LAUSUNNOT, HANGON YMPÄRISTÖYHDISTYS Vastine ja vaihtoehtojen. Märsanin alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNNOT, HANGON YMPÄRISTÖYHDISTYS Vastine ja vaihtoehtojen. Märsanin alue"

Transkriptio

1 Talousmetsäsuunnitelmaehdotus Palautteet ja vastine ehdotukset Yhteenveto sisältää kirjallisesti jätetyt mielipiteet ja pyydetyt lausunnot. Vastineet on laadittu Hangon kaupungin teknisen ja ympäristöviraston toimesta. LAUSUNNOT, HANGON YMPÄRISTÖYHDISTYS Kuvion numero / alkuperäisen suunnitelman tiedot Palautteen sisältö Vastine ja vaihtoehtojen vertailu Päätösehdotus 801???? 107 puuttuu ,1 ha Märsanin alue null null Ei tietoja Kuvio 107: Märsanin länsiosan luonnonsuojelullisesti arvokkain vanhan metsän kuvio (5,7 ha), johon liittyy lounaispuolelta luonnonsuojelullisesti arvokkaita kangas-, kalliometsä- ja rämekuvioita. Kuvion puusto on rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista ja valtapuuston muodostavat noin 80-vuotiaat männyt, kuuset ja koivut. Osa puustosta on tätä vanhempaa. Kuviolla on jo nyt merkittävästi kuusi- ja mäntylahopuuta (arviolta 5-10 kuutiometriä ha). Kuvio on erinomaista virkistysmetsää. Sen arvoa lisää liittyminen muihin luontoarvoja omaaviin metsäkuvioihin.kuviolle esitetyt pienaukkohakkuut merkitsevät merkittävien luonto- ja virkistysarvojen heikentämistä ilman perusteita. Ei tietoja ,2 ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kuusi 318,4 m³/ha(83,6%) Mänty 42 m³/ha(11%) Rauduskoivu 20,5 m³/ha(5,4%) Yhteensä: 380,9 m³/ha Kuusi - ikä 75 vuotta, ppa 27 m²/ha, runkoja 316 kpl/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 61 kpl/ha Kuvio 112: Epäammattimaisen isoksi kuvioitu "kuvio" (10,2 ha) sisältää sekä kasvillisuuden, puulajisuhteiden, puustorakenteen että mahdollisen metsänhoitotarpeen näkökulmasta sen verran erilaisia osa-alueita, että kuviointi tulisi tehdä uudestaan. Alueella on mm. melko yksijaksoisia kuusivaltaisia osia sekä rakenteeltaan erirakenteisia osia, joissa on myös merkittävästi aluspuustoa. Kuviolle on esitetty tehtäväksi määrittelemätöntä määrää (kooltaan niin ikään määrittelemättömiä) pienaukkoja. Esitämme toimenpiteen korvaamista ulkoilureittien varsien huonokuntoisten puiden poimintahakkuulla. Valtaosa reittien varsien puustosta on vielä melko hyväkuntoista, mutta keski- ja pohjoisosissa on jo näkyvämmin huonokuntoisiksi suunnitelmakaudella kehittyviä puita. Kuvion luontoarvojen lisäämisen kannalta hyvin kustannustehokas toimi olisi jättää ainakin osa kaadettavista rungoista maalahopuuksi. 1

2 Rauduskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 35 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kunnostusojitus ,7 ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Mänty 271,8 m³/ha(100%) Yhteensä: 271,8 m³/ha Mänty - ikä 60 vuotta, ppa 31 m²/ha, runkoja 686 kpl/ha Harvennus Kuvio 113 (4,7 ha kuvio), yksijaksoista varttunutta väljää männikköä, vähäisempi määrä hieman tiheämpää. Jos kuviolla tehdään harvennusta, niin hyvin kevyenä ja huomioiden tarve välttää reittien näkymistä toiselle reitille. Kuvionum ero ,7 ha ER Vain kun maa on jäässä Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kuusi 152,8 m³/ha(54,5%) Rauduskoivu 47,5 m³/ha(16,9%) Mänty 70,7 m³/ha(25,2%) Haapa 9,5 m³/ha(3,4%) Yhteensä: 280,5 m³/ha Kuusi - ikä 60 vuotta, ppa 15 m²/ha, runkoja 361 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 45 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 120 kpl/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 122 kpl/ha Kuvio 114: Monipuolinen eri-ikäisrakenteinen neljän puulajin sekametsä (1,7 ha), johon rajoittuu ulkoilureitti. Kuviolle on esitetty poimintahakkuuta. Suunnitelmakaudella on tarvetta korkeintaan muutamien reitin varren huonokuntoisempien puiden alas otolle. Sopivat hyvin maalahopuuksi kuviolle. 2

3 Haapa - ikä 45 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 24 kpl/ha Poimintahakkuu ei tietoja 804 ei tietoja 800 ei tietoja Kuvio 116: Luontoarvoja omaavien metsäkuvioiden keskellä sijaitseva pienehkö (0,7 ha) kuvio, jolla kasvaa nuorta puustoa hyvin tiheässä. Puustotiedoissa on ilmeinen virhe eli koivun osuus on pääosalla kuviosta ilmoitetun noin 5 % sijasta yli 40 %. Kuviolle on esitetty toimenpiteinä ensiharvennusta sekä ennakkoraivausta. Kuvio sopisi erittäin hyvin jätettäväksi kehittymään suojakuvioksi eläimistölle. Esitämme siksi toimenpiteestä luopumista. Mikäli kuvio kuitenkin päätetään käsitellä, suosittelemme harvennuksen toteuttamista tavalla, joka vähentää männyn suhteellista osuutta sekä säästää alikasvoksena kasvavaa lehtipuuta. Kuvio 119: Varttunutta havusekametsää, jossa kasvaa männyn ja kuusen joukossa myös hieman pihtaa ja jokunen lehtipuu. Puuston rakenne on jo nyt melko väljää, joten esitetylle lisäharvennukselle ei ole perusteita. Esitetty toimenpide (harvennushakkuu) on syytä poistaa ja korvata vieraslaji pihdan poistolla. Kuvio 120: Monipuolinen kolmen puulajin varttunut sekametsäkuvio (1,8 ha), jonka esitetystä harvennushakkuusta on pelkästään haittaa luontoarvoille sekä metsän tunnulle. Esitämme toimenpiteestä luopumista ,4 ha Myös kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty 228,3 m³/ha(72%) Kuusi 57 m³/ha(18%) Rauduskoivu 26,6 m³/ha(8,4%) Haapa 5,3 m³/ha(1,7%) Yhteensä: 317,2 m³/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 21 m²/ha, runkoja 278 kpl/ha Kuusi - ikä 75 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 76 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 2,5 m²/ha, runkoja 44 kpl/ha Haapa - ikä 75 vuotta, ppa 0,5 m²/ha, runkoja 5 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 122: Puustoltaan monipuolinen vanhapuustoinen metsikkökuvio (3,4 ha), jota on esitetty pienaukotettavaksi. Esitämme toimenpiteestä luopumista. 3

4 802 ei tietoja Kuvio 123: Vanhaa mäntyä ja kuusta kasvava kuvio (2,7 ha) tonttien ja teiden välissä. Hyvää virkistysmetsää jo nyt. Esitämme esitetyn pienaukkohakkuun korvaamista suunnitelmakauden loppupuoliskolla tapahtuvalla huonokuntoisten puiden poimintahakkuulla tonttien ja tien laidasta. Kuvionum ero 124 Inventoi nti ,3 ha Uudistuskypsä metsikkö Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty 123,8 m³/ha(48,8%) Kuusi 98,9 m³/ha(39%) Rauduskoivu 25,6 m³/ha(10,1%) Lehtikuusi 5,5 m³/ha(2,2%) Yhteensä: 253,8 m³/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 11 m²/ha, runkoja 129 kpl/ha Kuusi - ikä 75 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 136 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 2,5 m²/ha, runkoja 38 kpl/ha Lehtikuusi - ikä 75 vuotta, ppa 0,5 m²/ha, runkoja 7 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 124: Puulajisuhteiltaan ja rakenteeltaan melko monipuolinen kolmen pääpuulajin sekametsäkuvio, joukossa lisäksi muutamia istutettuja lehtikuusia. Tälle 8,3 ha metsikkökuviolle on esitetty pienaukkohakkuuta. Toimenpide on luonto-, virkistys- ja maisemaarvoille haitaksi, joten esitämme siitä luopumista. 801 ei tietoja 801 ei tietoja Kuvio 126: Monipuolinen neljän puulajin sekametsä, jonka rakenne on eri-ikäisrakenteinen. Kuvio rajautuu lännessä ulkoilureittiin. Kuviolle on esitetty poimintahakkuuta. Maastokäynnillä tähän ei havaittu perusteita, joten esitämme toimenpiteen poistamista. Mikäli reitin varresta katsotaan tarpeelliseksi kaataa joitakin puita, nämä kannattaa jättää maalahopuuksi kuviolle. Kuvio 129: Vanhapuustoinen mäntyvaltainen metsä (4,1 ha), jossa kasvaa sekapuuna neljännes eri-ikäistä kuusta sekä vähän koivua. Puuston rakenne on hyvä jatkokehityksen kannalta eikä perusteita esitetyille pienaukkohakkuille ole. Esitämme hakkuuesityksen poistamista. 4

