VAKINAISEN AMMATTISTARTIN ALKUVAIHE

Jukka Vehviläinen VAKINAISEN AMMATTISTARTIN ALKUVAIHE Koosteselvitys ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen vuosien 2010 2012 opiskelijakyselyistä Raportit ja selvitykset 2013:7

Opetushallitus ja Jukka Vehviläinen Kannen kuva: Pertti Nisonen Raportit ja selvitykset 2013:7 ISBN 978-952-13-5558-5 (nid.) ISBN 978-952-13-5559-2 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN 1798-8918 (painettu) ISSN 1798-8926 (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy www.oph.fi/julkaisut Painopaikka: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino, Tampere 2013.

SISÄLTÖ Esipuhe... 5 1 Johdanto... 7 2 Ammattistartin opiskelijaprofiili... 8 2.1 Ikä ja pohjakoulutus... 8 2.2 Perusopetuksen keskiarvo ja erityisopiskelijat... 10 2.3 Edeltävät opinnot... 11 2.4 Opiskelijoiden omien valmiuksien itsearviointi... 12 3 Ammattistartti palvelurakenteena... 16 3.1 Tiedonsaanti Ammattistartista... 16 3.2 Tulosyyt ja Ammattistartin vaihtoehto... 17 3.3 Ammattistartit tavoitteet... 18 3.4 Ohjaustarpeet... 21 4 Ammattistartin vaikuttavuus... 23 4.1 Tavoitteiden täyttymys... 23 4.2 Tyytyväisyys... 26 4.3 Itsearvioinnit syksyllä ja keväällä... 29 4.4 Jatkosuunnitlemat... 34 4.5 Ammattistartin vaikutus ammatinvalinta- ja koulutussuunnitelmiin 39 4.6 Ohjaustarpeiden muuttuminen... 42 5 Muita havaintoja... 47 5.1 Koulutusalojen kiinnostavuus... 47 5.2 Peruskoulumenestys ja Ammattistartti... 48 5.3 Ammattistartti ja ammatillisten opintojen keskeyttäminen... 48 5.4 Hyvät ja huonot kokemukset... 51 6 Yhteenveto ja loppukeskustelu... 56 6.1 Yhteenveto... 56 6.2 Lopuksi... 59 Liite 1. Ammattistartin aloittavien taustatietoja lukuvuonna 2010-2011... 62 Liite 2. Ammattistartin aloittavat lukuvuonna 2011-2012... 79 Liite 3. Ammattistartin vaikuttavuus lukuvuonna 2009-2010 ja 2010-2011 (sukupuolen mukaan)... 98 Liite 4. Suoraan peruskoulusta tulleiden ja ammatilliset opinnot keskeyttäneiden vertailu... 105 Liite 5. HOJKS-taustaisten ja muiden opiskelijoiden vertailu... 110 3

4

Esipuhe Tämä julkaisu kokoaa yhteen eri vuosien kokemuksia ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartti) vakinaistamisen alkutaipaleelta (2010 2011, 2011 2012). Tietoja verrataan myös aiempiin, vielä koulutuskokeilun aikana tehtyjen kyselyjen tuloksiin. Koulutus vakinaistettiin 1.8.2010 kokeilussa vuosina 2006 2010 saatujen hyvien tulosten perusteella. Ammattistartti on sittemmin vakiintunut osaksi valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuutta, ja sen avulla voidaan parantaa lähtövalmiuksia ja pohjustaa opintopolkua kohti ammatillisia perustutkintoja. Raportin tiedot perustuvat pääosin ammattistartin opiskelijoille tehtyihin kyselyihin, joihin he vastasivat koulutuksen aloitus- ja loppuvaiheessa. Ammattistartin opettajat/yhdyshenkilöt välittivät kyselyn vastauslinkin opiskelijoille, jotka vastasivat sähköisesti eri vaihtoehtoihin. Kysymyspatteristo haluttiin pitää pääosin samana eri vuosina, mikä mahdollisti tietojen vertailun eri vuosien välillä. Tiedonkeruun ja kyselyjen tavoitteena oli saada tietoa ammattistartin opiskelijaprofiilista, koulutuksen vaikuttavuudesta, opiskelijoiden tavoitteiden toteutumisesta ja tyytyväisyydestä koulutukseen. Tämä raportti kokoaa hyvin yhteen ammattistartin vakinaistamisen alkuvaiheen ja kertoo myös sen, minkälaiset opiskelijat ovat valinneet tämän koulutusmuodon. Eri vuosien vertailun perusteella Ammattistartin opiskelijaprofiili on pysynyt suunnilleen samanlaisena koulutuksen vakinaistumisen jälkeenkin. Muutoinkin koulutuksen vaikutukset opiskelijoiden vastausten perusteella ovat vain vähäisessä määrin muuttuneet eri vuosina. Ammattistartin vaikuttavuus on pääosin myönteistä ja osoittaa, että monille nuorille valmistava koulutusmuoto on tarpeellinen vaihe opintopolulla. Koulutus näyttää vaikuttavan monella tavalla myönteisesti sen suorittaneiden nuorten elämään. Samalla tulos antaa viitteitä siitä, että perusopetus ja ammatillinen koulutusjärjestelmä eivät nykymuodossaan pysty palvelemaan kaikkia opiskelijoita kyllin hyvin. 5

Ammattistartin eri vuosien kyselyt opiskelijoille laati tutkija Jukka Vehviläinen DiaLoog-tutkimuspalveluista yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Jukka Vehviläinen myös kokosi tulokset ja laati yhteenvedon käsillä olevan raportin muotoon. Opetushallitus kiittää lämpimästi raportin laatijaa ja samalla kaikkia opiskelijoita ja opettajia, jotka ovat tiedonkeruun mahdollistaneet. Tulokset auttavat edelleen kehittämään valmistavien koulutusten kokonaisuutta. Opetushallituksessa kesäkuussa 2013 Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki, yksikön päällikkö Opetusneuvos Ulla Aunola 6

1 Johdanto Tässä koosteselvityksessä tarkastellaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta eli Ammattistarttia. Selvityksen pääasiallisena lähteenä ovat Ammattistartin opiskelijoille tehdyt kyselyt, jotka kattavat lukuvuodet 2009 2010, 2010 2011, 2011 2012 ja syksyn 2012. Selvitys tehtiin Opetushallituksen toimeksiannosta joulukuun 2012 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa Ammattistartin opiskelijaprofiilista, koulutuksen tavoitteista, tavoitteiden toteutumisesta, opiskelijoiden tyytyväisyydestä ja laajasti ymmärrettynä Ammattistartin vaikuttavuudesta. Selvitys tuo kattavaa tietoa lukuvuodesta 2011 2012 ja syksystä 2012, ja näitä tuloksia verrataan aiempiin lukuvuosiin. Näin saadaan tietoa vuosien aikana tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi siitä, ovatko tavoitteet toteutuneet. Ammattistarttiopiskelijoille tehdyt kyselyt ja niiden vastaajamäärät on esitelty alla olevassa taulukossa. AMMATTISTARTIN OPISKELIJAKYSELYT VUOSINA 2010-2012 1 Lukuvuosi 2009 2010 Päättäville opiskelijoille tehty kysely (N = 556) Lukuvuosi 2010 2011 Aloittaville opiskelijoille tehty kysely (N = 805) Päättäville opiskelijoille tehty kysely (N = 627) Lukuvuosi 2011 2012 Aloittaville opiskelijoille tehty kysely (N = 775) Päättäville opiskelijoille tehty kysely (N = 597) Lukuvuosi 2012 2013 Aloittaville opiskelijoille tehty kysely (N = 617) Liitteessä 1 on tarkemmat tulokset ja jakaumat lukuvuonna 2010 2011 Ammattistartin aloittaneiden vastauksista. Liitteessä 2 on vastaavat tiedot lukuvuonna 2011 2012 koulutuksen aloittaneista. Liitteessä 3 tarkastellaan tuloksia siitä, miten Ammattistartti on vaikuttanut lukuvuosina 2009 2010 ja 2010 2011 sukupuolen mukaan eroteltuna. Liitteessä 4 vertaillaan koulutukseen suoraan peruskoulusta tulleiden ja ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen Ammattistartille tulleiden vastauksia. Liitteessä 5 vertaillaan erityisopiskelijoiden (tehty HOJKS) ja muiden opiskelijoiden vastauksia. 1 Kaikki kyselyt on tehnyt DiaLoog-tutkimuspalvelut. 7

2 Ammattistartin opiskelijaprofiili Opiskelijaprofiilia tarkastellaan Ammattistartin aloittaville tehtyjen kyselyiden perusteella. Näitä kyselyitä on tehty syksystä 2010 alkaen. Pääpaino on syksyn 2012 kyselyssä, jonka tuloksia verrataan aiempien vuosien kyselyihin. Kun arvioidaan tulosten luotettavuutta, tulee ottaa huomioon opiskelijoiden valikoituminen ja se, että kaikki koulutuksen järjestäjät eivät ole osallistuneet kyselyihin. Syksyn 2012 aloittavien kyselyyn tuli vastauksia kaikkiaan 35 koulutuksen järjestäjältä, eli 14 koulutuksen järjestäjää ei osallistunut kyselyyn. 2.1 Ikä ja pohjakoulutus Syksyllä 2012 Ammattistartin aloittavien kyselyyn vastasi kaikkiaan 587 opiskelijaa. Lisäksi 30 henkilöä vastasi vuoden 2013 puolella. Tässä raportissa vuonna 2013 vastanneet eivät ole mukana. Naisia oli vastaajista 55 prosenttia, eli miesten osuus oli 45 prosenttia. Vuosina 2010 2011 aloittavien kyselyihin osallistui enemmän opiskelijoita (v. 2010 kyselyssä N = 805 ja v. 2011 kyselyssä N = 775). Aiempien vuosien kyselyissä naisten osuus oli hieman suurempi (57 %) kuin vuoden 2012 kyselyssä. Kuvassa 1 esitetään aloittavien opiskelijoiden ikäjakauma vuonna 2012. Kuva 1. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden ikäjakauma 8

Aiempiin vuosiin verrattuna (liitteet 1 ja 2) opiskelijoiden ikäjakauma on aavistuksen heterogeenisempi ja 16-vuotiaiden osuus on hieman vähentynyt. Kuvassa 2 on vuoden 2012 aloittavat pohjakoulutuksen mukaan. Kuva 2. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden pohjakoulutus Pohjakoulutuksen osalta aloittavien profiilissa ei ole tapahtunut muutosta vuosien 2010 2012 aikana, ja lähes kaikilla on taustalla peruskoulupohja. Myös äidinkielen suhteen opiskelijaprofiili on pysynyt samana. Kaikkina vuosina muiden kuin suomea äidinkielenään puhuvien osuus on ollut noin 3 5 prosenttia. 9

2.2 Perusopetuksen keskiarvo ja erityisopiskelijat Perusopetuksen keskiarvo mittaa osaltaan sitä, millaisilla valmiuksilla opiskelijat tulevat koulutukseen. Kuvassa 3 on esitelty vuonna 2012 aloittaneiden jakauma. Kuva 3. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden perusopetuksen keskiarvo Kun tarkastellaan perusopetuksen keskiarvoa, opiskelijaprofiili on pysynyt samanlaisena. Myöskään sukupuolen mukaiset tarkastelut eivät tuo esiin merkittäviä eroja opiskelijoiden taustasta (liitteet 1 ja 2). Aloittavilta opiskelijoilta on joka vuosi kysytty myös sitä, onko heille aiemmin tehty HOJKS:a (peruskoulussa tai muualla). Vuoden 2012 jakaumat näkyvät kuvassa 4. 10

Kuva 4. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneet opiskelijat tehdyn HOJKS:n mukaan Aloittavien opiskelijoiden kyselyiden perusteella HOJKS-taustaisten opiskelijoiden osuus on lisääntynyt Ammattistartilla. Vuosina 2010 2011 noin 26 prosenttia aloittaneista oli HOJKS-taustaisia. Miesten ryhmässä on huomionarvoista, että HOJKS-opiskelijoiden ohella on lisääntynyt niiden määrä, jotka eivät osaa sanoa, onko HOJKS tehty vai ei. 2.3 Edeltävät opinnot Ammattistarttia aloittavilta kysyttiin, mistä opiskelija tuli koulutukseen, eli tällä pyrittiin selvittämään asiakasvirtaa. Kuvassa 5 on vuoden 2012 aloittavien kyselyn tulokset. 11

Kuva 5. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneet opiskelijat edeltävän tilanteen mukaan Aiempiin vuosiin verrattuna näkyy hienoinen muutos siinä, että suoraan peruskoulusta tulleita oli vuosina 2010 2011 noin 69 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2012. Keskeyttäneiden (ammatillinen koulutus, lukio) osuus on hieman lisääntynyt. Tämä näkyy kuitenkin vain naisten ryhmässä, eli miesten osalta opiskelijaprofiili on pysynyt samana. 2.4 Opiskelijoiden omien valmiuksien itsearviointi Ammattistartin kyselyissä on ollut yhtenä osiona opiskelijoiden omien taitojen ja valmiuksien itsearviointi. Tämä kysymyspatteri on ollut samanlainen aloittavien ja päättävien kyselyssä. Lukuvuoden alussa ja lopussa annettuja arvioita vertailemalla voidaan siis saada tietoa siitä, miten Ammattistartti on vaikuttanut tai mitä muutoksia lukuvuoden aikana on tapahtunut. Mittari olisi vielä parempi, jos vertailu voitaisiin tehdä henkilötasolla eikä pelkkien yleisten jakaumien perusteella. Kuvassa 6 esitetään vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden arviot omista valmiuksistaan. 12

