Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano
Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas I Varputurvekangas II Mustikkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II Ruohoturvekangas I Mustikkaturvekangas II Ruohoturvekangas II Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee II-tyypin turvekankaita Osittain puustoiset sekatyypin suot Turve Puuttomat nevat Pohjavesi
Isovarpuräme Hannu Nousiainen
Isovarpuräme Varputurvekangas I
Lyhytkorsiräme
Lyhytkorsiräme Varputurvekangas II
750 dd 830 dd 1000 dd Onko enää jatkoinvestointikelpoinen eli onko uuden puusukupolven perustaminen taloudellisesti kannattavaa? Metsätalouden ulkopuolelle jääviä vanhoja ojitusalueita ovat ainakin: - Kaikki jäkäläturvekankaat - Kaikki varputurvekankaat alle 1000 dd lämpösumma-alueilla - Puolukkaturvekankaat alle 830 dd lämpösumma-alueilla - Kaikki ojitusalueet alle 750 dd lämpösumma-alueilla - Lämpösummasta ja kasvupaikasta riippumatta puustot alle 45 m 3 /ha Ilmatieteen laitos Tapio Kaikkiaan yhteensä 830 000 ha eli 17% ojitetusta pinta-alasta
Lyhytkorsiräme Varputurvekangas II Laikut hyvin pinnanmyötäisiä raapaisuja Kunnostusojitus laikutuksen yhteydessä Uudistamisen kustannukset vaikuttavat olennaisesti uuden puusukupolven perustamisen kannattavuuteen Mätästys ja istutus liian kallista Siemenpuuhakkuu ja luontainen uudistaminen - kevyt pintamuokkaus (laikutus) turvekankailla - rahkasammalvaltaisilla ojitusalueilla mahdollista myös ilman muokkausta
Isovarpuräme Varputurvekangas I Kääntömätäs laikun ja naveromättään välimuotona Männyn kylvö - Kylvö mieluummin mättäille, toissijaisesti laikkuihin - Laikutus ensisijaisesti luontaista uudistamista varten - Kääntömätäs kosteampi itämisalusta Naveromätästys
Lyhytkorsiräme Varputurvekangas II Keidasräme, rahkaräme Jäkäläturvekangas Kolmannes metsätaloudellisesti kannattamattomista ojitusalueista on metsämaaksi luokiteltavaa (kasvu >1m 3 /ha/v) uudistamisvelvoite - Mikäli leimikko taloudellisesti korjuukelpoinen, tehdään siemenpuuhakkuu ilman muokkausta - Jätetään vähintään 40-50 runkoa hehtaarille siemenpuiksi - Ei enää jatkotoimenpiteitä - Keidasrämeen, lyhytkorsirämeen ja nevan kohdalla toinen mahdollisuus on teettää ennallistamissuunnitelma
Lyhytkorsiräme Varputurvekangas II Keidasräme, rahkaräme Jäkäläturvekangas Kitumaan ojitusalueet (kasvu alle 1m 3 /ha/v) ei uudistamisvelvoitetta - Mikäli leimikko taloudellisesti korjuukelpoinen, hakataan mutta jätetään 20 runkoa /ha - Korjuukelpoisuuden äärimmäisenä alarajana on korjuukertymän oltava 20-30 m 3 /ha runkokoosta ja hakkuutavasta riippuen, mikäli leimikon koko vähintään 5 ha - Ei enää jatkotoimenpiteitä - Voidaan myös ennallistaa eli puuston poiston jälkeen ojat umpeen
Korpiräme Puolukkaturvekangas I
Korpiräme Puolukkaturvekangas I Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu
Korpiräme Puolukkaturvekangas I Mätästys ja männyn istutus tai kylvö - Oksikkuus ja huono laatu suurena riskinä istutettaessa mäntyä mättäille - Kuusen istutus hyvänä vaihtoehtona Luontainen uudistaminen - Vesoittuminen ei suuri ongelma - Laikutus, kääntömätästys
Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II
Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Mätästys ja kuusen istutus mustikkaturvekankaalle Männyn tai kuusen istutus puolukkaturvekankaalle - Oksikkuus ja huono laatu suurena riskinä istutettaessa mäntyä turvemättäille Riittääkö kalium turpeessa II-tyypin kohteilla? - Tuhkalannoitus
Sararäme Puolukkaturvekangas II Kuusialikasvokset
Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II
Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Kuusialikasvokset Alikasvoksen vapauttaminen vai erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu II-tyypin turvekankaiden alikasvokset ovat Useimmiten syntyneet uudisojituksen jälkeen niiden vuosikymmenten aikana, jolloin pintakasvillisuus on vielä ollut rahkasammalvaltainen. Nykyisessä turvekangasvaiheessa ei uuden Taimiaineksen syntyminen ole enää yhtä runsasta
Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Ei alikasvoksia Siemenpuuhakkuu Vesoittumisongelma riippuu valtapuukoivujen ja alikasvoskoivujen määrästä
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Alikasvosryhmiä ja taimiainesta
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Alikasvosryhmiä ja taimiainesta Luontainen uudistaminen korpikaistaleissa Väljennykset ja taimiryhmien vapautus
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Luontainen uudistaminen korpikaistaleissa Väljennykset ja taimiryhmien vapautus
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Alikasvosryhmiä ja taimiainesta Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu Väljennykset ja taimiryhmien vapautus
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ei alikasvoksia
Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ei alikasvoksia Pienaukko- ja poiminta- Erirakenteisuuteen tähtäävä hakkuu hakkuun yhdistelmä Pienaukko- ja poimintahakkuun yhdistelmä
Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ruohoinen sarakorpi Ruohoturvekangas II Avohakkuun jälkeinen kaksijaksoisuuteen tähtäävä luontainen kuusen uudistaminen Jos kuusi syntyy lähes samanaikaisesti hieskoivun kanssa, kasvatetaan koivua vain verhopuustona (varhaisperkaus 4000-5000 rungon tiheyteen)
Avohakkuun jälkeinen kaksijaksoisuuteen tähtäävä luontainen kuusen uudistaminen Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ruohoinen sarakorpi Ruohoturvekangas II Jos kuusi syntyy sen jälkeen kun koivikko on perattu 2000 rungon kasvatustiheyteen, tehdään koivun ensiharvennus mahdollisimman varhain ja voimakkaana (600-700 r/ha). Koivu poistetaan kuusen ensiharvennuksessa
Avohakkuun jälkeinen kaksijaksoisuuteen tähtäävä luontainen kuusen uudistaminen Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ruohoinen sarakorpi Ruohoturvekangas II Jos kuusi syntyy vasta koivikon ensiharvennuksen jälkeen, poistetaan koivu kuitupuukasvatuksen kiertoajalla (50 v). Etelä-Suomen ruohoturvekankaiden koivikoissa tehdä vielä tukkikasvatukseen tähtäävä toinen harvennus 200-300 rungon tiheyteen.
Hannu Nousiainen