5 Kuvionu mero 130 Invento inti ha Uudistuskypsä metsikkö Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(74.1%) Kuusi 74.1 m³/ha(25.9%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 21 m²/ha, runkoja 396 kpl/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 132 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 130: Rakenteeltaan melko luonnonmukainen mänty- ja kuusimetsäkuvio (6,7 ha). Sekä kuusissa että männyissä on merkittävää ikä- ja kokovaihtelua, joka ei näy kuviotiedoissa. Kuviolle on esitetty pienaukkohakkuuta. Kuvio on jo nykyisellään hyvää virkistysmetsää ja sen luontoarvot ovat kehittymässä hyvään suuntaan (mm. lahopuuta muodostumassa). Puuston rakenne ei myöskään ole yksipuolinen eli ei ole tarvetta keinotekoiselle uudistamisen tukemiselle. Esitämme kuvion jättämistä toimenpiteiden ulkopuolelle ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas Kuusi m³/ha(63.6%) Mänty 97.8 m³/ha(36.4%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 15 m²/ha, runkoja 227 kpl/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 105 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 135: Vanhapuustoinen, melko yksijaksoiseksi harvennettu kuusi-mäntymetsä (4,3 ha). Puusto on jo sen verran väljää, että paikoin on alkanut nousemaan nuorta kuusta. Esitetty kuvion pienaukkohakkuu on virkistysalueelle turhan raju toimenpide. Esitämme, että kuvion puuston annetaan kehittyä suunnitelmakausi levossa ja hoitona on lähivuosikymmeninä lähinnä tien ja metsäpolun varren mahdollisten kaatumavaarallisten puiden kaato maalahopuuksi. Tämä edistäisi myös nuoremman puuston vaiheittaista uudistumista. Tällä hetkellä ongelmapuita ei vaikuttaisi olevan., 5

6 ha ER Myös kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 115 vuotta, ppa 6 m²/ha, runkoja 113 kpl/ha Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 11 m²/ha, runkoja 243 kpl/ha Mänty - ikä 45 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 176 kpl/ha Poimintahakkuu Kuvio 136: Eri-ikäisrakenteinen mäntymetsä, jossa kasvaa kaikenikäistä mäntyä nuorista puista yli 120-vuotiaisiin puihin. Maastokäynnin perusteella alueella ei havaittu vaarallisia puita, joten esitetty poimintahakkuu on toimenpiteenä tarpeeton. Esitämme toimenpiteen poistamista ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Mänty m³/ha(79.9%) Kuusi 50.9 m³/ha(20.1%) Yhteensä: 253 m³/ha Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 20 m²/ha, runkoja 408 kpl/ha Kuusi - ikä 65 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 144 kpl/ha Harvennus Ennakkoraivaus Kuvio 137: Kuvion (4,3 ha) puusto on jo nyt melko väljäasentoista mäntyvaltaista puustoa vaihtelevalla kuusialikasvoksella sekä joukolla varttunutta kuusta. Esitetty harvennushakkuu yhdistettynä ennakkoraivaukseen tekee metsiköstä luonnottoman harvan, hävittää alikasvoksen myötä metsän tuntua ja heikentää siten myös metsän virkistysarvoa. Se hidastaisi myös luontoarvojen (eriikäisrakenne, lahopuun muodostuminen) kehittymistä. Esitämme toimenpiteistä luopumista ha Myös sulan maan, mutta Kuvio 146: Kolmen puulajin varttunut sekametsä (2,1 ha), joka on jo nyt melko väljäasentoista. Tienvarsimetsänä kuviota olisi suojavyöhykeominaisuuksien kannalta järkevää kehittää mahdollisimman tiheäpuustoisena. Esitämme esitetystä harvennushakkuusta luopumista. 6

7 ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(65.4%) Kuusi 52.9 m³/ha(22.8%) Rauduskoivu 27.4 m³/ha(11.8%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 21 m²/ha, runkoja 396 kpl/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 132 kpl/ha Pienaukiohakkuu ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kuusi 163 m³/ha(69%) Mänty 73.4 m³/ha(31%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 80 vuotta, ppa 16 m²/ha, runkoja 242 kpl/ha Mänty - ikä 90 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 73 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 149: Vanhapuustoinen havusekametsä (5,6 ha) on esitetty käsiteltäväksi pienaukkohakkuilla. Esitämme hakkuista luopumista. 331 ER ha Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Myös kelirikon aikana Kuvio 331: Omassa sarjassaan erittäin edustava eriikäisrakenteinen mäntymetsä (7,6 ha), jonka puustorakenne vastaa luonnontilaisen kaltaista. Vastaavia männikköjä on Hangossa hyvin niukasti. Kuvio täyttää rakenteensa takia karun METSO-kangasmetsän luokan II kuvion kriteerit eli on siten luonnonsuojelullisesti arvokas. Kuviolta löytyy eri-ikäistä mäntyä nuorista puista yli satavuotiaisiin puihin ja myös hieman lahopuuta. Kuvio on myös virkistyskäytön kannalta hyvässä tilassa. Kuviolle esitetyt pienaukkohakkuut pilaisivat harvinaislaatuisen ehyen metsikön täysin ilman asiaperustetta. Eri-ikäisrakenteiseen metsikköön ei virkistysalueella ylipäätänsäkään kannata tuoda pienaukkohakkuita, jotka sopivat korkeintaan yksipuolisten ja yksijaksoisten metsiköiden rakenteen parantamiseen. Esitämme 7

8 Mänty m³/ha(97.9%) Rauduskoivu 2.6 m³/ha(2.1%) Yhteensä: m³/ha hakkuutoimenpiteen poistamista. Mänty - ikä 90 vuotta, ppa 12 m²/ha, runkoja 210 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 45 vuotta, ppa 0.5 m²/ha, runkoja 32 kpl/ha Mänty - ikä 45 vuotta, runkoja 450 kpl/ha Pienaukiohakkuu ha Myös kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Mänty m³/ha(92.8%) Kuusi 10.2 m³/ha(3.7%) Rauduskoivu 9.5 m³/ha(3.5%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 26 m²/ha, runkoja 454 kpl/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 24 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 70 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 24 kpl/ha Harvennus Kuvio 332: Melko väljällä tilarakenteella kasvavaa varttunuttavanhahkoa puustoa. Esitetty harvennushakkuu tekisi metsästä luonnottoman harvapuustoisen. Esitämme toimenpiteestä luopumista ha Myös kelirikon aikana Mänty 87 m³/ha(36.1%) Rauduskoivu 74.4 m³/ha(30.9%) Kuusi 79.7 m³/ha(33.1%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 90 vuotta, ppa 8 m²/ha, runkoja 140 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 90 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 122 kpl/ha Kuusi - ikä 90 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 122 kpl/ha Kuvio 333: Melko väljään asentoon harvennettua kolmen pääpuulajin vanhaa sekametsää (2,2 ha). Uudistumista tapahtuu jo nyt ja se kiihtyy muutaman luontaisen puukuoleman jälkeen. Esitetty suojuspuuhakkuu on virkistysalueella turhan raju toimenpide. Esitämme siitä luopumista. 8

9 Suojuspuuhakkuu Kuusen istutus 2024 Laikutus 2024 Moottoriradan ympäristö ha Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Myös kelirikon aikana Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 17 m²/ha, runkoja 668 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 91: Hyvin iso kuvio (16,7 ha), jolla kasvaa varttunutta männikköä. Metsää on harvennettua eivätkä sen luontoarvot nyt tai lähitulevaisuudessa ole merkittäviä. Alue on kuitenkin suosittua virkistysaluetta ja osa samaa itälänsisuuntaista metsäistä luonto- ja viheraluekokonaisuutta, joka ulottuu Märsanista itään Furunäsin alueelle. Kuviolle on esitetty pienaukkohakkuuta määrittelemättä pienaukkojen kokoa tai määrää. Alueen männikkö on vielä sen verran hyvässä kunnossa ja puusto nuorta (65 v) että radikaaleihin uudistamistoimiin ei kannata 10-vuotiskaudella lähteä. Esitämme toimenpiteestä luopumista ha Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Myös kelirikon aikana Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 17 m²/ha, runkoja 409 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 94: Hyvin iso kuvio (16,2 ha), jossa kasvaa varttunutta männikköä. Metsää on harvennettua eivätkä sen luontoarvot nyt tai tulevaisuudessa ole merkittäviä. Alue on kuitenkin suosittua virkistysaluetta ja osa samaa itälänsisuuntaista metsäistä luonto- ja viheraluekokonaisuutta, joka ulottuu Märsanista itään Furunäsin alueelle. Kuviolle on esitetty pienaukkohakkuuta määrittelemättä pienaukkojen kokoa tai määrää. Alueen männikkö on vielä sen verran hyvässä kunnossa ja puusto nuorta (65 v) että radikaaleihin uudistamistoimiin ei kannata 10-vuotiskaudella lähteä. Puusto suojaa maantien meteliltä. Esitämme toimenpiteestä luopumista ha Kuvio 95: Melko yksijaksoiseksi harvennettua 75-vuotiasta mäntyvaltaista metsää (4,9 ha), seassa viidennes kuusta ja hieman koivua. Puusto on vielä sen verran hyväkuntoista ja nuorta (75 v) että esitettyihin uudistamistoimiin (pienaukotus) ei kannata ainakaan vielä lähteä. Lähinnä saattaa olla perusteita poimia 9