Kuva 6. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden itsearviointi Aiempiin lukuvuosiin verrattuna koulutuksen aloittavien opiskelijoiden valmiudet olivat syksyllä 2012 täysin samanlaiset kuin ennenkin. Miehet kokevat valmiutensa ammatinvalintaan hieman paremmiksi kuin naiset ja miehet ovat myös itsevarmempia. Muilta osin tuloksissa ei ole mainittavia sukupuolen mukaisia eroja. Kuvassa 7 vertaillaan sitä, miten peruskoulusta tulleiden ja ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen koulutuksen aloittavien valmiudet eroavat toisistaan. 13

Kuva 7. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden itsearviointi (opiskelutaustan mukaan) Vertailuryhmien välillä ei ole merkittävää eroa. Kun opiskelutaustaa tarkastellaan sukupuolen mukaan eroteltuna, huomataan, että naisten ryhmässä opinnot keskeyttäneiden valmiudet ovat aavistuksen heikommat kuin suoraan peruskoulusta tulleilla. Miesten ryhmässä ei ole eroa keskeyttäneiden ja peruskoulusta tulleiden kesken. Kuvassa 8 verrataan aloittavien HOJKS-opiskelijoiden ja muiden opiskelijoiden valmiuksia. Kuva 8. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden itsearviointi (tehdyn HOJKS:n mukaan) 14

HOJKS-taustaisten opiskelijoiden arviot eivät juurikaan eroa muiden opiskelijoiden arvioista. Ainoastaan valmiudet ammatilliseen peruskoulutukseen arvioidaan hieman huonommaksi HOJKS:n tehneiden ryhmässä. Tämä ero näkyy sekä miesten että naisten ryhmässä. Sukupuolen osalta on todettava, että miesten ryhmässä HOJKS:n tehneet arvioivat opiskelutaitonsa ja itsevarmuutensa heikommaksi kuin peruskoulusta tulleet. Naisten HOJKS-taustalla ei ole vaikutusta vastauksiin. 15

3 Ammattistartti palvelurakenteena 3.1 Tiedonsaanti Ammattistartista Aloittavien kyselyssä on vuosien aikana selvitetty myös sitä, mistä opiskelijat ovat kuulleet ja saaneet tietoa Ammattistartista. Tämä kertoo siis asiakkaaksi ohjautumisesta sekä ohjaamisesta (esimerkiksi peruskoulussa). Kuvassa 9 on tulokset vuoden 2012 kyselystä. Kuva 9. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden koulutusta koskeva tiedonsaanti Peruskoulun opinto-ohjaajalta tiedon saaneiden osuus on pysynyt samana vuosien aikana. Sen sijaan erilaisista julkisista tietolähteistä (esitteet, internet) ja vanhemmilta tiedon saaminen näyttäisi hieman vähentyneen. Toisaalta jostain muualta tietoa saaneiden osuus on lisääntynyt. Tulokset saattavat kertoa siitä, että Ammattistarttia koskeva tieto on yhä enemmän eräänlaista yleistä tietoa, eli opiskelijoiden on vaikea paikantaa tietolähteitä tarkasti. 16

3.2 Tulosyyt ja Ammattistartin vaihtoehto Kysymys miksi tuli Ammattistartille mittaa opiskelemaan tulleiden odotuksia ja tavoitteita. Tällaisenaan se kertoo siitä, miten hyvin opiskelijoiden odotukset vastaavat koulutuksen todellisia palveluita ja sisältöjä. Kuvassa 10 ovat vuonna 2012 koulutuksen aloittaneiden tulosyyt. Kuva 10. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden tulosyyt Tämä kysymysosio ei ole täysin vertailukelpoinen aiempien vuosien kanssa. Kysymystä muutettiin ennen vuoden 2012 kyselyä (saadun palautteen perusteella), muutoksilla haluttiin lisätä uusia asioita ja toisaalta vähentää päällekkäisyyttä tärkeitä tavoitteita koskevan kysymyksen kanssa. Vuosia 2010 2011 vertailemalla voidaan kuitenkin todeta, että tulosyynä peruskoulun arvosanojen korottamisen tarve on vähentynyt vuosien aikana. Vuonna 2010 koulutuksen aloittavista vielä 58 prosenttia ilmoitti yhdeksi syyksi arvosanojen korottamisen. Varsinkin miesten ryhmässä on yhä vähemmän niitä, joiden ajatuksena on ollut korottaa peruskoulun arvosanoja. Ammatinvalintaan liittyvät tavoitteet (aiemmin kiinnostavan koulutusalan löytäminen, nyt ammatinvalinnan selventäminen ) ovat säilyneet yleisinä tulosyinä ja jopa hieman yleistyneet. Joka vuosi noin viidennes koulutuksen aloittaneista kertoo ainakin yhdeksi tulosyyksi sen, että muuallekaan ei päästy. 17

Ammattistartin asiakasprofiilista kertoo jotain myös se, mitä opiskelijat olisivat tehneet, jos he eivät olisi tulleet koulutukseen. Vuonna 2012 tätä asiaa selvitettiin kysymällä koulutuksen aloittaneilta, olisivatko he hakeneet muuhun koulutukseen (kuva 11). Kuva 11. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden vaihtoehto Ammattistartille Kysymys oli samanlainen vuonna 2011 Ammattistartin aloittaneille. Vuoden 2011 kyselyssä 43 prosenttia olisi hakenut muuhun koulutukseen, jos ei olisi tullut Ammattistartille. Vuoden 2012 aloittavissa on siis enemmän niitä, jotka eivät olisi hakeneet muuhun koulutukseen tai eivät osanneet sanoa sitä, olisivatko hakeneet. Tämä muutos näkyy selvemmin miesten ryhmässä (liite 2). Vuoden 2010 kyselyssä ei ollut vertailukelpoista kysymystä. 3.3 Ammattistartin tavoitteet Ammattistartille asetetut tavoitteet mittaavat hieman samaa asiaa kuin tulosyy. Voidaan kuitenkin ajatella, että tavoitteet kertovat enemmän vastaushetken tilanteesta, ja niiden arviointiin saadaan tarkempaa tietoa palveluiden sisällöstä. Kuvassa 12 esitetään vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden valitsemat tärkeät tavoitteet. Vuoden 2012 kyselyyn lisättiin muutamia tavoitteita (ryhmään kuuluminen, kaverit ja yhteishaun lisäpisteiden saaminen). Vertailtavuuden vuoksi vastaajat saivat nyt valita enintään 5 tärkeää tavoitetta, kun aiempana vuonna sai valita 3 tärkeintä. 18

Kuva 12. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden tavoitteet koulutukselle Liitteessä 3 on aloittavien tavoitteet lukuvuosina 2010 ja 2011. Aiempina lukuvuosina lähes kaikki tavoitteet ovat keränneet vähemmän vastauksia (tähän vaikuttaa syksyllä 2012 tehdyt kysymysosion muutokset), eli syksyllä 2012 vastaajat ovat valinneet useampia kohtia. Kiinnostavan ammattialan löytäminen on ollut aiemminkin yleisin tavoite. Syksyllä 2012 aloittavat pitivät hieman harvemmin tärkeänä perusopetuksen arvosanojen korottamista. Vastaavasti itsetunnon ja -varmuuden lisääminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ovat yleistyneet koulutuksen tavoitteina etenkin naisten keskuudessa. Syksyn 2012 naisopiskelijoista lähes kolmannes (31 %) nosti itsetunnon ja -varmuuden lisäämisen viiden tärkeimmän tavoitteen joukkoon, kun taas aiempina lukuvuosina näin teki noin viidennes. Opiskelutaustan mukaisia eroja tarkastellaan kuvassa 13. 19

Kuva 13. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden koulutusta koskevat tavoitteet (opiskelutaustan mukaan) Ammatilliset opinnot keskeyttäneiden tavoitteissa korostuvat ammatinvalintaan liittyvät teemat (kiinnostavan ammattialan löytäminen, työelämän tuntemuksen lisääminen, tiedon ja kokemuksen saaminen eri koulutusmahdollisuuksista). Sukupuolen vakiointi paljastaa, että opiskelutaustan mukainen ero näkyy vain naisten ryhmässä. HOJKS-opiskelijoiden ja muiden opiskelijoiden vastauksia verrataan kuvassa 14. 20

Kuva 14. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneiden koulutusta koskevat tavoitteet (tehdyn HOJKS:n mukaan) HOJKS-opiskelijoille ovat yleisemmin tärkeitä esimerkiksi omien vahvuuksien tunnistaminen ja itsetunnon ja -varmuuden lisääminen. HOJKS-taustan ja sukupuolen mukaiset tarkastelut eivät paljasta mitään systemaattista eroa. 3.4 Ohjaustarpeet Ammattistartin aloittavilta ja päättäviltä opiskelijoilta on kysytty myös ohjaustarpeista. Kuvassa 15 tarkastellaan syksyllä 2012 koulutuksen aloittaneiden ohjaustarpeita. 21

Kuva 15. Ammattistartin syksyllä 2012 aloittaneiden ohjaustarpeet Ammatinvalintaan ja opiskeluun liittyvät ohjaustarpeet ovat kaikkein yleisimpiä, naisilla selvästi yleisempiä kuin miehillä. Runsas viidennes aloittaneista kokee, että heillä ei ole ohjauksen tai tuen tarvetta missään asiassa. Tämä on puolestaan yleisempää miehillä. Lukuvuosina 2010 ja 2011 Ammattistartin aloittaneissa oli vain vähän niitä henkilöitä, joilla oli ohjaustarpeita opiskeluun liittyvissä asioissa. Vastaavasti ei tuen tarvetta -vastanneiden osuus oli suurempi. Tämä muutos näkyy erityisen selvästi miesten ryhmässä. Miesten ryhmässä myös raha-asioiden hoitamiseen liittyvä ohjauksen tarve näyttäisi hieman lisääntyneen. Kaiken kaikkiaan syksyllä 2012 Ammattistartin aloittaneilla opiskelijoilla oli hieman enemmän ohjauksen ja tuen tarvetta kuin aiempien vuosien opiskelijoilla. 22

4 Ammattistartin vaikuttavuus Ammattistartin vaikuttavuutta tarkastellaan vertaamalla sekä aloittavien että päättävien opiskelijoiden kyselytuloksia (itsearviointi, jatkokoulutussuunnitelmat ja ohjaustarpeet). Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että tässä vertailussa ei voida tarkastella Ammattistartin keskeyttämisten ja perustutkinto-opintoihin siirtymisen vaikutusta. Syksyn jälkeen osa opiskelijoista keskeyttää ja osa siirtyy perustutkinto-opintoihin. Ammattistartin alkuvaiheen liikehdinnästä ei ole tuoretta seurantatietoa, mutta aiemman selvityksen mukaan koulutuksen keskeyttäneitä oli lukuvuonna 2009 2010 vajaa neljännes (23 %) aloittaneista. Ns. negatiivisesti keskeyttäneitä oli 10 prosenttia, ja 8 prosenttia siirtyi ammatilliseen peruskoulutukseen kesken Ammattistartin 2. Osa aloittavien kyselyyn vastanneista ei ole siis mukana kevään päättävien kyselyssä. Tilannetta sekoittaa vielä se, että syksyn jälkeen koulutukseen tulee uusia opiskelijoita. Aloittavien ja päättävien kyselyihin perustuvan vertailun luotettavuutta parantaisi se, että aloittavien ja päättävien kyselyt pystyttäisiin kohdistamaan opiskelijakohtaisesti siten, että opiskelija täyttäisi samaa kyselyä syksyllä ja keväällä. Tavoitteiden täyttymisen ja tyytyväisyyden seurannan osalta opiskelijoiden liikehdintä ei vaikuta tuloksiin. 4.1 Tavoitteiden täyttyminen Ammattistartin päättäville opiskelijoille on tehty kyselyitä keväästä 2010 alkaen. Kyselyissä on selvitetty koulutustavoitteiden toteutumista. Opiskelijat ovat arvioineet vain niitä tavoitteita, jotka ovat heille itselleen tärkeitä. Kuvassa 16 esitetään tavoitteiden täyttymistä lukuvuonna 2011 2012. 2 Ammattistartin seuranta (2011): Kehittämishankkeen loppuraportti. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. 23

Kuva 16. Lukuvuoden 2011 2012 tavoitteiden täyttyminen Ammattistartin keskeiset tavoitteet ovat täyttyneet hyvin. Valtaosa alakohdista saa keskiarvoksi yli 4 (= melko hyvin ). Parhaiten on täyttynyt ryhmään kuulumisen ja kavereiden saamiseen liittyvä tavoite. Myös kiinnostavan ammattialan löytäminen ja työelämän tuntemuksen lisääminen saavat keskiarvoiksi selvästi yli 4. Heikoiten on täyttynyt perusopetuksen arvosanojen korottamisen tavoite. Naisten ja miesten arvioissa ei ole olennaista eroa. Prosenteiksi muutettuna tulokset tarkoittavat sitä, että esimerkiksi kiinnostavan ammattialan löytämisen kohdalla vain 4 prosenttia arvioi tavoitteiden täyttyneen huonosti, 12 prosenttia antaa arvion ei hyvä eikä huono. Vastaavasti 38 prosenttia antaa arvosanan erittäin hyvin. Muissa alakohdissa tulokset ovat samansuuntaiset, ja eniten huonon arvosanan antaneita (12 %) on peruskoulun arvosanojen korottamista koskevien tavoitteiden kohdalla. 24

Liitteessä 3 esitetään tavoitteiden täyttyminen lukuvuosina 2009 2010 ja 2010 2011. Tavoitteiden täyttyminen on pysynyt joka vuosi suunnilleen samalla tasolla, eli tuloksissa ei ole mitään merkittävää muutosta. Kuvassa 17 esitetään tavoitteiden täyttyminen opiskelijoiden taustan mukaan. Vertailuryhmät muodostettiin suoraan peruskoulun jälkeen Ammattistartille tulleista ja ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen tulleista. Näiden kahden pääryhmän muodostamisperusteena on siis opiskelijoiden tausta. Kuva 17. Lukuvuoden 2011 2012 tavoitteiden täyttyminen (opiskelutaustan mukaan) Suoraan peruskoulusta tulleet arvioivat tavoitteiden täyttyneen aavistuksen paremmin kuin ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen Ammattistartille tulleet. Kiinnostavan ammattialan löytämisen osalta arvioissa ei ole kuitenkaan eroa. Liitteestä 4 nähdään, että aiempina lukuvuosina näiden vertailuryhmien välillä ei ole ollut juurikaan eroa. Kuvassa 18 on tulokset opiskelijoiden HOJKS-taustan mukaan eroteltuna. 25

Kuva 18. Lukuvuoden 2011-2012 tavoitteiden täyttyminen (tehdyn HOJKS:n mukaan) Kiinnostavan ammattialan löytämisen osalta HOJKS-opiskelijoiden tavoitteet ovat täyttyneet hieman huonommin kuin muiden opiskelijoiden. Vastaavasti opiskelutaitojen kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat HOJKS-opiskelijoilla täyttyneet paremmin kuin muilla. Kokonaisuudessaan tavoitteiden täyttymisellä ei ole suurta eroa tässä vertailuryhmässä. Liitteessä 5 tarkastellaan aiempia lukuvuosia HOJKS-taustan mukaan eroteltuna. Lukuvuonna 2009 2010 muiden kuin HOJKS-opiskelijoiden tavoitteet olivat täyttyneet hieman paremmin. Lukuvuonna 2010 2011 vertailuryhmien välillä ei ole systemaattista eroa, eli osa tavoitteista on täyttynyt HOJKS-opiskelijoilla paremmin kuin muilla opiskelijoilla, osa tavoitteista puolestaan heikommin. 4.2 Tyytyväisyys Ammattistartin päättäviltä opiskelijoilta kysyttiin myös yleistä tyytyväisyyttä koulutukseen. Kuvassa 19 on tulokset vuonna 2012 Ammattistartin päättäneiden mielipiteistä. 26

Kuva 19. Tyytyväisyys lukuvuoden 2011 12 Ammattistarttiin Kouluarvosanoilla 4 10 mitattuna opiskelijoiden tyytyväisyyden keskiarvo oli 8. Naisten ja miesten välillä ei ole olennaista eroa. Liitteestä 3 nähdään, että tyytyväisyyden keskiarvo on hieman pienempi kuin Ammattistartin viimeisenä kokeiluvuonna keväällä 2010, jolloin keskiarvo oli 8,34. Kevääseen 2011 verrattuna vuoden 2012 arvioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Naiset ovat joka vuosi olleet aavistuksen tyytyväisempiä kuin miehet, mutta erot eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Prosenteiksi muutettuna lukuvuoden 2011 2012 tulos tarkoittaa sitä, että 37 prosenttia Ammattistartin päättäneistä antoi erittäin hyväksi tulkittavan arvosanan (9 tai 10). Vastaavasti 12 prosenttia voidaan luokitella tyytymättömiksi (arvosana enintään 6). Kuvassa 20 on opiskelijoiden tyytyväisyys opiskelutaustan mukaan. 27

Kuva 20. Tyytyväisyys lukuvuoden 2011 12 Ammattistarttiin (opiskelutaustan mukaan) Merkittävää eroa ei ole. Aiempina vuosina linja on samansuuntainen, eli tyytyväisyys on suunnilleen samalla tasolla (liite 4). Kuvassa 21 verrataan HOJKS-taustaisia opiskelijoita muihin opiskelijoihin. Kuva 21. Tyytyväisyys lukuvuoden 2011 2012 Ammattistarttiin (tehdyn HOJKS:n mukaan) HOJKS:n tehneiden opiskelijoiden tyytyväisyys ei merkittävästi eroa muiden opiskelijoiden mielipiteistä. Sukupuolen mukainen tarkastelu tuo kuitenkin uutta tietoa (kuva 22). 28

Kuva 22. Tyytyväisyys lukuvuoden 2011 2012 Ammattistarttiin (tehdyn HOJKS:n ja sukupuolen mukaan) HOJKS:n tehneet naiset antoivat Ammattistartille hieman huonomman arvosanan kuin muut naisopiskelijat, kun taas miesten ryhmässä HOJKS-opiskelijoiden tyytyväisyys oli hieman suurempi. Liitteestä 5 nähdään, että keväällä 2010 HOJKS-opiskelijat olivat hieman tyytymättömämpiä (ka. 8,24) kuin muut opiskelijat (ka. 8,44), mikä näkyy sekä naisten että miesten ryhmässä. Keväällä 2011 tyytyväisyys oli samalla tasolla kaikissa vertailuryhmissä. Koulutuksen järjestäjien välisten erojen tarkastelua vaikeuttaa vastaajien vähäisyys. Voidaan kuitenkin sanoa, että järjestäjien välillä on paljon eroja. Tyytyväisyyden perusteella erottuu kolme huippua, joissa opiskelijatyytyväisyyden keskiarvo on yli 8,8. Toisaalta muutamalla järjestäjällä tyytyväisyyden keskiarvo jää 7,5:n tuntumaan. 4.3 Itsearvioinnit syksyllä ja keväällä Ammattistartin aloittavien ja päättävien opiskelijoiden kyselyissä on ollut käytössä sama kysymyspatteri, jossa opiskelijat arvioivat valmiuksiaan erilaisissa asioissa. Kuvassa 23 vertaillaan syksyllä 2011 Ammattistartin aloittaneiden ja keväällä 2012 päättäneiden arvioita. Vertailussa on huomattava, että syksyn kyselyssä ollut valmius työssäoppimiseen muutettiin kevään kyselyssä valmiudeksi työelämään. Tämä tehtiin lomakkeesta saatujen kehittämiskommenttien perusteella. 29

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 23. Opiskelijoiden itsearviot syksyllä 2011 ja keväällä 2012 Kuvasta 23 nähdään, että opiskelijat antoivat keväällä 2012 selvästi paremmat arviot omista valmiuksistaan kuin syksyllä 2011. Esimerkiksi syksyllä 2011 valmiudet ammatilliseen peruskoulutukseen saivat keskiarvon 3,57, mutta 30

keväällä 2012 keskiarvo oli jo 4,04. Myös opiskelumotivaatio on lisääntynyt merkittävästi lukuvuoden aikana. Kaikkien kysyttyjen asioiden keskiarvo oli keväällä lähellä 4:ää, eli melko hyvää. Prosenteiksi muutettuna tulokset tarkoittavat sitä, että syksyllä 2011 noin 60 prosenttia arvioi valmiutensa ammatilliseen peruskoulutukseen vähintään melko hyväksi. Koulutuksen päättyessä keväällä 2012 osuus oli noussut 80 prosenttiin. Tulosten perusteella Ammattistartti vaikuttaa naisten valmiuksiin enemmän kuin miesten. Syksyllä 2011 naisten arviot olivat monessa kohdassa heikommat kuin miesten, mutta keväällä 2012 naiset arvioivat valmiutensa yleisesti paremmaksi kuin miehet. Poikkeuksena on itsevarmuuden kokeminen, mutta siinäkin naiset ovat parantaneet itsearviotaan enemmän kuin miehet. Kun tuloksia verrataan lukuvuoden 2010 2011 tuloksiin eli syksyn 2010 ja kevään 2011 arvioihin, koulutuksen vaikuttavuus näyttäisi pysyneen lähes täysin samanlaisena (liite 3). Itsearvioinnit keväällä koulutuksen päättyessä ovat kauttaaltaan parempia kuin koulutuksen alkaessa. Myös Ammattistartin opiskelijaprofiili (itsearviointien perusteella katsottuna) koulutuksen alkaessa on pysynyt täysin samana. Joka vuosi näkyy myös se trendi, että lukuvuosi näyttäisi vaikuttavan enemmän naisten omia valmiuksia koskeviin itsearvioihin. Tämä näkyi lukuvuonna 2010 2011 erityisen selvästi. Esimerkiksi naisten valmiudet ammatilliseen peruskoulutukseen saivat syksyllä 2010 keskiarvon 3,59 ja keväällä 2011 jo 4,03. Miesten osalta vastaava muutos näkyy vain lisäyksenä luvusta 3,71 lukuun 3,93. Kuvassa 24 on verrattu arvioiden muuttumista opiskelijoiden taustan mukaan. 31

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 24. Opiskelijoiden itsearviot syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (opiskelutaustan mukaan) Kuvasta 24 voi päätellä, että Ammattistartti on kohentanut etenkin aiemmin opinnot keskeyttäneiden valmiuksia ammatinvalintaan. Muilta osin muutokset ovat suunnilleen samanlaisia suoraan peruskoulusta tulleilla ja keskeyttämisen jälkeen koulutukseen tulleilla. Liitteestä 4 nähdään, että lukuvuonna 2010 2011 aiemmin opinnot keskeyttäneiden itsearviot kohenivat enemmän kuin suoraan peruskoulusta tulleiden. Kuvassa 25 verrataan HOJKS-taustaisten opiskelijoiden itsearvioita muiden opiskelijoiden arviointeihin. 32

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 25. Opiskelijoiden itsearviot syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (tehdyn HOJKS:n mukaan) Kuvasta 25 nähdään, että HOJKS-opiskelijat arvioivat omat valmiutensa Ammattistartin alkaessa aavistuksen paremmiksi kuin muut opiskelijat, kun tarkastellaan opiskelumotivaatiota ja ammatinvalintaa. Päättäneiden kyselyssä erot ovat tasoittuneet. Tämä näkyy lähinnä naisten ryhmässä, eli Ammattistartin päättäneiden HOJKS-taustaisten naisten itsearviot ovat parantuneet hieman vähemmän kuin muiden naisopiskelijoiden. 33

Tässä on taas otettava huomioon Ammattistartin keskeyttäneiden mahdollinen vaikutus, sillä päättäneiden kyselyssä oli HOJKS-opiskelijoita suhteellisesti enemmän kuin aloittaneiden kyselyssä. Voi olla, että koulutuksen keskeyttäneissä oli keskimääräistä enemmän sellaisia opiskelijoita, jotka kokivat omat valmiutensa huonoiksi. Liitteestä 5 nähdään, että lukuvuonna 2010 2011 tilanne oli samanlainen. Molempien vertailuryhmien valmiudet kohenivat lukuvuoden aikana, mutta muiden kuin HOJKS-opiskelijoiden kohdalla muutos oli hieman suurempi. Opiskelutaitojen kehittymisen osalta itsearvioiden nousu oli täysin samaa luokkaa molemmissa ryhmissä. 4.4 Jatkosuunnitelmat Ammattistartin opiskelijakyselyissä on joka vuosi kysytty myös Ammattistartin jälkeisiä jatkosuunnitelmia. Kun tämä kysytään sekä aloittavien että päättävien kyselyssä, voidaan verrata suunnitelmien muuttumista Ammattistarttilukuvuoden aikana. Tavoitteena on tietenkin se, että keväällä mahdollisimman moni opiskelija aikoo sijoittua ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammattistartin vaikuttavuutta voidaan siis arvioida vertaamalla syksyn ja kevään tuloksia. Kontrolloimatta jää kuitenkin edelleen Ammattistartin keskeyttäneiden ja perustutkinto-opiskeluun siirtyneiden opiskelijoiden poistuma. Kuvassa 26 on tulokset lukuvuoden 2011 2012 aloittavien ja päättävien jatkosuunnitelmista. 34

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 26. Opiskelijoiden jatkosuunnitelmat syksyllä 2011 ja keväällä 2012 Lukuvuoden päättyessä huomattavan moni (87 %) opiskelija aikoo jatkaa opintoja ammatillisessa peruskoulutuksessa, eli miehistä 89 prosenttia ja naisista 84 prosenttia. Ammattistartin alkaessa 11 prosenttia ei osannut sanoa jatkosuunnitelmiaan. Lukuvuoden päättyessä epätietoisten tai -varmojen osuus on 35

pudonnut 6 prosenttiin. Naisten ja miesten välillä ei ole suurta eroa suunnitelmien muuttumisessa. Lukuvuoden 2010 2011 tulokset näkyvät liitteessä 3. Syksyn 2010 aloittavien ja kevään 2011 päättävien vastausten vertailua haittaa se, että syksyllä 2010 aloittavat pystyivät valitsemaan vaihtoehdoiksi jatkon saman koulutuksen järjestäjän perustutkinto-opinnoissa ja muualla. Tämä osio kuitenkin muutettiin keväällä 2011 nykyiseen muotoonsa, eli opiskelijoilta kysytään vain perustutkinto-opinnoista yleensä. Voidaan olettaa, että syksyn 2010 kysymysmuoto on hieman lisännyt en osaa sanoa -vastaajien määrää. Kysymysmuodon muuttumisesta huolimatta lukuvuoden 2010 2011 tulokset näyttävät samaa linjaa, eli Ammattistartin päättyessä jatkosuunnitelmat ovat selkiintyneet. Kevään 2011 päättävien kyselyssä 83 prosenttia vastaajista aikoi suunnata ammatilliseen peruskoulutukseen, kun taas syksyllä 2010 Ammattistartin aloittaneista näin suunnitteli 69 prosenttia. Syksyn 2010 aloittavien kyselyssä 17 prosenttia ei tiennyt jatkosuunnitelmistaan, mutta keväällä 2011 päättävien kyselyssä epätietoisia oli enää 8 prosenttia. Lisäksi syksyllä 2010 aloittavista 8 prosenttia aikoi opiskella jossakin muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa, mutta keväällä 2011 Ammattistartin päättyessä näin ajatteli enää 3 prosenttia. Lukuvuonna 2010 2011 Ammattistartti näytti selkeyttävän naisten suunnitelmia hieman paremmin kuin miesten. Kuvassa 27 tarkastellaan jatkosuunnitelmia ja niiden muuttumista opiskelijoiden taustan mukaan. 36

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 27. Jatkosuunnitelmat syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (opiskelutaustan mukaan) Suoraan peruskoulusta tulleet ja keskeyttämisen jälkeen ammattistartille tulleet suuntaavat koulutuksen jälkeen ammatilliseen peruskoulutukseen lähes yhtä todennäköisesti. Syksyn 2011 suunnitelmissa huomataan, että ammatilliset opinnot keskeyttäneistä 9 prosenttia arveli opiskelevansa jossakin muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa ( menen oppisopimukseen, opiskelen jotakin muuta ). Keväällä 2012 tämä joukko on vähentynyt, eli ammattistarttivuoden aikana paluu takaisin ammatilliseen peruskoulutukseen on taas alkanut kiinnostaa. Suoraan peruskoulusta tulleilla muutos näkyi selkeämmin en tiedä -vastaajien osuuden vähenemisenä. Liitteessä 3 tarkastellaan lähemmin lukuvuoden 2010 2011 tuloksia. Tuona lukuvuonna Ammattistartti näytti selkeyttävän erityisesti ammatilliset opinnot 37

keskeyttäneiden jatkosuunnitelmia. Syksyllä 2010 näistä opiskelijoista ainoastaan 61 prosenttia ajatteli jatkavansa ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta keväällä 2011 Ammattistartin päättyessä jatkoaikeita oli 85 prosentilla. Suoraan peruskoulusta tulleilla muutos näkyy lukuina 72 prosenttia (aloittavat) ja 82 prosenttia (päättävät). Kuvassa 28 on tulokset HOJKS-taustan mukaisesta vertailusta. Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 28. Jatkosuunnitelmat syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (tehdyn HOJKS:n mukaan) Kuvasta 28 nähdään, että HOJKS-taustaisista opiskelijoista hieman harvempi aikoi jatkaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, kun taas muualle opiskelemaan menevien osuus on hieman suurempi. Lukuvuoden aikana tapahtunut 38

suunnitelmien selkiytyminen on ollut yhtä voimakasta molemmissa vertailuryhmissä. Sukupuolen mukaiset tarkastelut osoittavat, että HOJKS-taustaisten naisten ryhmässä epätietoisten osuus oli keväällä suurempi kuin muiden naisopiskelijoiden ryhmässä, syksyn suunnitelmiin nähden muutos on ollut vähäisempää. Miesten ryhmässä tilanne oli päinvastainen. HOJKS-taustaisten miesten ryhmässä epätietoisten määrä on vähentynyt syksystä (9 %) kevääseen (2 %) tultaessa, kun taas muiden miesopiskelijoiden kohdalla epätietoisten määrä on pysynyt suunnilleen samana (7 8 %). Muiden kuin HOJKS-taustaisten miesten kiinnostus ammatilliseen peruskoulutukseen oli tosin kaikkein suurin (92 %). Tässä ryhmässä ammattistarttivuoden tuoma muutos näkyy muiden koulutusvaihtoehtojen kiinnostavuuden vähenemisenä (mm. oppisopimus, lukio). Kahden taustamuuttujan (sukupuoli, HOJKS) ristiintaulukointeihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska vastaajamäärät jäivät suhteellisen pieniksi. Liitteestä 5 nähdään, että lukuvuonna 2010 2011 ammattistarttilukuvuosi vaikutti etenkin HOJKS-taustaisten opiskelijoiden jatkosuunnitelmiin. Syksyn 2010 aloittavien kyselyssä noin 18 prosenttia HOJKS-taustaisista opiskelijoista suunnitteli jatko-opiskeluja jossakin muualla kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa tai ajatteli pitää välivuotta. Keväällä 2011 osuus oli enää 10 prosenttia. Ammattistartin päättyessä HOJKS-taustaiset opiskelijat aikoivat ammatilliseen peruskoulutukseen lähes yhtä todennäköisesti (81 %) kuin muut opiskelijat (83 %). 4.5 Ammattistartin vaikutus ammatinvalinta- ja koulutussuunnitelmiin Kevään 2012 päättävien kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden omaa näkemystä siitä, millä tavalla Ammattistartti vaikutti aiempiin ammatinvalinta- ja koulutussuunnitelmiin. Tälle kysymykselle ei ole aiempien vuosien vertailupohjaa. Kuvassa 29 on opiskelijoiden omat arviot. 39

Kuva 29. Ammattistartin vaikutus aiempiin suunnitelmiin Tämän kysymyksen perusteella Ammattistartti on vaikuttanut etenkin naisten suunnitelmiin myönteisesti. Noin viidennes on vastannut, että Ammattistartti ei vaikuttanut oikein mitenkään. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa hieman se, että osa vastaajista on valinnut useamman kohdan (yhteenlaskettu %-osuus on yli 100). Noin 10 prosenttia niistä, jotka olivat valinneet kohdan ei oikein mitenkään, oli vastannut koulutuksen vaikuttaneen myös joko löysin uuden koulutusalan tai vahvisti aikaisempia suunnitelmia. Kun nämä vastaajat poistetaan tuloksista, saadaan tarkempi tieto niiden opiskelijoiden määrästä, joiden mielestä koulutuksella ei ole ollut vaikutusta. Tällä tavalla laskettuna ei oikein mitenkään -vastanneiden osuus oli noin 18 prosenttia. Kuvassa 30 tarkastellaan opiskelutaustan mukaisia eroja opiskelijoiden omissa arvioissa. 40

Kuva 30. Ammattistartin vaikutus aiempiin suunnitelmiin (opiskelutaustan mukaan) Tämän perusteella Ammattistartin (koettu) vaikuttavuus on yleisempää suoraan peruskoulusta tulleiden keskuudessa. Tämä ero näkyy sekä naisten että miesten ryhmissä. Tehdyn HOJKS:n mukaiset erot ovat kuvassa 31. Kuva 31. Ammattistartin vaikutus aiempiin suunnitelmiin (tehdyn HOJKS:n mukaan) Kuvan 31 perusteella HOJKS-opiskelijat ovat hieman harvemmin sitä mieltä, että Ammattistartti olisi vaikuttanut ammatinvalinta- ja koulutussuunnitelmiin. Sukupuolen mukaiset erot tulevat tässä kuitenkin vahvasti esille (kuva 32). 41

Kuva 32. Ammattistartin vaikutus aiempiin suunnitelmiin (tehdyn HOJKS:n ja sukupuolen mukaan) Naisten ryhmässä vajaa neljännes HOJKS-taustaisista opiskelijoista arvioi, että Ammattistartti ei vaikuttanut oikein mitenkään. Muista naisopiskelijoista näin arvioi vain 12 prosenttia. Miesten ryhmässä tilanne oli päinvastainen. 4.6 Ohjaustarpeiden muuttuminen Ammattistartin aloittavien ja päättävien kyselyssä on kysytty opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarvetta. Kun koulutuksen päättävien vastauksia verrataan aloittavien vastauksiin, saadaan tietoa Ammattistartin aikana tapahtuneista muutoksista. Kuvassa 33 verrataan syksyllä 2011 ja keväällä 2012 annettuja vastauksia. 42

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 33. Koetut ohjaus- ja tukitarpeet syksyllä 2011 ja keväällä 2012 Opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvät ohjaustarpeet olivat keväällä 2012 selvästi harvinaisempia kuin syksyllä 2011 Ammattistartin alkaessa. Sen sijaan raha-asioiden hoitamiseen ja asumiseen liittyvät tuen tarpeet ovat yleistyneet, kuten myös työllistymiseen liittyvät tuen tarpeet. 43

Liitteestä 3 nähdään, että lukuvuonna 2010 2011 lukuvuoden aikana tapahtunut ohjauksen ja tuen tarpeen muutos oli samansuuntainen. Ammatinvalintaan liittyviä ohjaus- ja tukitarpeita oli syksyllä 2010 puolella Ammattistartin aloittaneista, kun taas keväällä 2011 osuus oli enää 12 prosenttia. Vastaavasti raha-asioihin liittyvät ohjaustarpeet yleistyivät rajusti: syksyllä 2010 vain 18 prosenttia tarvitsi tukea raha-asioiden hoitamisessa, keväällä 2011 jo vajaa kolmannes (32 %). Opiskelutaustan mukaisia ohjaus- ja tukitarpeita tarkastellaan kuvassa 34. Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 34. Koetut ohjaus- ja tukitarpeet syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (opiskelutaustan mukaan) 44

Kuvasta 34 nähdään, että Ammattistartin alkaessa suoraan peruskoulusta tulleilla oli useammin ohjaustarpeita opiskeluun liittyvissä asioissa, kun taas keskeyttämisen jälkeen koulutukseen tulleet kokivat useammin ohjaustarpeita ammatinvalintaan ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Lukuvuoden aikana tapahtuneet muutokset näkyvät molemmissa vertailuryhmissä. Liitteestä 4 nähdään, että lukuvuonna 2010 2011 tilanne oli samanlainen. Varsinkin aiemmin ammatilliset opinnot keskeyttäneiden ryhmässä ammatinvalintaan ja opiskeluun liittyvät ohjaustarpeet vähenevät lukuvuoden aikana, mutta näiden tilalle näyttäisi tulleen raha-asioiden hoitamiseen liittyvät tukitarpeet. Kuvassa 35 on puolestaan HOJKS-taustan mukaiset erot ohjaus- ja tukitarpeissa. 45

Syksy 2011 Kevät 2012 Kuva 35. Koetut ohjaus- ja tukitarpeet syksyllä 2011 ja keväällä 2012 (tehdyn HOJKS:n mukaan) Ammattistartin alkaessa HOJKS-opiskelijoilla oli hieman enemmän ohjaus- ja tukitarpeita. Molemmissa vertailuryhmissä tuen tarpeet vähenivät lukuvuoden aikana, mutta HOJKS-opiskelijoiden ryhmässä ohjausta ja tukea tarvitsevien osuus säilyi suurempana esimerkiksi opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Liitteessä 5 on lukuvuoden 2010 2011 arviot. Tilanne oli samanlainen, eli HOJKS-opiskelijoilla oli useammin ohjaus- ja tukitarpeita myös Ammattistartin päättyessä. 46

5 Muita havaintoja 5.1 Koulutusalojen kiinnostavuus Ammattistartin keväällä 2012 päättäneistä opiskelijoista 87 prosenttia suunnitteli jatkavansa opintoja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kuvassa 36 esitetään tulokset siitä, mille koulutusalalle aiottiin tai haluttiin sijoittua. Kuva 36. Ammattistartin päättäneiden jatkokoulutusaikeet Tekniikan ja liikenteen alan koulutus kerää eniten kiinnostusta, etenkin miesten ryhmässä. Naisten ryhmässä vajaa kolmannes aikoi sijoittua sosiaali- ja terveysalan koulutukseen. Aiempiin vuosiin nähden tässä ei ollut olennaista eroa. Eräs Ammattistarttiin liittyvä mielenkiintoinen kysymys on se, missä määrin koulutus luo kiinnostusta hakea kokonaan uudelle koulutusalalle ja missä määrin opiskelijat jatkavat Ammattistartin jälkeen aiemmalla alalla. Kevään 2012 päättäneiden kyselyn tarkastelussa ristiintaulukoitiin aiemmin keskeytynyt koulutusala ja uudeksi kiinnostavaksi alaksi valittu koulutusala. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opinnot keskeyttäneistä vain 15 prosenttia suunnitteli opintoja uudestaan samalle alalle. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista näin teki 19 prosenttia. Kaikkein alauskollisempia olivat tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista, joista 56 prosenttia aikoi jatkaa samalle koulutusalalle, 47

mistä aiemmin keskeytettiin opinnot. Vastaajamäärät laskivat tässä tarkastelussa huomattavan vähäiseksi, mutta laajalla otoksella vertailuasetelma toisi mielenkiintoista tietoa. 5.2 Peruskoulumenestys ja Ammattistartti Ammattistartista saatuja kokemuksia tarkasteltiin myös opiskelijoiden aiemman koulumenestyksen mukaan eroteltuna. Kyselyjen taustatiedoissa kysytty viimeisen peruskoulutodistuksen keskiarvo toimii erottelevana tekijänä. Koulumenestyksen vaikutusta katsottiin keväällä 2012 Ammattistartin päättäneiden kyselystä. Tässä vertailuryhminä käytettiin keskiarvoja 6,0 6,9 (N = 293) ja 7,0 7,9 (N = 228). Opiskelijoita, joiden keskiarvo oli alle 6:n tai oli yli 8:n, oli päättäneissä niin vähän, että näitä ryhmiä ei otettu vertailuun. Keskiarvon mukaisissa tarkasteluissa on otettava huomioon myös sukupuolierot eli se, missä määrin mahdollisia eroja selittää sukupuoli, ja missä määrin koulumenestys? Heikommin peruskoulussa pärjänneissä (alle 6:n keskiarvo) naisten osuus oli 45 prosenttia ja paremmin pärjänneiden ryhmässä 65 prosenttia. Tästä syystä tuloksia katsottiin myös sukupuolierot vakioiden. Peruskoulun keskiarvon mukaiset erot näkyivät niissä perusteissa, joiden vuoksi ammattistartille tullaan. Heikomman keskiarvon ryhmässä tulosyinä korostuivat perusopetuksen arvosanojen korottaminen ja yhteishaun lisäpisteiden saaminen. Tässä ryhmässä on myös enemmän niitä, jotka tulevat ammattistartille muiden vaihtoehtojen puuttuessa. Tavoitteiden täyttymisen osalta aiemmalla koulumenestyksellä ei ole olennaista merkitystä, eli alle 7 ja yli 7 keskiarvon opiskelijat antavat yhtä hyvät arviot. Alle 7 keskiarvon opiskelijat olivat kuitenkin hieman tyytymättömämpiä Ammattistarttiin kokonaisuudessaan (ka. 7,86) kuin yli 7 keskiarvon opiskelijat (ka. 8,16). Tämä näkyi sekä naisten että miesten ryhmässä. 5.3 Ammattistartti ja ammatillisten opintojen keskeyttäminen Syksyllä 2012 noin viidennes Ammattistartin aloittaneista tuli koulutukseen ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen. Aiempina vuosina näiden opiskelijoiden osuus on ollut suunnilleen sama. Kuvassa 37 tarkastellaan syksyn 2012 aloittaneita keskeytyneen koulutusalan mukaan. 48

