Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 1 / 1 2090/10.02.02/2013 82 Toimenpiteiden käynnistäminen Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuuden tarkistamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Vuokko Rouhiainen, puh. (09) 816 23987 Aulis Palola, puh. (09) 816 24222 Leena Kaasinen, puh. (09) 816 23762 Mirkka Katajamäki, puh. (09) 816 24323 Ritva Helminen-Halkola, puh. (09) 816 24337 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi annetun selonteon 2 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta käynnistämään Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun yleiskaavan ja asemakaavan yhteisvaikutusten arvioinnilla 3 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta laatimaan ehdotuksen koko yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä esitettävistä lisäresursseista esitettäväksi syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Käsittely Päätös Puheenjohtaja Markku Markkula esitti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että lautakunta kiirehtii yleiskaavan toimivuuden analyysin tekoa ja että muilta osin asia jätetään pöydälle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti kiirehtiä yleiskaavan toimivuuden analyysin tekoa ja jättää asian muilta osin pöydälle. Oheismateriaali - Alustava aluerajaus PYK I osa I yhteisvaikutusten arvioinnille
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 2 / 2 Selostus Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun tavoitteena on tuottaa lähtöaineistoa yleiskaavan uudistamisen tavoitekeskusteluun. Kootussa yhteisvaikutusten arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva aluetta koskevien suunnitelmien merkittävistä vaikutuksista. Ensivaiheen tavoitteena on tukea MAL 2020 aiesopimuksen mukaisen monipuolisen asuntotuotannon toteutumista Pohjois-Espoossa. MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus MAL 2012-2015 hyväksyttiin 20.6.2012. Sopimuksella pyritään vahvistamaan seudun toimivuutta ja kilpailukykyä, lisäämään seudun asuntotuotantoa ja sen edellytyksiä sekä vahvistamaan metropolitiikan kansallisten tavoitteiden toteuttamista maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmien kehittämisessä. Sopimuksella tuetaan seudun elinkeinopolitiikan toteuttamista, seudun kuntien tasapainoista kehittämistä sekä kestävää kehitystä edistäviä suunnitteluratkaisuja ja yhteistyötä. Tavoitteena on edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen ja luoda edellytykset kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiselle. Rakennettavien asuntojen hallintamuodon ja kokonaistarpeen sijoittumisessa otetaan huomioon seudun eri osien olosuhteet, tarve ja resurssit. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vuoden 2008 tarkastamisen tärkein tavoite oli edistää ilmastonmuutoksen hillintää erityisesti liikenteen ja asumisen järjestelyjen kautta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan Helsingin seudulla tulee edistää joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät maakuntakaavan kautta kuntakaavoitukseen. Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006 ja kaava sai lainvoiman 15.8.2007. Kaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskenäistä yhteensovittamista. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010 ja kaava sai lainvoiman 8.10.2012. Ympäristöministeriö vahvisti Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskevan 3. vaihemaakuntakaavan 14.12.2013. Kaavassa esitetään kohdemerkinnällä sijaintipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä ja ohjeellinen siirtoviemärin linjaus uudelta puhdistamolta nykyiselle Suomenojan puhdistamolle.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 3 / 3 Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavan 20.3.2013. Kaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Lisäksi kaavassa määritellään maakunnalliset kylät ja hajarakentamisen periaatteet. Linkki Uudenmaan liiton karttapalveluun: http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html Pohjoisosien yleiskaava osa I Espoon pohjoisosien yleiskaavan osa I käsittää pääosan kaupungin pohjoisista osista, lukuun ottamatta Nuuksiota. Yleiskaavan eteläisin osa on Espoon keskus. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan 19.1.1994 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna 1996. Lainvoiman yleiskaava sai vuonna 1997. Yleiskaavan maankäytön pääperiaatteiden keskeisinä lähtökohtina ovat kaavaselostuksen mukaan olleet Espoon väestö- ja työpaikkasuunnitteet vuodelle 2030 ja kuntasuunnitelman yleistavoitteet aluerakenteesta, tieverkosta, julkisista alueista ja virkistysalueista. Yleiskaavassa ei ole osoitettu varausta länsiradalle. Alueita Kalajärvellä ja Histassa jäi selvitysalueiksi yleiskaavassa 1994. Alueilla on osoitettu kehittämisperiaatemerkintä tiivistettävä alue 2. vaihemaakuntakaavassa. Korkein hallinto- oikeus kumosi Hista- Siikajärvi- Nupuri osayleiskaavan hyväksymispäätöksen 23.8.2013. Asemakaavoituksen tilanne Pohjois-Espoossa Pientalo-rakentamisen asemakaavoja on valmisteltu mm. Kalajärvi- Viiskorpi alueelle. Sopimusneuvotteluja alueen asemakaavoista odottavat Rinnekoti, Kalajärvenkallio, Kalajärvi II, Gobbacka, Viiskorpi ja Nepperinportti. Asemakaavojen vahvistamiskäsittely on vasta tulossa, eikä ole varmuutta niiden vahvistumisesta. Asemakaavat sisältävät huomattavan määrän pientalokerrosalaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ELY) valitusten johdosta mm. valtuuston päätös Antinmäen asemakaavasta on kumoutunut. Kallionmäen asemakaavasta Helsingin hallinto- oikeuden osittain kumoava päätös tuli 23.4.2013. MAL -aiesopimustavoite on Kalajärvi- Perusmäki alueella yhteensä 550 asuntoa kaudella 2012-2015 ja kaudella 2016-2020 noin 700. Mikäli asemakaavoitus ei etene suunnitellusti, asuntotuotannolle ei ole edellytyksiä. Kaavoitusta tulee tarkastella asuntotuotannon, asemakaavoituksen etenemisen ja yleiskaavan uudistamisen tarvearvioinnin näkökulmasta. Monipuolisen asuntotuotannon turvaaminen 2016 jälkeen alkavalla kaudella edellyttää pientaloasemakaavojen vahvistumista, etenkin kaupungin omistamilla mailla ja alueilla joille on toteutettavissa hyvät joukkoliikenteen, ts. bussiliikenteen yhteydet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) valitusperusteita asemakaavoista ja suunnittelutarveratkaisuista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa on neuvoteltu yleiskaavan ajanmukaisuudesta 14.11.2012 ja 10.4.2013.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 4 / 4 ELY:n valitusperusteita Pohjois-Espoon Kalajärvi-Viiskorpi alueen pientalokaavoista on ollut asemakaavojen yhteisvaikutusten arvioinnin puuttuminen. ELY:n mukaan poikkeamiselle yleiskaavasta tulisi olla perusteelliset yleiskaavatasoiset selvitykset. Kalajärven ja Viiskorven alueiden asemakaavaehdotukset mahdollistavat yli 10 000 asukkaan asuinalueet Vihdintien ja Kehä III:n väliselle alueelle. Osa lisärakentamisesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueelle. ELY on valituksissaan todennut, että asemakaavojen mukaan alue tultaisiin rakentamaan yleiskaavan tavoitteita tiiviimmin. Yhdessä muiden samaan aikaan vireillä olevien asemakaavojen kanssa asemakaava muuttaa yleiskaavan keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Asemakaavat eivät näin toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, erityisesti Helsingin seudun erityistavoitteiden osalta. Huomattavaa täydennysrakentamista ei ole ajoitettu yhteen, eikä sen mitoitusta arvioitu niin, että joukkoliikenteen hyödyntäminen ja oikea mitoitus sekä palveluiden sijoittuminen ja mitoitus varmistetaan. Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja maankäyttöä ei ole kytketty yhteen, eikä joukkoliikenteen hyödyntämistä ole varmistettu VAT:n edellyttämällä tavalla. Lisäksi muutoksia maa- ja metsätalouden kannalta ei ole arvioitu. ELY on todennut, että rakentaminen on niin tiheää, ettei suunnittelutarveratkaisuja enää voi käyttää. Suunnittelutarveratkaisujen valitusperusteena on ollut rakennuspaikkojen pilkkominen alle 2000 m² kokoisiksi, mikä on lainmukainen vähimmäispinta-ala asemakaava-alueen ulkopuolella. Valitusten ja niitä koskevien päätösten seuranta on järjestelmällistä. Valituksien perusteet on testattu KHO:ssa asti. ELY:n mukaan on tarve uudistaa myös Espoon suunnittelutarveratkaisujen päätösperiaatteita ja periaatteiden linjaus kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Suunnittelutarveratkaisujen päätösperiaatteiden tarkistustyö on käynnistetty. Asuntotuotanto Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto kehotti 25.3.2013 kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan, että vuositasolla syntyy uutta asuntorakennusoikeutta vähintään 350 000 kem 2, jotta varmistettaisiin mahdollisuudet rakentaa vähintään 2 500 asuntoa vuodessa. TeklaGis -kuntatietojärjestelmän ja asuntoyksikön hankerekisterin mukaan vuonna 2012 valmistuneiden ja vuosina 2013-2015 valmistuvien asuntojen määrä on noin 9600 eli keskimäärin 2400 asuntoa vuodessa. Näistä kerrostaloasuntoja on noin 60 % ja pientaloasuntoja noin 40 %. Eniten asuntoja valmistunee Matinkylän suuralueelle, erityisesti Suurpeltoon ja Matinkylän keskukseen. Pohjois-Espoon suuralueen osuus koko asuntotuotannosta on vaatimaton, suuralueen pientalotuotannon osuuden Espoon koko pientalotuotannosta arvioidaan kuitenkin olevan noin 10 % vuosina 2012-2015. MAL-aiesopimuksen mukaisissa Espoon asuntotuotantotavoitteissa vuosille 2012-2015 kerrostalojen osuus on 65 % ja pientalojen osuus on 35 %. Vuosille 2016-2020 arvioidut osuudet ovat kerrostaloissa 63 % ja
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 5 / 5 pientaloissa 37 % asunnoista. Kaupungin maanomistusta on Lintuvaaran, Kauklahden ja Perusmäen kaupunginosissa. Tarkastelun tavoitteet ja toimenpideohjelma Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n ajanmukaisuutta koskevan tarkastelun tavoitteena on tuottaa lähtöaineistoa yleiskaavan uudistamisen tavoitekeskusteluun. Kootussa yhteisvaikutusten arvioinnissa muodostetaan kokonaiskuva aluetta koskevien suunnitelmien merkittävistä vaikutuksista. Arviointi toteutetaan riittävällä tarkkuudella ja laajuudella. Osaratkaisujen ja suunnitelmien merkittävät yhteisvaikutukset ja eri vaikutusten kytkeytyminen toisiinsa selvitetään. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan koko PYK I:n aluetta. Tarkasteluvaihtoehdot voivat olla esim. VE 0+ Nykytila, VE 1 PYK I, VE 2 PYK I sekä alueen asemakaavat. Arviointi tukee Pohjois-Espoon yleiskaavan osa I ajanmukaisuuden selvittämistä. Ensivaiheen tavoitteena on tukea MAL 2020 aiesopimuksen mukaisen monipuolisen asuntotuotannon toteutumista Pohjois-Espoossa Kalajärvi- Viiskorpi alueelle valmistelussa olevien asemakaavojen sekä 2016 alkavien asuntotarjontakohteiden turvaamiseksi. Väestösuunnitteet tarkennetaan Espoon osa-alueittaisen väestöennusteen 2014-2023, Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2013-2050 raportin lukujen sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaan liittyvien vuosien 2025 ja 2040 väestöarvioiden pohjalta. Tarkastelussa arvioidaan mm. asemakaavojen ja muiden maankäytön suunnitelmien yhteisvaikutuksia yleiskaavan viheralueilla kuten maa- ja metsätalous- ja virkistysalueilla. Selvitetään täydennysrakentamisen ajoittamista ja tarkastellaan joukkoliikenteen hyödyntämistä ja palveluiden sijoittumista oikean mitoituksen varmistamiseksi. Julkisten palveluiden sijoittuminen ja mitoitus selvitetään Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 mukaisesti (kv 13.12.2010). Lisäksi arvioidaan kaupallisten palveluiden tarve ja mitoitus. Laaditaan