentamisessa on varmistettava, ettei maaperään ole jäänyt pilaantuneita maa-aineksia kiinteistöllä olleen jakeluaseman toiminnasta, vaikka siellä jo onkin tehty maaperän puhdistustoimenpiteitä. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä edellytetään perustamis- ja pohjaolosuhdeselvitystä, jonka tulee sisältää selvitys pohjaveden pinnasta ja sen muutoksesta. Pohjarakennesuunnitelman tulee sisältää tieto valmiiden rakenteiden vaikutuksesta rakennuspaikan ympäristöön ja tieto siitä, miten vaara ja haittavaikutukset estetään. Vastine: Lausunnossa mainitut asiat kuuluvat rakennusvalvontaviranomaisen lupaprosessiin.

4.) Gasum Paikallisjakelu Oy 10.3.2015 Gasum Paikallisjakelu Oy:ssä on tutustuttu muutosehdotusta ja tonttijakoa koskevaan aineistoon. Yrityksellämme ei ole alueen välittömässä läheisyydessä olemassa olevaa maakaasun jakeluverkostoa. Gasum Paikallisjakelulla ei ole tässä vaiheessa muuta huomautettavaa eikä lisättävää asiaa koskien. Vastine: Merkitään tiedoksi. 5.) Caruna Oy 27.4.2015 Ei huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Vastine: Merkitään tiedoksi. 6.) Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lojonejdens Egnahemsförening ry 27.4.2015 Lohjan Seudun Omakotiyhdistys- Lojonejdens Egnahemsförening ry kiittää sille varatusta mahdollisuudesta antaa lausunto L 13 Nahkurinraitti asemakaavan muutosehdotukseen. Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ilmoittaa, ettei sillä ole kommentoitavaa asiassa. Vastine: Merkitään tiedoksi. 7.) Lohjan ympäristöterveyspalvelut 30.4.2015 Kaava-aineiston perusteella Lohjan ympäristöterveyspalvelut toteaa seuraavia huomioita jatkosuunnittelua varten. Huomio kiinnittyi Linnaistenkadun ja Laurinkadun risteysalueen liikenneturvallisuuteen. Havainnekuvassa kadun varteen on esitetty pelkästään puustoa. Nykyinen Laurinkadun kadunvarsipysäköinti on haasteellinen liikenteen näkyvyyden kannalta, mikä saattaa huonontua rakennettaessa kerrostalo kadun kulmaan. Kaavamateriaalissa on myös esitetty, että Laurinkatu ja Linnaistenkatu olisi suunniteltu kävelyalueiksi tai kävelypainotteisiksi alueiksi. Nahkuritorin asemakaavaehdotuksessa Linnaistenkadun toiselle puolelle on suunniteltu kauppakeskusta. Miten kaavoituksen aikana on arvioitu näiden muutoksien vaikutuksia Nahkurinkadun liikennemääriin ja melutasoihin. Kaavamääräyksissä on esitetty, että asuinrakennusten maantasokerroksiin tulee sijoittaa liike-, toimisto-, ravintola- ja kokoontumistiloja tai julkisia lähipalveluita. Olisi hyvä todeta, että kadunpuoleisille sivustoille ei saa rakentaa asuintiloja maantasokerroksiin. Vastine: Kunnallistekniikan tulosalue vastaa katualueen rakenteellisesta liikenneturvallisuudesta. Lohjan keskustan osayleiskaavaa varten on laadittu liikenneselvitys ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Keskustan osayleiskaavaehdotuksessa Linnaistenkadulle (Laurinkadun ja Nahkurinkadun väliselle osuudelle) on osoitettu kävelyalue tai kävelypainotteinen alue 8.) Kiinteistö- ja kartastopalvelut 2.4.2015