Kuva 37. Vuonna 2012 Ammattistartin aloittaneet keskeytyneiden opintojen mukaan Tekniikan ja liikenteen alan opinnot keskeyttäneitä oli selvästi eniten. Sama linja näkyi myös aiempien vuosien kohdalla. Vuoden 2012 aloittavien kyselyssä kysyttiin ensimmäisen kerran sitä, miksi ammatillisen peruskoulutuksen opinnot keskeytyivät. Kuvassa 38 on tulokset tästä kysymyksestä. 49

Kuva 38. Ammatillisten opintojen keskeyttämiseen vaikuttaneet asiat Väärä alan valinta näyttäisi olevan selvästi yleisin (paljon) vaikuttava tekijä. Myös koulun ulkopuoliset asiat ja opetusmenetelmien sopimattomuus näyttäisivät olevan melko monella keskeyttämiseen vaikuttavina tekijöinä. Miehet ovat löytäneet hieman enemmän vaikuttavia tekijöitä keskeyttämisen syyksi, eli ei vaikutusta -vaihtoehdon valinneita oli vähemmän kuin naisten ryhmässä. Erityisen selvästi miehillä nousivat esiin opetusmenetelmien sopimattomuus ja ohjauksen puutteellisuus. Koulutusalojen mukaista tarkasteltua hankaloitti vastaajamäärien pienuus. Varovasti voidaan kuitenkin sanoa, että matkailu-, ravitsemis- ja talousalan keskeyttämiset johtuivat muita useammin väärästä alan valinnasta. 3 3 Tätä havaintoa tukee myös muusta aineistosta saadut tulokset (Läpäisyn tehostamisohjelma -seurantatutkimus). 50

5.4 Hyvät ja huonot kokemukset Opiskelijoiden mielipiteiden taustalla on tietenkin erilaisia kokemuksia ammattistartista. Päättävien kyselyssä on kysytty opiskelijoiden hyviä ja huonoja kokemuksia. Hyvien kokemusten osalta on selvitetty sitä, mihin asioihin opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä tai mitä asioita he pitävät hyödyllisinä. Lukuvuoden 2011 2012 hyvät kokemukset esitetään kuvassa 39. 51

Kuva 39. Opiskelijoiden hyvät kokemukset lukuvuonna 2011 2012 52

Oppilaitoksiin ja koulutuksiin tutustuminen, työssäoppimiseen valmentautuminen ja oma ammattistarttiryhmä nousivat esiin yleisinä hyvinä kokemuksina. Naisten ja miesten erot näkyvät lähinnä siinä, että naiset valitsivat yleisimmin useamman kohdan annetuista vaihtoehdoista. Vastaavalla tavalla kysyttiin myös Ammattistartin kehittämiseen liittyviä tyytymättömyyden aiheita ja hyödyttömiltä tuntuvia asioita. Kuvassa 40 on tulokset tästä kysymyksestä. 53

Kuva 40. Opiskelijoiden huonot kokemukset lukuvuonna 2011 2012 54

Vastaajien lukumäärän pienuus (N = 467) kertoo siitä, että huomattavan moni (noin 20 %) kyselyyn vastanneista ei ole valinnut yhtään kohtaa tyytymättömyyden aiheeksi. Prosentit kertovat siis kohdan valinneiden osuuden niistä, jotka olivat tyytymättömiä edes johonkin asiaan. Oma aktiivisuus tai sen puute on yleisimmin jäänyt mieleen huonona kokemuksena: vajaa neljännes tyytymättömistä on valinnut tämän kohdan. Myös erilaiset projektit, lukujärjestys/aikataulut, opettajan ja kodin yhteistyö sekä oma Ammattistarttiryhmä voidaan mainita tyytymättömyyden aiheina. Naisten ja miesten erot eivät tässä olleet kovin selviä, kuitenkin 20 prosenttia tyytymättömistä naisista on valinnut oman opiskeluryhmän yhdeksi tyytymättömyyden aiheeksi, miehistä näin on tehnyt vain 9 prosenttia. Naiset olivat useammin tyytymättömiä myös oppilaitoksen ilmapiiriin kuin miehet. Opiskelutaustan ja HOJKS:n mukaiset erot tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden aiheissa eivät olleet mitenkään systemaattisia. Opiskelijoiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia kysyttiin myös avokysymyksin. Laadullinen tieto ei tuonut esiin mitään systemaattista ja yhtenäistä mielipidekenttää. Opiskelijoiden kommentit kumosivat usein toisensa, esimerkiksi työpaikkoihin tutustumista on ollut joidenkin mielestä liikaa ja joidenkin mielestä liian vähän. Kommentit olivat usein myös yksisanaisia: kiva ja tylsää. Avovastauksista nousi kuitenkin esiin esimerkiksi lukujärjestyksiin liittyviä ongelmakohtia: opiskelijoilla ei aina ole tietoa, mihin aikaan missäkin pitäisi olla ja muuta vastaavaa. Lukujärjestyksen ongelmat johtavat myös poissaoloihin, esimerkiksi muutaman oppitunnin takia ei viitsitä lähteä kouluun. Avovastauksissa tuli melko paljon kiitoksia opettajalle ja omalle ryhmälle, mutta ryhmädynamiikan heikkoudetkin nousivat esille (liian meluisa ryhmä, liian hiljaiset opiskelukaverit). Kaiken kaikkiaan opiskelijoiden kommentit olivat siis ristiriitaisia. Tämä kertonee ensinnäkin siitä, että taustatietojen mukaan melko yhtenäinen opiskelijajoukko on kuitenkin täynnä yksilöitä. Toisaalta kommentit viittaavat siihen, että koulutuksen järjestäjillä on erilaisia käytäntöjä. 55

6 Yhteenveto ja loppukeskustelu 6.1 Yhteenveto Opiskelijaprofiili ja Ammattistartin palvelut Opiskelijoille tehtävien kyselyiden perusteella Ammattistartin opiskelijaprofiili on pysynyt suunnilleen samanlaisena vuosien 2010 2012 aikana. Lähes kaikki koulutukseen tulleet olivat alle 18-vuotiaita ja taustaltaan peruskoulupohjaisia. Perusopetuksen keskiarvo oli yli puolella aloittaneista 6 7:n välillä, runsaalla kolmanneksella keskiarvo oli 7 8:n välillä. Erityisopiskelijoiksi laskettavia (HOJKS:n tehneitä) oli syksyllä 2012 noin 29 prosenttia aloittaneista. Tämä on hieman enemmän kuin aiempina vuosina. Syksyllä 2012 suurin osa opiskelijoista tuli koulutukseen suoraan peruskoulusta (67 %), ja ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen tulleita oli 21 prosenttia. Myös nämä jakaumat ovat pysyneet suunnilleen samanlaisina vuosien ajan. Syksyn 2012 aloittaneista 65 prosenttia oli saanut tiedon ammattistartista peruskoulun opinto-ohjaajalta. Koulutukseen tulon yleisimpiä syitä olivat ammatinvalinnan selventäminen ja perusopetuksen arvosanojen korottaminen. Vajaa puolet mainitsi syyksi sen, ettei päässyt haluamaansa koulutuspaikkaan. Joka viides sanoi tulleensa siksi, ettei muutakaan vaihtoehtoa ollut. Tärkeimmiksi tavoitteiksi kerrottiin yleisimmin kiinnostavan ammattialan löytäminen, tiedon ja kokemuksen saanti eri ammateista, yhteishaun lisäpisteiden saaminen, työelämän tuntemuksen lisääminen ja perusopetuksen arvosanojen korottaminen. Aiempiin lukuvuosiin verrattuna perusopetuksen arvosanojen korottaminen on hieman vähentänyt merkitystään tulosyynä ja tavoitteena. Vastaavasti itsetunnon ja -varmuuden lisääminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ovat lisänneet yleisyyttään Ammattistartin tavoitteena ja etenkin naisten keskuudessa. Runsas kolmannes (38 %) Ammattistartin syksyllä 2012 aloittaneista olisi varmasti hakenut johonkin koulutukseen ilman Ammattistarttivaihtoehtoa, sen sijaan viidennes (19 %) ei olisi hakenut mihinkään koulutukseen. Syksyyn 2011 verrattuna hakemattomien ja epätietoisten osuus on hieman lisääntynyt etenkin miesten ryhmässä. Ammattistartin vaikuttavuus Lukuvuonna 2011 2012 Ammattistartin tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Parhaiten on täyttynyt ryhmään kuulumiseen ja kavereiden saamiseen liittyvä 56

tavoite. Myös kiinnostavan ammattialan löytäminen ja työelämän tuntemuksen lisääminen saivat opiskelijoiden arvioissa suhteellisen hyvää palautetta (keskiarvo enemmän kuin melko hyvin ). Heikoiten tavoitteista on täyttynyt perusopetuksen arvosanojen korottaminen. Naisten ja miesten arvioissa ei ole olennaista eroa. Huonon arvosanan tavoitteiden täyttymisen osalta antavien prosenttiosuudet vaihtelivat muutaman prosentin ja 12 prosentin välillä. Suoraan peruskoulusta tulleet arvioivat tavoitteiden täyttyneen aavistuksen paremmin kuin ammatillisten opintojen keskeyttämisen jälkeen ammattistartille tulleet. Kiinnostavan ammattialan löytämisen osalta arvioissa ei ollut kuitenkaan eroa. Kiinnostavan ammattialan löytämisen osalta HOJKS-opiskelijoiden tavoitteet ovat täyttyneet hieman huonommin kuin muiden opiskelijoiden. Vastaavasti opiskelutaitojen kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat HOJKS-opiskelijoilla täyttyneet paremmin kuin muilla. Kokonaisuudessaan tavoitteiden täyttymisellä ei ole olennaista eroa tässä vertailuryhmässä. Aiemmalla koulumenestyksellä (perusopetuksen keskiarvo) ei ole olennaista merkitystä. Alle 7 ja yli 7 keskiarvon opiskelijat antoivat yhtä hyvät arviot. Tavoitteiden täyttyminen on ollut suunnilleen samalla tasolla kaikkina kyselyn lukuvuosina eli keväästä 2010 alkaen. Lukuvuoden 2011 2012 lopulla Ammattistartin opiskelijoiden tyytyväisyyden keskiarvo oli 8,02 (kouluarvosanat 4 10). Tyytyväisyyden keskiarvo oli hieman alempi kuin koulutuksen viimeisenä kokeiluvuonna keväällä 2010, jolloin keskiarvo oli 8,34. Kevääseen 2011 verrattuna vuoden 2012 arvioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Naiset ovat joka vuosi olleet aavistuksen tyytyväisempiä kuin miehet, mutta sukupuolten väliset erot eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Reilu kolmannes (37 %) Ammattistartin päättäneistä antoi erittäin hyväksi tulkittavan arvosanan (9 tai 10). Vastaavasti 12 prosenttia voidaan luokitella tyytymättömiksi (arvosana enintään 6). HOJKS:n tehneet naiset antoivat ammattistartille hieman huonomman arvosanan kuin muut naisopiskelijat. Miesten ryhmässä HOJKS-opiskelijoiden tyytyväisyys oli puolestaan hieman suurempi. Erot eivät ole merkittäviä. Koulutuksen järjestäjien välisten erojen tarkastelua vaikeutti vastaajien vähäisyys. Voidaan kuitenkin sanoa, että järjestäjien välillä oli paljon eroja. Tyyty- 57