10 Myös kelirikon aikana yksittäisiä huonokuntoisia puita (lähinnä kuuset) polkujen ja reittien läheisyydestä. Esitämme toimenpiteen poistamista. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(74.4%) Kuusi 42.4 m³/ha(20.8%) Rauduskoivu 9.9 m³/ha(4.9%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 15 m²/ha, runkoja 262 kpl/ha Kuusi - ikä 75 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 70 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 17 kpl/ha Pienaukiohakkuu ha Myös kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(81.6%) Rauduskoivu 27.4 m³/ha(18.4%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 13 m²/ha, runkoja 265 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 87 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 96: Vanhapuustoista mäntyvaltaista puustoa, jossa kasvaa hieman koivua joukossa. Metsä (1,6 ha) on harvennettu yksijaksoiseksi. Puusto on sen verran hyväkuntoista ja nuorta (75 v), että esitettyyn pienaukottamiseen ei kannata suositulla virkistysalueella välttämättä lähteä. Todennäköisesti tällä kuviolla kannattaisi suunnitelmakaudella tyytyä lähinnä mahdollisten tien varteen kehittyvien huonokuntoisempien puiden kaatamiseen. Puusto suojaa maantien meteliltä. Längbodauddenin alue ha Myös kelirikon aikana Kuvio 57: Luonnontilaisen kaltaisella tilarakenteella kasvava eriikäisrakenteinen mäntymetsä, jonka puustossa on vuotiasta mäntyä ja jokunen vanhempikin mänty-yksilöä. Hangon mäntymetsien oloissa edustavan metsikkörakenteen arvoa nostaa kuvio iso koko (5,2 ha). Kuvio täyttää rakenteensa takia karun METSO-kangasmetsän luokan II kuvion kriteerit eli on siten luonnonsuojelullisesti arvokas. Esitetty pienaukkohakkuu pilaisi kuvion edustavan rakenteen ja olisi myös virkistyskäytön kannalta haitallinen. Esitämme, että kuviolle esitetystä toimenpiteestä luovutaan. 10

11 Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 110 vuotta, ppa 12 m²/ha, runkoja 159 kpl/ha Mänty - ikä 50 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 309 kpl/ha Mänty - ikä 10 vuotta, ppa 0.3 m²/ha, runkoja 1000 kpl/ha Pienaukiohakkuu Kuvio 40 Furunäsin laavu. Esitetty pienaukkohakkuu. Laavu kuviolla 39 on suosittu retkikohde. Laavulle kulkeva polku menee kuvion 40 läpi. Alueella paljon hyvin säilyneitä sotakuoppia ja hyvät marjamaat. Hakkuu olisi virkistyskäytön kannalta hyvin haitallinen. Myös alueen itäpuolella olevat Forcitin talot tulisivat näkyviin. Motocross-radan ympäristön metsät 179,1 ei tietoja Kuvio 68: Metsäalue (4,7 ha) on harvennettu jo sen verran väljään asentoon, että valtapuuston alla on alkanut tapahtumaan nuoremman puuston uudistumista. Esitämme siemenpuuhakkuista (tai vaihtoehtona tarjotuista pienaukkohakkuista) luopumista ja kuvion jättämistä rauhassa. 839 ei tietoja Kuvio 74: Iso metsikkökuvio (7,8 ha), jossa väljään asentoon harvennetun koivuvaltaisen puuston joukossa kasvaa kituvaa istutettua nuorta mäntyä, nuorta lehtipuuta sekä osin luontaista nuorta kuusta. Uudistumista tapahtuu jo nyt luontaisesti, joten sitä ei tarvitse vauhdittaa. Kuviolle on esitetty suojuspuuhakkuuta. Esitämme toimenpiteestä luopumista ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(52.4%) Rauduskoivu 59.3 m³/ha(20.5%) Kuusi 78.3 m³/ha(27.1%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 50 vuotta, ppa 15 m²/ha, runkoja 332 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 50 vuotta, ppa 6 m²/ha, runkoja 133 kpl/ha Kuusi - ikä 40 vuotta, ppa 8 m²/ha, runkoja 353 kpl/ha Harvennus Kuvio 75: Kolmen peruspuulajin muodostamaa melko monipuolista varttunutta sekametsää. Esitämme kuvion jättämistä kehittymään ilman esitettyä harvennushakkuuta. 11

12 ha Nuori kasvatusmetsikkö Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Mänty m³/ha(71.5%) Rauduskoivu 43.7 m³/ha(22.1%) Kuusi 12.8 m³/ha(6.5%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 35 vuotta, ppa 19 m²/ha, runkoja 945 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 35 vuotta, ppa 6 m²/ha, runkoja 452 kpl/ha Kuusi - ikä 35 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 226 kpl/ha Harvennus Kunnostusojitus Ennakkoraivaus Kuvio 78: Monipuolista varttunutta noin 35-vuotiasta sekapuustoa, jossa kasvaa männyn, koivun ja kuusen joukossa myös hieman haapaa. Esitämme kuvion jättämistä kehittymään ilman esitettyä harvennushakkuuta ha Vain kun maa on jäässä Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas Kuusi m³/ha(73.6%) Haapa 20.5 m³/ha(7.9%) Rauduskoivu 28.5 m³/ha(11%) Mänty 19.4 m³/ha(7.5%) Yhteensä: 259 m³/ha Kuusi - ikä 45 vuotta, ppa 18 m²/ha, runkoja 398 kpl/ha Haapa - ikä 65 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 30 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 45 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 106 kpl/ha Mänty - ikä 45 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 71 kpl/ha Harvennus Kunnostusojitus Kuvio 79: Melko voimakkaasti muutamia vuoisia sitten harvennettu neljän puulajin varttunut sekametsä (3,7 ha). Ei perustetta lisäharvennukseen. Esitämme toimenpiteestä (harvennushakkuu ) luopumista. 12

13 Furuvikin luonnonsuojelualueen pohjoispuoliset metsät ha Myös kelirikon aikana Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Kuvio 180: Suunnitelmaluonnoksessa esitetty harvennushakkuu on jo toteutettu. Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 30 m²/ha, runkoja 955 kpl/ha Harvennus ei tietoja Kuvio 181: Suoraan Furuvikin luonnonsuojelualueeseen liittyvä metsikkökuvio (6,5 ha). Kuvion puusto lähenee luonnontilaisen kaltaista eli puustossa on monenikäistä mäntyä nuorista puista yli 110-vuotiaisiin puihin. Kuviolla on myös jonkin verran eri-ikäistä mäntylahopuuta. Kuvio täyttänee kuivana kankaana METSO IIluokan karun kangasmetsän kriteerit ja se on myös hyvää virkistysmetsää. Esitetty harvennushakkuu on luonto- ja virkistysarvoille selvästi haitallinen, joten esitämme toimenpiteestä luopumista. Orvokkitien metsät ha Vain kun maa on jäässä Kuvio 182: Suunnitelmaluonnoksessa esitetty avohakkuu on toteutettu. Mänty m³/ha(42.3%) Kuusi 78.3 m³/ha(29.8%) Hieskoivu 73.1 m³/ha(27.8%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 11 m²/ha, runkoja 167 kpl/ha Kuusi - ikä 65 vuotta, ppa 8 m²/ha, runkoja 151 kpl/ha Hieskoivu - ikä 65 vuotta, ppa 8 m²/ha, runkoja 282 kpl/ha 13

14 Avohakkuu Kunnostusojitus Männyn istutus 2019 Mätästys ei tietoja Kuvio 183: Suunnitelmaluonnoksessa esitetty avohakkuu on toteutettu ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi m³/ha(92.1%) Rauduskoivu 9.1 m³/ha(3.9%) Mänty 9.3 m³/ha(4%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 60 vuotta, ppa 22 m²/ha Rauduskoivu - ikä 60 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 29 kpl/ha Mänty - ikä 60 vuotta, ppa 1 m²/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2019 Laikutus 2019 Kuvio 186: Suunnitelmaluonnoksessa esitetty avohakkuu on jo toteutettu Pumppaamon metsä (Björkkullan palsta) Yleistä palstasta: Kyseessä on monipuolisia, joskin osin melko voimakkaassa metsätalouskäytössä 2000 luvulla olleita kangas, lehto ja kalliometsiä sisältävä palsta. Palstaa monipuolistavat useat vesitaloudeltaan luonnontilaiset, suojelemattomat räme ja korpisuot. Palstan itäosassa on olemassa oleva suojelualue. Palstan suojelemattomat piensuot muodostavat keskeisen osan valtakunnallisesti arvokkaaksi soidensuojelun täydennysohjelmatyön yhteydessä todetusta Anckarsin piensuokeskittymästä. Palstasta olisi mahdollista kehittää metsäluontoarvoiltaan merkittävä ja myös virkistyskäyttöön hyvin soveltuva metsäkokonaisuus noin 30 vuodessa. Tämä edellyttäisi alueen 14

15 metsien jättämistä hakkuiden ulkopuolelle. Metsäsuunnitelmaluonnokseen sisältyvät hakkuuesitykset tuhoavat tämän potentiaalin suurelta osin ja lisäksi vaurioittavat osaa alueen piensuoluonnosta ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(90.9%) Kuusi 17.2 m³/ha(9.1%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 60 vuotta, ppa 21 m²/ha, runkoja 926 kpl/ha Kuusi - ikä 60 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 88 kpl/ha Harvennus Kuvio 6 (1,9 ha): Rakenteeltaan ja puustoltaan melko monipuolinen metsäkuvio kalliomäkien välissä. Puustossa männyn ja kuusen ohella myös merkittävästi (5 10 %) koivua. Hieman myös lahopuuta. Esitetty harvennushakkuu haittaisi luontoarvojen kehittymistä eikä toisi muita erityisiä hyötyjä. Esitämme toimenpiteestä luopumista ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kuusi 31.3 m³/ha(13.8%) Mänty m³/ha(47.1%) Haapa 88.9 m³/ha(39.1%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 40 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 176 kpl/ha Mänty - ikä 60 vuotta, ppa 11 m²/ha, runkoja 192 kpl/ha Haapa - ikä 60 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 157 kpl/ha Harvennus Ennakkoraivaus Kuvio 11 (0,9 ha): Aikaisemmilta harvennushakkuilta säästynyt, puustoltaan monipuolinen varttunut sekametsäkuvio. Erityisarvoa luonnonmukaisen epätasaisen puustorakenteen ohella haavan runsaudella (yli kolmannes puustosta). Esitetyt toimenpiteet (raivaus ja harvennushakkuu) kuvion kehittyville luontoarvoille ilmeisen haitallisia. Esitämme toimenpiteistä luopumista. 15

16 ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(60.2%) Rauduskoivu 66.5 m³/ha(27.5%) Kuusi 20.4 m³/ha(8.4%) Haapa 9.5 m³/ha(3.9%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 15 m²/ha, runkoja 262 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 70 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 122 kpl/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 35 kpl/ha Haapa - ikä 70 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 17 kpl/ha Siemenpuuhakkuu Äestys 2024 Männyn luontainen uudistaminen 2024 Kuvio 23 (5,6 ha): Iso ja melko heterogeeninen kuvio, jolle on esitetty siemenpuuhakkuuta kaudella Kuvio sijaitsee kahden arvokkaan luonnontilaisen suokuvion (kuviot 18 ja 32) välissä. Kuviolla kasvaa vaihtelevilla puulajisuhteilla mäntyä, kuusta, rauduskoivua ja haapaa. Metsä on harvennettu voimakkaasti 2000 luvulla. Tästä huolimatta monipuolinen puusto tekee siitä luontokuviona jossakin määrin kehityskelpoisen. Esitetty siemenpuuhakkuu merkitsee maisema ja virkistyskäyttöarvojen olennaista heikentymistä ja samalla menetettäisiin myös kuvion potentiaalia kehittyä luontoarvoiltaan hyväksi. Nykyinen puuston väljyys mahdollistanee jonkinasteisen luontaisen uudistumisen alkamisen. Esitämme hakkuista luopumista ha Vain kun maa on jäässä Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas Rauduskoivu m³/ha(89.4%) Mänty 10.5 m³/ha(5.4%) Kuusi 10.2 m³/ha(5.2%) Yhteensä: 195 m³/ha Rauduskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 17 m²/ha, runkoja 258 kpl/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 15 kpl/ha Kuusi - ikä 75 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 19 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2024 Laikutus 2024 Kuvio 29 (1,0 ha): Puulajisuhteiltaan ja rakenteeltaan melko monipuolinen koivuvaltainen metsä. Kuviota on esitetty avohakattavaksi. Esitetty toimenpide on luonto, virkistys ja maisema arvojen kannalta haitallinen, joten esitämme siitä luopumista. 16

17 825,6 ei tietoja Kuvio 32 (1,1 ha): Vesitaloudeltaan luonnontilainen suo, joka on kasvillisuudeltaan lähinnä korpirämettä. Puustoltaan melko monipuolinen ja eri ikäistä puustoa sisältävä. Suokuvio olisi tullut huomioida muuna arvokkaana luontokohteena, koska edustaa nykyisin vaarantuneeksi luokiteltua suoluontotyyppiä. Sen sijaan sitä on esitetty harvennushakattavaksi. Esitetty toimenpide heikentää olennaisesti luontoarvoja ilman mitään varsinaisia hyötyjä. Harkitsemattomasta toimenpiteestä on syytä luopua. Tvärminnen palsta Yleistä palstasta: Metsäpalstasta on hyvä mahdollisuus kehittää erityisesti Tvärminnen kylän asukkaita palveleva laaja ja monimuotoinen luonto ja virkistysalue, jonka luonto kattaa vaihtelun avoimista ja metsittyneistä dyyneistä vanhoihin havumetsiin. Merkittävä osa palstalle esitetyistä hakkuista ja hoitotoimenpiteistä heikentää palstan nykyisiä tai kehittyviä luontoarvoja. Lisäksi ne heikentävät "metsän tuntua" uusilla avohakkuualueilla, luomalla keinotekoisen harvapuustoisia metsiä sekä tuomalla Tvärminnentien vahvemmin näkyville ja kuuluville. Lisäksi eräisiin palstan nuoripuustoisiin metsiin on esitetty toimenpiteitä, joiden vaikutus luonto ja virkistysarvoihin on melko vähäinen ja mahdollisesti jopa hyödyllinen (virkistysarvot). Osa näistäkin toimenpiteistä on sellaisia, että ne hyötyisivät metsäsuunnitelmaluonnosta tarkemmasta ohjeistuksesta ha Taimikko yli 1,3 m Myös kelirikon aikana Kuvio 302: Kuviolla kasvaa nuorten mäntyjen joukossa myös pajuja ja ainakin yksi raita. Nämä kannattaa säästää taimikon hoidossa. Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas 17

18 Mänty 12.7 m³/ha(100%) Yhteensä: 12.7 m³/ha Mänty - ikä 15 vuotta, ppa 3.5 m²/ha, runkoja 3000 kpl/ha Taimikonhoito ha Myös kelirikon aikana Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Lisäteksti Harv????? Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 60 vuotta, ppa 21 m²/ha, runkoja 464 kpl/ha Harvennus Kuvio 304: Iso kuvio (7,3 ha), jolla kasvaa varttunutta männikkö, paikoin myös notkoja, joissa tervaleppää ja muuta lehtipuustoa. Esitetty harvennushakkuu ei aiheuttane luontohaittoja. Lehtipuustoiset notkot on syytä jättää kehittymään luontaisesti ja mahdolliset yksittäiset muutkin tervalepät säästää ha Myös kelirikon aikana Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 18 m²/ha, runkoja 398 kpl/ha Harvennus Kuvio 306: Puusto on jo nyt sen verran harvaa (määräksi arvioitu 398 kpl/ha, sama vaikutelma yhdistyksen maastokäynniltä), ettei esitetty lisäharvennus vaikuta perustellulta. Esitämme toimenpiteestä luopumista ha Kuvio 307: Puusto on jo melko väljäasentoista, joten lisäharvennus ei tunnu perustellulta. Esitämme siitä luopumista 18

19 Myös kelirikon aikana Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 20 m²/ha, runkoja 578 kpl/ha Harvennus Nuori kasvatusmetsikkö ha Vain kun maa on jäässä Hienoainesmoreeni Kuusi m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 45 vuotta, ppa 26 m²/ha, runkoja 1146 kpl/ha Ensiharvennus Ennakkoraivaus Kuvio 313: Nuoripuustoinen kuvio (2.9 ha), jota on esitetty ensiharvennettavaksi. Lisäksi on esitetty ennakkoraivausta. Valtaosa kuviosta on kuusikkoa, mutta ainakin itäpäässä kasvaa merkittävästi koivua. Pienempää koivua on myös muualla kuviolla. Kuviolla on myös pieni avoin suopainanne ja paikoin on lahopuustoa. Ensiharvennus on perusteltavissa etenkin kuusikko osilla. Toimenpiteissä on syytä säästää pääosa lehtipuustosta. Lisäksi harvennus kannatta toteuttaa ison kuvion (2,9 ha) sisällä vaihtelevalla volyymilla (=välillä voimakkaampaa, välillä vähäisempää harventamista ja sekapuustoisempien laikkujen silleen jättämistä). Tämä monipuolistaa kuvion puuston rakennetta pidemmällä tähtäyksellä ha Taimikko yli 1,3 m Vain kun maa on jäässä Kuusi 29.7 m³/ha(58%) Mänty 10.9 m³/ha(21.3%) Rauduskoivu 10.6 m³/ha(20.7%) Yhteensä: 51.2 m³/ha Kuvio 314: Ylispuukoivujen ja mäntyjen alla kasvavaa nuorta kuusikkoa ja kuusivaltaista puustoa, paikoin lehtipuita sekä jonkin verran nuorta mäntyä. Nuoren puuston käsittely (esitetty nuoren metsän kunnostusta) ei aiheuta olennaisia luontohaittoja. Vähäiset lehtipuut ja männyt kannattaa säästää. Nykyiset ylispuut (määräksi arvioitu 24 kpl/ha) kannattaa säästää ikijättöpuina jatkossakin. 19

20 Kuusi - ikä 15 vuotta, ppa 5.5 m²/ha, runkoja 2000 kpl/ha Mänty - ikä 85 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 12 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 85 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 12 kpl/ha Nuoren metsän hoito ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Lisäteksti Nuoria kuusiryhmiä voidaan säästää. Kuusi m³/ha(50.6%) Mänty 90.9 m³/ha(44.6%) Hieskoivu 9.9 m³/ha(4.9%) Yhteensä: 204 m³/ha Kuusi - ikä 85 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 94 kpl/ha Mänty - ikä 85 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 94 kpl/ha Hieskoivu - ikä 85 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 20 kpl/ha Kuusi - ikä 10 vuotta, ppa 0.2 m²/ha, runkoja 700 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2019 Mätästys 2019 Ennakkoraivaus Kuvio 315: Vanhapuustoinen havusekametsä, joka on aikanaan harvennettu melko harvapuustoiseksi. Tämän seurauksena kuviolle on noussut merkittävästi nuorta puustoa. Kuvion puuston kunto ja puuston rakenne tekee siitä erinomaisen kohteen jättää kehittymään ilman hakkuita. Nyt tämä 2,5 ha laajuinen kuvio on esitetty avohakattavaksi ja lisäksi on esitetty alikasviksen hävittävää ennakkoraivausta sekä laikkumätästystä. Toimenpiteistä on syytä luopua. Kyläläisten tärkeä polku kulkee alueen vieressä ha Nuori kasvatusmetsikkö Vain kun maa on jäässä Kuusi 59.5 m³/ha(53.2%) Mänty 42 m³/ha(37.5%) Hieskoivu 10.4 m³/ha(9.3%) Yhteensä: m³/ha Kuvio 317: Vanhojen ylispuumäntyjen alle luontaisesti kehittynyttä nuorta monipuolista sekapuustoa. Kuviolle on esitetty toimenpiteinä ensiharvennusta ja raivausta. 1,5 ha laajuinen kuvio toimii rauhaan jätettynä erinomaisena riistan ja muun häiriölle herkän eläimistön suojapaikkana. Toimenpiteistä on syytä luopua. Kyläläisten tärkeä polku kulkee alueen vieressä. 20

21 Kuusi - ikä 20 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 1400 kpl/ha Mänty - ikä 85 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 70 kpl/ha Hieskoivu - ikä 20 vuotta, ppa 1.5 m²/ha, runkoja 300 kpl/ha Ensiharvennus Ennakkoraivaus Kunnostusojitus ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Mänty m³/ha(47.8%) Kuusi m³/ha(45.5%) Hieskoivu 16.8 m³/ha(6.7%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 90 vuotta, ppa 11 m²/ha, runkoja 146 kpl/ha Kuusi - ikä 90 vuotta, ppa 10 m²/ha, runkoja 133 kpl/ha Hieskoivu - ikä 90 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 64 kpl/ha Kuvio 318: Rakenteeltaan monipuolinen ja melko iso (3,0 ha) kuvio, jossa vanhemman männyn, kuusen ja koivujen alla kasvaa nuorta kuusta. Kuvio on jo tällä hetkellä virkistyskäytön kannalta hyvässä tilassa. Valtapuusto on sen verran väljää, että uudistuminen etenee ilman kuviolle esitettyjä pienaukkohakkuita. Toimenpiteestä on syytä luopua. Kyläläisten tärkeä polku kulkee alueen halki ha Taimikko yli 1,3 m Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi 24 m³/ha(84.5%) Mänty 3.3 m³/ha(11.6%) Rauduskoivu 1.1 m³/ha(3.9%) Yhteensä: 28.4 m³/ha Kuusi - ikä 13 vuotta, ppa 2.4 m²/ha, runkoja 2000 kpl/ha Mänty - ikä 13 vuotta, ppa 0.4 m²/ha, runkoja 300 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 13 vuotta, ppa 0.3 m²/ha, runkoja 100 kpl/ha Taimikonhoito Kuvio 320: Nuoripuustoinen metsikkö, jossa kuusi valtapuu, lisäksi sekapuuna mäntyä ja hieman huonokuntoisen oloista (hirvien ja peurojen syömää?) koivua. Metsurityönä tehtävästä taimikonhoidosta ei liene haittaa luontoarvoille, marjastuksen kannalta rakenne paranee, jos tiheimpiä kohtia harvennetaan ja hakkuutähteet viedään pois. Taimikonhoidossa kannattaa säästää elinkelpoisilta vaikuttavat männyt ja koivut. 21

22 853 Kuusi m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi - ikä 95 vuotta, ppa 16 m²/ha, runkoja 212 kpl/ha Kuvio 321: Tvärminnen palstan metsäluonnoltaan arvokkain metsikkökuvio, jonka poikki kulkee viehättävä metsäpolku. Kuvion arvoa lisäävät sen läheisyydessä sijaitsevat vanhan metsän arvoja sisältävät kuviot 319 ja 326. Tämä 3,3 ha laajuinen kuvio on etelä ja keskiosaltaan vanhaa kuusivaltaista metsää, jossa sekapuuna kasvaa vanhoja mäntyjä. Kuvion pohjoisosassa metsikkö on lähinnä pitkälle kuusikoitunutta mänty kuusimetsää. Vanhemman puuston joukossa on koko kuviolla (etenkin pohjoisosa) myös nuorta ja varttunutta kuusta, jolle ei ole metsikkötiedoissa merkitty omia jaksoja. Kuvion puuston rakenne on luonnontilaisen kaltainen. Sen arvoa nostaa merkittävä eri ikäisen kuusilahopuun määrä. Määräksi on arvioitu maastokäynnillä noin 10 kuutiometriä/ha eli täyttää METSOohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaisen METSO I luokan kangasmetsän kriteerit. Lahopuissa on myös vaateliaan lajiston kannalta tärkeitä vanhoja maapuita. Kuviolle esitetty avohakkuu merkitsee merkittävien luontoarvojen heikentämistä. Samalla menetetään lähimaisemiltaan edustava (=vanha metsä polun varrella) metsikkö. Edellä mainituista syistä johtuen metsikkö on syytä jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Kyläläisten tärkeä polku kulkee alueen halki ha Kuiva kangas, vastaava suo ja varputurvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Myös kelirikon aikana Mänty - ikä 60 vuotta, ppa 19 m²/ha, runkoja 387 kpl/ha Harvennus Kuvio 324: Varttunutta melko väljäasentoista männikköä, jonka rakenne on alikasvoskuusien takia melko luonnonmukainen. Esitetty 1,4 ha laajuisen kuvion harvennushakkuu heikentäisi kehittyviä luontoarvoja, hyvää "metsän tuntua" sekä kuvion suojavyöhykearvoa suhteessa kaakkoispuoliseen maantiehen. Esitämme harvennushakkuusta luopumista. 22

