ALANSA YKKÖNEN 3/2013 Rikhard Manninen muuttaisi Helsingin pääväyliä bulevardeiksi sivu 34 Raumalle nousi energiatehokas harjoitusjäähalli nopeasti sivu 20 Katupölyn hallintaan uutta otetta sivu 44 ROTI-raportti muistuttaa taas korjausvelasta sivu 46 KUNTA- TEKNIIKKA JYVÄS- KYLÄSSÄ 16. 18.5. Anne Sandelin johtaa kaupungin kärkihanketta JYVÄSKYLÄN KESKUSTA KASVAA KANKAALLE sivu 6
Tee oikea s rto Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta. Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin kohteisiin. Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa. Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa. Maahantuoja: SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 3/ 2013 8. toukokuuta 12 15 Jyväskylän vanhan keskuspaloaseman tontille (kuvassa edessä keskellä) rakentuu kumppanuuskaavoituksella noin 23 000 kerrosneliömetrin suuruinen Palokunnanmäen asuinkortteli. 16 Ekosysteemipalvelut tarjoavat kokonaisvaltaisemman näkökulman ympäristösuunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. 41 Ajoneuvoyhdistelmien enimmäispainojen nostaminen uhkaa kuntien siltojen ja katuverkon rakenteita. 44 Hiekoitushiekan poiston menetelmät kehittyvät. Katupölyä halutaan vähentää myös autoilijoiden rengasvalinnoilla. YHDYSKUNTA Jyväskylän keskusta laajenee viisaasti ja vihreästi 6 Resurssiviisaus törmää lainsäädäntöön 10 Vanha paperitehdas on kova pala yhtiöille 10 Jyväskylän Palokunnanmäki rakentuu kumppanuuskaavalla 12 Kaiken maailman ekosysteemipalveluja 16 LIIKUNTAPAIKAT Rauman Tuki-Areena katsoo jääurheilun tulevaisuuteen 20 Hallit turvaavat jääurheilun harrastamista säästä riippumatta 24 lehti.kuntatekniikka.fi YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 32 Kuntien putkimestarit 33 LIIKENNE JA VÄYLÄT Parhaat rakentamispaikat moottoriteillä ja pääväylillä 34 Jyväskylässä tavoitteena toimiva kaupunkikeskusta 38 Sillat ja kadut kovilla superrekkojen alla 41 Ajantasaisen siltatiedon ylläpitäminen yhä tärkeämpää 42 Katujen hiekanpoistoon uutta teknologiaa 44 NASTA-tutkimus: Kitkarenkaita kaupunkiliikenteeseen 45 TEKNISET PALVELUT ROTI-raportti korostaa omaisuuden hallintaa 46 Voiko virkamiehen vaihtaa? 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Neljä elementtiä 19 Kolumni/Päivi Ahlroos: Aika kultaa muistot 51 Uutisia 53 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58
UUTUUS
lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Juha Sorri TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 68. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Hölmöläisten normitalkoot Tunnettu tarina kertoo hölmöläisten hankkeesta jatkaa peittoa leikkaamalla kangasta peiton toisesta päästä ja ompelemalla se sitten jatkopalaksi toiseen päähän. Peitto ei todellisuudessa kuitenkaan pitene. Maan hallitus on tekemiensä suurten valtionosuusleikkausten vastapainoksi luvannut ryhtyä kuntien tehtävien osalta norminpurkutöihin. Toistaiseksi norminpurkajaiset näyttävät kyllä enemmän hölmöläisten hommilta. Jos jollakin osa-alueella on päästy hiukan keveämpään hallintomenettelyyn, kuten esimerkiksi tietyissä ympäristölupa-asioissa, niin toisaalta pukkaa uutta säätelyä monin verroin. Hallituksen hyvänä hanslankarina tällä työmaalla häärii toistuvasti Euroopan komissio, usein aivan mestarin elkein. Uusia säädöksiä riittää jatkuvasti myös kuntatekniikan alalle. Paljon keskustelua ovat herättäneet esimerkiksi säädösmuutokset, joilla toimeenpannaan energiatehokkuusdirektiivi korjausrakentamisessa ja rakennustuotteita koskeva CE-merkintä. Molemmat ovat tulossa voimaan kesällä, eivätkä kummankaan osalta sen enempää toiminnanharjoittajat kuin säädösten toimeenpanoa valvovat viranomaisetkaan tunnu tietävän, missä mennään. Kenen vastuulla on koulutus, kuka sertifioi, mitkä ovat säädösten kustannusvaikutukset? Suomen Yrittäjät julkisti huhtikuun lopulla keskustelun pohjaksi listan tehtävistä, jotka kunnilta voisi karsia joko luopumalla niistä kokonaan tai siirtämällä ne valtiolle tai yksityissektorille. Lista on melko kaavamainen, ja kuntatekniikan osalta se sisältää varsinkin useita pieniä viranomaistehtäviä. Siinä on myös hiukan yllättäen jälleen kerran pelastustoimen valtiollistaminen. Olisiko kuitenkin pian kymmenen vuotta pääosin varsin onnistuneesti kehittyneelle alueelliselle kuntien pelastustoimelle syytä antaa vielä työrauha? Kuntatekniikan kielenhuoltoa Huhtikuussa Kansallisen veteraanipäivän yhteydessä järjestetyssä aseveli-illassa Jyväskylän Paviljongissa ikääntyneille veteraaneille puhunut ex-kansanedustaja, kirjailija Aino Suhola sivusi nasevasti kuntatekniikkaakin todetessaan, että infrastruktuuri on sananakin aivan mahdoton, kun sitä ei voi sanoa tekarit suussa. Ei se ole helppo sana omilla hampaillakaan sanottavaksi, ja sen merkityskin on epämääräinen. Pian samaiseen Paviljonkiin kokoontuu tuhansia kuntatekniikan osaajia Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyyn ja alan seminaareihin. Tapahtuma aikaistettiin toukokuulle, jotta se houkuttelisi kävijöitä myös alan oppilaitoksista. Tulevaisuuden tekijöitä alalla tarvitaankin. Silloin infrastruktuuristakin voi puhua ilman, että purukalusto uhkaa pudota kadulle. Paviljongissa tavataan! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/2013 22.5. 13.6. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/2013 14.8. 5.9. Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat 11. 12.9. 6/2013 18.9. 10.10. Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/2013 16.10. 7.11. Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/2013 26.11. 19.12. Energia Valaistus
