Pyöräily osana Helsingin seudun kestävää kaupunkiliikennettä - uudet aineistot suunnittelun tukena

Transkriptio

1 Pyöräily osana Helsingin seudun kestävää kaupunkiliikennettä - uudet aineistot suunnittelun tukena Tutkimussuunnitelma lisärahoitusta varten Tuuli Toivonen, Maria Salonen & Henrikki Tenkanen Digital Geography Lab, Helsingin yliopisto

2 Alkuperäinen tutkimussuunnitelma:

3

4 Hanke on edennyt hyvin:

5 Teema 1: Menetelmiä & dataa pyöräilyn saavutettavuusmallinnukseen Ainokaisa Tarnasen pro gradu -työ pyöräilynopeuksien vaihtelusta pk-seudulla Mallin testaaminen Strava-aineistolla ja vertaaminen kaupunkipyöräaineistoihin Katumetro-hankkeesseen liittyen 2017 toteutettu myös Helsingin kaupungin lisärahoituksella pyöräilijöiden Strava-aineistoon perustuva kartoitus pyöräilyn reiteistä ja sujuvuudesta Helsingissä Pyöräilymallin implementointi matriisilaskentaa varten Pyöräily mukaan pääkaupunkiseudun matka-aikamatriisiin, joka valmistuu keväällä 2018 Näkyvyttä mm. Kvartti-lehdessä, Positio-lehdessä ja Helsingin kaupungin raporteissa. Valmisteilla kansainvälinen artikkeli ja datan julkaisu.

6 Strava-aineistoon perustuva visualisointi pyörämatkojen määrien alueellisesta vaihtelusta Helsingissä Digital Geography Lab

7 Teema 2: Kaupunkipyöräjärjestelmän analyysit Ymmärrystä kaupunkipyörien käyttörakenteista ja käyttäjistä. Alueelliset ja temporaaliset trendit perustuen vuosien 2016 ja 2017 kaupunkipyöräaineistoihin. Kaksi gradua työn alla kaupunkipyöräasemien sijainneista ja pyöräilyn kytkeytymisestä joukkoliikennejärjestelmään (Elias Willberg ja Mikko Raninen) Visualisointikäyttöliittymä kaupunkipyörädatalla (Johannes Nyman) Työn tuloksena syntyy vuonna gradua ja niihin liittyvä tieteellinen julkaisu.

8 Esimerkki käynnissä olevan tutkimuksen tuloksista

9 Teema 3: Pyöräily sosiaalisessa mediassa Yrkeshögskolan Arcadassa käynnissä olevan hankkeen (Shuhua Liu) kanssa on edistetty tutkimusta liikenteeseen liittyvien sosiaalisen median päivitysten osalta: Työn pohjana toimii Digital Geography Labin sosiaalisen median keruuinfra ja sen kautta kerätty data. Arcadan kanssa on kehitetty louhinta- ja analyysimenetelmiä paikkaansidottujen sosiaalisen median postausten tunnistamiseen, sisältöanalyysiin erityisesti tekstin perusteella ja sävyanalyysiin. Tulokset ovat lupaavia ja tätä analyysiä on tarpeen laajentaa myös kuva-analyysin puolelle.

10 NYT: Haemme euroa lisärahoitusta

11 Lisärahalla: Palkataan kolme tutkimusavustajaa tukemaan hankkeen töitä: 1. Liikkumiseen liittyvien sosiaalisen median kuvapäivitysten ja sävyanalyysin kehittäminen edelleen ja analysointi. 2. Multimodaalisten saavutettavuusmallien kansainvälinen vertailu (jäi pois rahoitusleikkausten takia aiemmista saavutettavuushankkeista, mutta nyt siihen olisi otollinen aika). 3. Dynaamisen saavutettavuuden mallin kehittäminen pääkaupunkiseudun kattavan matkapuhelinaineiston pohjalta. (Toteutettiin aiemmin vain Tallinnassa, koska matkapuhelindataa ei saatu käyttöön. Nyt neuvotteluissa on tapahtunut läpimurto). Seuraavissa kalvoissa tarkemmin näistä teemoista.

12 1. Liikkumiseen liittyvän sosiaalisen median sisällön analyysi Koneoppimisen menetelmien soveltaminen kuva-analyysiin siten, että kuvasta voidaan tunnistaa liikkumiseen, esimerkiksi pyöräilyyn, liittyvä kuvamateriaali. Sävyanalyysi sisällöille siten, että sekä teksti että kuvat voidaan ottaa huomioon. Sisältö- ja sävyanalyysin jälkeen alueellinen ja ajallinen analyysi siitä, missä, million ja millaisessa yhteydessä (sävy) erilaiset liikkumismuodot (ml. pyöräily) pääkaupunkiseudulla sosiaalisen median päivityksissä esiintyvät. Yhteistyö jatkuu tässä Arcadan kanssa ja mukana on nykykielten laitoksen apulaisprofessori Tuomo Hiippala.

13 Esimerkki: Automaattinen sisällön tunnistaminen eri menetelmillä

14

15 DETECTING OBJECTS

16 2. Multimodaalisten saavutettavuusmallien kansainvälinen vertailu Helsingissä on merkittävä ero joukkoliikennesaavutettavuuden ja autosaavutettavuuden hyvien alueiden välillä. Tavoitteena on vastaavan vertailun tekeminen yhteistyökaupungeista Göteborgista ja Tallinnasta ja kaupunkien kehityksen tarkastelu tämän valossa. Työ edellyttää saavutettavuustyökalujen kansainvälistämistä, mikä on jo hyvässä vauhdissa, mutta tarvitsee lisätyötä. Teema on kirjoitettu ryhmän aikaisempiin saavutettavuushankehakemuksiin, mutta se leikattiin pois rahoitusleikkausten seuraksena. Yhteistyökumppanit ja työn rakenne selvä, kun vain tekijä voidaan kiinnittää.

17 3. Dynaamisen saavutettavuuden mallin kehittäminen pääkaupunkiseudulle Tavoitteena on luoda saavutettavuusmalli, jonka avulla saavutettavuuden ajallisia ja alueellisia rakenteita voidaan tarkastella eri vuorokaudenaikoina, siten, että malli huomioi ihmisten sijainnit (matkapuhelindataan perustuen), palveluiden aukioloajat (sosiaalisen median aineistot) ja liikenneverkon ominaisuudet (joukkoliikenteen aikataulut ja aiemmin kehitetty autoilumalli) tiettynä ajanhetkenä. Ryhmämme on toteuttanut dynaamisen saavutettavuusmallin Tallinnaan, josta kaikki tarvittava aineisto oli saatavilla. Nyt tätä halutaan pilotoida pääkaupunkiseudulla. Aiemmin rajoitteena on ollut matkapuhelinaineiston saatavuus Suomessa, mutta nyt siinä on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia. Yhteistyökumppanit ja työn rakenne selvä, kun vain tekijä voidaan kiinnittää.

18 Käsitteellinen malli dynaamisesta saavutettavuudesta. Tavoitteena sovellus pääkaupunkiseudulle.

19 Budjetti vuodelle 2018 Palkka sivukuluineen KK Yhteensä Tutkimusavustaja NN Tutkimusavustaja NN , Tutkimusavustaja NN Palkat yhteensä Yleiskustannus (10%) 2408,9 Koko hankkeen budjetti yhteensä 26497,9 Haettava summa Yliopiston oma osuus 6 498

20 KIITOS MIELENKIINNOSTA! Jos haluat tietää lisää, ole yhteydessä: