SaavuMetro3! Metropolialueen moniulotteinen saavutettavuus spatio-temporaalisia työkaluja ja ymmärrystä suunnittelun tueksi Hankkeen johtaja: FT Tuuli Toivonen Hankkeen suorittamispaikka: Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen laitos Hankkeen kesto: 1 vuosi, 1.6.2013-31.5.2014 (aloitusajankohta on joustava, mahdollista aloittaa jo 1.3.2013) Haettava summa: 89 305 Tutkimuksen taustaa Helsingin metropolialueella saavutettavuuteen, urbaaniin liikkumiseen ja palveluiden sijaintipäätöksiin liittyvät kysymykset ovat pinnalla seudun rakenteellisen muutoksen ja toisaalta taloudellisten tuottavuustavoitteiden vuoksi (esim. Loikkanen et al. 2012; Ratvio 2012; Salonen et al. 2012). Seudun rakenne on nopean kasvun siivittämänä kulkenut kohti perinteisen yksikeskuksisen ja hierarkkisen kaupunkirakenteen murrosta ja monikeskuksisen verkostokaupungin muotoutumista (Laakso et al. 2005; Joutsiniemi 2010; Vaattovaara 2011; Vasanen 2012). Seudun kasvu siirtynyt yhä voimakkaammin kohti metropolialueen reunoja, jonne on syntynyt paitsi asutusta myös uusia toiminnallisia keskuksia (Salonen, Toivonen & Vaattovaara 2012). Saavutettavuus on keskeinen sijaintipäätöksiin vaikuttava tekijä sekä asutuksen että yritystoiminnan osalta (Lönnqvist & Laakso 2012). Kaupunkirakenteen pirstoutuessa seudun eri keskusten väliset yhteydet nousevat keskeisiksi myös asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta (Batty & Longley 1994; Bertolini & le Clercq 2004; Mäntysalo et al. 2010). Palvelujen saavutettavuus eri kulkumuodoilla säätelee ihmisten ajankäyttöä ja liikkumista, ja esimerkiksi viimeaikainen keskustelu julkisen liikenteen aikataulu- ja linjamuutoksista on osoittanut, että (liikenne)suunnittelun ratkaisut kiinnostavat kaupunkilaisia, jotka kokevat muutosten aidosti vaikuttavan heidän arkeensa. Kulkumuotovalintojen kautta alueiden ja palvelujen saavutettavuus eri kulkumuodoilla vaikuttaa myös urbaanista liikkumisesta aiheutuvaan ympäristörasitteeseen (Lahtinen et al. 2012). Epävarmojen talousnäkymien seurauksena sekä julkiset että yksityiset palveluntarjoajat joutuvat tarkastelemaan kriittisesti omaa palveluverkostoaan, ja paine verkostojen supistamiseen ja palveluiden keskittämiseen on vahva (esim. Tukiainen & Valkama 2012). Palveluverkostojen fyysinen rakenne toteutetaanko palvelut naapurustoista löytyvinä lähipalveluina vai suurempiin keskuksiin keskitettyinä yksiköinä vaikuttaa luonnollisesti asiointivirtoihin ja asukkaiden liikkumisen tarpeeseen. Eri väestöryhmiin palveluiden sijaintipäätökset vaikuttavat eri tavoin: esimerkiksi vanhusten kyky liikkua on erilainen kuin työssäkäyvän väestön. Saavutettavuus-termi on eri toiminnan aloilla noussut analyyttiseksi työkaluksi suunnittelun vaikutuksia arvioitaessa (esim. Uudenmaanliitto 2010; HSL 2012). Saavutettavuuteen liittyvät selvitykset osana maankäytön ja liikenteen suunnittelua ovatkin tulossa osaksi kaupunkisuunnitteluvirastojen ja eri palveluja toteuttavien virastojen arkea, ja luotettaville ja helppokäyttöisille menetelmille saavutettavuuden alueellisen analyysin osalta on selkeä tarve. Julkishallinnon tuottamien paikkatietoaineistojen avautuminen tekee alueellisten saavutettavuusanalyysityökalujen toteuttamisen mahdolliseksi laajalle joukolle kuntien virkamiehiä. 1