väisyyden perusteella erotti kolme järjestäjää, joiden opiskelijatyytyväisyyden keskiarvo oli yli 8,8. Muutamalla koulutuksen järjestäjällä tyytyväisyyden keskiarvo jäi alle 7,5:n. Ammattistartin vaikuttavuutta tarkasteltiin osin aloittavien ja päättävien kyselytuloksia vertaillen (itsearviointi, jatkokoulutussuunnitelmat, ohjaustarpeet). Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että tämä asetelma ei pysty kontrolloimaan Ammattistartin keskeyttämisten ja perustutkinto-opintoihin siirtymisen vaikutusta. Aloittavien kyselyn jälkeen osa opiskelijoista keskeyttää ja osa siirtyy perustutkinto-opintoihin. Ammattistartin aloittavien ja päättävien kyselyissä on ollut käytössä sama kysymyspatteri, jossa opiskelijat arvioivat valmiuksiaan erilaisissa asioissa. Koulutuksen päättävien itsearviot ovat joka lukuvuosi olleet selvästi myönteisemmät kuin aloittavien itsearviot. Syksyllä 2011 noin 60 prosenttia arvioi valmiutensa ammatilliseen peruskoulutukseen vähintään melko hyväksi, kun taas koulutuksen päättyessä keväällä 2012 osuus oli noussut 80 prosenttiin. Myös opiskelumotivaatio on lisääntynyt merkittävästi lukuvuoden aikana. Naisten itsearviot ovat muuttuneet Ammattistarttivuoden aikana enemmän kuin miesten. Syksyllä 2011 naisten arviot olivat monessa kohdassa heikommat kuin miesten, mutta keväällä 2012 naiset arvioivat valmiutensa yleisesti paremmaksi kuin miehet. Poikkeuksena on itsevarmuuden kokeminen, mutta siinäkin naiset ovat parantaneet itsearviotaan enemmän kuin miehet. Naisten itsearviot ovat myös aiempina lukuvuosina muuttuneet enemmän kuin miesten. Ammattistartin päättäneiden HOJKS-taustaisten naisten itsearviot ovat parantuneet varsinkin lukuvuonna 2011 2012 vähemmän kuin muiden naisopiskelijoiden. Lukuvuoden 2011 2012 päättyessä 87 prosenttia opiskelijoista aikoi jatkaa opintoja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Miehistä näin suunnitteli 89 prosenttia ja naisista 84 prosenttia. Muualle opiskelemaan aikovia oli 6 prosenttia ja jatkosuunnitelmistaan epätietoisia myös 6 prosenttia. Jatkosuunnitelmat ovat selkiytyneet lukuvuoden aikana. Koulutuksen alkaessa syksyllä 2011 jatkosuunnitelmistaan epätietoisten osuus oli 11 prosenttia, ja ammatilliseen peruskoulutukseen aikovien osuus oli 80 prosenttia. Suoraan peruskoulusta tulleet ja keskeyttämisen jälkeen tulleet suuntasivat Ammattistartin jälkeen ammatilliseen peruskoulutukseen lähes yhtä todennäköisesti. HOJKS-taustaisten naisten ryhmässä epätietoisten osuus oli keväällä suurempi kuin muiden naisopiskelijoiden ryhmässä, ja syksyn suunnitelmiin nähden muutos on ollut vähäisempää. Miesten ryhmässä tilanne on päinvastainen. 58

HOJKS-taustaisten miesten ryhmässä epätietoisten määrä on vähentynyt syksystä (9 %) kevääseen (2 %) tultaessa, kun taas muiden epätietoisten miesopiskelijoiden määrä on pysynyt suunnilleen samana (7 8 %). Lukuvuoden 2010 2011 tulokset näyttävät samaa linjaa, eli lukuvuoden aikana opiskelemaan aikovien osuus on lisääntynyt. Kevään 2011 kyselyssä 83 prosenttia vastaajista aikoi suunnata ammatilliseen peruskoulutukseen, syksyllä 2010 Ammattistartin aloittaneista näin suunnitteli 69 prosenttia. Syksyn 2010 aloittavien kyselyssä 17 prosenttia ei tiennyt jatkosuunnitelmistaan, kun taas keväällä 2011 päättävien kyselyssä epätietoisia oli enää 8 prosenttia. Suunnitelmien muutoksista (syksystä kevääseen) voidaan tehdä tulkintoja siitä, miten Ammattistartti on vaikuttanut. Ammattistartin keskeyttäneiden ja perustutkinto-opiskeluun siirtyneiden opiskelijoiden poistuma kyselyn vastaajajoukosta jää tosin tässäkin kontrolloimatta. Kevään 2012 päättävien kyselyssä kysyttiin opiskelijoiden omaa näkemystä siitä, millä tavalla Ammattistartti vaikutti aiempiin ammatinvalinta- ja koulutussuunnitelmiin. Tälle kysymykselle ei ole vertailupohjaa aiemmilta vuosilta. Ammattistartin päättäneistä 18 prosenttia arvioi, että koulutus ei vaikuttanut suunnitelmiin. Noin puolet oli löytänyt uuden kiinnostavan opintoalan, ja noin 40 prosenttia oli sitä mieltä, että koulutus oli vahvistanut aikaisempaa kiinnostusta. Vaikuttavuus on hieman suurempi naisten ryhmässä ja suoraan peruskoulusta tulleiden keskuudessa. HOJKS-taustaisiin naisiin Ammattistartti on vaikuttanut selvästi harvemmin kuin muihin naisopiskelijoihin. Miesten ryhmässä asia on taas päinvastoin, eli HOJKS-taustaisten miesten mielestä Ammattistartti on vaikuttanut yleisemmin verrattuna muiden miesten kokemuksiin. Opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvät ohjaustarpeet olivat keväällä 2012 Ammattistartin päättyessä selvästi harvinaisempia kuin syksyllä 2011 koulutuksen alkaessa. Raha-asioiden hoitamiseen ja asumiseen liittyvät tuen tarpeet olivat puolestaan yleisempiä keväällä, kuten myös työllistymiseen liittyvät tuen tarpeet. Aiempina lukuvuosina trendi oli samanlainen, eli opiskeluun liittyvät ohjaustarpeet vähenivät ja esimerkiksi raha-asioiden hoitamiseen liittyvät tukitarpeet lisääntyivät. 6.2 Lopuksi Ammattistartin seuranta ja tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat opiskelijoille tehtyihin kyselyihin. Tulokset ovat rajallisia, sillä kaikki koulutuksen järjestäjät eivät ole osallistuneet kyselyihin ja opiskelijoiden valikoituminenkin on mahdollista. 59

Aineistosta voi tehdä sen yleisen havainnon, että Ammattistartin kaltaisille valmistaville ja ohjaaville jaksoille on tarvetta. Kaikesta heterogeenisyydestään huolimatta opiskelijat vaikuttavat olevan samassa tilanteessa ja samojen ongelmien edessä: ammatilliseen koulutukseen tulisi päästä ja siellä menestyä, mutta valmiudet eivät ihan riitä. Ammattistartti näyttäisi vaikuttavan monella tavalla myönteisesti useimpien sen suorittaneiden nuorten elämään. Myönteisellä vaikutuksella ei sinänsä voida perustella Ammattistartin välttämättömyyttä, ja selvityksen perusteella on mahdotonta sanoa, etteikö samoihin vaikutuksiin päästäisi muillakin käytännöillä. Ammattistarttijaksojen tarpeellisuus osoittaa kuitenkin käänteisesti sen, että perusopetus ja ammatillinen koulutusjärjestelmä eivät nykymuodossaan pysty palvelemaan kaikkia opiskelijoita kyllin hyvin. Opiskelijakyselyjen perusteella noin viidennes ammattistartille tulleista opiskelijoista on tullut koulutukseen enemmän tai vähemmän pakon vuoksi, ja valinnan perusteena on ollut se, ettei muutakaan mahdollisuutta ole ollut. Niin ikään viidennes opiskelijoista ei olisi hakenut muuhun koulukseen ilman Ammattistarttia. Voidaan olettaa, että tässä opiskelijaryhmässä on paljon niitä nuoria, jotka olisivat ilman Ammattistarttikoulutusta jääneet koulutuksen ulkopuolelle eli ns. koulupudokkaiksi. Tässä ryhmässä koulutuksen myönteiset vaikutukset saattavat olla korostuneen merkittäviä. Ammattistartin vaikuttavuudesta on esitetty tässä raportissa paljon tuloksia, ja yhteenveto on se, että valtaosa koulutuksen käyneistä hyötyy Ammattistarttijaksosta enemmän tai vähemmän. Noin 10 15 prosenttia kyselyihin vastanneista ei kuitenkaan tunnu hyötyvän ammattistartista, jos kriteerinä pidetään opiskelijoiden omia tavoitteiden täyttymistä ja koulutuksen vaikuttavuutta koskevia arvioita. Jos huomioidaan, että kyselyyn vastaajat saattavat olla hieman valikoituneita ja kevään päättävien opiskelijoiden kyselyssä ei ole mukana koulutuksen keskeyttäneitä, arviolta ehkä viidennes aloittaneista hyötyy vain vähän tai ei ollenkaan. Jatkossa olisikin hyvä tarkentaa tietoa siitä, millaiset opiskelijat eivät saa parasta mahdollista hyötyä ammattistartista. Kyselyiden perusteella huono vaikuttavuus kohdistui toisaalta kaikkein ongelmallisimpaan ryhmään ja toisaalta hyvin koulussa pärjänneisiin nuoriin. Vaikuttavuuden osalta voidaan todeta, että naiset näyttäisivät hyötyvän ammattistartista hieman enemmän kuin miehet. Tälle on vaikea löytää erityistä selitystä, ja tulosta saattaa selittää myös naisten erilainen tapa arvioida ja analysoida asioita. Myös muissa nuorille suunnatuissa kyselyissä on havaittu sukupuolten väliset erot: miehille on tyypillistä eräänlainen laimea tyytyväisyys, jossa asioihin ei suhtauduta erityisen myönteisesti tai kielteisesti. Arkikielessä tätä kutsutaan myös hällä väliä -asenteeksi. Naisille on tyypillistä tarkempi arviointi, ja naiset asettavat myös tavoitteita enemmän kuin miehet. 60

Tämä näkyy myös Ammattistartin kohdalla, eli naiset vaativat (kyselyiden perusteella) koulutukselta enemmän. Muihin selvityksessä raportoituihin eroihin (HOJKS, opiskelutausta) tulee suhtautua varauksellisesti. Näissä tuloksissa on vuosikohtaista vaihtelua ja koulutuksen järjestäjien välisiä eroja, eikä niiden vaikutusta kokonaistuloksiin ole voitu selvittää tilastollisesti pätevällä tavalla. Aineisto osoittaa esimerkiksi opiskelijoiden tyytyväisyydessä ilmenevät koulutuksen järjestäjien väliset suuret erot, mikä pakottaa siis tarkastelemaan tuloksia järjestäjäkohtaiset erot vakioiden. Ammattistartin myönteiset vaikutukset näyttäisivät liittyvän etenkin ammatinvalinnan selvenemiseen ja vahvistumiseen. Ammattistartti on ollut toiminnallinen ja työelämään tutustuttava jakso. Myös itsetunto ja elämänhallinta näyttäisivät vahvistuneen monella opiskelijalla. Tällä perusteella voidaan sanoa, että Ammattistarttivuosi on ollut myös kasvattava jakso ja kasvun vuosi. Perusopetuksen arvosanojen korottamiseen ja ammatillisten opintojen suorittamiseen liittyvät tavoitteet ovat täyttyneet puolestaan aavistuksen heikommin. Tämä asia on syytä tuoda esille, koska nämä suoritustavoitteet ovat selkeimmin muutettavissa tutkinnon suorittamista tukevaksi hyödyksi. Jos koulutuksesta halutaan karistaa paikoin esiintyvät epäilyt turhasta (läpäisyä hidastavasta) lisävuodesta, tulee korostaa sitä, missä määrin ammattistarttiopintoja pystytään hyväksilukemaan ja hyödyntämään varsinaisessa tutkinto-opiskelussa. Kannattaa miettiä myös sitä, olisiko ammattistarttijaksoissa lyhentämisen ja tehostamisen varaa. Ainakin osa opiskelijoista mainitsee palautteessaan eräänlaisen tyhjäkäynnin ja pitkäveteisyyden. Ammattistartin seurannan osalta on valitettavaa, että määrällistä jatkoseurantaa ei voi tällä hetkellä tehdä luotettavalla tavalla. Ammattistartit seuraavat omien opiskelijoidensa jatkosijoittumista, mutta käytännöt ovat kirjavia, ja tiedon luotettavuus on sitä heikompaa, mitä pitempi aika koulutuksen suorittamisesta on kulunut. Tähän raporttiin päätettiin kerätä seurantatietoa opiskelijahallintojärjestelmistä ja tietoisesti rajattiin vain oman koulutuksen järjestäjän oppilaitoksiin sijoittuneet. Tietoa saatiinkin (vuonna 2009 Ammattistartin suorittaneiden tutkinnon suorittamisesta ja vuonna 2011 Ammattistartin suorittaneiden opinnoista eroamisesta), mutta tarkistustenkin jälkeen tuloksiin jäi liian paljon epävarmuutta. Koulutuksen järjestäjien vaihteleva vastaamisinto, koulutuksen järjestäjien väliset erot, näppäilyvirheet ja ohjeiden mahdollinen virhetulkinta olivat kaikki yhdessä syynä siihen, että numerotietoja ja prosentteja ei ole syytä esittää. Prosenttitiedot ovat helppoja totuuksia, jotka tahtovat jäädä elämään ja kiertämään julkisuudessa, ja lukujen mahdollisia virhemarginaaleja kommentit yleensä unohtuvat. Seurannan suuri kysymys olisi kuitenkin jatkossa se, missä määrin Ammattistartin myönteinen vaikutus kantaa jatkossa. 61

