MITÄ ON KOKEMUSASIANTUNTIJUUS? Seminaari Jyväskylässä 24.9.2015 Kirsti Kasila, TtT, lehtori Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto kirsti.kasila@jyu.fi, p 040 8053 558 Hietala & Rissanen. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto. http://mtkl.fi/wp-content/uploads/2015/03/kokemusasiantuntijaopas.pdf Vertaispalveluohjaaja ja -neuvoja Kokemuskouluttaja Tiedottaja Vertaisliikuttaja Ammattilaisen työpari Tukihenkilö Kokemusarvioija ja auditoija Kehittäjä Ryhmänohjaaja Vertaistalousneuvoja Knowledge-related Motivational Developing Kokemusasiantuntija Expert by experience Similarity Educated laity Approachable Resource Lay health worker Lay health adviser Lay counsellor Peer-support worker Community health worker Toikko K, Kettunen T, Kasila K. 2015. Expert by experience: A concept analysis. (unpublished) 1
Ihmisen elämä koostuu kokemusta sairauskokemus on yksi, mutta hyvin erityinen/sensitiivinen kokemus Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioiminen koostuu palvelukokemuksista Kokemuksella ymmärretään aistimuksia, elämyksiä, tuntoja, tunteita ja tunnelmia, joita ihminen kokee. Kokemuksen tarkastelussa tulee huomioida kokemusprosessi ja se mitä koetaan Yksilön psyykkinen tajunta ja elämismaailma määrittävät kokemusprosessia; merkityksen anto ja tulkinta Kokemus ilmenee erilaisina merkityksinä (Perttula & Latomaa (toim.) 2009. Kokemuksen tutkimus: merkitys, tulkinta, ymmärtäminen) Perinteisestä kognitiivinen näkökulmasta katsottuna asiantuntijuus määrittyy taitavan tiedonhankinnan ja tiedonkäsittelyn prosessina. Tälle vastakkaisessa osallistumisnäkökulmassa asiantuntijuus nähdään kulttuuriin osallistumisen prosessina (tilannesidonnaisuus); kulttuurinen oppiminen àyhteisöllinen kokemus Edelliset näkökulmat yhdistäen asiantuntijuus voidaan nähdä tiedonluomisena, jossa korostuu asiantuntijuuden kehittymisprosessi ja uuden tiedon luominen tilannesidonnaisesti Verkostoitunut asiantuntijuus on prosessi, joka muodostuu vuorovaikutuksessa yksilöiden, yhteisöjen ja laajempien verkostojen (kulttuurin) välillä Haasteellisten tilanteiden ja ongelmien ratkaiseminen vaatii kollektiivista asiantuntijuutta 2
Organisaatioiden toiminnassa joudutaan kohtaamaan monimutkaisia ja epävarmoja tilanteita, jotka ovat sekä tiedollisesti tai teknisesti haasteellisia, mutta sisältävät myös erilaisia, ristiriitaisiakin arvoja päätöksenteon reunaehdot voidaan määritellä eri tavoin Asiantuntijuuden rakentuminen voidaan nähdä asteittain etenevänä ongelmanratkaisu- ja oppimisprosessina à Asiantuntijuus määrittyy toimintatapana (Isopahkala-Bouret 2008, Tynjälä 2006) Konkreettinen, omakohtainen kokemus (sairaus, palvelu); on lähtökohta mutta ei vielä riittävää Toimintatavan soveltaminen käytännössä; työssä oppiminen Johtopäätökset Mitä tulisi tehdä toisin? Toimintatavan luominen Kokemustiedon yhdistäminen teoreettiseen tietoon Keskustelut muiden asiantuntijoiden kanssa Kokemusperäinen oppiminen KA: toimintatavan hallinta à Asiakaskokemus: merkitys, tulkinta, ymmärtäminen à Hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä Kokemusten kriittinen, pohdiskeleva havainnointi ja arviointi Omat näkemykset avartuvat muiden kokemusten ja tulkintojen kautta erilaisissa konteksteissa Oman kokemuksen tietoinen hallinta Kollektiivinen kokemustieto (soveltaen Kolb 1984) 3
Asiakaslähtöisyyden kehittäminen terveydenhuollon palveluissa Asiakaslähtöisyys ei toteudu ilman asiakasnäkökulman ja - kokemuksen syvällistä ymmärtämistä ja hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä (Ziebland et al. 2013). Ammattilaiset voivat ajatella, että heillä on hyvä ymmärrys asiakkaan tarpeista, mutta tutkimusnäyttö tuo myös esille, että usein ammattilaisen ja asiakkaan näkemysten ja huolien välillä vallitsee epäsuhta (mm. Rozenblum et al. 2011) Asiakaskokemuksen hyödyntämiseen ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä yhä vahvempi tutkimusnäyttö osoittaa, että asiakaslähtöisyys johtaa parempiin terveystuloksiin ja omahoitoon sitoutumiseen sekä vähentää myös terveydenhuollon palveluiden käyttöä ja kustannuksia (mm. Haynes et al. 2008, Meterko et al. 2010, Bertakis & Azari 2011, Stacey et al. 2011). Kokemus asiantuntijuudesta Tilannesidonnainen kyky toimia Luottamuksen ja varmuuden tunne Asiaankuuluva tietämys Käytännöllinen, kokemuksellinen tieto: proseduraalinen tieto tai taito (esim. tieto siitä miten jokin asia tehdään) hiljainen tieto, intuitio Formaali, teoreettinen tieto: faktuaalinen tieto, käsitteellinen tieto Itsesäätelytieto/taito: oman toiminnan tarkkailu, ohjaaminen ja säätely, oman ajattelun kriittinen arviointi (Isopahkala-Bouret 2008; Tynjälä 2006) 4
Kirjallisuus Bertakis, K.D., Azari, R. 2011. Patient-centered care is associated with decreased health care utilization. Journal of American Board of Family Medicine 24, 229-39. Haynes, R.B. et al. 2008. Interventions for enhancing medication adherence. Cochrane Database of Systematic Reviews, 2, CD000011. Isopahkala-Bouret U. 2008. Asiantuntijuus kokemuksena. Aikuiskasvatus 2, 84-92. Kolb, D. 1984. Experiential Learning: Experience as the source of learning and development. New Jersey: Prentice-Hall. Hietala & Rissanen. 2015. Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Kuntoutussäätiö & Mielenterveyden Keskusliitto. http://mtkl.fi/wp-content/uploads/2015/03/kokemusasiantuntijaopas.pdf Meterko, M. et al. 2010. Mortality among patients with acute myocardial infarction: the influences of patient-centered care and evidence-based medicine. Health Services Research 45, 1188-204. Perttula J, Latomaa T. (toim.) 2009. Kokemuksen tutkimus: merkitys, tulkinta, ymmärtäminen. 3.painos. Lapin yliopistokustannus. Rozenblum, R. et al. 2011. Uncovering the blind spot of patient satisfaction: an international survey. British Medical Journal Quality and Safety 20, 959-65. Stacey, D. et al. 2011. Decision aids for people facing health treatment or screening decisions. Cochrane Database of Systematic Reviews 10, CD001431. Tynjälä, P. 2006. Opettajan asiantuntijuus ja työkulttuurit. Teoksessa Nummenmaa A. R. & Välijärvi, J. Opettajan työ ja oppiminen. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos, 99 122. Ziebland, S. et al. (edit.) 2013. Understanding and Using Health Experiences: Improving patient care. United Kingdom: Oxford University Press. Kiitos! 5