Kiinteistö- ja kartastopalvelut ei ole lausuttavaa. Asemakaavan muutokseen liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu. Vastine: Merkitään tiedoksi. Muistutus Eija Hasu 17.5.2015 Tyhjä liiketila ei elävöitä kaupunkia. Tällä hetkellä Lohjan keskusta-alueella on tyhjää liiketilaa tarjolla silmiinpistävän paljon. Liiketilavaatimuksissa tulisi ottaa huomioon tilan muuntojousto tiloja tulee pystyä erottamaan ja yhdistämään mahdollisimman pienin kustannuksin, jotta tilat voidaan muokata moneen eri käyttöön ja näin laajentaa käyttäjäpotentiaalia. Tämä tavoite olisi syytä kirjata osaksi kaavamääräyksiä, muutoin toteutus vastannee minimivaatimuksia. Vastine: Tässä kaavassa toinen maanomistajista on rakennusliike, jolloin toteuttajataho on ollut tiedossa jo kaavaneuvotteluissa. Kaavamuutoksen hakija on tietoinen nykyisistä liiketilan pitkistä myyntiajoista. Keskustan osayleiskaavassa suunnittelualue on merkitty liike- ja toimistorakennusten tai yhdistettyjen liike- toimisto- ja asuinrakennusten -alueeksi. Siksi on pidetty hyvänä kompromissina, että kaavaan on merkitty vähimmäismäärä rakennettavalle liike-, toimisto- ja työtilalle. Tilan muuntojoustolle ei ole olemassa minimivaatimusta. Rakennuttaja vastaa omalla riskillään hankkeen taloudellisesta tuottavuudesta. Asemakaavat laaditaan myös tulevaisuutta, ei ainoastaan nykyistä taloustilannetta varten. Rakennusluvan yhteydessä edellytetään pohjaveden hallintasuunnitelmaa. Pohjaveden vaikutukset tulee selvittää jo perustamistavan yhteydessä, ml. vaikutukset viereisten kiinteistöjen perustuksiin. Vastine: Perustamistapasuunnitelma on erityissuunnitelma jota rakennusvalvontaviranomainenkaan ei voi vaatia ennen lupaharkintaa. Pohjaveden vaikutukset selvitetään rakennuslupavaiheessa tiedossa olevan perustamistavan yhteydessä. Hulevesien hallintasuunnitelma tulee edellyttää osaksi rakennuslupaa, myös Uudenmaan maakuntakaava kyseistä alleviivaa (vrt. kaavaselostuksenne s. 5). Vastine: Suunnittelualue sijaitsee Lohjan ydinkeskustassa, jolloin ainoa vaihtoehto on liittyä kaupungin hulevesijärjestelmään. Uvv ja vastaavat tulee edellyttää katutasoon sijoitettaviksi, jos oletetaan, että kohde tulee edistämään jalankulkua ja pyöräilyä. Nyt selostuksessa annetaan ymmärtää, että varastotilat ja vastaavat tulee sijoittaa kellaritilaan tunnetusti kellarit ovat huonoja säilytyspaikkoja esim. pyörille, mikä suoraan vaikuttaa asukkaiden haluun ja kykyyn niitä käyttää päivittäisessä liikkumisessa. Vaikutusten arviot ovat puutteelliset. Vastine: Kaavamääräyksessä määrätään sijoittamaan jätehuolto-, huolto-, varasto- ja tekniset tilat ensisijaisesti rakennusten pohjakerrokseen, ja että pihakannelle saa rakentaa vain oleskeluun liittyviä rakennelmia. Pohjakerros on rakennuksen alin maanpäällinen kerros. Koetun kaupunki- ja kulttuuriympäristön eheytyminen millä perusteella? Rakentaminen tiivistää ja muuttaa ympäristöä lohjalaiset ovat arvostaneet keskustan tilan ja avaruuden tunnetta. Tämä miljöö muuttuu. Ei arviota. Rakentaminen tiivistää ja vie pois avoimia alueita minne poistuvat pysäköintipaikat? Lumienkasaus? Ei tehtyä arviota.