23 ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi m³/ha(63.1%) Mänty 73.4 m³/ha(32.4%) Rauduskoivu 10.2 m³/ha(4.5%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 80 vuotta, ppa 13 m²/ha, runkoja 197 kpl/ha Mänty - ikä 80 vuotta, ppa 7 m²/ha, runkoja 106 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 80 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 15 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2026 Mätästys 2026 Kuvio 326: Vanhapuustoista kolmen pääpuulajin tuoretta kangasmetsää (1,2 ha), jonka pohjoisosan poikki kulkee polku. Vanhan metsän arvot ovat kehittymässä lyhyellä aikavälillä, ei vielä aivan yhtä edustavaa kuin lähikuvio 321. Selvä tukialue sille jo nykyisellään. Esitetty avohakkuu merkitsisi kehittyvien luontoarvojen heikentämistä sekä vaurioittaisi osaltaan kuvion 321 kaakkoisosan suojaisaa pienilmastoa. Esitämme hakkuista luopumista. Kyläläisten tärkeä polku kulkee alueen halki ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Mänty m³/ha(66.8%) Kuusi 52.9 m³/ha(21.9%) Rauduskoivu 27.4 m³/ha(11.3%) Yhteensä: 242 m³/ha Mänty - ikä 65 vuotta, ppa 16 m²/ha, runkoja 302 kpl/ha Kuusi - ikä 65 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 94 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 65 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 66 kpl/ha Harvennus Kuvio 327: Varttunutta kolmen puulajin metsää. Valtapuuston rakenne on jo tällä hetkellä sen verran väljä, että esitetty harvennushakkuu muuttaa metsän luonnottoman harvaksi. Tällä hetkellä tämän metsän puuston tiheys on hyvä muun muassa marjastuksen kannalta. Metsikkö kannattaa pitää puustoltaan tavanomaista talousmetsää tiheämpänä myös sen takia, että se toimii suojavyöhykkeenä läheisen maantien suuntaan. Esitämme harvennushakkuusta luopumista. Kyläläisten tärkeä polku kulkee alueen halki. Lentokentän ympäristön metsät 23

24 Yleistä alueen metsistä ja soista: Alueen metsillä ja soilla on takanaan pitkällinen metsätaloushistoria, minkä takia alueen metsissä on niukasti tällä hetkellä luontoarvoiltaan merkittäviä kuvioita. Muutamia tällaisia kuitenkin löytyy. Lisäksi osa muista metsistä on monipuolisen puuston ja osin luonnonmukaisen metsikkörakenteen takia kehityskelpoisia eli niiden luontoarvot kehittyvät melko nopeassa ajassa. Huomattava osa alueen metsistä on erilaisia turvemaita. Valtaosa näistä on kuivunut jo turvekankaiksi, mutta osa alueen soista on säilyttänyt paremmin suoluonnettaan. Yhdistyksen maastokäynnillä havaittiin Träskesmossen Täktomträsketin alueella merkittävää potentiaalia suoluonnon ennallistamiseen. Alueella on joitakin vesitaloudeltaan luonnontilaisen kaltaisiksi palautuneita kuvioita, useita muuttumatasolle jääneitä kuvioita sekä joukko näihin liittyviä turvekankaita, joiden suoluonne on mahdollista todennäköistä palauttaa. Alueen soiden tekninen ja taloudellinen ennallistamiskelpoisuus kannattaisi selvittää ennen kaavailtujen harvennushakkuiden toteuttamista. Todennäköisesti ennallistaminen vaatisi ojaverkoston osittaista tukkimista sekä ojituksen seurauksena kasvaneen puuston osittaista poistamista. Erityisen huomionarvoisia tältä osin on Träskemossenin ympäristön kuviot 214, 215, 216, 230 ja 231 sekä Täktömträsketin kuviot 248, 249, 250 ja ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi m³/ha(84.1%) Mänty 32.6 m³/ha(12%) Rauduskoivu 5.3 m³/ha(2%) Haapa 5.3 m³/ha(2%) Yhteensä: 271 m³/ha Kuusi - ikä 85 vuotta, ppa 20 m²/ha, runkoja 349 kpl/ha Mänty - ikä 85 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 52 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 85 vuotta, ppa 0.5 m²/ha, runkoja 9 kpl/ha Haapa - ikä 85 vuotta, ppa 0.5 m²/ha, runkoja 9 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2019 Mätästys 2019 Kuvio 192: Kappelin vieressä sijaitseva metsikkökuvio (1,6 ha), jota on esitetty avohakattavaksi. Kuvio on vanhapuustoista, kuusivaltaista (muita puita sekapuuna) sekä rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista lähenevä. Kuviolta löytyy jonkin verran lahopuuta. Esitetty avohakkuu on luontoarvoille erittäin haitallinen ja vaikuttaisi haitallisesti myös Kappelin ympäristön nykyiseen harmoniseen maisemakuvaan. Esitämme hakkuista luopumista. Jossakin vaiheessa kuvion pohjoisosasta on tarvetta kaataa huonokuntoisempia puita (parkkipaikan takia), kaadetut puut sopivat hyvin kuviolle maalahopuuksi. 24

25 Kunnostusojitus ha ER Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas Kuusi 55 m³/ha(46.7%) Mänty 26.9 m³/ha(22.9%) Rauduskoivu 17.5 m³/ha(14.9%) Haapa 18.3 m³/ha(15.5%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 102 kpl/ha Mänty - ikä 50 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 87 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 40 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 88 kpl/ha Haapa - ikä 50 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 58 kpl/ha Poimintahakkuu Kunnostusojitus Kuvio 194: Eri ikäisrakenteinen sekametsä (1,9 ha), jonka puustossa merkittävä määrä myös haapaa sekä kuviotiedoista puuttuvaa raitaa. Kuvion puuston rakenne (varsinkin tien itäpuolinen osa) eroaa luontoarvojen kannalta merkittävästi edukseen Täktomin alueen muista metsistä. Kuviolle on esitetty poimintahakkuuta. Toimenpide on syytä rajata mahdollisten kaatumavaarallisten puiden kaatoon tonttien ja tien laidasta, kuvion itäosa kannattaa jättää kokonaan toimenpiteiden ulkopuolelle ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuvio 195: Yksipuolisen, yksijaksoisen ja melko tiheän istutusmännikön esitetty harvennushakkuu on hyvin perusteltu. Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 50 vuotta, ppa 27 m²/ha, runkoja 597 kpl/ha Harvennus Kunnostusojitus Kuvio 196: Noin 70 vuotiasta mäntyvaltaista metsää, jossa kasvaa sekapuuna vajaa kolmannes koivua ja haapaa. Eroaa monipuolisen puuston takia edukseen seudun yksipuolisista metsistä. Kuviolle 25

26 ha (1,9 ha) on esitetty siemenpuuhakkuuta. Esitämme toimenpiteestä luopumista. Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(72.2%) Rauduskoivu 41.9 m³/ha(23.1%) Haapa 8.4 m³/ha(4.6%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 14 m²/ha, runkoja 245 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 70 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 176 kpl/ha Haapa - ikä 70 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 35 kpl/ha Siemenpuuhakkuu Laikutus 2024 Männyn luontainen uudistaminen ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Lehtomainen kangas, vastaava suo ja ruohoturvekangas Mänty m³/ha(57.9%) Rauduskoivu 75.5 m³/ha(34%) Kuusi 18 m³/ha(8.1%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 45 vuotta, ppa 15 m²/ha, runkoja 361 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 45 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 397 kpl/ha Kuusi - ikä 45 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 88 kpl/ha Harvennus Kunnostusojitus Kuvio 210: Suoraan suojelualueen rajoittuva, varttunutta puustoa kasvava sekametsäkuvio (2,6 ha) on esitetty harvennettavaksi. Esitämme hakkuusta luopumista kuvion sijainnin takia. Kuvio 221: Puustoltaan selvästi monipuolisempi kuvio kuin mitä kuviotiedoista voisi päätellä, myös nuorta kuusta nousemassa varttuneen mänty, kuusi ja koivupuuston joukossa. Tämä 4.0 ha 26

27 ha laajuinen kuvio on esitetty harvennushakattavaksi (ja sitä ennen raivattavaksi). Esitämme toimenpiteistä luopumista. Vain kun maa on jäässä Mänty m³/ha(82.3%) Hieskoivu 14.6 m³/ha(7%) Kuusi 22.3 m³/ha(10.7%) Yhteensä: 208 m³/ha Mänty - ikä 40 vuotta, ppa 23 m²/ha, runkoja 904 kpl/ha Hieskoivu - ikä 40 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 100 kpl/ha Kuusi - ikä 40 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 149 kpl/ha Harvennus Ennakkoraivaus Kunnostusojitus ha Ylispuustoinen taimikko Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi 7.2 m³/ha(20.7%) Mänty 0.6 m³/ha(1.7%) Hieskoivu 26.9 m³/ha(77.5%) Yhteensä: 34.7 m³/ha Kuusi - ikä 12 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 1700 kpl/ha Mänty - ikä 12 vuotta, ppa 0.2 m²/ha, runkoja 150 kpl/ha Hieskoivu - ikä 7 vuotta, ppa 2.2 m²/ha, runkoja 8000 kpl/ha Hieskoivu - ikä 75 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 35 kpl/ha Ylispuiden poisto Taimikonhoito 2020 Kuvio 235: Ylispuustoinen taimikko (2,3 ha), jossa on ilmoitettu olevan vanhoja hieskoivuylispuita 35 kpl/ha. Kuviolle on esitetty ylispuiden poistoa ja taimikon hoitoa. Esitämme ylispuiden poistosta luopumista, koska niiden määrä on maltillinen ja niiden säilyttäminen takaa metsikön rakenteen säilymisen tavanomaista hoidettua talousmetsäkuviota monipuolisempana. 27