Kankaan alueelle nousee asumisen, palvelujen ja ty Jyväskylän keskusta laajene Kangas on Jyväskylän tärkein kehittämishanke. Aivan keskustan tuntumaan syntyy uudenlaista kaupunkiympäristöä, jonka sydämenä sykkii vanha paperitehdas. TEKSTI Jorma Ylönen Tällaiselle skeptiselle kaupunkisuunnittelijalle Kankaan alueen kehittäminen on jo tähän mennessä ollut avartava kokemus, sanoo hankejohtaja Anne Sandelin. Lähdimme liikkeelle kaupunkilaisten ideoiden ja unelmien kautta, ja se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Olen ilahtunut ja yllättynyt siitä, miten asiantuntevaa ja asiallista verkon kautta tullut palaute on ollut. Lentokuva Vallas Oy Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kankaan alueella asutaan, käydään töissä ja asioidaan alueen palveluyrityksissä. Jyväskylän kaupungin kunnianhimoisena tavoitteena on, että Kankaalle syntyisi jopa 2000 työpaikkaa. Kankaan alue on laajuudeltaan 30 hehtaaria. Tehdasalueen erottaa keskustasta kuvan oikean laidan metsikkö ja Tourujoki. Keskustan edellinen laajennus, Lutakko, näkyy ilmakuvassa ylhäällä oikealla Jyväsjärven rannassa. 30 hehtaarin alue kiinni keskustassa Jyväskylä kasvaa, mutta kasvun suuntana on keskusta. Kankaan entisen paperitehtaan alueelle nousee vuoteen 2025 mennessä asuntoja noin 2 900 jyväskyläläiselle ja toimitilat noin 2 000 työpaikalle. Jyväskylän kaupunki hankki alueen omistukseensa kaksi ja puoli vuotta sitten. Kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan, kun paperitehtaan viimeinen omistaja, eteläafrikkalainen Sappi, aikoi myydä kiinteistön takaisin aikaisemmalle omistajalle Metsä Groupille. Toisinkin olisi tietysti voitu tehdä, mutta kunnallistekniikan kustannuksethan olisivat joka tapauksessa tulleet kaupungille. Kun maanomistus, kaavoitus ja tontin myynti ovat kaikki kaupungin käsissä, voidaan kaupunkikehityksessä pohtia uudenlaisia ja alueen elinkaaren mittaisia ratkaisuja. Ja onhan alue sijainniltaan ainutlaatuinen, hankejohtaja Anne Sandelin sanoo. Alue on laaja, noin 30 hehtaaria, ja sijaitsee ydinkeskustan vieressä. Silti se ei pistä silmään, sillä tehdasrakennukset sijaitsevat maljamaisessa laaksossa. Laakson pohjalla virtaa Tourujoki, joka erottaa Kankaan keskustasta ja viereisestä luonnonsuojelualueesta. 6 Kuntatekniikka 3/2013
YHDYSKUNTA paikkojen hybridi e viisaasti ja vihreästi Juha Sorri Arkkitehti Anne Sandelin johtaa Kankaan kehittämistä suoraan apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen perustetussa yksikössä. Saman yksikön vastuulla ovat muun muassa vuoden 2014 asuntomessut. Aiemmin hän johti seitsemän vuoden ajan Jyväskylän asemakaavoitusta. KUNTA- TEKNIIKKA JYVÄS- KYLÄSSÄ 16. 18.5. Kuntatekniikka 3/2013 7
YHDYSKUNTA Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Kankaan sydän on vanha paperitehdas, jossa aloitettiin paperinvalmistus 1872. Paperikoneet pysähtyivät vuonna 2010. Tehdasrakennuksen punatiiliosat aiotaan suojella asemakaavassa. Jyväskylän kerrostalorakentaminen on suuntautunut viime vuosina valtatie 9:n ja Jyväsjärven välissä sijaitsevaan Lutakkoon. Nyt Lutakko alkaa olla valmis, ja kasvun seuraava suunta on Kangas. Jyväskylän kasvu kertyy opiskelijoista ja nuorista, ja siksi tarvetta on nimenomaan kerrostaloasunnoille. Kangas on vastaus kerrostalorakentamisen tarpeisiin useiksi vuosiksi, Sandelin kertoo. Kansalaiset mukana alusta lähtien Jyväskylä lähti Kankaan suunnitteluun uudella tavalla. Kansalaisten näkemykset haluttiin saada mukaan aivan alusta lähtien. Kaupunki avasi verkkoon vapaan ideointifoorumin, ja lisäksi näkemyksiä kerättiin työpajoissa. Kaupunkilaiset saivat kertoa unelmistaan Kankaan suhteen ennen kuin yhtään viivaa oli piirretty paperille. Perinteisesti näkemyksiä on haettu vasta sitten, kun vähintään kaavaluonnos on valmiina, Anne Sandelin kertoo. JYVÄSKYLÄN KANGAS 30 hehtaarin tehdasalue keskustan vieressä M-Real myi tehtaan 2008 eteläafrikkalaiselle Sappi-yhtiölle Tehdas suljettiin kesällä 2010 130-vuotisen paperintuotannon jälkeen M-real osti alueen takaisin Sappilta 13 miljoonalla eurolla, mutta Jyväskylän kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan Jyväskylän kaupungin omistukseen 2.11.2010 ASUMISEN JA TYÖPAIKKOJEN TAVOITTEET Alueella tavoitellaan 145 000 kerrosneliömetriä asumisen rakennusoikeutta Tavoitteena 2 900 asukasta, myöhemmässä kehitysvaiheessa 5 000 asukasta Työpaikkatavoite 2 000 Työpaikkoja varten tilaa noin 85 000 kerrosneliömetriä, joista vanhassa paperitehtaassa noin 30 000 kerrosneliömetriä. Osayleiskaavan kokonaisuus 230 000 kerrosneliömetriä ALUEEN TALOUS VUOTEEN 2025 Kokonaisinvestointi 2025 mennessä noin 0,7 0,8 miljardia euroa Kaupungin menot noin 52 57 miljoonaa euroa Kaupungin tulot noin 62 67 miljoonaa euroa Tuotto kaupungille noin 5 15 miljoonaa euroa Kangas tuo nettotuloa noin 7 8 vuoden kuluttua rakentamisen käynnistymisestä Reunaehdot olivat kuitenkin olemassa. Alueelle oli turha esittää pelkkää puistoa tai omakotialuetta, sillä kyse oli keskustan laajennusalueesta. Tuloksena oli kommentteja yhteensä 600 osallistujalta. Pitkälle työstettyjä visioita Kankaan alueesta kertyi 31. Esimerkiksi Jyväskylän Pyöräilyseura mietti omasta näkökulmastaan hyvinkin pitkälle alueen toimintaa. Avoimuus jatkui arkkitehtikilpailun aikana. Kilpailuohjelma avattiin kommenteille: kaupunkilaiset saivat sanoa, olivatko kilpailun tavoitteet oikeat ja oliko kilpailuasetelma oikea. Kun ehdotukset saapuivat, ne avattiin nettiin katsottaviksi ja arvioitaviksi. Kolmen kuukauden aikana sivuilla vieraili 100 000 kävijää. Kävi niin, että kaupunkilaisten suosikki oli myös arkkitehtikilpailun tuomariston suosikki. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiaisen Hjalmarin uni. Nimi viittaa Kankaan paperitehtaan 1872 perustaneeseen Hjalmar Åkerhielmiin. 8 Kuntatekniikka 3/2013
Juha Sorri Vanha paperitehdas on erittäin vaativa saneerauskohde. Siksi halusimme, että rakentamisen riskit jakaantuvat useammalle toimijalle, hankejohtaja Anne Sandelin sanoo. Kehittämisen neljä teemaa Kankaan kehittämisessä on neljä nimettyä teemaa. Ne ovat Vihreä, Jalka, Sydän ja Kestävä. Niihin tiivistyvät Kankaan alueen rakentamisen arvot, Anne Sandelin sanoo. Vihreä tarkoittaa vihreyden koko skaalan näkymistä alueella: sitä ovat yhtä lailla hoidettu urbaani vihreys kattopuutarhoineen ja koskematon luonnonsuojelualue Tourujoen varressa. Jalka viittaa liikkumiseen. Alue yhdistyy tiiviisti keskustaan ja lähiseutuihin kevyen liikenteen väylillä. Puhumme autoriippumattomasta alueesta. Se on ihan muuta kuin autoton alue, mutta tarkoituksena on, että autoton elämä onnistuu. Tai että perheet voisivat luopua siitä toisesta autosta. Sydän tarkoittaa vanhaa paperitehdasta, joka jää sykkimään alueen keskuksena. Uudemmat tehdasrakennukset puretaan pois. Alueella pitää olla sydän, identiteetin tiivistymä. Vanha paperitehdas on sellainen luonnostaan. Kestävä kertoo kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista kaikessa suunnittelussa: tavoitteena on tiivis kaupunkirakenne ja ekologista elämäntapaa tukevat rakentamisen ratkaisut. Asumista, palveluja ja uusia työpaikkoja Kankaan kehittäjien puheessa toistuu sana hybridi. Se tarkoittaa alueen toteuttamista niin, että asuntojen lisäksi Kankaalle syntyy palveluja ja uusia työpaikkoja. Vuoteen 2025 mennessä alueella pitäisi asua 2 900 jyväskyläläistä, myöhemmin kaikkiaan 5 000. Työpaikkatavoite on kunnianhimoinen, 2 000. Tavoittelemme työpaikkaintensiivisiä toimintoja: toimistoja, palveluja, kenties jonkin verran myös tuotannollista toimintaa. Kun Kankaalla on sekä asuntoja että työpaikkoja, sinne syntyy myös lähipalveluja, joille on kysyntää sekä päivällä että illalla. Työpaikat syntyvät Kankaan sydämeen, eli vanhaan paperitehtaaseen ja sen ympärille. Reunalla on puhdas asumisen vyöhyke. Työpaikkatavoite on tietys- Kuntatekniikka 3/2013 9