Vastine: Suunnittelualue on ollut rakentamattomana vuodesta 1997 lähtien, koska alueen maaperä ja orsivesi pilaantuivat huoltoasematoiminnan seurauksena. Vaikka alue on yksityisessä omistuksessa, se on ollut väliaikaisesti yleisenä pysäköintialueena. Uudenmaan ELY-keskus katsoi päätöksessään 16.12.2013, että orsi- ja pohjaveden tarkkailu voidaan lopettaa. Suunnittelualue sijaitsee keskeisesti ydinkeskustassa, ja on ollut aiemmin rakennettu. Uudenmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan asemakaavamuutoksen täydentävän yhdyskuntarakennetta ja että se on yleispiirteisempien kaavojen mukaisia. Kaupungin asukkaat ovat kysyttäessä kokeneet keskustan olevan hajanainen ja sirpaleinen. Muistutuksesta ei käy ilmi tutkimus, johon toive avoimen tilan säilyttämisestä perustuu. Pölyhaittojenehkäisy miten? Entä rakennusaikaiset pöly- ja meluhaitat? Vaikutukset? Ehkäisy? Ei tehtyä arviota. Em. liittyen, selostuksessa mainitaan, että parvekelasitukset vaaditaan. Lasitetut etelä-länsisuuntaan avautuvat parvekkeet ilman varjoa tai viilennystä ovat kesällä erittäin kuumat tämä on jo terveyshaitta ikäihmisille. Asuntojen kesälämpötilojen hallinta on asia, johon toivoisi kiinnitettävän enemmän huomiota myös parvekkeiden osalta. Vastine: Parvekelasitukset on määrätty pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Lasitukset on mahdollista myös avata. Rakennusvalvontaviranomainen vastaa siitä, että rakennussuunnitelma täyttää terveellisyyden ja turvallisuuden vaatimukset. Rakennusmääräyskokoelmassa on säädökset myös kesälämpötilojen hallinnasta ja se on siten osana rakennusten suunnittelua. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen -kerrostalorakentaminen Lohjalla on ensisijaisesti ikäihmisten asuttamista keskustaan. Tämä jatkaa ikärakenteen vääristymistä. Vaikutukset ovat siis ensisijassa negatiiviset. Vastine: Kaava ei kiellä muidenkin kuin vanhusväestön asumista. Jotta keskustaalueella olisi riittävästi asuntoja työvoimalle, kaupunkisuunnittelulautakunta on määritellyt tavoitteekseen vuokra-asuntojen lisäämisen keskustan alueella. Vanhusväestön on myös usein terveydellisistä syistä muutettava esteettömään ympäristöön. Onko Lohjan kaupunki tehnyt tutkimusta kuinka monella keskusta-asukkaalla on auto? Vain perustuuko väite kävelypainotteisesta asumisesta ns. mutu-tietoon? Tutkimusten mukaan suhteessa useampi keskusta-asukas omistaa/on käytössä kesämökki, mikä yleensä vaatii auton omistamista. Autopaikkamitoituksesta tinkiminen kunnioitettavaa, mutta toivottavaa olisi se, että mitoitus perustuisi faktoihin, jotka taas olisi hyvä esittää selostuksessa. Vastine: Mailhouse Oy on selvittänyt maanomistajan toimeksiannosta 16.12.2014. Postinumeron 08100 alueella (keskusta-alueella) 57 % kotitalouksista on autollisia. Luvut vastaavat hyvin kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.10.2014 hyväksymiä pysäköinnin mitoitusperiaatteita, jotka on tarkoitettu noudatettavaksi uusien asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laadinnassa. Vaikutukset kaupunkikuvaan: uudet rakennusmassat muuttavat maisemaa ja luovat varjostusvaikutuksia. Kansipiha on pieni eikä lisää julkisen kaupunkitilan oleskelumahdollisuuksia. Mihin viihtyisyyden paraneminen todellisuudessa perustuu? Kirjoittakaa auki. Vastine: Kiinteistöllä sijaitseva piha-alue ei ole lähtökohtaisesti julkista kaupunkitilaa, vaan asukkaiden omassa käytössä. Sen sijaan alueelle istutettaviksi määrätyt puut tuovat vehreyttä koettuun katutilaan myös kadunkäyttäjien ja naapuruston iloksi.