Tutkimusryhmän työstä saavutettavuuskysymyksien parissa Juuri nämä ajankohtaiset saavutettavuuskysymykset sekä menetelmällisestä että soveltavasta näkökulmasta ovat maaliskuussa 2011 käynnistyneen SaavuMetro!-hankkeen 1 fokuksessa. Puolentoista rahoitusvuotensa aikana hanke on onnistunut tavoitteissaan hyvin: olemme (1) kehittäneet, testanneet ja dokumentoineet metropolialueen erityispiirteisiin soveltuvia, eri kulkumuotoja huomioivia saavutettavuuden mittareita ja näiden tehokkaita laskentamalleja sekä (2) soveltaneet kehittämiämme menetelmiä asukkaiden arjen kannalta keskeisten vapaaajanpalveluiden saavutettavuuden tutkimiseen. Hankkeen työ on herättänyt laajaa kiinnostusta ollessaan esillä lukuisissa tieteellisissä ja muissa tapahtumissa ja julkaisuissa kuluneen vuoden aikana (ks. blogs.helsinki.fi/saavutettavuus/uutta/). Esimerkkejä menetelmien kehityksestä 1,5 vuoden aikana Kuluneen hankerahoituksen aikana olemme kehittäneet kulkumuotokohtaisten laskentamalleja saavutettavuuden arvioimiseksi. Menetelmämme huomioivat autoilun, joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn sekä näiden kulkumuotojen yhdistelmät. Mittarien kehittämisessä olemme hyödyntäneet laajasti saatavilla olevia aineisto- ja analyysiresursseja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikkuvan auton mittausaineistoista Liikenneviraston Digiroadiin ja HSL:n avoimiin joukkoliikenneaineistoihin (Toivonen ym. 2011; Salonen et al. 2012). Viime kuukausina erityisesti joukkoliikenteen analysointiin kehitetyn työkalun ( Reititin ) kehitystyö on ollut kuumimmillaan ja alustavat tulokset työkalusta ovat lupaavia: Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn reittien ja matka-aikojen laskenta on tällä työkalulla huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa kuin HSL:n avointen aineistojen hyödyntäminen API-rajapinnan kautta (jota hankkeen aiemassa vaiheessa toteutettu Reitittimen prototyyppi hyödynsi). Uusi laskentatyökalu sallii myös aikasarjatarkastelut ja erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden testaamisen: sen avulla voidaan esimerkiksi tutkia, kuinka uuden joukkoliikennereitin lisääminen vaikuttaisi asukkaiden matka-aikoihin, kuinka eri palvelujen saavutettavuus muuttuisi, jos reitin toisessa päässä olisi mahdollisuus hyödyntää kaupunkipyörää perinteisen joukkoliikenteen jatkeena tai kuinka joukkoliikennelinjastossa ja aikatauluissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat asukkaiden matkaaikoihin. Työkalu alkaa olla hyvä, mutta ei vielä toiveittemme mukainen joustavuudeltaan ja käytettävyydeltään. Olemmekin hakeneet sen jatkokehittämiseen rahoitusta Tekesiltä (hakemus parhaillaan käsittelyssä). Laskentatyökalujen kehityksen edetessä olemme olleet tiiviissä vuorovaikutuksessa kaupunkisuunnitteluvirastojen kanssa (Helsingin ja Vantaan KSV:t); tutkimuksellisen tiedon lisäksi menetelmäkehityksemme on tarkoitus tuottaa konkreettisia työkaluja suunnittelun tarpeisiin. Kehitystyössä on näin ollen huomioitu kaupunkien käytännön tarpeista nousevia toiveita. Henkilöautoliikenteen datat ja analyysimallit (jotka huomiovati metropolialueen todelliset ajoajat sekä pysäköintiin kuluvan ajan) ovat jo käytössä muutamalla kaupungilla. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto hyödyntää parhaillaan, hankkeen kanssa yhteistyössä, joukkoliikennelaskennan työkaluja lautakuntatyöskentelyn tueksi tehtävässä raportissa. Esimerkkejä jo saaduista tuloksista ja tulevista julkaisuista Kehitettyjen menetelmien avulla olemme pystyneet tarkastelemaan vapaa-ajan palveluiden saavutettavuutta kulkumuotokohtaisesti esimerkkitapaustemme kirjastojen, kaupan ja jalkapallokenttien näkökulmasta. Yhteistyö on ollut erityisen tiivistä Helmet-kirjastojen kanssa, jotka osallistuivat vajaa vuosi sitten kirjastoasiakkaiden asiointimatkoja kartoittavan 1 Olemme käyttäneet SaavuMetro! nimitystä hankkeesta lähinnä hankehakemuksissa. Hanke tunnetaan paremmin kansainvälisellä nimellä MetropAccess, ja tätä nimitystä käytetään myös esimerkiksi hankkeen verkkosivuilla. 2
haastattelukampanjan toteuttamiseen hankkeen puitteissa. Seuraavassa tietolaatikoissa on esitetty tiivisti muutamia esimerkkejä jo saaduista tuloksista. Arkiliikkumisen vaihtoehdoista monikeskuksistuvassa metropolissa Pääkaupunkiseudun asukkaat ja toiminnot hajautuvat alueellisesti kaupunkiseudun kasvaessa ja sen rakenteen muuttuessa monikeskuksiseksi. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme seudun palvelujen sijoittumista arkiliikkumisen vaihtoehtojen näkökulmasta. Tarkastelumme kohteena ovat toiminnallisiin keskuksiin sijoittuneet suuret kauppakeskukset ja paikallisemmista palveluista kirjastot, joiden saavutettavuutta eri kulkumuodoilla vertailemme. Tarkastelumme osoittaa pääkaupunkiseudun palvelujen saavutettavuudessa kaksi rinnakkaista logiikkaa. Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautoilla on niin hyvä, että joukkoliikenne nykyisellään on harvoin kilpailukykyinen vaihtoehto asukkaiden ostosmatkoille. Toisaalta kirjastot Helsingin sisällä ovat sijoittuneet mahdollistaen monipuolisemmat kulkumuotovalinnat. Kaupunkipyörät osana joukkoliikennettä ja arjen matkaketjuja Kaupunkipyörien liittyminen osaksi joukkoliikennejärjestelmää voisi laajentaa joukkoliikenteen tehokkaita saavutettavuusalueita ja tukea kestävää liikkumista kaupunkiseuduilla. Tässä tutkimuksessa mallinsimme kaupunkipyöräjärjestelmän vaikutusta saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla. Tuloksemme osoittavat että kaupunkipyörien kaltaisesta puolijulkisesta liikenteestä koituisi merkittäviä hyötyjä seudun asukkaille: Pyörien tiivis liittyminen osaksi joukkoliikennettä voisi lyhentää kantakaupunkiin suuntautuvien joukkoliikenne-matkojen matkaaikoja jopa yli 10 %. Paikoittain matka-ajat voisivat pienentyä jopa yli 40 %. Matkaaikahyötyjä koituisi etenkin matkan kohteen ollessa kantakaupungin syrjäisemmillä alueilla. Menetelmiä palveluiden sijaintistrategioiden vaikutusten arviointiin: Esimerkkinä kirjastoasiointien tuottamat CO 2 -päästöt pääkaupunkiseudulla Palveluiden sijainti ja saavutettavuus eri kulkumuodoilla ohjailevat asukkaiden päivittäistä liikkumista. Tässä tutkimuksessa esittelemme menetelmän, jolla voidaan arvioida palveluverkostojen suunnittelun vaikutuksia asiakkaiden liikkumiseen. Käytämme esimerkkinä kaupunginkirjaston toimipisteitä pkseudulla ja arvioimme kirjastojen sijaintisuunnittelun optimaalisuutta asiointimatkoista koituvien CO 2 - päästöjen näkökulmasta. Työmme perustuu kirjastojen laajaan lainaustietokantaan sekä haastattelujen perusteella mallinnettuihin asiakkaiden kulkumuoto-valintoihin. Asiointimatkoille laskettiin CO 2 -päästöt kulkumuotokohtaisiin reitityksiin ja päästö-kertoimiin perustuen. Tulostemme perusteella pystymme arvioimaan kunkin kirjaston asiointien tuottamaa hiilikuormaa ja vertailemaan eri kuntien ratkaisuja palveluiden sijoittelussa. Helsingin tiheä kirjastoverkosto ja tiivis kaupunkirakenne yhdistettynä tehokkaaseen julkiseen liikenteeseen saa kirjastoasioinneista koituvat päästöt laskemaan selvästi Vantaan ja Espoon arvoja alemmaksi. Vantaalla ja Espoossa verkosto on harvempi ja asiointimatkoista tulee väistämättä pidempiä. Harvemman verkoston ylläpitokulut ovat pienemmät mutta kustannukset siirtyvät välillisesti käyttäjille asioinnin vaatiman ajan, vaivan ja rahallisen kustannuksen muodossa. Tämä heijastuu suoraan myös palveluverkoston asioinnin tuottamaan hiilikuormaan. Kaupunki Keskimääräinen hiilikuorma (g) Espoo 336,56 Helsinki 212,89 Kauniainen 225,34 Vantaa 272,73 3