Resurssiviisaus törmää Juha Sorri Loft-asumista, ravintoloita, toimistoja, esiintymistiloja? Tyhjillään olevassa vanhassa paperitehtaassa on tilaa 37 000 kerrosneliömetriä ja mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. ti kova. Se ei täyty siten, että jyväskyläläiset yritykset muuttavat Kankaan alueelle, vaan myös uutta toimintaa pitää syntyä, Anne Sandelin miettii. Hän myöntää, että työpaikkojen synnyttäminen Kankaalla vaatii paljon vaivannäköä. Asunnot eivät ole pulma: niille on joka tapauksessa kysyntää, kun alue on hyvin lähellä keskustaa. Olennaista uusien työpaikkojen synnyssä on, että kaupunki ei samaan aikaan tee Kankaan kanssa kilpailevia hankkeita omille mailleen. Vanhaan tehtaaseen mahtuu kaikkea Vanhan paperitehtaan vanhimmat osat ovat vuodelta 1872. Rakennus on huomioitu jo maakuntakaavassa, ja se aiotaan vanhojen punatiilisten osien osalta suojella asemakaavalla. Tyhjillään olevassa rakennuksessa on tilaa 37 000 kerrosneliömetriä, joista 27 000 on suojeltavassa osassa. Sinne mahtuu kaikenlaista toimintaa: loft-asumista, ravintoloita, toimistoja, esiintymistiloja, Sandelin luettelee. Tehdas on myös koko Kankaan hankkeen kriittisin piste. Se sisältää monenlaisia riskejä. Kuinka kalliiksi tehtaan kunnostaminen lopulta tulee? Löytyykö kunnostettuihin tiloihin yrittäjiä? Kaupunki hakee Kankaan jalostajaksi neljän toimijan yhteenliittymää. Se myy vanhan paperitehtaan yritysten muodostamalla kehitysyhtiölle, ja vastineeksi yhtiöt saavat etuosto-oikeuden Kankaan alueen asuntotonteille. Miksi mukaan halutaan neljä yhtiötä? Koska emme haluaa antaa asuinrakentamisen monopolia kenellekään. Asuntojen hintoihin on synnyttävä kilpailua, Sandelin sanoo. Asuintonttien luovuttaminen on sidottu paperitehtaan kunnostuksen etenemiseen. Jos tehtaan saneeraus ei edisty, kaupunki ei luovuta yhtiöille asuintontteja. Myös vanhan paperitehtaan kunnostamisen taloudellinen rasite on hyvä jakaa useammalle toimijalle. Ensimmäiset asukkaat Kankaalle jo 2015? Kankaan alueen osayleiskaavan ehdotusvaihe on parhaillaan nähtävillä, ja kaava on tarkoitus viedä kaupunginvaltuustoon marraskuussa. Kaavoitus etenee limittäin, sillä alueen ensimmäisen asemakaavan laatiminen käynnistetään toukokuussa. Kaava käsittää vanhan paperitehtaan alueen. Myös se vahvistunee jo kuluvan vuoden aikana. Kankaan kehittäjien kunnianhimoinen tavoite on, että ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle jo 2015. Siihen tähtäämme, mutta sanotaan että viimeistään 2016 Kankaan asunnoissa laitetaan verhoja paikalleen, Anne Sandelin sanoo. Juha Sorri Erkki Jaala ja Tanja Oksa haluavat, että Kankaan rakentamisessa ei hukata tönsuojissa, piharatkaisuissa ja jätehuollossa, Erkki Jaala kertoo. Vanha paperitehdas on kova Valmistelut Kankaan vanhaan paperitehtaan myymiseksi ovat jo pitkällä. Neuvotteluvaihe on loppusuoralla. Ratkaisujen pitäisi tapahtua kesäkuussa. Valtuusto saa sen punnittavakseen elokuussa, kertoo tehtaan myyntiä valmisteleva projektipäällikkö Erkki Jaala. Kaupunki on käynyt neuvotteluja kuuden yhtiön kanssa. Tontinluovutus- ja toteutuskilpailuun ilmoittautuivat Lujatalo Oy, SRVyhtiöt, NCC Rakennus Oy, Rakennustoimisto Pohjola Oy, YIT Rakennus Oy sekä Skanska Talonrakennus Oy. Jaalan mukaan yhtiöt ovat pitäneet kaupungin 10 Kuntatekniikka 3/2013
lainsäädäntöön YHDYSKUNTA Jyväskylän Kangas rakentuu lukuisten projektien avulla. Tärkeimmät niistä ovat Tekesin tukema Kytkin sekä Sitran ja Jyväskylän kaupungin yhteinen Kohti resurssiviisautta -hanke. Molemmissa tavoitellaan resurssien viisaampaa käyttöä. Kytkinhankkeen projektipäällikkö Tanja Oksa kertoo, että tarkoituksena on yksinkertaisesti ratkaista monet asiat fiksummin kuin ennen. Kun yleensä esimerkiksi jätehuolto ja pysäköinti on ratkaistu talokohtaisesti, me mietimme koko aluetta yhdellä kertaa. Samalla otamme huomioon alueen koko elinkaaren niin, että millään osapuolella ei olisi intressiä pyrkiä halpoihin ja huonoihin ratkaisuihin. Pysäköinnissä entistä viisaampi suunnittelu kulkee siten, että pysäköintipaikat ovat nimeämättömiä ja asukkaiden, työpaikkojen ja yritysten asiakkaitten yhteiskäytössä. Pysäköintitarpeen mitoitus laskee huomattavasti perinteisestä, kun paikkojen käyttö tehostuu. Näin pääsemme myös kehittämään mallia, jossa on mahdollistaa erottaa autopaikan hinta asunnon hinnasta. Ehkä siihen ei vielä täysin päästä, mutta siihen pyritään, Kankaan kehittämishankkeen projektipäällikkö Erkki Jaala sanoo. Pysäköintipaikkojen mitoitusta on tarkoitus saada alas etenkin alueen ytimessä, eli vanhan paperitehtaan tuntumassa, jossa suurin osa palveluista ja työpaikoista sijaitsee. Tavoitteena on, että näkymä olisi varsin toisennäköinen kuin Lutakossa, joka on vielä rakennettu perinteisesti siten, että jokaisen talon vieressä on oma parkkipaikka. Kankaalla autot ovat keskitetysti joko maan alla tai parkkitaloissa, Oksa sanoo. Perinteiset mallit haastetaan myös jätehuollossa sekä piha- ja väestönsuojaratkaisuissa. Näiden osalta on törmätty voimassaoleviin lakeihin, jotka on laadittu talokohtaisia ratkaisuja ajatellen. Esimerkiksi väestösuojien kohdalla lainsäädäntö ei tunnista hybridialueiden tarpeita, kun nykymitoitus perustuu pinta-alaneliöihin eikä käyttäjämääriin. Käymme neuvonpitoa sisäministeriön kanssa siitä, voisiko Kankaalla kokeilla alueellista mitoitusta. Ihmisethän eivät ole samaan aikaan kotona, työpaikalla ja vapaa-ajalla. Väestönsuojatilojen mitoitus putoaa lähes puoleen, jos tämä otetaan huomioon, Jaala sanoo. Laki tulee vastaan myös jätehuollossa, sillä asuntojen ja yritysten jätteet kulkevat eri reittejä. Kunnan tulee hoitaa asumisen jätteet, mutta yritysten jätteisiin kunta ei saisi sotkeentua millään lailla, Oksa kertoo. Myös Kankaan ICT-ratkaisuissa pyritään resurssien viisaaseen käyttöön. Tavoitteena on keskitetty runkoverkko, jotta kukin operaattori ei vuorollaan aukoisi katua omia kuitujaan varten. Samalla myös pienemmät operaattorit pääsisivät tarjoamaan palvelujaan Kankaan toimijoille, Oksa sanoo. resursseja. -Haastamme rakentamisen perinteiset mallit pysäköinnissä, väespala yhtiöille valitsemaa kehittämismallia varsin vaativana. Vanha paperitehdas on suuri haaste sekä teknisesti, taloudellisesti että toiminnallisesti. Kun tehdas on tehty raskaan teollisuuden käyttöön, tekniset haasteet ovat vielä suuremmat kuin esimerkiksi vanhoissa verkatehtaissa. Kysymyksiä on herättänyt myös kaupungin linjaus, jonka mukaan rakennusyhtiöiden on muodostettava paperitehtaan kunnostamista varten yhteinen kehitysyhtiö. Yhtiöllä pitää olla päätoiminen toimitusjohtaja, joka työskentelee Kankaan alueella. Kilpailijat istuvat keskenään yhtiön hallituksessa, ja se voi tuntua erikoiselta. Osa yhtiöiden toiminnasta Kankaan alueella on sellaista, missä tietoja ei pidä siirtää toimijoiden välillä, mutta vanhan paperitehtaan osalta niiden pitäisi puhaltaa yhteen hiileen. Se on toiminnallisesti, taloudellisesti ja myös juridisesti vaativaa. Jaalan mukaan yhteisellä yhtiöllä halutaan varmistaa se, että osaaminen ja pääomat riittävät saneerauksen aikana. Yhden yhtiön hartiat eivät tässä riittäisi, hän sanoo. Kuntatekniikka 3/2013 11
Tavoitteena nopea ja laadukas toteutus Jyväskylän Palokunnanmäki rakentu Linja Arkkitehdit Oy Palokunnanmäen havainnekuva etelästä. Jyväskylässä vanhan keskuspaloaseman tontille on kaavoitettu kooltaan noin 23 000 kerrosneliömetrin suuruinen asuinkortteli kaupungin ja kolmen toteuttajan kumppanuusmallilla. Jyväskylässä malli on räätälöity omiin tarpeisiin toimivaksi työkaluksi, jonka avulla saadaan nopea kaavaprosessi ja laadukas kaupunkikuva. Leila Strömberg, asemakaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Palokunnanmäen asemakaavanmuutos käynnistyi kesällä 2010, ja nyt kahden ja puolen vuoden kuluttua keväällä 2013 vanha paloasema on jo purettu ja alueen rakentaminen käynnissä. Kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla sijaitseva vanhan paloaseman tontti on hyvä täydennysrakentamiskohde. Se sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä ja muodostaa tulevaisuudessa kaupunkikuvallisesti korkealaatuisen yhtenäisen korttelikokonaisuuden. Tavoitteena on ollut, että alueen asuntokanta on monimuotoista omistusasumisesta vuokraasumiseen. Kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että mukaan saatiin kaupungin oma vuokrataloyhtiö Jyväskylän Vuokraasunnot Oy rakentamaan vuokra-asuntoja. Muita toteuttajia ovat NCC Rakennus Oy ja Lemminkäinen Talo Oy. Kaupunkikuvallisesti Palokunnanmäki lähiympäristöineen on monimuotoinen. Vanha keskuspaloasema oli maamerkki korkeine letkutorneineen. Lähiympäristössä on punatiilisiä tornimaisia kerrostaloja, funkistyylisiä vanhoja liike- ja kerrosta- 12 Kuntatekniikka 3/2013
YHDYSKUNTA kumppanuuskaavalla Linja Arkkitehdit Oy Funkismainen kaareva rakennus Vesangantien ja Palokunnankadun kulmauksessa. Linja Arkkitehdit Oy Värikkäät valvomot Vesangantien varrella. Lentokuva Vallas Jyväskylän kaupunki KUNTA- TEKNIIKKA JYVÄS- KYLÄSSÄ 16. 18.5. Viistoilmakuva alueelta ennen paloaseman purkamista. Vanha paloasema ja letkutorni. loja sekä teollisuusrakennuksia. Myös monimuotoinen pientaloasuminen antaa alueen kaupunkikuvalle persoonallisen piirteen. Uuden Palokunnanmäen suunnittelu käynnistettiin näistä lähtökohdista. Alueen ilmeeseen haluttiin nostaa näkyville muistumia vanhasta paloasemasta ja ympäristön funkiksesta. Asukkaita tulevaan suurkortteliin tulee noin 380 460. Palokunnanmäen malli vaatii yhteishenkeä Palokunnanmäen hankekaava on laadittu ns. kumppanuuskaavana. Malli perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön ja edellyttää sitoutumista ja asennetta. Tässä kohteessa mukaan valitut rakennusliikkeet ja kaupungin vuokrataloyhtiö ovat tehneet keskenään toimivaa yhteistyötä. Hyvässä yhteishengessä on sovittu siitä, kuka saa rakentaa korkeat 12-kerroksiset kerrostalot, kuka Vesangantien varren värikkäät kerrostalot ja kuka pyöreän funkistyylisen kulmarakennuksen. Toteuttajat muodostivat alueesta yhden tontin. Siitä seurasi monenlaisia rasitteita ja sopimuksia, joita toimijat eivät kokeneet hankaliksi. Yhteinen maanalainen pysäköinti ja sen päällä oleva korttelin yhteispiha on myös vaatinut sopimisia ja neuvotteluita. Kaupungin tehtävänä on ollut valita toteuttajat, vastata kaavan laadinnasta sekä ohjata ja vaatia toimivia ratkaisuja. Hanketta koordinoimaan perustettiin Palokunnanmäen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut asemakaava-arkkitehti ja sihteerinä kohteen kaavasuunnittelija. Kaavoittajien lisäksi mukana ovat olleet tonttipäällikkö ja maankäyttöteknikko vastaamassa sopimuksista ja velvoitteista kuten vanhan paloaseman purkamisesta. Myös rakennusvalvonnan kaupunkikuva-arkkitehti on osallistunut ohjausryhmään alusta alkaen. Tällä menettelyllä on voitu varmistaa arkkitehtuurin korkea laatu kaavasta rakennuslupa-asiakirjoihin ja toteutukseen. Ohjausryhmällä vahva ote suunnitteluprosessissa Asemakaavoituksen palveluyksikkö oli suunnitteluttanut ja testannut kohdetta muutaman kon- Kuntatekniikka 3/2013 13
PALOKUNNANMÄEN KORTT VIITESUUNNITELMA JYVÄSKYLÄ MERKKIEN SELITYS uusi puu niitty/nurmi kerrostalojen piha-alue nurmikivi kova pinnoite sora toiminnallinen vyöhyke leikkipaikka+oleskelu 50 m 50m Palokunnanmäen korttelipihan viitesuunnitelman ideoi Arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu VSU. 10.02.12 sultin ideoilla ja määritellyt kohteen suuret linjat ennen ohjausryhmän perustamista. Ideointien pohjalta oli laadittu kaavaluonnos, joka asetettiin nähtäville ennen toimijoiden mukaantuloa. Luonnosvaiheen palautteen jälkeen muun muassa rakennuksien korkeuksia säädettiin. Kun ohjausryhmä oli perustettu, sen ensimmäinen tehtävä oli korttelin suunnittelijavalinta. Yhteistyössä toimijoiden kanssa suunnittelijaksi valikoitui oululainen Linja Arkkitehdit. Jo ideointivaiheessa oli tullut selväksi, että kohde on vaativa; miten saada aikaan toimiva ja viihtyisä korttelikokonaisuus, paljon pieniä asuntoja, pysäköintiratkaisun kustannukset hallintaan ja kaupunkikuva kohdalleen. Miten löytää paloaseman historia uudesta suunnitelmasta? Linja Arkkitehdit Oy perehtyi aineistoon ja käynnisti vimmatun suunnittelutyön. Ohjausryhmä kokoontui yhä uudelleen ja suunnittelu eteni. Rakennusmassat, julkisivut ja värit osuivat lopulta kohdalleen. JyväskyläN kumppanuushankkeita Palokunnanmäki (rakenteilla) toteuttajat: Lemminkäinen Talo, NCC Rakennus Oy ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy suunnittelija: Linja Arkkitehdit (yksittäisillä rakennuksilla eri suunnittelijoita) koko: 23 000 krs m 2 Kortepohjan seniorikortteli (rakenteilla) toteuttajat: TA-Rakennuttaja Oy, NCC Rakennus Oy, Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry ja Jyväskylän Nuoriso- ja palveluasunnot suunnittelija: Arkkitehtuuritoimisto AT koko: 17 000 krs m 2 Kuokkalan puukortteli (kaavaehdotus hyväksymisvaiheessa) toteuttaja: Lakea Oy suunnittelija: Lassila-Hirvilammi arkkitehdit Oy koko: 10 500 krs m 2 Hämeenkatu (kaavaehdotus nähtäville keväällä 2013) toteuttajat: Lemminkäinen Talo Oy, SATO Oyj, KOAS suunnittelija: Verstas Arkkitehdit Oy koko: noin 15 000 krs m 2 Vihreä korttelipiha kannelle Korttelialueen keskelle suunniteltiin vihreä sisäpiha. Tämän ns. kansipihan ideoi Arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu VSU. Pihan alle tulee sijoittumaan pysäköintilaitos kahteen kerrokseen. Sen keskelle tulee maanpinnasta nouseva istutettava kumpare, jota reunustaa katettu toiminnallinen vyöhyke pyöräkatoksineen ja varastoineen. Rakennelman katto polveilee, ja umpinainen osuus katteesta toteutetaan viherkattona. Maanpinnan korkeuseroja hallitaan kivikoreilla ja teräslevyllä tehdyillä muureilla. Pihaalueesta muodostuu vihreä ja vihreäkattoinen, viihtyisä ja korkeatasoinen asukkaiden yhteinen oleskelupaikka, jota on mukava katsella ylimmistä asuinkerroksista. Kaupunki ohjaksissa, rakennusliikkeet yhteistyössä Palokunnanmäellä ohjausryhmä sopi yhdessä kohteen tavoitteet kaavaluonnoksen pohjalta. Työtä myös ohjattiin jämäkästi kaupungin asettamista lähtökohdista. Kaikki kohteen toteuttajat olivat aktiivisia ja sitoutuneita ryhmätyöhön. Kaavoitus ja arkkitehtisuunnittelu etenivät rinnakkain. Kun yhtä aikaa kaavatyön kanssa tehtiin alueen rakennussuunnittelua, kaavamääräyksistä tuli tarkkoja. Tästä tuli alueen toteuttajilta kriittistäkin palautetta. Väljä kaava olisi ollut toteutusvaiheessa joustavampi. Toisaalta pe- 14 Kuntatekniikka 3/2013
YHDYSKUNTA Linja Arkkitehdit Oy Palokunnanmäen havainnekuva lännestä. rinpohjainen suunnittelu ja tarkat määräykset helpottavat myöhempää rakennuslupavaihetta. Palokunnanmäen kumppanuusmalli mahdollistaa sen, että osa suunnittelukustannuksista siirtyy tavallaan jo kaavavaiheeseen. Kaavan saatua lainvoiman rakentaminen voi nyt edetä eteenpäin määrätietoisesti kuin juna. Kumppanuuskaavoitus edellyttää mukana olijoilta avointa asennetta ja yhteishenkeä. Ohjausryhmä kokoontui usein, mutta kokouksiin osallistuttiin nurisematta ja aikaa säästämättä. Hankaliakin asioita keskusteltiin hyvässä hengessä. Joskus kipakankin kommentoinnin jälkeen päästiin aina eteenpäin sopimaan seuraavasta vaiheesta. Parasta oli, että yhtä aikaa kaavoituksen kanssa edettiin jo rakennussuunnittelutasolle ja kaupunkikuvalliset tavoitteet keskusteltiin ja sovittiin materiaaleja ja värejä myöten jo kaavoitusvaiheessa. Projektin aikana huomasimme, että Jyväskylässä rakennusliikkeet tekevät mielellään keskenään yhteistyötä. Kaupungille se sopii hyvin. Palokunnanmäellä ei ole enää pitkään aikaan kuulunut palopillien ujellusta. Tulevaisuudessa siellä on muunlaisia ääniä. Odotamme Palokunnanmäen rakentumista mielenkiinnolla. Kumppanuuskaavoitus työkaluna täydennysrakennuskohteissa Huomattava osa Jyväskylässä lähivuosina rakennettavista kerrostaloalueista on kaavoitettu kumppanuusmallilla. Alueiden määrälliset tavoitteet ja uusien alueiden ohjelmointi on määritelty Kymppi R maankäytön toteutusohjelmassa. Alueet sijaitsevat kaupunkirakenteellisesti hyvillä paikoilla ja ovat täydennysrakentamiskohteita. Kumppanuuskaavoitusmenettely on erityisen toimiva malli kaupungin omistamissa kohteissa, joihin liittyy suojelu- tai purkuvelvoitteita. Hankkeen koosta riippuen siinä voi olla useampiakin toteuttajia, jolloin kohteet saadaan rakentumaan ripeällä tahdilla. Kumppanuuskaavoitus vaatii kaupungilta jämäkkää ohjausta, yhteisesti sovitut tavoitteet kaupungin ja toteuttajien kanssa sekä hyvän arkkitehtisuunnittelijan. Mukana olevilta rakennusliikkeiltä vaaditaan sitoutumista ja osallistumista suunnittelukustannuksiin. Suunnittelijavalinnoista tulee keskustella avoimesti ja päätös tehdään kaupungin ja toteuttajien kanssa yhteistyössä. Kuntatekniikka 3/2013 15
Hyödyllinen näkökulma ympäristösuunnitteluun ja v Kaiken maailman EKOSYST Ekosysteemipalveluista puhutaan nyt monissa yhteyksissä, joidenkin mielestä jo liikaakin. Toisaalta suuri yleisö ei ole vielä moisesta trendisanasta kuullutkaan. Trendi merkitsee myös kehityssuuntaa ja sitä keskustelun ekosysteemipalveluista tulisi olla: suunta kohti kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa ympäristösuunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Ekosysteemipalveluiden rooli kaupungissa ja laajemmin ymmärrettynä yhteiskunnassa. Mari Ariluoma maisema-arkkitehti, Sito Oy Tarve huomioida luonnon prosessit kaupunkisuunnittelussa ei ole mikään uusi ilmiö, se on puhutellut suunnittelijoita aina. Kaupunkien kasvun myötä haasteet ovat toki muuttuneet. Ympäristökysymyksiin suhtautumisessa on myös tapahtunut edistystä. Vähitellen on siirrytty eteenpäin ajattelumallista, jonka mukaan luontoa pitää suojella ihmiseltä. Nyt nähdään ihmisen toiminta osana vuorovaikutteista systeemiä ja sen prosesseja. Ihminen voi siis toiminnallaan vaikuttaa ekosysteemien toimintaan ja toisaalta ekosysteemien toiminta hyödyttää ihmisiä monin tavoin. Näitä hyötyjä kutsumme ekosysteemipalveluiksi. Käsite auttaa havainnollistamaan, ja mahdollisesti myös mittaamaan luonnon tuottamia hyötyjä, jotka helposti jäävät päätöksenteossa vähälle huomiolle. Tutkimuksesta käytäntöön Tutkimustietoa, jota suunnittelijat voivat hyödyntää terveellisemmän ja ekologisemman kaupunkiympäristön kehittämiseen, olisi tarjolla paljon. Tämä tieto ei kuitenkaan tavoita kenttää kovin tehokkaasti. Ekosysteemipalvelukäsitteeseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet liittyvätkin tutkimuskentän ja käytännön soveltamisen väliseen yhteiseen käsitteistöön ja tiedon välittymiseen. Eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen puute on ikuisuusongelma. Vuorovaikutuksen sujuvuutta onkin jatkuvasti syytä kehittää. Ekosysteemipalvelut on jo tutkimuksessa vakiintunut käsite. Vähitellen epäilys käsitteen tarpeesta on hälvennyt ja on siirrytty pohtimaan, mitä mahdollisuuksia näkökulma tarjoaa. Viime aikoina on järjestetty seminaareja ja työpajoja, joissa ekosysteemipalveluista on keskusteltu eri toimijoiden kesken. 16 Kuntatekniikka 3/2013