Pohjois-Espoon liikenneverkkoselvitys, jossa selvitetään liikenteelliset vaikutukset. Selvityksessä otetaan huomioon maankäytön kehittyminen erityisesti Vihdintien ja Kehä III:n välisellä alueella sekä selvitetään mm. liikennejärjestelmän toimivuus osana Helsingin seudun liikennejärjestelmää, joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantaminen, liikenneverkon ja -järjestelmän vaiheittainen kehittäminen maankäytön muutosten mukaan ja Kehä II:n jatkeen rakentamisen tai rakentamatta jättämisen vaikutukset. Liikenneverkkoselvitys tulee laatia yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Helsingin seudun liikenteen (HSL), Vantaan kaupungin ja Vihdin kunnan kanssa. Pohjois-Espoon liikenneverkon rungon muodostavat maantiet Kehä III ja Vihdintie, joiden kehittämisestä vastaa Uudenmaan ELY-keskus. HSL vastaa Helsingin seudun joukkoliikenteen suunnittelusta. Vantaan kaupunki ja Vihdin kunta ovat alueen rajanaapureita.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 6 / 6 Tarkastelussa voidaan hyödyntää Espoon maankäytön tavoitetilan valmistelun yhteydessä toteutettavan Harava-kyselyn tuloksia. Harava kyselypalvelulla toteutettavan kyselyn avulla saadaan asukkaiden näkemyksiä koko Espoon alueelta heidän toiveistaan ja tarpeistaan oman asuinympäristönsä kehittämiseksi. Samalla selvitetään kuinka toimivia nykyiset asuinympäristöt ovat ja kuinka ne mukautuvat tämän päivän arjen toimintoihin. Kyselyn avulla haetaan vastauksia myös siihen, tukevatko nykyiset elinympäristöt kestävän elämäntapaa ja kuinka tulevia asuinalueita tulee suunnitella. Harava kyselypalvelu on osa valtiovarainministeriön SADe-ohjelmaa. Kysely on tavoitteena toteuttaa syksyllä 2013. Taustamateriaaliksi kootaan nykytila-analyyseja Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I:n uudistamisen tavoitekeskustelun pohjaksi. Asemakaavojen tueksi on jo aiemmin laadittu selvityksiä, joita voidaan hyödyntää, mm. Pohjois-Espoon palveluverkkoselvitys 2007, Pohjois- Espoo kaavoituksen ilmasto- ja energiaselvitys 31.5.2012. Organisointi ja resurssit Työ ohjelmoidaan kaupunkisuunnittelukeskuksessa käyttäen olevaa yleiskaava-, asemakaava- ja liikennesuunnitteluyksikön henkilöstöä siten, että muodostetaan selkeä projektiorganisaatio ja hankkeelle nimetään vastuullinen projektipäällikkö, joka voi toimia jatkossa Pohjois-Espoon kehittämisen ja pientalotuotannon edellytysten luomisen vastuuhenkilönä. Mm. käynnissä olevien useiden osayleiskaavatöiden vuoksi työn tehokkaasti läpiviemiseksi tarvitaan lisäresursseja ja ulkopuolisia asiantuntija- ja konsulttipalveluja. Työn organisaatio, aikataulu, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteet sekä esitettävät lisäresurssit täsmennetään ja esitetään syksyllä kaavoitusohjelman käsittelyvaiheiden yhteydessä. Espoon uusi yleiskaavapäällikkö aloittaa viimeistään elokuussa ja hänen roolinsa tämän työn koordinoinnissa on merkittävä. Työssä tullaan tekemään yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa. Nähtävillä kokouksessa Seuraava materiaali WebForumissa sekä nähtävänä kokouksessa: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yleiskaavoituksessa. Helsingin seudun erityiskysymykset Espoon pohjoisosien yleiskaavan osassa I. Pia Niemi 10.12.2012 Uudenmaan ELY-keskuksen valituksia ja oikaisukehotuksia asema- ja osayleiskaavoista Pohjois-Espoon yleiskaavojen alueella. Kaavahankkeet, valitusten syyt sekä hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset perusteluineen. Pia Niemi 26.7.2012 Pohjois-Espoon asemakaavoituskohteet 8.4.2013 KHO:n päätös 1.11.2012. Antinmäki, asemakaava (alue 712800) HHO:n päätös 23.4.2012 Kalliomäki asemakaava (alue 712700) Hista- Siikäjärvi- Nupuri osayleiskaava KHO päätös 23.2012 (alue 6400)
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 7 / 7 Tiedoksi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.05.2013 Sivu 8 / 8