Nämä kolme tapaustutkimusta julkaistaan tieteellisinä artikkeleina erityyppisissä sarjoissa. Tutkimus palvelujen saavutettavuudesta pääkaupunkiseudulla on jo hyväksytty julkaistavaksi Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä, kaupunkipyöriä käsittelevä artikkeli on lähetetty Journal of Transport Geography lehteen ja kirjastopalveluiden sijaintistrategioita käsittelevä käsikirjoitus lähetetään viimeistelyn jälkeen Environment and Planning A lehteen. Työn alla on myös hankkeen menetelmällistä kehitystä käsittelevä käsikirjoitus, jonka on tarkoitus valmistua ennen vuodenvaihdetta. Hankkeen tuloksia on ehditty hyödyntää jo kaupunkisuunnittelun konkreettisessa työssäkin. Esimerkiksi lokakuussa valtuustokäsittelyyn menevä selvitys saavutettavuudesta pääkaupunkiseudulla (Tulikoura & Jäppinen) on laadittu käyttäen hankkeen kehittämiä saavutettavuustyökaluja ja malleja. Työn tavoitteet haettavalla rahoituskaudella Nyt haettavalla rahoituskaudella työ on hedelmällisessä vaiheessa: pohjaamme jo tehtyyn työhön ja pääsemme syventämään sitä kolmella toisiinsa kietoutuvalla osa-alalla: (1) Jatkamme saavutettavuuden tarkastelua alueellisena ilmiönä. Osana alueellisia analyyseja pyrimme ymmärtämään saavutettavuuden vaikutuksia osana alueidenkäytön ja palvelujen sijoittelun strategioita. (2) Alueellisen tarkastelun rinnalle nostamme nyt myös yksilön näkökulman, jota lähestymme aikaisemmin tutkimiemme palveluiden kautta (kirjastot, vapaa-ajan liikunta, kauppa), ottaen nyt mukaan myös terveyspalveluiden saavutettavuuden. (3) Työmme kolmantena tavoitteena on jalkauttaa hankkeessa kehitettyjä menetelmiä ja niiden kautta tuotettuja aineistoja käyttäjille, jotta tuloksemme voisivat mahdollisimman konkreettisesti tukea suunnittelua ja päätöksentekoa metropolialueella. Työn toteutus ja aikataulu Hankkeen työ toteutetaan kolmessa rinnakkaisessa työpaketissa (TP): TP1: Saavutettavuus alueellisesti verkostokaupungissa Tässä työpaketissa tarkastellaan saavutettavuutta alueellisesti kahdesta eri näkökulmasta: toisaalta maankäytön suunnittelun näkökulmasta ja toisaalta palvelujen suunnittelustrategioiden näkökulmasta. Kummankin näkökulman kautta on mahdollista tarkastella Helsingin seudun monikeskuksistumista ja arvioida sen tulevaisuutta alueellisesti. 1A. Palvelujen sijaintistrategioiden vaikutus saavutettavuuteen. Jatkamme palveluiden sijaintistrategioiden arviointia saavutettavuuden näkökulmasta (vrt. yllä esitetyt tutkimusesimerkit); tarkasteluissa huomioimme sekä asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta oleellisen matka-ajan että ympäristön kannalta kiinnostavat hiilidioksidipäästöt. Kaupan ja kirjaston rinnalle nostamme nuorten jalkapalloharrastuksen, ja vertaamme pelivuorojen nykyistä allokointijärjestelmää optimaaliseen tilanteeseen, jossa pelivuorojen jaossa huomioitaisiin pelaajien asuinpaikan ja pelipaikan välinen saavutettavuus. Tarkoituksenamme on osoittaa, millaisena analyyttisena työkaluna saavutettavuusanalyysit voivat suunnittelussa toimia. Mahdollinen tutkimusavaus on myös kaupan osalta erilaisten sijaintistrategioiden saavutettavuusvaikutusten syvällisempi analyysi, mutta tämän mielekkyys riippuu nyt käynnissä olevan kauden aikana tehtyjen analyysien tuloksista. 4
1B. Saavutettavuus osana maankäytön suunnittelua. Tutkimumme mahdollisuuksia hyödyntää kvantitatiivista saavutettavuustietoa selittävänä muuttujana maankäytön muutoksen malleissa ja kaupunkiseudun tulevaisuuden projisoinneissa sekä (politiikasta riippumattomista) laskennallisissa priorisoinneissa. Maankäytön muutoksen mallinnuksessa toivomme tekevämme yhteistyötä toisaalta YTK:n tutkijoiden kanssa (maankäytön priorisointi yhteiskunnallisten toimintojen näkökulmasta) ja toisaalta bioteiden laitoksen kanssa (maankäyttöalueiden priorisointi elinympäristöjen säilymisen näkökulmasta). Näitä tarkasteluja voidaan tehdä myös retrospektiivisesti (ns. hindcasting); tarkastelemalla menneisyydessä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia (esimerkiksi joukkoliikenneratkaisujen osalta). TP2: Saavutettavuus yksilön näkökulmasta Tämän työpaketin tavoitteena on syventää saavutettavuuden tarkastelua yksilön näkökulmasta, spatio-temporaalisen saavutettavuustutkimuksen pioneerin Torsten Hägerstrandin hengessä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin saavutettavuuden vaikutusta yksilön valintoihin sekä käytettyjen palvelujen että kulkumuotojen osalta. 2A. Saavutettavuus koettuna ilmiönä. Tutkimuskirjallisuudessa mallinnetun saavutettavuuden ja koetun saavutettavuuden välillä on havaittu selvä ero. Olemme aiemmin keränneet kyselytutkimusaineiston (N=600) Helsingin kirjastojen saavutettavuudesta. Tätä aineistoa on käytetty mm. osana kulkumuotojakaumien mallinnusta (Lahtinen et al. 2012), mutta tavoitteena on käyttää aineistoa syvällisemmin ja sen perusteella ymmärtää mitkä tekijät vaikuttavat saavutettavuuden kokemukseen ja miten mallinnettu saavutettavuus poikkeaa koetusta saavutettavuudesta. Lisäksi testaamme ns. agenttipohjaisia mallinnusmenetelmiä (Agent-based modelling), joiden kautta pyrimme simuloimaan yksilön päätöksentekoa arjen liikkumisessa. Pohjana tälle menetelmälliselle avaukselle on Leedsin yliopiston kanssa käynnistymässä oleva yhteistyö (Jaani Lahtinen vieraili Leedsissa kesällä 2012). Koetun saavutettavuuden kysymyksistä on tavoitteena tuottaa yksi kansainvälinen julkaisu ja yksi pro gradu työ. 2B. Saavutettavuus erityisryhmien näkökulmasta. Kansainvälisessä saavutettavuusaiheisessa kirjallisuudessa on oltu erityisen huolissaan palvelujen saavutettavuudesta erityisryhmien näkökulmasta, ja samansuuntainen keskustelu on virinnyt myös Suomessa. Hyödynnämme kehitettyjä laskentamenetelmiä tarkastellaksemme pääkaupunkiseudun palvelujen (terveyskeskusten, kirjastojen, liikuntapaikkojen ja lähikauppojen) saavutettavuutta erityisryhmien näkökulmasta. Tarkasteltavina erityisryhminä ovat vanhukset sekä lapset ja nuoret. Mahdollisesti analysoimme saavutettavuuskysymyksiä myös muiden erityisryhmien näkökulmasta yhteistyönä muiden laitoksemme tutkijoiden kanssa (esim. kansainväliset osaajat ja vieraskielinen väestö, yhteistyössä Mari Vaattovaaran tutkimusryhmän kanssa). Arjen liikkumista ja saavutettavuuden vaikutusta siihen tarkastelemme yhteistyössä YTK:n PehmoGIS-ryhmän kanssa. Erityisryhmätarkasteluista on tavoitteena tuottaa ainakin yksi kansainvälinen julkaisu sekä yksi pro gradu työ. 5
TP3: Menetelmien ja aineistojen jalkauttaminen Hankkeen kaksi ensimmäistä vuotta ovat tuottaneet uskottavia menetelmiä saavutettavuuden alueellisen tarkasteluun eri kulkumuodot huomioiden. Uuden hankevuoden aikana tavoitteena on jalkauttaa menetelmiä ja aineistoja konkreettisesti käytännön suunnittelutyötä tekevien tahojen käyttöön. Tämä toteutetaan kahdessa - kolmessa eri osassa. 3A. Aineistojen jakaminen. Hanke perustaa geonetwork-aineistopalvelimen, jonka kautta hankkeen tuottamia valmiiksi laskettuja saavutettavuusmatriiseja ja verkostoaineistoja voidaan jakaa. Tavoitteena on, että keskeiset hankkeessa tuotetut aineistot saadaan jaettua avoimesti kaikille kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille. Tässä yhteydessä tutkitaan mahdollisuutta jakaa aineistoja esimerkiksi HSY:n tai HRI:n (Helsinki Region Inforshare) kautta laajemman näkyvyyden varmistamiseksi. 3B. Laskennallisten työkalujen jalkauttaminen. Hankkeen tuottamat laskennalliset työkalut saatetaan kaupunkien käyttöön osittain jo kuluvan hankevuoden aikana. Lisäksi Tekesiltä on haettu lisärahoitusta, jonka toteutuessa hankkeen tuottamien työkalujen laskennallista ja laadullista suorituskykyä parannetaan ja käyttöliittymästä tehdään helpompi. Tämän rahoituksen ja siten kehitystyön toteutuessa hankkeen tuloksia markkinoidaan aktiivisesti kaupunkien sisällä myös esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen toimijoille. TP 1 1A. Palvelujen sijaintistrategioiden vaikutus saavutettavuuteen 1B. Saavutettavuus osana maankäytön suunnittelua. 2013 6 7 8 9 10 11 12 2014 1 2 3 4 5 x x x x X x x x X x x x x x x x x X TP 2 2A. Saavutettavuus koettuna ilmiönä. x x x x x x X X TP 3 2B. Saavutettavuus erityisryhmien näkökulmasta 3A. Aineistojen jakaminen 3B. Laskennallisten työkalujen jalkauttaminen x x x x x x x x X x x x x x x X x = työskentelyn intensiivinen jakso, X =aiheeseen liittyvän tekstin tai aineiston julkaisu x x x X X Aineistot Tutkimushanke on nyt herkullisessa vaiheessa, sillä hankkeen tarvitsemat työkalut ovat pitkälle valmiina, aineistot on organisoitu hyvin ja niille on mahdollista esittää tutkimuksellisesti kiinnostavia kysymyksiä. Hankkeen keskeiset aineistot sisältävät: Palvelut o Kirjastoaineisto: Kuuden kuukauden välein päivittyvä HelMet-kirjastojen kirjastolaina-aineisto sisältää tällä hetkellä tiedot noin 3,9 miljoonasta lainauksesta (kunkin lainan osalta tilastoruututasolle yleistetty tieto lainan lähtökirjastosta ja asiakkaan kodista). 6
o Harrastusaineisto: Ohjatun liikunnan aineistot on koostettu Palloliiton Helsingin piirin kanssa. Aineistossa on tieto harrastajarekisteristä ja harrastusmahdollisuuksien tarjonnasta Helsingissä. Lisäksi käytössä on Suomalaisten liikuntapaikkojen tietopankki LIPAS & lajiliittojen lisenssirekisterit. o Kauppaan liittyvät aineistot: Lähikauppojen sijainnit ja aukioloajat yhteen tietokantaan koottuna aineistona (syntynyt osana Perttu Saarsalmen gradutyötä). Väestö o HSY/SeutuCD:n rakennustasoinen väestötietokanta, jossa on mukana myös demografisia muuttujia, mahdollistaen saavutettavuustarkastelut väestöryhmittäin o Tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia käyttää puhelinoperaattorien paikannustietoja väestön päivänaikaisen sijainnin selvittämiseen. Tämän aineiston neuvottelut ovat vasta alkamassa. Saavutettavuus laskennallisesti o Henkilöautoliikenne: Saavumetro-hankkeen reitityksen osalta muokkaama aineisto, kelluvan auton mittausrekisterit eri kunnista, mahdolliset rajapintapalvelut (esim. Liikenneviraston Digitraffic-palvelu) sekä pysäköintipaikkoja koskevan rekisterit. o Joukkoliikenne: HSL:n Reittioppaan aikataulu- ja reittitiedot Kalkati-aineistona ja APIrajapinnan kautta o Pyöräily ja kävely: HSL:n Reittioppaan API-rajapinta sekä Kalkati-aineisto sekä OpenStreetMap Saavutettavuus koettuna ilmiönä o Koettu saavutettavuus: marraskuussa 2011 Helsingin kirjastojen asiakkailta kerätty haastatteluaineisto, jossa selvitettiin mm. asiakkaiden asiointireittejä, kulkumuotovalintoja ja saavutettavuuden kokemukseen vaikuttavia tekijöitä. Voimavarat ja yhteistyö Hankkeen tutkimusryhmän ytimen muodostavat hankkeen johtaja, yliopistonlehtori/yliopistotutkija FT Tuuli Toivonen (oman toimen ohella koko hankkeen ajan), projektitukija / tohtorikoulutettava Maria Salonen (osittain Helsingin yliopiston, osittain KatuMetro-ohjelman rahoituksella) ja Jaani Lahtinen. Lisäksi hankkeeseen palkataan opinnäytetyöntekijöitä tutkimusavustajina. Hanke integroituu tiiviisti HY:n Geotieteiden ja maantieteen laitoksen muuhun tutkimukseen. Professori Mari Vaattovaaran koordinoiman kaupunkitutkimusryhmän tutkimusteemat liittyvät läheisesti saavutettavuuskysymyksiin ja yhteisiä artikkeleita on jo kirjoitettu ja uusia on vireillä. Toisaalta professori Harry Schulmanin tutkimukset ja asiantuntijatehtävät pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyen tarjoavat arvokkaan tuen hankkeellemme. Yhteistyö on käynnistynyt Aaltoyliopiston YTK:n kanssa (arkiliikkumista tutkiva PehmoGIS-ryhmä) ja suunnitteilla on tieteellinen yhteisjulkaisu. Tampereen teknillisen yliopiston EDGE-kaupunkitutkimuslaboratorion ja Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa on hyvä keskusteluyhteys. Yhteistyön jo sovittuina konkreettisena muotona on mm. yhteiset tieteelliset artikkelit ja tieteellisten tapaamisten järjestäminen. Kansainvälisiä kontakteja on solmittu etenkin prof. Alison Heppenstallin tutkimusryhmään Leedsin yliopistossa (Jaani Lahtinen ryhmässä kesällä 2012, vastavierailu tulossa), sekä Twenten yliopiston geoinformatiikan osasto (järjestimme Dr. Otto Huismanin kanssa yhteiskurssin syksyllä 2011). Lisäksi 7
keskusteluja yhteistyöstä on käyty Tarton yliopiston Rein Ahasin kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä on tarkoitus tiivistää mahdollisesti osana EU:n COST-ohjelmia. Hankkeen tulosten hyödyntäjätahoista yhteistyö on ollut erityisen tiivistä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja HelMet-kirjastojen kanssa. Alkavalla hankekaudella yhteistyö tiivistyy myös muiden aluesuunnittelun toimijoiden kanssa tulosten jalkauttamisen yhteydessä. Hankkeen budjetti Hankkeen kokonaisbudjetti 114 309, josta rahoitettavaksi haetaan 89 305 euroa (78,1 %) vuodelle 6/2013-5/2014. Helsingin yliopisto osallistuu hankkeen rahoitukseen Maria Salosen neljän kuukauden palkalla sekä hankkeen johtaja Tuuli Toivosen vähintään kahden kuukauden työpanoksella sekä tarjoamalla perusinfrastruktuurin tutkimustyölle. HAETTAVA RAHOITUS Kustannus Ajoitus hankkeen aikana Tutkija Maria Salonen, 8 kk sivukuluineen 28728 Kuukaudet 1-2, 6-12 Tutkija Jaani Lahtinen, 6 kk sivukuluineen) 16625 Kuukaudet 3-7 Tutkimusavustaja/graduntekijä (NN1, 3 kk) 7581 Kuukaudet 2-4 Tutkimusavustaja/graduntekijä (NN2, 3 kk) 7581 Kuukaudet 5-7 Tutkimusavustaja/graduntekijä (NN3, 3 kk) 7581 Kuukaudet 5-7 Laitteet, tarvikkeet 1000 Kuukaudet 1-12 Matkat (tutkimusvierailut Suomessa, konferenssimatkat) 2000 Kuukaudet 1-12 Yliopiston yleiskustannusosuus (20%) 15084 Kuukaudet 1-12 Yhteensä 89305 Kuukaudet 1-12 YLIOPISTON OMA RAHOITUS Tuuli Toivonen, 2 kk sivukuluineen 10640 Osa-aikaisena kuukaudet 1-12 Maria Salonen, 4 kk sivukuluineen 14364 Kuukaudet 3-5 Yhteensä ilman yleiskustannuksia 25004 Kuukaudet 1-12 HANKKEEN KOKONAISBUDJETTI 114 309 Kuukaudet 1-12 Tulosten relevanssi Pääkaupunkiseudun kuntien näkökulmasta tutkimushanke tuottaa uusia näkökulmia saavutettavuuteen sekä laskennallisia tuloksia saavutettavuuden alueellisista ja taloudellisista vaikutuksista. Hanke kehittää konkreettista ja helppoja työkaluja, joilla uudenlaiset liikkumistavat voidaan huomioida kaupunkisuunnittelussa sekä julkisten palvelujen sijoittelun arvioinnissa. Tieteellisesti tutkimushanke tuottaa kansainvälisesti kiinnostavia ja uusia menetelmiä saavutettavuuden alueelliseen analysointiin kaupunkiympäristössä, sekä alueen että yksilön näkökulmasta. Lisäksi sen tulokset tarjoavat uusia näkökulmia saavutettavuuden alueellisten rakenteiden muutoksiin kasvavalla metropolialueella. Tavoitteena on julkaista työn keskeiset tulokset 4-5 tieteellisenä artikkelina alan kansainvälisissä ja suomenkielisissä julkaisusarjoissa. Osaamisen karttumisen näkökulmasta hanke on merkittävä. Hanke toteutetaan yliopistoympäristössä, jossa opiskelijoiden integroiminen hankkeen tematiikkaan ja toteutukseen on helppoa ja luontevaa. Lisäksi hanke tukee kahden väitöskirjan (Salonen, Lahtinen) ja muiden opinnäytteiden (tutkimusavustajat) valmistumista. Käytännöllisen ja monitieteisen otteensa sekä 8
hankkeen ja kaupunkien tiiviin vuorovaikutuksen ansiosta hanke kehittää myös osallistuvien opiskelijoiden verkostoja sekä yleisiä työelämätaitoja. Ensimmäisenä hankkeessa gradunsa tehneet opiskelijat ovat jo työllistyneet Helsingin KSV:lle ja HSY:lle. Kirjallisuus Batty, Michael & Longley, Paul (1994). Fractal cities. Academic Press, London. Bertolini, Luca & le Clercq, Frank (2003). Urban development without more mobility by car? Lessons from Amsterdam, a multimodal urban region. Environment and Planning A 35: 575-589. HSL (2012). HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut, SAVU. HSL:n julkaisuja 18/2012. Joutsiniemi, Anssi (2010). Becoming Metapolis A Configurational Approach. Datutop 32: 2010. Tampere University of Technology, Tampere. Laakso, Seppo & Halme, Timo & Kilpeläinen, Päivi & Loikkanen, Heikki A. & Vaattovaara, Mari (2005). Kirkkonummen kunnan muuttoliiketutkimus. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja B 52. Lahtinen, Jaani & Salonen, Maria & Toivonen, Tuuli (2012). Facility location strategies direct sustainability of service usage: Library customers travel behaviour and resulting CO2 emissions in Greater Helsinki, Finland. Käsikirjoitus. Loikkanen, H., Laakso, S. & Susiluoto, I. (toim.) (2012). Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma ja Helsingin kaupungin tietokeskus. <http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_06_11_tutkimus_susiluoto.pdf> Lönnqvist, H. & Laakso, S. (2012). Kaupunkialueen maankäyttö metropolialueella. Teoksessa Loikkanen, H., Laakso, S. & Susiluoto, I. (toim.) (2012). Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma ja Helsingin kaupungin tietokeskus. <http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_06_11_tutkimus_susiluoto.pdf> Mäntysalo, Raine & Peltonen, Lasse & Kanninen, Vesa & Niemi, Petteri & Hytönen, Jonne & Simanainen, Miska (2010). Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Paras-ARTTUohjelman tutkimuksia nro 2. Suomen Kuntaliitto. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK, Helsinki. Ratvio, Rami (2012). Elämää keskustassa ja kaupunkiseudun reunoilla. Urbaani ja jälkiesikasupungillinen elämäntyyli asumisen valinnoissa ja arkiliikkumisessa Helsingin seudulla. Department of Geosciences and Geography A 15, Helsinki. Salonen, M., Toivonen, T., Vaattovaara, M. (2012). Arkiliikkumisen vaihtoehdoista monikeskuksistuvassa metropolissa: Kaksi näkökulmaa palvelujen saavutettavuuteen pääkaupunkiseudulla. Hyväksytty julkaistavaksi Yhdyskuntasuunnittelu-lehdessä. 9
Tukiainen, J. & Valkama, P. (2012). Kaupunkipalvelujen järjestämisvaihtoehdot ja kilpailuttaminen. Teoksessa Loikkanen, H., Laakso, S. & Susiluoto, I. (toim.) (2012). Metropolialueen talous. Näkökulmia kaupunkitalouden ajankohtaisiin aiheisiin. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - ohjelma ja Helsingin kaupungin tietokeskus. <http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/12_06_11_tutkimus_susiluoto.pdf> Toivonen, T., Salonen, M, Paksula, M., Lahtinen, J., Jaakkola, T., Jäppinen, S. & Saarsalmi, P. (2011). Open Accessibility? Modelling spatial accessibility using data from open-access interfaces. <http://www.lounaispaikka.fi/paikkaoppi/presentations/gi_norden_toivonen.pdf> Uudenmaanliitto (2010). Koko Uudenmaan maakuntaohjelma 2011 2014. Metropolimaakunnan toimintaympäristö ja muutosilmiöt. Lähtökohtia ja kehittämishaasteita maakuntaohjelman laadinnalle. Uudenmaan liiton julkaisuja E 110 2010. Vaattovaara (2011). Suuri murros kaupunkirakenteen kehityksessä. Teoksessa Cantell, Timo & Lahti, Tero (2011). Helsinki tiedon kohteena: Helsingin kaupungin tietokeskus 100 vuotta. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki. Vasanen, A. (2012). Functional polycentricity: Examining metropolitan spatial structure through the connectivity of urban sub-centres. Urban Studies 2012, 1-18. doi:10.1177/0042098012447000. Haettu 25.9.2012 osoitteesta <http://usj.sagepub.com/content/early/2012/06/06/0042098012447000.abstract?rss=1> 10