YHDYSKUNTA aikutusten arviointiin EMIPALVELUJA Visiokuva Lahden Mukkulan ostoskeskuksen kehittämisestä ekologisia prosesseja hyödyntäen. Aktiivinen osallistuminen onkin tärkeä askel kohti yhteistyötä. Lahden Mukkula esimerkkikohteena Tutkimuspuolella jo vakiintunut ekosysteemipalvelunäkökulma tuntui oikealta lähestymistavalta diplomityöhöni, jossa halusin tarkastella ekologista kaupunkisuunnittelua. Kohteeksi valikoitui Lahden Mukkula, ja työn aikana sain huomata, että ekosysteemipalvelut herättivät kasvavaa kiinnostusta myös tutkimuksen ulkopuolella. Kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluista ja näkökulman soveltamisesta käytäntöön löytyi kuitenkin vain vähän tietoa ja esimerkkejä. Kokosin tietoa kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluista, ja lopulta syntyi käyttökelpoinen symboleihin perustuva työkalu, jota voi helposti soveltaa eri mittakaavatason tarkasteluissa. Se onkin osoittautunut hyväksi apuvälineeksi perinteisemmän maisema-analyysin rinnalla. Yleisellä tasolla työni kytkeytyi Lahden yleiskaavatyöhön tarjoten eväitä ekosysteemipalvelujen huomioimiseksi Lahden yleiskaavan suunnitteluohjeissa. Työn suunnitelmaosuus keskittyy Mukkulan kaupunginosaan ja alueen kehittämiseen ekologisia prosesseja hyödyntäen. Työssä nousi esiin useita kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia, joita näkökulma tarjoaa ja joita monissa käynnissä olevissa tutkimushankkeissa parhaillaan tarkastellaankin. Ekosysteemipalvelut työkaluna Maaliskuussa Sito Oy:ssä järjestetyssä työpajassa pohdittiin ekosysteemipalvelu-käsitteen soveltamista käytännössä. Ilman selkeitä työkaluja ja menetelmiä käsite leijuu ilmassa, eikä näkökulmaa osata hyödyntää projektityössä. Työpajan osallistujat edustivat monipuolisesti maankäytön suunnittelun ammattilaisia, tutkijoita ja suunnittelijoita. Mukana oli niin ympäristövaikutusten arvioinnin kuin rakennuttamisenkin asiantuntijoita. Kuntasuunnittelun puolella suurimpana haasteena nähtiin ainakin toistaiseksi käsitteen tuntemattomuus. Ekosysteemipalvelunäkökulman merkitystä ja mahdollisuuksia ei vielä täysin ymmärretä. Esimerkkien ja ohjeiden puuttumisen vuoksi olisi lähdettävä alusta kehittämään uusia toimintatapoja, mihin harvemmin on resursseja. Asenteiden ja totuttujen toimintatapojen muuttaminen on myös vaikeaa ja tapahtuu hitaasti. Samoin suunnittelijapuolella osaamisessa on vielä laajoja aukkoja. Tutkijoille käsite on tuttu, ja tietoa ekosysteemipalveluiden toiminnasta kaupunkiympäristössä löytyy jo laajasti. Silti taho, joka kehittäisi toimintamalleja tiedon viemiseksi käytäntöön, tuntuu puuttuvan. Ekosysteemipalvelunäkökulmaan liittyy myös joitakin laajempia haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii pitkän aikavälin kehittämistä. Kvartaalitalous ja Kuntatekniikka 3/2013 17
YHDYSKUNTA päätöksenteon lyhytnäköisyys eivät tue ekosysteemipalvelunäkökulmassa painottuvia pitkän aikavälin hyötyjä. Elinkaariajattelu ja ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen nähdään toisaalta mahdollisina ratkaisuina, mutta myös uhkina. Luonnon arvottamista vain hyötynäkökulmasta ja taloudellisen arvon kautta pidetään huolestuttavana. Keskustelussa nousi esiin myös pelko päästökaupan kaltaisesta tilanteesta, jossa vastuun voi välttää sopivaa korvausta vastaan. Luonnon tuottamien hyötyjen rahallisen arvon laskemista pidetään hyvin vaikeana, eikä ympäristöekonomian osaamista ole tarpeeksi. Ekosysteemipalvelunäkökulman tuominen osaksi lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja olisi monien työpajan osallistujien mielestä tehokkain keino ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi. Ekosysteemien säätelypalvelujen kuvaaminen symboleilla ja sijoittaminen kartalle auttaa ymmärtämään, mikä alue tai maiseman elementti on tärkeä kunkin palvelun kannalta. Ekosysteemipalvelujen tunnistamista ja paikantamista pidetään tärkeänä konkretian tuomiseksi, ja tässä paikkatieto nähdään hyödyllisenä apuvälineenä. Jatkuvuus ja tiedonkulun ketjujen katkeamattomuus nousivat esiin useaan otteeseen. Ekosysteemipalvelut pitäisi huomioida kaavoista ja hankesuunnittelusta aina rakentamiseen, ympäristön hoitoon ja ylläpitoon saakka, eikä tiedonkulku saisi katketa välissä. Arvottamisen kannalta ekosysteemipalvelunäkökulma nähdään työvälineenä, jolla voidaan nähdä arvot ja ympäristön tuottamat hyödyt monipuolisesti. Koska luonnon monimuotoisuuden merkitys ekosysteemien toiminnan kannalta on perusteltu, näkökulma voi auttaa korostamaan arvokkaiden luontokohteiden ja monimuotoisuuden merkitystä myös kaupunkiympäristössä. Kulttuuriympäristöjen osalta ekosysteemipalvelutarkastelu on myös mielenkiintoinen lähestymistapa, joka auttaa kokoamaan yhteen esimerkiksi paikan identiteettiin, virkistyskäyttöön ja luontoarvoihin liittyvää informaatiota. Passiivikaava ja ekosysteemipalveluvelvoitteet Työpajan ryhmissä kehittyi mielenkiintoisia ideoita. Osallistujat ehdottivat esimerkiksi kaavoihin velvoitetta tuottaa tiettyjä ekosysteemipalveluja alueella. Käytännössä kaavoissa onkin jo runsaasti erilaisia määräyksiä, jotka suoraan tai välillisesti edistävät ekosysteemipalvelujen tuotantoa, esimerkiksi virkistysmahdollisuuksia tarjoavat virkistysaluevaraukset tai hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn varatut alueet. Lisäksi voitaisiin velvoittaa vaikkapa käyttämään kasvillisuutta alueen pienilmaston parantamiseen, luomaan elinympäristöjä pölyttäjähyönteisille tai käyttämään päällystetyillä alueilla vain läpäiseviä ja puoliläpäiseviä pinnoitteita. Kiinnostava ajatus on myös passiivikaava, jonka tavoitteena olisi ekosysteemipalveluiden kannalta neutraali lopputulos. Rakentamisen myötä alueen tuottamien ekosysteemipalveluiden kokonaismäärä ei siis saisi muuttua. Tämä vaatisi johdonmukaisia menetelmiä erilaisten ekosysteemipalveluiden mittaamiseen, joita jo tutkimushankkeissa kehitetäänkin. Ekosysteemipalveluissa nähdään myös mahdollisuus täsmentää ja tunnistaa erilaisten luontoselvitysten tarpeita. Nykyisin käytössä olevaa ilmausta riittävät luontoselvitykset pidetään liian epämääräisenä. Ekosysteemipalveluiden analyysin kautta voitaisiin systemaattisesti tunnistaa erilaisia hyödyllisiä prosesseja ympäristössä ja määrittää selvitys- tai suunnittelutarpeita. Esimerkiksi maa-ainesten tehokkaampi hyödyntäminen aluerakentamisessa olisi usein mahdollista, jos selvitys ja suunnitelma niiden käytöstä olisi tehty riittävän varhain. Selvityksistä suunnittelutarpeiden tunnistamiseen Ekosysteemipalvelunäkökulman soveltamista suunnittelussa on tarpeen edistää samoin kuin ymmärrystä siitä, että aihetta ei kannata käsitellä omana erillisenä konseptinaan. Kaupunkiekologisten olosuhteiden tarkastelulle maankäytön suunnittelun yhteydessä on varmasti tarve, ja sitä tehdäänkin jo monien erilaisten selvitysten muodossa. Ekosysteemipalveluita voidaan hyödyntää kattokäsitteenä, joka nivoo yhteen erilaisia selvityksiä ja auttaa tunnistamaan suunnittelutarpeita. Kyse on siis kaupunkisysteemin tarkastelusta kokonaisuutena ja resurssien kohdentamisesta järkevästi. Artikkeli perustuu osittain kirjoittajan diplomityöhön Kaupunki ekosysteemipalvelujen tuottajana kohteena Lahden Mukkula, joka valmistui 11/2012. Työn tilaajana toimi Lahden kaupungin GreenCity -hanke. Työhön voi tutustua osoitteessa http://issuu.com/mariariluoma/docs/diplomityo_mariariluoma 18 Kuntatekniikka 3/2013
Neljä elementtiä Jo vanhan ajan kreikkalaiset filosofit jäsensivät maailman rakennetta ja sen ilmiöitä klassisten elementtien avulla. Näitä oli neljä: maa, vesi, ilma ja tuli. Jako on edelleen käytössä. Yhdyskunnat käsittelevät näitä elementtejä joka päivä. Jos niitä ei kunnioiteta, elämän edellytykset häviävät. Kreikkalaisista Platon edusti kuten myös juutalaiset perusresurssien estotonta käyttöä, mutta Aristoteles kehotteli asettautumaan luonnon asettamiin rajoihin. Hieman yllättäen Aristoteleen periaate tuli Eurooppaan islamin välittämänä vasta 1200-luvulla, kertoo Päiviö Latvus merkittävässä kirjassaan Ymmärryksen siivet. Puhutaan fransiskaanisesta käänteestä, joka on nykyisin ollut voimistumassa. Äiti maa Maa edustaa pysyvyyttä, ja sen päälle rakennetaan. Kuten Vitruvius Pollio opastaa Caesaria ynnä muita Kymmenessä kirjassaan arkkitehtuurista, vanhat roomalaiset rakensivat kaupunkinsa luonnonkauniille ja hedelmällisille paikoille, tasapainotellen neljän elementin kanssa, varoen tuulia ja kosteutta. Idästä tulleet raakalaiset, joihin mekin kuulumme, säästivät viljelysmaat muka parempiin tarkoituksiin ja suosivat yhdyskuntien rakentamisessa karuja kukkuloita ja rämeitä. Maa kasvattaa vihermassaa, viljaa ja hedelmiä. Maan puhtaudesta ja kasvuvoimasta kannattaa kaikkien huolehtia. Kun lähiruoka tulee tärkeämmäksi, muistetaan Riikan vanha malli, että kaupungissa on ympärillään omat viljelyja laidunmaat. Assisin kaupunki Keski-Italiassa viereisestä laaksosta katsottuna. Vesi palvellen virtaa Vesi luonnehtii muutosta ja edustaa nestemäistä tilaa. Vesi on tarpeellista kaikelle elossa pysymiselle. Noin 75 prosenttia ihmisruumiistakin on vettä. Vesi on maasta poiketen liikkuvaa ja likaantuu helpommin. Vesien suojelusta ei koskaan liikaa puhuta. Suomi on onnellinen maa, kun vettä on paljon ja kaikkialla. Hyväksikäyttöaste lienee viisi prosenttia vesivoimalatkin mukaan luettuna. Tuulispää Ilma on kaasumainen aineen muoto, hyvin liikkuva ja dynaaminen. Ilman happi on perusta kaikille energian siirroille. Typpi taas pitää hapen aisoissa, etteivät reaktiot vallan riehaannu. Ilma on avainelementti, joka vaaditaan tulen palamiseen. Ilmalla ei ole mitään muotoa. Tuuli on ilman liikettä, puhaltaa mistä tahtoo. Kotiplaneettamme ilmakehä pysyy kunnossa fotosynteesin prosessilla. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidia ja vettä, ja syntyy happea. Poltto tuottaa ilmakehään hiilidioksidia ja paineistettuna noin tuhatta muutakin eri yhdistettä. Ilmastonmuutos on joko olemassa tai sitten ei. Martti Tiuri tietää, että 1600-luvulla Thames-joki jäätyi aina talvisin. Ei mitään uutta auringon alla. Vitruvius oli tarkka tuulista. Niitä on oikeasti kahdeksan, kuten Ateenan Tuulien tornissa. Kuva Vitruviuksen pääteoksen englanninkielisestä laitoksesta The Ten Books on Architecture, s. 26. Liekkien lämpö, valkeus Tuli muuttaa kiinteän nesteeksi ja kaasuksi vapauttaen energiaa ja loistaen pimeässä. Tuli on teknologian perusväline, jopa symboli, kuten tekniikanpunainen värikin kertoo. Tulta käsittelevä seppä on mm. MIT-yliopiston merkissä. Seppä syö, seppä saa, seppä on hyvä mies, sanoo sananparsi. Tuli on muoto ilman ainetta. Tämän kolumnin väliotsikot ovat Franciscus Assisilaisen Aurinkolaulusta (VK 455). Pekka Rytilä on 74-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Kuntatekniikka 3/2013 19
LIIKUNTAPAIKAT Tuki-Areena valmistui Raumalle kuudessa kuukaud Jäähalli katsoo tulevaisuut Tuki-Areena on raumalaisen jääkiekkoväen voimannäyttö. Myös kaupunki oli hankkeessa myötämielinen. TEKSTI JA KUVAT Matti Välimäki Rauman uudessa yksityisessä jäähallissa Tuki- Areenassa on panostettu elinkaariajatteluun ja energiatehokkuuteen. Oikkem fiin jääsuul. Noin Tuki-Areenaa voisi luonnehtia paikallisella giälel. Raumalle joulukuussa valmistuneessa, pääasiassa junioreita palvelevassa 4 800 neliön harjoitusjäähallissa on kompaktissa tilassa kaksi vierekkäistä kaukaloa, pieni liikuntasali ja sosiaalitilat. Sisätiloissa käytetyt puupilarit sekä jäähalleissa harvinaiset yläikkunat luovat suorastaan elegantin vaikutelman. Jäähallin on rakennuttanut ja sen omistaa yksityinen yleishyödyllinen yritys, Tuki-Areena Oy, jonka puolestaan omistaa Raumalaiskiekkoilun Tuki ry. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja, raumalainen pitkän linjan jääkiekkovaikuttaja Rauno Mokka on toiminut hankkeen puuhamiehenä. Halli on yksityinen, mutta kaupunki on ollut hankkeessa hyvin myötämielinen. Kaupunki hoiti esimerkiksi luvat ja kaavat ja vieläpä poikkeuksellisen nopeasti. Ostamme myös veden, sähkön ja kaukolämmön kaupungilta. Olemme lisäksi kaupungin vuokramaalla, Mokka kertoo. Monipuolinen käyttäjäkunta Hankkeen kokonaisbudjetti oli 5,4 miljoonaa euroa, josta valtionapua oli 750 000. Halli valmistui puolessa vuodessa, mikä kunnallisessa hankkeessa ei olisi varmaan ollut mahdollista. On tärkeää, että investoinnille saadaan heti tuottoa. Toisaalta tavoitteenamme on ollut pitää jäätuntien hinnat mahdollisimman alhaisina. Yleishyödyllisenä osakeyhtiönä emme tavoittele voittoa. Jäätunti Tuki-Areenalla maksaa illan ja viikonlopun prime time -aikaan 125 euroa, aamuisin ja päivisin 80 90 euroa. Hinnat sisältävät arvonlisäveron. Rauman Lukko ry:n poikaja tyttöjääkiekkoilijat sekä ringetenpelaajat ovat hallin suurin asiakasryhmä, mutta sitä käyttävät myös esimerkiksi taitoluistelijat ja erilaiset työporukat. Tuki-Areena tarjoaa lisäksi koululaisille ilmaisia jäävuoroja. Painopiste elinkaariajattelussa Tuki-Areenassa on panostettu aivan erityisesti energiatehokkuuteen, alhaisiin käyttökustannuksiin ja elinkaariajatteluun. Energiatehokkuuteen satsaaminen on järkevää, sillä tavallisesti jo 10 15 vuodessa käyttökustannukset tekevät samanlaisen potin kuin investointikustannukset, Mokka arvioi. Jäähallia ei rakennettu alalla yleisellä avaimet käteen -periaatteella, vaan iso urakka jaettiin lukuisiin osahankkeisiin. Tuki-Areena Oy piti kokonaisuutta näpeissään yhdessä konsulttiyrityksen kanssa. Ratkaisun taustalla oli halumme varmistaa se, että jokai- 20 Kuntatekniikka 3/2013
essa een sella osa-alueella ajateltaisiin nimenomaan hallin käyttöä ja sen energia- ja kustannustehokkuutta. Avaimet käteen -ratkaisujen tarjoajilla fokus ei ole välttämättä käytön, vaan rakentamisen kustannustehokkuudessa, Mokka muotoilee. Rauno Mokka kertoo, että urakka jaettiin osahankkeisiin, koska haluttiin varmistaa myös hallin käytön kustannustehokkuus. Yksityinen on ketterä liikkeissään Mokka huomauttaa, että yksityisen yrityksen on helpompaa jakaa jäähalliurakka osaurakoihin kuin vaikkapa kunnan. Toisin kuin yksityisen yrityksen, kunnan rakentamista sitovat kilpailuttamissäännöt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on paljon helpompi tilata kokonaisurakoita. Mokan mukaan Rauman Tuki-Areenaa rakennettaessa yhtenä esimerkkinä toimi Lappeenrannan UK Areena Lappeenrannassa on samantapainen kahden kentän halli. Siellä yksityinen yritys rakensi hallin, mutta kaupunki osti toisen kaukalon jään 20 vuodeksi. Kylmän ja kuuman tarkkaa yhteispeliä Rauno Mokka korostaa, että kaksi vierekkäistä kaukaloa on hyvin energiatehokas ratkaisu. Kahden vierekkäin sijaitsevan kentän käyttökustannuksissa ei ole oleellista eroa verrattuna yhden kentän käyttökustannuksiin. Ja samalla henkilökunnalla ja yhdellä jäänhoitokoneella pyöritetään yhtä hyvin kahta kenttää kuin yhtä. Tuki-Areenassa on hyödynnetty tehokkaasti myös esimerkiksi jäähallin kahden ison kompressorin hukkalämpöä. Kompressorien 30-asteisella jäähdytysvedellä hoidetaan ilman lämmitys, kuivaus sekä sosiaalitilojen lattialämmitys. Jäähdytysvedestä tehdään lämpöpumpun Kuntatekniikka 3/2013 21
LIIKUNTAPAIKAT avulla myös lämmintä käyttövettä. Lisäksi jäähdytysvettä hyödynnetään, kun halliosan pohjaa lämmitetään routaa vastaan. Mokka mainitsee, että jäähallin lämmitys- ja jäähdytysprosessit ovat myös tarkkaan tietokoneohjattuja. Kun esimerkiksi viimeinen jäävuoro päättyy illalla kymmenen aikaan, niin jään lämpötilan annetaan rauhassa nousta tiettyyn rajaan, mistä sitä aletaan sitten taas laskea. Ledejä ja lasereita Energiankulutuksessa oleellinen merkitys on myös jään oikealla paksuudella. Hyvä jään paksuus on 25 30 milliä. Mikäli jää menee paksummaksi, niin sähköä kuluu liikaa. Jotta jää olisi hallissa kauttaaltaan ihannemitoissaan, pohjalaatan pitää olla tietenkin mahdollisimman tasainen. Meillä isossa betonilaatassa on maksimissaan viiden millin heitto, joten valu meni erittäin hyvin, Mokka kertoo. Mahdollisimman tasaisen jään saavuttamiseksi Tuki-Areenan jäänhoitokoneen kostutuslaitteissa on myös laserohjaus. Niin ikään reunajäästä huolehtivassa jyrsimessä on laserohjaus ilmeisesti ensimmäistä kertaa Suomessa. Energiatehokkuutta lisää myös se, että hallissa on käytelty led-valaisimia. Siitä on kaksinkertainen hyöty. Ledit kuluttavat vähemmän energiaa kuin muut valaisimet. Lisäksi ne eivät lämmitä ympäristöään, mistä on jäähallissa suuri etu. Yläkatsomosta on hyvä näköala kumpaank Tilankäytön maksimointia Tuki-Areenan on suunnitellut arkkitehti Esa Viitanen helsinkiläisestä Pro-Ark Oy:sta. Toistakymmentä jäähallia suunnitellut Viitanen kertoo, että kohteessa on pyritty mahdollisimman tehokkaaseen tilankäyttöön. Tavoitteena oli, että jäähalliin ei jää minnekään vajaakäyttöisiä neliöitä, vaan esimerkiksi kaukaloiden laidat nuolevat tiukasti ulkoseiniä. Samoin kahta joukkuepukuhuonetta kohti on yksi yhteinen pesuhuone. Kaikista joukkuepukuhuoneista on ovet suoraan hallitilaan, jolloin niin sanotun puhtaan ja likaisen liikenteen erottelussa ei tarvita toista käytävää sisääntuloreitin lisäksi. Jäähallit tehdään usein teräsrunkoisina, mutta Rauman Tuki- Areenassa sekä pilarit että kattopalkit ovat liimapuuta. Ratkaisu luo viihtyisän vaikutelman ja vaimentaa ääntä. Mutta, kun mieleen tulee vaikkapa Laukaalla taannoin romahtanut ratsastushalli, niin mitenkäs turvallisuus? Massiivinen liimapuupalkki on yksinkertainen ja luja rakenne eikä se ole mielestäni yhtä altis suunnittelu- ja työvirheille kuin ristikkorakenteet. Liimapuun käyttö rakennuksen rungossa on tämän tyyppisessä harjoitusjäähallissa myös paloteknisesti helppoa, sillä erillistä palosuojausta ei tarvita niin kuin esimerkiksi te- Ei virta vie eikä vesi vaivaa Tuotamme yksilöllisiä ratkaisuja sade- ja sulamisvesien paikalliseen ja kunnallistekniseen käsittelyyn. Esimerkkeinä suunnittelimme ja toteutimme Raumalle KWH-hulevesikasettijärjestelmän ja Vantaalle 1 400 m 3 :n Weholite- keräys- ja viivytyssäiliöt. Tervetuloa osastollemme C111! Oy KWH Pipe Ab Puhelin 020 778 7111 www.kwhpipe.fi PL 21, 65101 Vaasa Telefax 020 778 7902 Member of the KWH Group 22 Kuntatekniikka 3/2013