LIITE 1. Ammattistartin aloittavien taustatietoja lukuvuonna 2010 2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 460 57,14% 2. Mies 345 42,86% Yhteensä 805 100% Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 15 v 110 13,85% 2. 16 v 458 57,68% 3. 17 v 184 23,17% 4. 18 v 27 3,40% 5. 19 v 7 0,88% 6. 20 v 4 0,50% 7. yli 20 v 4 0,50% Yhteensä 794 100% Äidinkieli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Suomi 763 95,85% 2. Ruotsi 3 0,38% 3. Jokin muu 30 3,77% Yhteensä 796 100% 62

Pohjakoulutus Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Ei perusopetuksen 1. 4 0,50% päättötodistusta 2. Peruskoulu 744 93,47% 3. Peruskoulu+lisäopetus ("10") 47 5,90% 4. Lukio 1 0,13% Yhteensä 796 100% Peruskoulun keskiarvo Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle 6 37 4,72% 2. 6.0-6.9 408 52,04% 3. 7.0-7.9 257 32,78% 4. 8.0-8.9 45 5,74% 5. 9.0-10 2 0,26% 6. en muista 35 4,46% Yhteensä 784 100% Onko tehty HOJKS (peruskoulussa tai muualla) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 211 26,74% 2. Ei 444 56,27% 3. En osaa sanoa 134 16,98% Yhteensä 789 100% 63

64 Mistä kuuli ja sai tietoa ammattistartista Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulusta (esim. 1. opinto-ohjaaja) 523 65,46% Ammatillisesta oppilaitoksesta 2. (esim. opintoohjaaja) 133 16,65% 3. Työvoimatoimistosta 23 2,88% 4. Esitteestä/tiedotteesta 96 12,02% 5. Internetistä 183 22,90% 6. Vanhemmilta 111 13,89% 7. Kavereilta 281 35,17% 8. Jostain muualta 89 11,14% Yhteensä Mistä tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Peruskoulun jälkeen 555 69,38% Peruskoulun 2. lisäopetuksen ("10") jälkeen Keskeytin ammatillisen 3. koulutuksen opinnot 4. Keskeytin lukion En ole opiskellut 5. vähään aikaan missään 33 4,13% 151 18,88% 33 4,13% 28 3,50% Yhteensä 800 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulun 1. arvosanojen korottaminen Kiinnostavan 2. koulutusalan löytäminen Ammatteihin ja 3. työelämään tutustuminen 4. Opiskelutaitojen kehittäminen Omien elämäntaitojen ja 5. "arjen" taitojen kehittäminen Ammatillisen perustutkinnon 6. opintojen suorittaminen En päässyt 7. haluamaani koulutuspaikkaan En päässyt 8. muualle Yhteensä 464 58,36% 470 59,12% 371 46,67% 164 20,63% 99 12,45% 49 6,16% 393 49,43% 166 20,88% 65

Keskeytyneet opinnot Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Humanistinen ja 1. 3 2,05% kasvatusala 2. Kulttuuriala 4 2,74% Luonnonvara- ja 3. ympäristöala Matkailu-, 4. ravitsemis-, ja talousala Sosiaali-, terveys-, ja 5. liikunta-ala Tekniikan ja 6. liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, 7. liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 8. (mm. Datanomi) 5 3,42% 43 29,45% 22 15,07% 58 39,73% 8 5,48% 3 2,05% Yhteensä 146 100% 66

Tärkeimmät tavoitteet (top 3) 1. 2. 3. 4. 5. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100 työelämän tuntemuksen lisääminen tiedon/kokemuksen saanti eri ammateista tiedon/kokemuksen saanti eri koulutusmahdollisuuksista oman osaamisen tason tietäminen (arvioinnin kautta) kiinnostavan ammattialan löytäminen 6. opiskelutaitojen kehittäminen 7. 8. 9. itsetunnon ja -varmuuden lisääminen omien vahvuuksien tunnistaminen elämän ja "arjen" taitojen lisääminen 10. opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen ammatillisen 11. perustutkinnon opintojen suorittaminen 12. perusopetuksen arvosanojen korottaminen Yhteensä 223 28,09% 277 34,89% 112 14,11% 34 4,28% 541 68,14% 135 17,00% 133 16,75% 147 18,51% 64 8,06% 15 1,89% 81 10,20% 364 45,84% 67

Jatkosuunnitelmat Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Jatkan ammatilliseen 1. peruskoulutukseen 194 24,40% (starttioppilaitoksessa) Jatkan ammatilliseen peruskoulutukseen 2. (muussa oppilaitoksessa) Jatkan opintoja 3. lukiossa 4. Menen oppisopimukseen Opiskelen jotain 5. muuta Pidän 6. taukoa/välivuotta opinnoista 358 45,03% 11 1,38% 27 3,40% 64 8,05% 8 1,01% 7. En tiedä 133 16,73% Yhteensä 795 100% 68

Ohjaustarpeet 1. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% opiskelu ja koulutus 316 41,52% 2. ammatinvalinta 374 49,15% 3. työllistyminen 126 16,56% 4. terveys 46 6,04% 5. päihteet 20 2,63% 6. asuminen 112 14,72% 7. raha-asioiden hoitaminen 136 17,87% 8. ihmissuhteet 51 6,70% 9. ei tuen tarvetta 180 23,65% Jokin muu, 10. mikä 19 2,50% Yhteensä 69

Vertailuryhmä: Nainen Vertailuryhmä: Mies Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 15 v 2. 16 v 57 53 255 203 12,53% 15,63% 56,04% 59,88% 3. 17 v 117 67 25,71% 19,76% 4. 18 v 17 10 3,74% 2,95% 5. 19 v 3 4 0,66% 1,18% 6. 20 v 3 1 0,66% 0,29% 7. yli 20 v 3 1 0,66% 0,29% Yhteensä 455 100% Yhteensä 339 100% Äidinkieli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Suomi 2. Ruotsi 440 323 1 2 96,28% 95,28% 0,22% 0,59% 3. Jokin muu 16 14 3,50% 4,13% Yhteensä 457 100% Yhteensä 339 100% 70

Pohjakoulutus Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Ei perusopetuksen 1. päättötodistusta 2. Peruskoulu 2 2 424 320 0,44% 0,59% 92,58% 94,67% 3. Peruskoulu+lisäopetus ("10") 32 15 6,99% 4,44% 4. Lukio 0 1 0,00% 0,30% Yhteensä 458 100% Yhteensä 338 100% Peruskoulun keskiarvo Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle 6 2. 6.0-6.9 16 21 189 219 3,56% 6,27% 42,09% 65,37% 3. 7.0-7.9 187 70 41,65% 20,90% 4. 8.0-8.9 35 10 7,80% 2,99% 5. 9.0-10 1 1 0,22% 0,30% 6. en muista 21 14 4,68% 4,18% Yhteensä 449 100% Yhteensä 335 100% 71

Onko tehty HOJKS (peruskoulussa tai muualla) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 2. Ei 124 87 257 187 27,43% 25,82% 56,86% 55,49% 3. En osaa sanoa 71 63 15,71% 18,69% Yhteensä 452 100% Yhteensä 337 100% Mistä kuuli ja sai tietoa ammattistartista Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulusta (esim. 1. opinto-ohjaaja) Ammatillisesta oppilaitoksesta 2. (esim. opintoohjaaja) 3. Työvoimatoimistosta 306 217 74 59 12 11 66,67% 63,82% 16,12% 17,35% 2,61% 3,24% 4. Esitteestä/tiedotteesta 68 28 14,81% 8,24% 5. Internetistä 126 57 27,45% 16,76% 6. Vanhemmilta 66 45 14,38% 13,24% 7. Kavereilta 182 99 39,65% 29,12% 8. Jostain muualta Yhteensä Yhteensä 59 30 12,85% 8,82% 72

Mistä tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Peruskoulun jälkeen Peruskoulun 2. lisäopetuksen ("10") jälkeen Keskeytin ammatillisen 3. koulutuksen opinnot 4. Keskeytin lukion En ole opiskellut 5. vähään aikaan missään 311 244 20 13 82 69 26 7 21 7 67,61% 71,76% 4,35% 3,82% 17,83% 20,29% 5,65% 2,06% 4,57% 2,06% Yhteensä 460 100% Yhteensä 340 100% 73

Miksi tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulun 1. arvosanojen korottaminen Kiinnostavan 2. koulutusalan löytäminen Ammatteihin ja 3. työelämään tutustuminen 264 200 303 167 260 111 57,52% 59,52% 66,01% 49,70% 56,64% 33,04% 4. Opiskelutaitojen kehittäminen Omien elämäntaitojen ja 5. "arjen" taitojen kehittäminen Ammatillisen perustutkinnon 6. opintojen suorittaminen En päässyt 7. haluamaani koulutuspaikkaan En päässyt 8. muualle Yhteensä Yhteensä 111 53 65 34 26 23 243 150 88 78 24,18% 15,77% 14,16% 10,12% 5,66% 6,85% 52,94% 44,64% 19,17% 23,21% 74

Keskeytyneet opinnot Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Humanistinen ja 1. kasvatusala 2. Kulttuuriala 3 0 2 2 3,66% 0,00% 2,44% 3,13% Luonnonvara- ja 3. ympäristöala Matkailu-, 4. ravitsemis-, ja talousala Sosiaali-, terveys-, ja 5. liikunta-ala 3 2 34 9 20 2 3,66% 3,13% 41,46% 14,06% 24,39% 3,13% Tekniikan ja 6. liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, 7. liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 8. (mm. Datanomi) 15 43 5 3 0 3 18,29% 67,19% 6,10% 4,69% 0,00% 4,69% Yhteensä 82 100% Yhteensä 64 100% 75

Tärkeimmät tavoitteet (top 3) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. työelämän tuntemuksen lisääminen 113 110 24,67% 32,74% 2. tiedon/kokemuksen saanti eri ammateista 169 108 36,90% 32,14% 3. tiedon/kokemuksen saanti eri koulutusmahdollisuuksista 71 41 15,50% 12,20% 4. oman osaamisen tason tietäminen (arvioinnin kautta) 15 19 3,28% 5,65% 5. kiinnostavan ammattialan löytäminen 323 218 70,52% 64,88% 6. opiskelutaitojen kehittäminen 77 58 16,81% 17,26% 7. itsetunnon ja -varmuuden lisääminen 94 39 20,52% 11,61% 8. omien vahvuuksien tunnistaminen 95 52 20,74% 15,48% 9. elämän ja "arjen" taitojen lisääminen 31 33 6,77% 9,82% 10. opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen ammatillisen 11. perustutkinnon opintojen suorittaminen 12. perusopetuksen arvosanojen korottaminen Yhteensä Yhteensä 11 4 41 40 219 145 2,40% 1,19% 8,95% 11,90% 47,82% 43,15% 76

Jatkosuunnitelmat Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Jatkan ammatilliseen 94 20,66% 1. peruskoulutukseen 100 29,41% (starttioppilaitoksessa) Jatkan ammatilliseen peruskoulutukseen 216 47,47% 2. (muussa 142 41,76% oppilaitoksessa) Jatkan opintoja 3. lukiossa 4 7 0,88% 2,06% 4. Menen oppisopimukseen 15 12 3,30% 3,53% Opiskelen jotain 5. muuta Pidän 6. taukoa/välivuotta opinnoista 7. En tiedä 39 25 6 2 81 52 8,57% 7,35% 1,32% 0,59% 17,80% 15,29% Yhteensä 455 100% Yhteensä 340 100% 77

Ohjaustarpeet Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. opiskelu ja koulutus 202 114 45,70% 35,74% 2. ammatinvalinta 248 126 56,11% 39,50% 3. työllistyminen 80 46 18,10% 14,42% 4. terveys 34 12 7,69% 3,76% 5. päihteet 9 11 2,04% 3,45% 6. asuminen 80 32 18,10% 10,03% 7. raha-asioiden hoitaminen 87 49 19,68% 15,36% 8. ihmissuhteet 38 13 8,60% 4,08% 9. ei tuen tarvetta 78 102 17,65% 31,97% Jokin muu, 10. mikä Yhteensä Yhteensä 8 11 1,81% 3,45% 78

LIITE 2. Ammattistartin aloittavat lukuvuonna 2011 2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 446 57,55% 2. Mies 329 42,45% Yhteensä 775 100% Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 15 v 96 12,77% 2. 16 v 432 57,45% 3. 17 v 171 22,74% 4. 18 v 36 4,79% 5. 19 v 8 1,06% 6. 20 v 0 0,00% 7. yli 20 v 9 1,20% Yhteensä 752 100% Äidinkieli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Suomi 721 93,64% 2. Ruotsi 6 0,78% 3. Jokin muu 43 5,58% Yhteensä 770 100% 79

Pohjakoulutus Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Ei perusopetuksen 1. 5 0,65% päättötodistusta 2. Peruskoulu 735 95,08% 3. Peruskoulu+lisäopetus ("10") 31 4,01% 4. Lukio 2 0,26% Yhteensä 773 100% Peruskoulun keskiarvo Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle 6 28 3,65% 2. 6.0-6.9 407 52,99% 3. 7.0-7.9 261 33,98% 4. 8.0-8.9 24 3,13% 5. 9.0-10 7 0,91% 6. en muista 41 5,34% Yhteensä 768 100% Onko tehty HOJKS (peruskoulussa tai muualla) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 202 26,23% 2. Ei 423 54,94% 3. En osaa sanoa 145 18,83% Yhteensä 770 100% 80

Mistä kuuli ja sai tietoa ammattistartista Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulusta (esim. 1. opinto-ohjaaja) 512 66,24% Ammatillisesta oppilaitoksesta 2. (esim. opintoohjaaja) 125 16,17% 3. Työvoimatoimistosta 22 2,85% 4. Esitteestä/tiedotteesta 83 10,74% 5. Internetistä 168 21,73% 6. Vanhemmilta 121 15,65% 7. Kavereilta 243 31,44% 8. Jostain muualta 108 13,97% Yhteensä Mistä tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Peruskoulun jälkeen 533 69,13% Peruskoulun 2. lisäopetuksen ("10") jälkeen Keskeytin ammatillisen 3. koulutuksen opinnot 4. Keskeytin lukion En ole opiskellut 5. vähään aikaan missään 22 2,85% 155 20,10% 36 4,67% 25 3,24% Yhteensä 771 100% 81

Miksi tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulun 1. arvosanojen korottaminen 424 54,99% Kiinnostavan 2. koulutusalan löytäminen Ammatteihin ja 3. työelämään tutustuminen 4. Opiskelutaitojen kehittäminen Elämän ja arjen 5. taitojen kehittäminen Ammatillisen perustutkinnon 6. opintojen suorittaminen En päässyt 7. haluamaani koulutuspaikkaan En päässyt 8. muualle Yhteensä 489 63,42% 361 46,82% 141 18,29% 86 11,15% 65 8,43% 353 45,78% 177 22,96% 82

Keskeytyneet opinnot Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Humanistinen ja 1. 1 0,67% kasvatusala 2. Kulttuuriala 8 5,37% Luonnonvara- ja 3. ympäristöala Matkailu-, 4. ravitsemis-, ja talousala Sosiaali-, terveys-, ja 5. liikunta-ala Tekniikan ja 6. liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, 7. liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 8. (mm. Datanomi) 6 4,03% 38 25,50% 16 10,74% 60 40,27% 15 10,07% 5 3,36% Yhteensä 149 100% 83

Tärkeimmät tavoitteet (top 3) 1. 2. 3. 4. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% työelämän tuntemuksen lisääminen tiedon/kokemuksen saanti eri ammateista tiedon/kokemuksen saanti eri koulutusmahdollisuuksista kiinnostavan ammattialan löytäminen 5. opiskelutaitojen kehittäminen 6. 7. 8. itsetunnon ja -varmuuden lisääminen omien vahvuuksien tunnistaminen elämän ja arjen taitojen lisääminen 9. opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen ammatillisen 10. perustutkinnon opintojen suorittaminen 11. perusopetuksen arvosanojen korottaminen Yhteensä 214 27,76% 243 31,52% 120 15,56% 495 64,20% 162 21,01% 125 16,21% 178 23,09% 72 9,34% 18 2,33% 96 12,45% 348 45,14% Ammattistartin vaihtoehto (olisiko hakenut muualle opiskelemaan) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 333 43,13% 2. En 135 17,49% 3. En osaa sanoa 304 39,38% Yhteensä 772 100% 84

Jatkosuunnitelmat Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Jatkan 1. ammatilliseen 617 79,92% peruskoulutukseen Jatkan opintoja 2. lukiossa 3. Menen oppisopimukseen Opiskelen jotain 4. muuta Pidän 5. taukoa/välivuotta opinnoista 18 2,33% 15 1,94% 29 3,76% 6 0,78% 6. En tiedä 87 11,27% Yhteensä 772 100% Milloin jatkaa opintoja Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Siirryn tutkintoon 1. johtavaan koulutukseen tänä syksynä 131 21,83% 2. Siirryn myöhemmin 469 78,17% Yhteensä 600 100% 85

Ohjaustarpeet 1. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% opiskelu ja koulutus 306 41,63% 2. ammatinvalinta 359 48,84% 3. työllistyminen 118 16,05% 4. terveys 48 6,53% 5. päihteet 20 2,72% 6. asuminen 83 11,29% 7. raha-asioiden hoitaminen 130 17,69% 8. ihmissuhteet 52 7,07% 9. ei tuen tarvetta 187 25,44% Jokin muu, 10. mikä 13 1,77% Yhteensä 86

Vertailuryhmä: Nainen Vertailuryhmä: Mies Ikä Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. 15 v 2. 16 v 53 43 244 188 12,27% 13,44% 56,48% 58,75% 3. 17 v 105 66 24,31% 20,63% 4. 18 v 23 13 5,32% 4,06% 5. 19 v 6 2 1,39% 0,63% 6. 20 v 0 0 0,00% 0,00% 7. yli 20 v 1 8 0,23% 2,50% Yhteensä 432 100% Yhteensä 320 100% 87

Äidinkieli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Suomi 2. Ruotsi 413 308 2 4 93,44% 93,90% 0,45% 1,22% 3. Jokin muu 27 16 6,11% 4,88% Yhteensä 442 100% Yhteensä 328 100% Pohjakoulutus Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Ei perusopetuksen 1. päättötodistusta 2. Peruskoulu 2 3 422 313 0,45% 0,91% 94,83% 95,43% 3. Peruskoulu+lisäopetus ("10") 20 11 4,49% 3,35% 4. Lukio 1 1 0,22% 0,30% Yhteensä 445 100% Yhteensä 328 100% 88

Peruskoulun keskiarvo Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. alle 6 2. 6.0-6.9 12 16 181 226 2,71% 4,92% 40,86% 69,54% 3. 7.0-7.9 200 61 45,15% 18,77% 4. 8.0-8.9 24 0 5,42% 0,00% 5. 9.0-10 2 5 0,45% 1,54% 6. en muista 24 17 5,42% 5,23% Yhteensä 443 100% Yhteensä 325 100% Onko tehty HOJKS (peruskoulussa tai muualla) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 2. Ei 123 79 244 179 27,77% 24,16% 55,08% 54,74% 3. En osaa sanoa 76 69 17,16% 21,10% Yhteensä 443 100% Yhteensä 327 100% 89

Mistä kuuli ja sai tietoa ammattistartista Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulusta (esim. 1. opinto-ohjaaja) Ammatillisesta oppilaitoksesta 2. (esim. opintoohjaaja) 3. Työvoimatoimistosta 295 217 70 55 15 7 66,29% 66,16% 15,73% 16,77% 3,37% 2,13% 4. Esitteestä/tiedotteesta 50 33 11,24% 10,06% 5. Internetistä 111 57 24,94% 17,38% 6. Vanhemmilta 64 57 14,38% 17,38% 7. Kavereilta 141 102 31,69% 31,10% 8. Jostain muualta Yhteensä Yhteensä 68 40 15,28% 12,20% 90

Mistä tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Peruskoulun jälkeen Peruskoulun 2. lisäopetuksen ("10") jälkeen Keskeytin ammatillisen 3. koulutuksen opinnot 4. Keskeytin lukion 299 234 15 7 90 65 29 7 67,34% 71,56% 3,38% 2,14% 20,27% 19,88% 6,53% 2,14% En ole opiskellut 11 2,48% 5. vähään aikaan 14 4,28% missään Yhteensä 444 100% Yhteensä 327 100% 91

Miksi tuli ammattistartille Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Peruskoulun 1. arvosanojen korottaminen Kiinnostavan 2. koulutusalan löytäminen Ammatteihin ja 3. työelämään tutustuminen 247 177 305 184 233 128 55,51% 54,29% 68,54% 56,44% 52,36% 39,26% 4. Opiskelutaitojen kehittäminen Elämän ja arjen 5. taitojen kehittäminen Ammatillisen perustutkinnon 6. opintojen suorittaminen En päässyt 7. haluamaani koulutuspaikkaan En päässyt 8. muualle Yhteensä Yhteensä 96 45 55 31 40 25 213 140 112 65 21,57% 13,80% 12,36% 9,51% 8,99% 7,67% 47,87% 42,94% 25,17% 19,94% 92

Keskeytyneet opinnot Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Humanistinen ja 1. kasvatusala 2. Kulttuuriala 0 1 8 0 0,00% 1,61% 9,20% 0,00% Luonnonvara- ja 3. ympäristöala Matkailu-, 4. ravitsemis-, ja talousala Sosiaali-, terveys-, ja 5. liikunta-ala 4 2 28 10 14 2 4,60% 3,23% 32,18% 16,13% 16,09% 3,23% Tekniikan ja 6. liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, 7. liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala 8. (mm. Datanomi) 19 41 12 3 2 3 21,84% 66,13% 13,79% 4,84% 2,30% 4,84% Yhteensä 87 100% Yhteensä 62 100% 93

Tärkeimmät tavoitteet (top 3) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. työelämän tuntemuksen lisääminen 109 105 24,49% 32,21% 2. tiedon/kokemuksen saanti eri ammateista 154 89 34,61% 27,30% 3. tiedon/kokemuksen saanti eri koulutusmahdollisuuksista 75 45 16,85% 13,80% 4. kiinnostavan ammattialan löytäminen 301 194 67,64% 59,51% 5. opiskelutaitojen kehittäminen 83 79 18,65% 24,23% 6. itsetunnon ja -varmuuden lisääminen 91 34 20,45% 10,43% 7. omien vahvuuksien tunnistaminen 113 65 25,39% 19,94% 8. elämän ja arjen taitojen lisääminen 40 32 8,99% 9,82% 9. opiskelusuunnitelman (HOPS) laatiminen ammatillisen 10. perustutkinnon opintojen suorittaminen 11. perusopetuksen arvosanojen korottaminen Yhteensä Yhteensä 9 9 47 49 205 143 2,02% 2,76% 10,56% 15,03% 46,07% 43,87% 94

Ammattistartin vaihtoehto (olisiko hakenut muualle) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 2. En 192 141 74 61 43,05% 43,25% 16,59% 18,71% 3. En osaa sanoa 180 124 40,36% 38,04% Yhteensä 446 100% Yhteensä 326 100% Jatkosuunnitelmat Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Jatkan 348 78,03% 1. ammatilliseen 269 82,52% peruskoulutukseen Jatkan opintoja 2. lukiossa 9 9 2,02% 2,76% 3. Menen oppisopimukseen 6 9 1,35% 2,76% Opiskelen jotain 4. muuta Pidän 5. taukoa/välivuotta opinnoista 6. En tiedä 21 8 2 4 60 27 4,71% 2,45% 0,45% 1,23% 13,45% 8,28% Yhteensä 446 100% Yhteensä 326 100% 95

Milloin jatkaa opintoja Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Siirryn tutkintoon 61 17,94% 1. johtavaan 70 26,92% koulutukseen tänä syksynä 2. Siirryn myöhemmin 279 190 82,06% 73,08% Yhteensä 340 100% Yhteensä 260 100% 96

Ohjaustarpeet Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. opiskelu ja koulutus 196 110 45,37% 36,30% 2. ammatinvalinta 248 111 57,41% 36,63% 3. työllistyminen 76 42 17,59% 13,86% 4. terveys 36 12 8,33% 3,96% 5. päihteet 10 10 2,31% 3,30% 6. asuminen 56 27 12,96% 8,91% 7. raha-asioiden hoitaminen 85 45 19,68% 14,85% 8. ihmissuhteet 36 16 8,33% 5,28% 9. ei tuen tarvetta 88 99 20,37% 32,67% Jokin muu, 10. mikä Yhteensä Yhteensä 4 9 0,93% 2,97% 97

LIITE 3. Ammattistartin vaikuttavuus lukuvuosina 2009 2010 ja 2010 2011 (sukupuolen mukaan) Vuonna 2010 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden tavoitteet startille 98

Vuonna 2011 Ammattistartin aloittaneiden opiskelijoiden tavoitteet startille 99

Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2009-10 Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2010-11 100

Tyytyväisyys keväällä 2010 Tyytyväisyys keväällä 2011 101

Oma arvio taidoista ja valmiuksista (syksy 2010) Oma arvio taidoista ja valmiuksista (kevät 2011) 102

Jatkosuunnitelmat (syksyllä 2010) Jatkosuunnitelmat (keväällä 2011) 103

Ohjaustarpeet syksyllä 2010 Ohjaustarpeet keväällä 2011 104

LIITE 4. Suoraan peruskoulusta tulleiden ja ammatilliset opinnot keskeyttäneiden vertailu Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2009-10 Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2010-11 Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2010-11 105

Tyytyväisyys lukuvuonna 2009-10 Tyytyväisyys lukuvuonna 2010-11 106

Syksyllä 2010 Ammattistartin aloittaneiden arviot taidoista ja valmiuksista Keväällä 2011 Ammattistartin päättäneiden arviot taidoista ja valmiuksista 107

Syksyllä 2010 Ammattistartin aloittaneiden jatkosuunnitelmat Keväällä 2011 Ammattistartin päättäneiden jatkosuunnitelmat 108

Ohjaus- ja tukitarpeet syksyllä 2010 Ohjaus- ja tukitarpeet keväällä 2011 109

LIITE 5. HOJKS-taustaisten ja muiden opiskelijoiden vertailu Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2009-10 Tavoitteiden täyttyminen lukuvuonna 2010-11 110

Tyytyväisyys lukuvuonna 2009-10 Tyytyväisyys lukuvuonna 2010-11 111

Syksyllä 2010 Ammattistartin aloittaneiden arviot taidoista ja valmiuksista Keväällä 2011 Ammattistartin päättäneiden arviot taidoista ja valmiuksista 112