28 ha Vain kun maa on jäässä Rauduskoivu m³/ha(47.3%) Mänty 97.2 m³/ha(34.6%) Kuusi 50.9 m³/ha(18.1%) Yhteensä: m³/ha Rauduskoivu - ikä 55 vuotta, ppa 14 m²/ha, runkoja 494 kpl/ha Mänty - ikä 55 vuotta, ppa 10 m²/ha, runkoja 289 kpl/ha Kuusi - ikä 55 vuotta, ppa 5 m²/ha, runkoja 176 kpl/ha Harvennus Kunnostusojitus Kuvio 246: Rakenteeltaan ja puustoltaan monipuolinen kolmen puulajin varttunut sekametsä, johon on muodostunut jo hieman koivu ja mäntylahopuuta. Kuvio (0,9 ha) on esitetty harvennettavaksi. Esitämme toimenpiteestä luopumista hyvään suuntaan kehittymässä olevien luontoarvojen takia ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Hieskoivu 91.3 m³/ha(59.5%) Mänty 30.3 m³/ha(19.8%) Kuusi 31.8 m³/ha(20.7%) Yhteensä: m³/ha Hieskoivu - ikä 70 vuotta, ppa 10 m²/ha, runkoja 221 kpl/ha Mänty - ikä 70 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 52 kpl/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 3 m²/ha, runkoja 57 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2023 Mätästys 2023 Kuvio 255: Kolmen puulajin rakenteeltaan melko monipuolinen vanhapuustoinen metsikkö (3.1 ha) on esitetty avohakattavaksi. Esitämme toimenpiteestä luopumista ja kuvion jättämistä monipuolistamaan lentokenttäalueen metsäluontoa ha Kuvio 256: Kuusta ja koivua kasvava, rakenteeltaan melko monipuolinen metsäkuvio (1,2 ha) on esitetty avohakakattavaksi. Esitämme toimenpiteestä luopumista, jolloin se toimisi yhdessä 28

29 Vain kun maa on jäässä naapurikuvion 255 kanssa metsäluonnon monipuolistajana muuten hoidettujen metsien vallitsemalla alueella. Hieskoivu 39.5 m³/ha(23.7%) Kuusi m³/ha(76.3%) Yhteensä: m³/ha Hieskoivu - ikä 70 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 82 kpl/ha Kuusi - ikä 70 vuotta, ppa 12 m²/ha, runkoja 210 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2024 Mätästys 2024 Kunnostusojitus ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuusi m³/ha(81.5%) Mänty 42 m³/ha(14.8%) Haapa 10.3 m³/ha(3.6%) Yhteensä: m³/ha Kuusi - ikä 75 vuotta, ppa 21 m²/ha, runkoja 318 kpl/ha Mänty - ikä 75 vuotta, ppa 4 m²/ha, runkoja 53 kpl/ha Haapa - ikä 75 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 12 kpl/ha Avohakkuu Kuusen istutus 2023 Mätästys Kuvio 262: Rakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan monipuolinen kuvio (2,0 ha) on esitetty avohakattavaksi. Esitämme, että toimenpiteestä luovutaan ja kuvio jätetään monipuolistamaan lentokentän ympäristön metsäluontoa ha Kuvio 282: Ylispuustoinen taimikko (1,8 ha), jossa on ilmoitettu olevan vanhoja mänty ylispuita 20 kpl/ha. Kuviolle on esitetty ylispuiden poistoa ja taimikon hoitoa. Esitämme ylispuiden poistosta luopumista, koska niiden määrä on maltillinen ja niiden säilyttäminen takaa metsikön rakenteen säilymisen tavanomaista hoidettua talousmetsäkuviota monipuolisempana. 29

30 Ylispuustoinen taimikko Myös kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Mänty 14.1 m³/ha(95.9%) Kuusi 0.4 m³/ha(2.7%) Rauduskoivu 0.2 m³/ha(1.4%) Yhteensä: 14.7 m³/ha Mänty - ikä 7 vuotta, ppa 0.1 m²/ha, runkoja 800 kpl/ha Kuusi - ikä 7 vuotta, ppa 0.1 m²/ha, runkoja 400 kpl/ha Mänty - ikä 85 vuotta, ppa 1.3 m²/ha, runkoja 20 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 5 vuotta, ppa 0.1 m²/ha, runkoja 200 kpl/ha Ylispuiden poisto Taimikonhoito ha Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Mänty m³/ha(44.7%) Kuusi m³/ha(42.2%) Rauduskoivu 21.2 m³/ha(8.7%) Haapa 10.6 m³/ha(4.4%) Yhteensä: 243 m³/ha Mänty - ikä 80 vuotta, ppa 10 m²/ha, runkoja 133 kpl/ha Kuusi - ikä 80 vuotta, ppa 9 m²/ha, runkoja 136 kpl/ha Rauduskoivu - ikä 80 vuotta, ppa 2 m²/ha, runkoja 41 kpl/ha Haapa - ikä 80 vuotta, ppa 1 m²/ha, runkoja 15 kpl/ha Siemenpuuhakkuu Männyn luontainen uudistaminen 2019 Laikutus 2019 Kuvio 295: Vanhapuustoista neljän pääpuulajin sekametsää (1,0 ha), metsikön rakenne luonnonmukainen eli myös nuorempaa puustoa. Kuviolle on esitetty siemenpuuhakkuuta ja maanpinnan laikutusta. Esitämme toimenpiteistä luopumista metsikön monipuolisuuden takia ha Kuvio 297: Luonnoksessa esitetty harvennushakkuu on jo tehty. 30

31 Nuori kasvatusmetsikkö Myös sulan maan, mutta ei kelirikon aikana Kuivahko kangas, vastaava suo ja puolukkaturvekangas Keskikarkea tai karkea kangasmaa Mänty m³/ha(100%) Yhteensä: m³/ha Mänty - ikä 35 vuotta, ppa 27.3 m²/ha, runkoja 2150 kpl/ha Ensiharvennus Ennakkoraivaus ,6 ha Nuori kasvatusmetsikkö Vain kun maa on jäässä Kuusi 125,8 m³/ha(85,3%) Hieskoivu 21,6 m³/ha(14,7%) Yhteensä: 147,4 m³/ha Kuusi - ikä 25 vuotta, ppa 18,8 m²/ha, runkoja 1400 kpl/ha Hieskoivu - ikä 25 vuotta, ppa 3,3 m²/ha, runkoja 250 kpl/ha Ensiharvennus

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Metsänhoitotyöt kuvioittain Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus

Lisätiedot

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3.

Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puolesta koonnut Keijo Savola, 9.3. KUVIOKOHTAISET KOMMENTIT POHJOIS-ESPOON METSÄSUUNNITELMAN LOHKOJEN 1, 2, 3, 4, 5 ja 7 HAKKUU- JA HOITOESITYKSIIN SEKÄ METSO-LUOKKIIN (& MUUTAMA TÄYDENNYS LOHKON 6 OSALTA) Espoon ympäristöyhdistyksen, Luonto-Liiton

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T

Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta T Kaupungin kirjaamo PL 1 02070 ESPOON KAUPUNKI Huomautus Espoon radio- ja TV-aseman maston ympäristön metsien maisematyöluvasta 2015-492-T Espoon ympäristöyhdistys on tutustunut netistä löytyviin, melko

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

n.20,5 ha

n.20,5 ha 476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA)

CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA) 25.11.2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Espoon ympäristöyhdistys ry ESPOON METSÄTYÖOHJELMA 2014 CASE BEMBÖLEN ULKOILUALUE (OITTAA) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Espoon

Lisätiedot

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää.

Alemmassa kerroksessa kasvaa n 10 m pihlajaa joka on suurelta osin aika ränsistynyttä ja varsinkin kuvion reunoilla raitaa ja harmaaleppää. HAULITORNIN-TIPOTIEN PUISTOMETSÄSUUNNITELMA Suunnitelma käsittää Pispalan valtatien ja Ratakadun välisen alueen Haulitornista itään. Tavoitteena on avata näkymiä Pispalan valtatieltä ja sen vierellä kulkevalta

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät

Lisätiedot

Tooppikallio, Sastamala

Tooppikallio, Sastamala Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Liite 1. Kuviokohtaiset huomiot

Liite 1. Kuviokohtaiset huomiot 1 Liite 1. Kuviokohtaiset huomiot Kuvio 1 (Kovermäki): Kuvio on kymmenkunta vuotta sitten harvennettu eikä taimettumista ole vielä ehtinyt tapahtumaan. Lounaisnurkassa on pieni osakuvio, jonka puusto on

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde Nurmeksen luoteisrajalla

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Lausunto Espoon metsätyöohjelmasta 2016

Lausunto Espoon metsätyöohjelmasta 2016 7.10.2015 Metsänhoitaja Sini Miettinen Tekninen keskus / Katu- ja viherpalvelut, ylläpito PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI puh. 046 8771841, sini.miettinen@espoo.fi Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki,

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

LIITE 1. KOMMENTIT VARSINAISEN TYÖOHJELMAN KOHTEISIIN

LIITE 1. KOMMENTIT VARSINAISEN TYÖOHJELMAN KOHTEISIIN LIITE 1. KOMMENTIT VARSINAISEN TYÖOHJELMAN KOHTEISIIN Alleviivauksella merkitty ne kuviot, joiden ehdotettua käsittelyä pidämme erityisen ongelmallisena luontoarvojen tai luonto- ja virkistysarvojen kannalta.

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa.

METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Liite 2. METSO-kriteereihin liittyviä lisätietoja inventoiduista metsäkuvioista. Sikosaari Kuvioiden numerointi on sama kuin metsäsuunnitelmassa. Kuvio 3 Kuvio on pääosin täyttömaa-alueelle syntynyttä

Lisätiedot

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0 1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen

LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry 23.11.2011 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Varastokatu 3 33100 Tampere LAUSUNTO Hervanta-Vuoreksen metsäsuunnitelmaluonnokseen Tampereen

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2036 Lumivuori, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Lumivuoren alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä Kurun keskustasta

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Yleistä. Suunnitelmien maastotyöt on tehty huolella, mikä näkyy muun muassa onnistumisena kuvioinneissa sekä kasvupaikkojen määrittämisessä.

Yleistä. Suunnitelmien maastotyöt on tehty huolella, mikä näkyy muun muassa onnistumisena kuvioinneissa sekä kasvupaikkojen määrittämisessä. Luonnonhoitoryhmän ympäristöjärjestöasiantuntijoiden kommentit ja kehitysehdotukset liittyen Reijolan ja Lauttasaaren aluesuunnitelmaluonnoksiin (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola & Keijo Savola 3.9.2010)

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Liite 3. Keskuspuisto. Osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Laakso-Ruskeasuon, Pasilan, Maunulan, Paloheinän ja Haltialan osalta

Liite 3. Keskuspuisto. Osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Laakso-Ruskeasuon, Pasilan, Maunulan, Paloheinän ja Haltialan osalta Liite 3. Keskuspuisto. Osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Laakso-Ruskeasuon, Pasilan, Maunulan, Paloheinän ja Haltialan osalta LAAKSO-RUSKEASUO Osa-aluetta koskevat yleiset huomiot Osa-alueella on useita,

Lisätiedot

Espoon metsätyöohjelman 2014 varakohteet

Espoon metsätyöohjelman 2014 varakohteet Espoon ympäristöyhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n kommentit ohessa liitettäväksi 14.10. toimitettuun lausuntoon Espoon varsinaisesta metsätyöohjelmasta 2014. Espoon metsätyöohjelman

Lisätiedot

Asia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin

Asia: Kommentit ja muutosesitykset eräisiin Espoon kaupungin metsätyöohjelman vuosien 2011-2013 kohteisiin Espoon ympäristöyhdistys ry Pappilantie 5 02770 Espoo 31.8.2011 Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Kotkankatu 9 00510 Helsinki Espoon kaupunki/ Tekninen keskus/ Luonnonhoitoyksikkö/ Pekka Pakkala Asia:

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4

METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT. Joenmäki, 700 474-1-4 METSO -KOHTEEN KUVAUS, PUUSTOTIEDOT JA VALOKUVAT Joenmäki, 700 474-1-4 Sivu 2/21 METSO -kohteen kasvupaikka- ja puustotiedot Suojelurajauksen metsäalue voidaan jakaa kolmeen pääkuvioon 63, 57 ja 55. Kuvio

Lisätiedot

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman

Lisätiedot

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat 3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu

Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7011 Härkäsuo-Karhuvaara, Kuhmo, Kainuu Sijainti Kohde sijaitsee lähellä Venäjän rajaa Kuusijärven luoteispuolella. Kohde

Lisätiedot

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio

Liite 1. Mustavuoren maastokatselmuksen muistio Liite. Mustauoren aastokatseluksen uistio Aika Paikka Läsnä.. klo 9.. Siuruainen Antti Mikkola Jyri Metsäsuunnittelija Järjestöedustaja Koollekutsuja Mustauoren aastokäynnin uistio Luontojärjestöt ehdottiat

Lisätiedot

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite: TILA-ARVIO Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: 541-411-23-109 Osoite: Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus HOVILA 541-411-23-109

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola)

Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) Mustakummun metsää Liite 1. Kuvaukset Kansallispuiston osaksi esitetyistä alueista (laatinut Keijo Savola) 1. Latvavaaran alue (Puolanka) Osa-alue sisältää Latvavaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohteen

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

Koskskogen-Maraholmsträsket

Koskskogen-Maraholmsträsket Koskskogen-Maraholmsträsket Pinta-ala: 44,4 ha Omistaja: Mustasaaren kunta (24,2 ha) ja Vaasan kaupunki (20,2 ha) Kaavatilanne: Bölen osa-yleiskaavassa ja Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta

Lisätiedot

Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille

Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille Espoon ympäristöyhdistys ry Espoon nuoret ympäristönsuojelijat ry Suojeluesitys Espoon kaupungin omistamille Keskuspuiston arvokkaille luontokohteille 12.3.2008 Esitämme, että Espoon kaupunki suojelee

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) 26.3.2015 Siu 20 (1) 26.3.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 89 0,4 Metsämaa Tuore kangas,

Lisätiedot

Metsäohjelma 2016 16.11.2015

Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Metsäohjelma 2016 16.11.2015 Espoon kaupunki 2015 Metsäohjelma 2016 1 Yhteenveto Tähän metsäohjelmaan on koottu Espoon kaupungin metsissä vuoden 2016 aikana tehtävät hakkuu- ja hoitotyöt. Vuosityöohjelman

Lisätiedot

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu.

Kuviokirja Kuitua. Kasvu. Hakkuu. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, tyydyttävä (aukkoinen,harva) Kasvu. Hakkuu. Kasvu. Kunta Alue Ms 49 1 32 Lohko Kuviokirja 2012 Sivu 1 / 83 Kuvio Ala paikka Kehitysluokka Pääpuulaji Osa 8 Kunta 49 Alue 1 Ms 32 1 100 0,2 ha Muu maa B3 Maisemaniitty ja laidunalue Kevyenliikenteenreitti.

Lisätiedot

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara)

297. Pärnäsenlammet (Rautavaara) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 297. Pärnäsenlammet

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Lausunto Espoon kaupungin metsätyöohjelmasta

Lausunto Espoon kaupungin metsätyöohjelmasta Espoon kaupunki Tekninen keskus / Katu- ja viherpalvelut Metsänhoitaja Tiina Peippo, tiina.t.peippo@espoo.fi 1.9.2017 Espoon ympäristöyhdistys ry www.sll.fi/espoo Vastine pyydetään toimittamaan sähköisenä

Lisätiedot

3934/ /2014. Metsätyöohjelma

3934/ /2014. Metsätyöohjelma 3934/14.03.02/2014 Metsätyöohjelma 2015 Espoon kaupunki 2014 Metsätyöohjelma 2015 1 (15) Yhteenveto Metsätyöohjelma 2015 on C-hoitoluokkien vuosityöohjelma, jonka ovat koonneet Espoon kaupunkitekniikka

Lisätiedot

1. Puistolan ja Heikinlaakson luonnonhoidon tavoitteet

1. Puistolan ja Heikinlaakson luonnonhoidon tavoitteet Luonnonhoitoryhmän järjestöasiantuntijoiden kommentit ja muutosesitykset Puistola- Heikinlaakson aluesuunnitelmaluonnokseen (Sirkku Manninen, Jyri Mikkola & Keijo Savola 8.3.2011) A. ALUESUUNNITELMALUONNOKSEN

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka. Kunta Alue Ms 182 332 159 tiedot 2019 m³/kuv. Sivu 1 / 5 Kunta 182 Alue 332 Ms 159 TIENSIVU Lohko 159 1 1,0 Kuiva kangas ja vastaava suo 120 83 86 21 0 0 0 63 0 0 0 1,7 Kallio; Muu arvokas elinympäristö

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Liite 1. Keskuspuiston osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Pirkkolan,Pakilan ja Haltiala- Niskalan osalta

Liite 1. Keskuspuiston osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Pirkkolan,Pakilan ja Haltiala- Niskalan osalta Liite 1. Keskuspuiston osa-alue- ja kuviokohtaiset kommentit Pirkkolan,Pakilan ja Haltiala- Niskalan osalta. 1. PIRKKOLAN METSÄ Osa-aluetta koskevat yleiset huomiot Pirkkolan osa-alueen keskiset nykyiset

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8031 Salmijärven Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot