FYS-6300 MOLEKYYLIEN JA NANO- RAKENTEIDEN KVANTTITEORIA

Samankaltaiset tiedostot
FYS-6300 MOLEKYYLIEN JA NANO- RAKENTEIDEN KVANTTITEORIA VIIKKO. Luento. Laskuharjoituksia ja

S Fysiikka III (Est, 6,0 op) Viikko 11

9. Elektronirakenteen laskeminen

766326A Atomifysiikka 1 - Syksy 2013

9. Elektronirakenteen laskeminen

Laskennalinen kemia. Menetelmien hierarkia: Molekyyligeometria Molekyylimekaniikka Molekyylidynamiikka

4. Liikemäärämomentti

1. (a) (2p.) Systeemin infinitesimaalista siirtoa matkan ɛ verran esittää operaattori

MNQT, kl Ryhmäteoria

J 2 = J 2 x + J 2 y + J 2 z.

Johdantoa. 0.1 Mustan kappaleen säteily. Musta kappale (black body): Kvanttimekaniikka. Wienin siirtymälaki jakautuman maksimille on

Gaussian type orbitals (GTO) basis functions assume the radial part e αr2. Sc. cartesian GTO functions take the form

ja KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

Ch7 Kvanttimekaniikan alkeita. Tässä luvussa esitellään NMR:n kannalta keskeiset kvanttimekaniikan tulokset.

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

7. Atomien rakenne ja spektrit

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

Luento5 8. Atomifysiikka

2m 2 r + V (r) ψ n (r) = ɛ n ψ n (r)

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Kvanttimekaniikka I tentti : 4 tehtävää, 4 tuntia

Atomien rakenteesta. Tapio Hansson

Luku 9: Kvanttimekaniikan soveltaminen eri liiketyyppeihin:

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

FYS-1270 Laaja fysiikka IV: Aineen rakenne

Luku 13: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

ψ(x) = A cos(kx) + B sin(kx). (2) k = nπ a. (3) E = n 2 π2 2 2ma 2 n2 E 0. (4)

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Tilat ja observaabelit

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Molekyylit. Atomien välisten sidosten muodostuminen

1 Aaltofunktio, todennäköisyystulkinta ja normitus

Lisävaatimuksia aaltofunktiolle

780392A/782631S Fysikaalinen kemia II, 5 op / 4 op

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

pääkiertoakseli #$%%ä 2C 2 C 2!"

Luku 9: Atomien rakenne ja spektrit. v=bmivwz-7gmu v=dvrzdcnsiyw

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

Kvanttimekaaninen atomimalli. "Voi hyvin sanoa, että kukaan ei ymmärrä kvanttimekaniikkaa. -Richard Feynman

Kvanttimekaniikka kolmessa ulottuvuudessa Case vetyatomi

Luku 11: Molekyylien rakenne. Valenssisidosteoria Kaksiatomiset ja moniatomiset molekyylit Molekyyliorbitaaliteoria H

SISÄLTÖ MITÄ FYSIIKKA ON KLASSILLINEN FYSIIKKA

TEOREETTINEN FYSIIKKA TEKNIIKAN TUKENA

Luku 10: Atomien rakenne ja spektrit. Vedyn kaltaiset atomit Atomiorbitaalit Spektrisiirtymät Monielektroniset atomit

Fysiikka 8. Aine ja säteily

TONI YLENIUS VAN DER WAALS -VUOROVAIKUTUS ELEKTRONIRAKEN- NETEORIASSA: LASKUMENETELMIEN VERTAILU. Diplomityö

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

OPETUSSUUNNITELMALOMAKE

Aineaaltodynamiikkaa

Fysikaalisen kemian syventävät työt CCl 4 -molekyylin Ramanspektroskopia

, m s ) täytetään alimmasta energiatilasta alkaen. Alkuaineet joiden uloimmalla elektronikuorella on samat kvanttiluvut n,

Luku 10: Molekyylien rakenne. Valenssisidosteoria Kaksiatomiset ja moniatomiset molekyylit Molekyyliorbitaaliteoria H

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Kvanttimekaniikan perusteet

Spin ja atomifysiikka

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering. Atomien väliset sidokset

Vedynkaltaiset radiaaliaaltofunktiot Roothaan Hall- ja CI-menetelmissä

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

5.10. HIUKKANEN POTENTIAALIKUOPASSA

Kvanttimekaniikka: Luento 2. Mar$kainen Jani- Petri

S Fysiikka III (EST) Tentti ja välikoeuusinta

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Vaihdetaan ryhmässä (1) summausindeksiksi K, jolloin saadaan (E E 0 k K 1

Potentiaalikuoppa, työohje

KVANTTIMEKANIIKKA II A. Mikko Saarela

Z 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2

4. Selitä sanoin ja kuvin miten n- ja p-tyypin puolijohteiden välinen liitos toimii tasasuuntaajana?

Hiukkasfysiikan luento Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

5.1 Johdanto Helium-atomi Keskeiskenttämalli Paulin kieltosääntö Atomien elektronirakenne 208

Sidotut tilat. Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala. Kevät Harris luku 5. Mikro- ja nanotekniikan laitos

Korrespondenssiperiaate. Tapio Hansson Oulun Yliopisto, Fysiikan laitos Ohjaaja: Mikko Saarela

FYSA235, Kvanttimekaniikka I, osa B, tentti Tentin yhteispistemäärä on 48 pistettä. Kaavakokoelma ja CG-taulukko paperinipun lopussa.

ULKOELEKTRONIRAKENNE JA METALLILUONNE

Aineen olemuksesta. Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto

Kemian syventävät kurssit

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Potentiaalikuoppa, työohje

Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

13 Atomien sidokset. H 2 molekyylistä.

TILASTOLLISEN KVANTTIMEKANIIKAN PERUSTEITA (AH ) Mikrotilat (kertausta Kvanttimekaniikan kurssilta)

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Kvanttimekaniikka II A/S. Jani Tuorila Fysiikan laitos Oulun yliopisto

Luento Atomin rakenne

Demo: Kahden elektronin spintilojen muodostaminen

PHYS timetable without service teaching courses Kurssin koodi ja nimi Ryhmä Päivä Aika Sali Luennoitsija Viikot Lisätietoja

Potentiaalikuoppa, työohje 12. lokakuuta 2015

QCD vahvojen vuorovaikutusten monimutkainen teoria

Voima ja potentiaalienergia II Energian kvantittuminen

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

11. MOLEKYYLIT. Kvanttimekaniikka on käyttökelpoinen molekyyleille, jos se pystyy selittämään atomien välisten sidosten syntymisen.

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Transkriptio:

MNQT, kl 2010 i FYS-6300 MOLEKYYLIEN JA NANO- RAKENTEIDEN KVANTTITEORIA Laajuus: Luenja: Laskuharjoituksia ja demonstraatioita: Luennoija: Laskuharjoitukset: Aika ja paikka: Oppikirja: 6 op 48 h 12 x 2 h Tapio Rantala, prof. sg219, puh. 3115 4226 Etunimi.Sukunimi@tut.fi http://www.tut.fi/~trantala/ Mikael Kuisma ti 10 12 sg209 (Lu) 10 12 sg209 (Lu) 10 12 sg209 (Harj) P.W. Atkins and R.S. Friedman: Molecular Quantum Mechanics (4. painos); ja S.V. Gaponenko: Optical Properties of Semiconducr Nanocrystals, Cambridge Studies in Modern Optics Luenmoniste: luenmateriaali vuodelta 2008 saatavilla (http://www.tut.fi/~trantala/) Perustiedot: Koet: Fysiikan tai mian perusopinnot kurssin päätteeksi

AIKATAULU MNQT, kl 2010 ii VIIKKO Luen Harjoitus Huom! Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu 2 ti 3 ti 4 ti 5 ti 6 ti 7 8 ti 9 ti 10 ti 11 ti 12 ti 13 ti 14 15 ti 16 ti 17 ti 18 ti 19 ti 20 ti 1 2 3 4 5 6 7 8 1 9 10 11 12 2 13 14 15 16 3 17 18 19 20 4 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 5 6 7 8 9 10 11 12 Tenttiviikko Pääsiäinen ja Tenttiviikko

iii SISÄLTÖ Johdana... 1 0.1 Mustan kappaleen säteily... 2 0.2 Kiinteiden aineiden ominaislämpö... 4 0.3 Valosähköinen ilmiö... 4 ja Compn ilmiö... 5 0.4 Amien spektrit... 5 0.5 Aineen aalluonne... 6 ja Epätarkkuusperiaate... 6 1. Kvanttimekaniikan perusteet... 7 Kvanttimekaniikan operaatrit... 7 1.1. Lineaariset operaatrit... 7 1.2. Ominaisfunktiot ja ominaisarvot... 7 1.3. Esityksistä... 9 1.4. Kommuivat operaatrit... 9 1.5. Operaatreiden konstruointi... 10 1.6. Funktioiden "skalaaritulo" ja normitus... 11 1.7. Diracin bra t-merkintätapa... 11 1.8. Hermiittiset operaatrit... 13 Kvanttimekaniikan postulaatit... 13 1.9. Tila ja aalfunktio... 15 1.10. Suureet ja operaatrit... 15 1.11. Mittaustulokset... 15 1.12. Aalfunktion tulkinta... 16 1.13. Aalfunktio ja sen yhtälö... 17 1.14. Schrödingerin yhtälön separoiminen... 17 Komplementaarisuus ja aikaevoluutio... 18 1.15. Komplemantaariset ja yhtäaikaiset suureet... 19 1.16. Epätarkkuusperiaate... 19 1.17. Epätarkkuusperiaatteen seurauksia... 19 1.18. Energian ja ajan välinen epätarkkuusrelaatio... 20 1.19. Aikaevoluutio ja säilymislait... 20 Matriiseista kvanttimekaniikassa... 21 1.20. Matriisielementit... 21 1.21. Hamilnin operaatrin diagonalisointi... 22

iv Schrödingerin yhtälö ja etenevät aallot... 23 1.22. Valoaallon eteneminen... 23 1.23. Hiukkasten eteneminen... 23 1.24. Hiukkasten eteneminen aalina... 24 2. Suoraviivainen lii ja harmonien oskillaatri... 25 "Hyvinkäyttäytyvät" aalfunktiot... 25 Aalyhtälön ominaisuuksia... 25 2.1. Aalfunktion kaarevuus... 25 2.2. 2.3. Kvalitatiiviset ratkaisut ja kvantittuminen... 26 2.4. Tunneloituminen... 26 Etenevä lii... 26 2.5. Energia ja liimäärä... 27 2.6. Etenevä lii... 27 Harmoninen oskillaatri... 28 3. Pyörimislii ja vetyami... 31 Pyörimislii ympyräradalla tai kiinteän akselin ympäri... 31 3.1. Hamilnin operaatri ja Schrödingerin yhtälö... 31 3.2. Liimäärämomentti (impulssimomentti)... 32 3.3. Aalfunktion muo... 33 3.4. Klassillinen raja... 33 Pyörimislii pallon pinnalla... 34 3.5. Aalyhtälö ja -funktio... 34 3.6. Hiukkasen liimäärämomentti... 36 3.7. Palloharmonisten funktioiden graafinen esittäminen. 36 3.8. Jäykkä rootri... 37 Lii Coulombin sisntässä... 38 3.9. Vetyamin Schrödingerin yhtälö... 38 3.10. Radiaali- ja rotaatioliikiden separointi... 38 3.11. Radiaalinen Schrödingerin yhtälö... 39 3.12. Todennäköisyystiheys ja radiaalinen jakautumafunktio... 42 3.13. Amiorbitaalit... 42 4. Liimäärämomentti... 45 Liimäärämomenttioperaatrit... 45 4.1. Operaatrit ja niiden kommutaatiorelaatiot... 45

v 4.2. Liimäärämomentti"vekri"... 47 4.3. Tikapuuoperaatrit... 47 Sallitut tilat... 47 4.4. Tikapuuoperaatreilla "operointi"... 48 4.5. Liimäärämomenttioperaatreiden ominaisarvot... 48 4.6. Operaatreiden matriisielementit... 49 4.7. Liimäärämomenttioperaatrin ominaisfunktiot... 50 4.8. Spin... 51 Liimäärämomenttien kytytyminen... 52 4.9. Kytytymätön ja kytytynyt tila... 52 4.10. Kokonaisliimäärämomentin sallitut arvot... 53 4.11. Kytytymisen vekrimalli... 54 4.12. Clebsh Gordan rimet... 56 4.13. Usean liimäärämomentin kytytyminen... 58 5. Ryhmäteoria... 59 Symmetria... 60 5.1. Symmetriaoperaatiot... 60 5.2. Molekyylien luokittelu... 62 Ryhmäteoria ja matriisit... 65 5.3. Ryhmä... 65 5.4. Ryhmän rtaulu... 65 5.5. Matriisiesitykset... 66 5.6. Matriisiesityksen ominaisuuksia... 69 5.7. Esitysten karakteeri... 71 5.8. Karakteerit ja luokat... 71 5.9. Redusoitumatmat esitykset... 72 5.10. Orgonaalisuusteoreemat... 73 Redusoidut esitykset... 74 5.11. Esitysten redusoiminen... 74 5.12. Symmetria-adapituneet kannat... 76 Orbitaalien symmetriasta... 74 5.13. Amaaristen p-orbitaalien symmetriaominaisuudet 78 5.14. Suora-tulokanta ja amaariset d-orbitaalit... 79 5.15. Suora-tuloryhmä... 80 5.16. Integraalien symmetriaominaisuuksista... 81 5.17. Symmetria ja degeneraatio... 83 Rotaatioryhmät... 83 5.18. Rotaatio-operaatrit... 83 5.19. Pallon pisteryhmä... 84

vi 6. Häiriöteoriaa ja variaatioteoreema... 85 Ajastariippuman häiriöteoria... 85 6.1. Kahden tason häiriöteoria... 85 6.2. Usean tason häiriöteoria... 88 6.3. Ensimmäisen rtaluvun energiatermi... 89 6.4. Ensimmäisen rtaluvun korjaus aalfunktioon... 89 6.5. Toisen rtaluvun energiatermi... 90 6.6. Käytännön näkökohtia... 90 6.7. Toisen rtaluvun energiatermin approksimointia... 90 6.8. Degeneroituneiden tilojen häiriöteoria... 91 Variaatioteoria... 93 6.9. Variaatioteoreema... 93 6.10. Rayleigh-Ritz variaatiomenetelmä... 95 Hellmann Feynman teoreema... 96 Ajastariippuva häiriöteoria... 97 6.11. Kahden tason ajastariippuva häiriöteoria... 97 6.12. Rabin oskillaatiot... 99 6.13. 6.14. Yleinen ajasta riippuva häiriöteoria... 100 6.15. 6.16. Fermin kultainen sääntö... 101 6.17. Einsteinin transitiodennäköisyydet (A ja B)... 102 6.18. Tilojen elinajat ja spektriviivojen leveys... 103 7. Amien ranne ja spektrit... 105 Vetyamin spektri... 105 7.1. Transitiot ja transitioenergiat... 106 7.2. Valintasäännöt... 107 7.3. Elektronin rata- ja spinimpulssimomentit... 109 7.4. Spin ratakytntä... 110 7.5. Spektrin hienoranne... 111 7.6. Spektritermit... 111 7.7. Alkalimetalliamien spektrit... 113 Heliumin ranne... 113 7.8. Heliumami... 113 7.9. Heliumamin viritetyt tilat... 115 7.10. Heliumin spektri... 118 7.11. Paulin periaate... 119 Monielektroniset amit... 122 7.12. Kesisnttä- ja orbitaaliapproksimaatio... 122 7.13. Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä... 123 7.14. Slaterin amiorbitaalit... 124

vii 7.15. Itseytyvät eli SCF menetelmät... 126 7.16. Monielektronisten amein spektritermit... 129 7.17. Hundin säännöt... 129 7.18. LS- ja jj-kytntä... 130 Ulkoisen ntän vaikutus amiin... 130 9.19 20. Zeeman-ilmiö... 130 9.21. Stark-ilmiö... 131 8. Molekyylien ranne... 133 Born Oppenheimer-approksimaatio... 133 8.1. Born Oppenheimer approksimaation perustelu... 134 8.2. Vetymolekyyli-ioni... 134 Molekyyliorbitaalimenetelmä... 136 8.3. LCAO... 136 8.4. Vetymolekyyli... 140 8.5. Konfiguraatiovuorovaikutus... 141 8.6. Kaksiamiset molekyylit... 145 8.7. Heteronukleaariset kaksiamiset molekyylit... 148 Moniamiset molekyylit... 148 8.8. Symmetriaan adapituneet kantafunktiot... 149 8.9. Hüclin MO-menetelmä ja konjugoituneet π-elektronit... 154 Kiteiden kaistaranteen "syntyminen"... 148 8.12. "Tight binding"-approksimaatio... 158 9. Elektroniranteen lasminen... 159 "METHODS IN COMPUTATIONAL CHEMISTRY"... 162 Hartree Fock SCF-menetelmä... 163 9.1. Yksi-elektronikuva... 163 9.2. Hartree Fock-menetelmä... 163 9.3. "Restricted" ja "unrestricted" Hartree Fock... 165 9.4. Roothaanin yhtälöt... 165 9.5. STO- ja GTO-kantajoukot... 167 9.6. Kantajoukon koko riippuvuus ja suppeneminen... 169 Elektroni elektronikorrelaatio... 170 9.7. "Configuration state function" (CSF)... 170 9.8. Konfiguraatiovuorovaikutus (CI)... 171 9.9. CI-hitelmän katkaiseminen... 172 9.10. MCSCF ja MRCI... 172 9.11. Møller Plesset-häiriöteoria... 173

viii Tiheysfunktionaaliteoria (DFT)... 174 Local-density approximation (LDA)... 176 "Evolution of Quantum Theory" and other... 177 21. Kiteen elektronitiloista... 179 21.1. Eräitä yksinrtaisia malleja... 179 21.1.1. Elektroni yksidimensioisessa potentiaalikuopassa... 179 21.1.2. Elektroni pallosymmetrisessä potentiaalikuopassa... 180 21.1.3. Elektroni Coulombin potentiaalissa... 182 21.1.4. Elektroni jaksollisessa potentiaalissa... 182 21.2. Kolmidimensioisen kiteen elektronitilat... 182 21.3. Kvasihiukkaset... 183 21.4. Elektronit alhaisissa dimensioissa... 184 22. Elektronitilat ideaalisessa nanokiteessä... 185 22.1. Kiteestä klusteriin... 185 22.1.1. "Weak confinement"... 185 22.1.2. "Strong confinement"... 186 22.2. Molekyylistä klusteriin... 187 22.2.1. "puolijohdemolekyyli"... 187 22.2.2. Puolijohdeklusterin elektroniset transitiot... 188 22.3. Kokoluokat... 189 About "self-assebly of nano-scale structures" and.... 190

ix KIRJALLISUUTTA P.W. Atkins, R.S. Friedman: Molecular Quantum Mechanics (Oxford University Press, Oxford, New York, 3rd ed. 1997) M. Weissbluth: Ams and Molecules (Academic Press, New York, 1983) R.G. Parr and W. Yang: Density-Functional Theory of Ams and Molecules (Oxford University Press, Oxford, New York, 1989) T.T. Rantala: Local-Density Electronic Structure Calculations on the Spectra and Reactivity of Metals Acta Univ. Ouluensis A 184 (1987) Jean Louis Calais: Quantum Chemistry Workbook (John Wiley & Sons,New York, 1994) I. Lindgren och S. Svanberg: Amfysik (Universitetsförlaget Uppsala, LiberTryck Sckholm, 1974) A. Hinchliffe: Computational Quantum Chemistry (John Wiley & Sons,Chichester, New York, 1989) S.V. Gaponenko: Optical Properties of Semiconducr Nanocrystals Cambridge Studies in Modern Optics (Cambridge University Press, Cambridge, 1998)