Millä tavoin suurmaisema on otettu huomioon suunnittelussa? Vastine: Suunnittelualue on keskustan osayleiskaava-alueella. Osana osayleiskaavan selvitystyötä on laadittu kaupunkikuvallisia selvityksiä. Osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa esitetään kaava-alueelle tavoitteelliset kerrosluvut. Suunnittelualueelle on osoitettu tavoitteelliseksi kerrosluvuksi VI. Millä tavoin kerrostalomassa lisää viihtyisää kaupunkitilaa? (Etenkin jos liiketilat jäävät tyhjiksi) Vaikutukset tulee arvioida vaikutuksina, ei suunnittelulle asetettuina tavoitteina. Vastine: Selostuksessa viitataan viihtyisään katutilaan. Rakennukset toteutuessaan rajaavat katutilan selkeästi ja muuttavat pelkästään pysäköintiä palvelevan alueen ihmisten asuin- ja toimintaympäristöksi. Alueelle istutettaviksi määrätyt puut tuovat vehreyttä koettuun katutilaan. Vaikutusten arvioinnissa pyöräilyn uskotaan lisääntyvän. Mihin perustuen? Vaatisi vähintään pyöräsäilytyksen käytettävyyden korostamista kaavamääräyksissä. Vastine: Selostuksessa todetaan edullisen sijainnin mahdollistavan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn liikennevaihtoehtoina. Tämä on kestävän kehityksen ja osayleiskaavan tavoitteiden mukaista. Autopaikat kansirakenteen alla. Kansirakenteilla keskimäärin 30 vuoden käyttöikä tämä asettaa omat haasteensa rakentamisen ekologisuudelle ja taloudelliselle kestävyydelle. Ei kuitenkaan mukana vaikutusten arvioinnissa. Vastine: Kansirakenteiden käyttöiäksi lasketaan 30 40 vuotta. Kaikkia rakenteita joudutaan lopulta huoltamaan. Pihakansien peruskorjaus johtuu usein vedeneristyksen hajoamisesta. Erityisessä vaarassa ovat ennen 1980-lukua tehdyt kannet. Niissä vedeneristyskerros on usein kantavien rakenteiden ja maa- tai soramassojen päällä, lähellä pihan pintaa. Vedeneristys on suojassa paremmin uudemmissa kansiratkaisuissa. Niissä vedeneristyksenä toimiva kumibitumi on yleensä kantavien rakenteiden päällä, ja vasta sen päällä maamassat ja pintamateriaalit. Muistutus Jan Tallqvist 16.4.2015 Ennen kaavan vahvistamista tulisi odottaa että keskustan osayleiskaava saa lainvoiman Vastine: Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi Lohjan keskustan osayleiskaavan kokouksessaan 15.1.2014 3. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi keskustan osayleiskaavan hyväksymispäätöstä koskevat valitukset päätöksellään 12.3.2015. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry on tehnyt hallinto-oikeuden päätöksestä 8.4.2015 päivätyn valituksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitukset eivät kohdistu Nahkurinraitin kaava-alueeseen. Valtuuston hyväksymiä, mutta ei lainvoimaisia, yleispiirteisiä kaavoja voidaan soveltaa asemakaavoituksessa niiltä osin josta ei ole valitettu. Uudenmaan ELY-keskus katsoo edellä lausunnossaan, että nyt lausunnolla oleva asemakaavamuutosehdotus täydentää yhdyskuntarakennetta ja on yleispiirteisempien kaavojen mukainen. Suunniteltujen kerrostalojen pohjapinta-ala ja/tai tontin tehokkuusluku on liian suuri ko. tontille Rakennukset ovat liian massiiviset ympäristöön nähden.

Vastine: Kaavasuunnittelussa on pyritty löytämään tasapaino ympäristön asettamien vaatimusten ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun välillä. Keskustan osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa esitetään kaava-alueelle tavoitteelliset kerrosluvut. Suunnittelualueelle on osoitettu tavoitteelliseksi kerrosluvuksi VI. Kaavamuutoksen kerrosluvut ovat linjassa lähistön As Oy Laurintornin ja Karhutornien kanssa. Linnaistenkadun puoleinen jalkakäytävä on liian kapea (kaupungin omien linjauksien mukaan) Lisääntyvä liikenne Nahkurinkadulla voi muodostua ongelmaksi, miten tämä on arvioitu ja huomioitu? Rakennusten sijainti saattaa olla liian lähellä ajorata, miten tämä on arvioitu ja huomioitu, jotta se ei myöhemmin aiheuta ongelmia? Vastine: Lausuntopyynnöt lähetetään kaikille kaupungin toimialoille. Kunnallisteknisellä suunnittelulla ei ole ollut huomautettavaa korttelialueen tai katualueen rajaamisesta. Katupäällikkö on osallistunut kaavasuunnitteluun työpalavereissa. Myös liikennesuunnittelija (Jouni Ikäheimo, Trafix Oy) on antanut 10.2.2015 lausunnon liittymisestä katuverkkoon Piha-alue jää liian pieneksi. Viheralue ja oleskelu/leikkialueet ovat asukaslukuun nähden riittämättömiä. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia myös lumien käsittelyn kanssa talvella. Vastine: Kaava-alueen tonttien suhteellinen kapeus vaikeuttaa rakennussuunnittelua. Tämän vuoksi leikki- ja oleskelualue on merkitty kaavakarttaan ohjeellisella aluerajalla. Maankäyttö- ja rakennuslain 155 ja 167 pykälien vaatimus asuinrakennuksen yhteyteen järjestävästä riittävästä ulkotilasta leikkipaikkoja ja oleskelu- alueita varten, ja että ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta sekä että oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset, ratkaistaan rakennusluvituksen yhteydessä tarvittaessa rakenteellisin keinoin. Autopaikkoja on liian vähän. Vaikka keskustassa voisi ehkä periaatteessa selvitä ilman autoa, niin tosiasia on että yhä useampi kuitenkin sellaisen omistaa (mm. työmatkoja varten). Mihin autot, sekä omat että vieraiden käytännössä pysäköidään? Suunniteltuja liiketiloja varten pitäisi myös osoittaa asiakkaille riittävät pysäköintipaikat. Vastine: Autopaikkamitoitus vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.10.2014 hyväksymiä pysäköinnin mitoitusperiaatteita, jotka on tarkoitettu noudatettavaksi uusien asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laadinnassa. Koska alue sijaitsee kävelypainotteisessa ydinkeskustassa, kadunvarsipaikkojen ajatellaan olevan asiakkaiden käytössä. Kaupan suuryksikköjen tulee sen sijaan ratkaista pysäköinti omalla kiinteistöllään. Tämän alueen rakentamisen myötä poistuu x kpl yleisiä pysäköintipaikkoja ydinkeskustasta. Mihin nämä siirtyvät? Vastine: Alue on ollut vain väliaikaisesti yleisenä pysäköintialueena. Se on yksityisessä omistuksessa, ja se on ollut aiemminkin rakennettu. Kaavaselostuksessa on esitetty mm. että: (kaavamuutos) tukee viihtyisän katutilan ja kohtaamispaikkojen muodostumista miten? korttelialueelle muodostuu keskusta-aluetta elvyttävä viheralue miten? melu- ja pölyhaittojen ehkäisy on huomioitu kaavassa miten?

koetun kaupunki- ja kulttuuriympäristön eheytyminen miten (kulttuuriympäristö)? Vastine: Katutila eheytyy, kun useita vuosia tyhjillään ollut alue rakennetaan uudelleen. Tiivistävä rakentaminen keskeisellä paikalla tukee myös kävelypainotteisen keskusta-alueen tavoitteita. Kaavamääräyksissä todetaan: Leikki- ja oleskelualueet on ympäröitävä suojaistutuksilla. Pihakansi sekä rakentamatta jäävät alueen osat, joita ei käytetä leikkialueeksi tai liikenteeseen, on istutettava. Talojen väliin on osoitettu istutettava alueen osa jolle on määrätty istutettavaksi vähintään 1 puu / alkava 50 m². Istutettaessa taimikoon on oltava vähintään rym 25 30. Lisäksi Laurinkadun suuntaan on osoitettu istutettava puurivi, jonka taimien koko on istutettaessa oltava vähintään rym 10 12. Kaava-alueelta on tehty melu- ja pölyselvitykset. Määräyksissä todetaan että: Asuinhuoneistot tulee suunnitella siten, että niiden ulkotilat ja parvekkeet ovat melulta suojatut. Parvekkeet tulee lasittaa. Rakennukset toteutuessaan rajaavat katutilan selkeästi ja muuttavat pelkästään pysäköintiä palvelevan alueen ihmisten asuin- ja toimintaympäristöksi. Kaupunkimaisen keskustaympäristön laadusta ja viihtyisyydestä, rakentamisen ulkoasusta ja sopeuttamisesta ympäröivään miljööseen, sekä korttelissa olevien rakennusten muodostamasta kokonaisuudesta on määrätty kaavassa.